Valtuusto, kokous 31.5.2021

Perustelut

Elisa Laitila esitti seuraavan hänen ja Anna Yltävän allekirjoittaman Tuusulan Puolesta valtuustoryhmän aloitteen, jota Karita Mäensivu kannatti:

"Jo ennen koronaa nuorten pahoinvointi luvut olivat hurjia. 60 000 pysyvästi syrjäytynyttä nuorta. Nuorista 20-25% kärsii jostain mielenterveysongelmasta. Raportin mukaan vuonna 2019 oli sijoitettuja ja huostaan otettuja lapsia enemmän kuin koskaan. Korona-aikana 55 000 uutta lapsiperhettä koki niukkuutta kriisin takia. Tämä tarkoittaa noin 100 000 lasta.

Mitä onkaan mielenterveystilastot nyt korona- aikana ja sen jälkeen? Miten voimme pysäyttää näiden huolestuttavien lukujen nousun ja kääntää sen laskuun?

Koulussa tehtävässä opetustyössä sekä nuorisotyössä on huomioitava lasten ja nuorten jaksaminen ja mielenterveys.  Varsinkin nuorisotyön vakituiset pysyvät työntekijät ovat tärkeitä ja
tulevat tutuksi nuorille.

Haluamme tällä aloitteella varmistaa, että Tuusula tekee kaikkensa lasten ja nuorten eteen mielenterveyttä ajatellen ja heitä tukien. 

Ehdotamme harkittavaksi seuraavia toimia:

Huomio kouluissa tehtävään hyvinvointityöhön lasten ja nuorten kanssa.

1. Kouluissa lisätään kuraattoreita, psykologeja, opinto-ohjaajia niin, että ne vastaavat lakia. Kouluissa taataan, että nuori pääsee nopeasti avun piiriin ja apua on saatavilla matalan kynnyksen palveluilla. Kehitetään koulujen tarjoamia palveluita niin, että ne toimivat myös etävastaanotoilla.

2. Poikkeusolojen jälkeen panostetaan kouluissa ja nuorisotyössä nuorten sosiaalisiin suhteisiin, sekä luokkien ryhmäytymiseen ja ryhmähenkeen joka yläkoulun luokka-asteilla.  Lisänä huomioiden lukiot sekä ammatilliset oppilaitokset Tuusulan alueella. Emme siis unohda tuusulalaisia opiskelijoita toisella asteella.

3. Selvitetään tuusulalaisten nuorten tilanne heitä kuulemalla. Tekemällä kysely yms millä saadaan tilanne kartoitettua.

4. Vakinaistetaan kunnan nuoriso- ohjaajia lisää. Lisätään resursseja lasten ja nuorten kohtaamisiin jalkautumalla eri alueille.

5. Kasvatusohjaajan työnkuvaa tarkistetaan niin, että heillä on mahdollisuus kiireettömästi olla nuorten saatavilla ja tukea nuoria.

6. Varmistetaan, että nuorten kanssa työtätekevät ovat koulutettuja ja valmiita koronapandemian aiheuttamaan kriisiin sekä jälkityöhön.

7. Tuetaan perheitä, kriisitilanteen vuoksi hankitaan kuntaan toinen perheohjaaja. 

8. Lisänä muut mahdolliset toimet perheiden tukemiseen.

Kolmas sektori

9. Korona tilanne on vaikuttanut myös järjestöihin. Tuusulan kunta voisi antaa koronatukea ahdingossa olevia lasten ja nuorten järjestöille.

10. Kunta verkostoituu yhdistysten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.  Selvittää kolmannen sektorin toimijoilta mitä työtä nuorten eteen ja hyvin lisäämiseen tulisi tehdä ja mitä palvelua tai tukea on keneltäkin saatavilla.

11. Nämä toimijat olisi hyvä saada näkyville kunnan nettisivuille, jotta vanhempi tai nuori löytäisivät tietoa yhdestä paikasta."

Perustelut

Vastaus aloitteeseen:

Korona exit-suunnitelmissa tulee purkaa ensin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoituksia ja samoin tarkastella lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnin tilannetta ja tehdä yhdessä Keusoten kanssa toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä alueellisesti että kunnissa koronan jälkeiseen aikaan. Nämä toimenpiteet tulee kirjata vuoden 2022 tavoitteisiin ja osaksi lasten ja nuorten alueellista lakisääteistä hyvinvointisuunnitelmaa sekä Tuusulan kunnan hyvinvointi-suunnitelmaan. Näemme vahvasti, että perheiden tukeen tulee ohjata resursseja esimerkiksi perheohjaajapalveluiden saamiseksi Jokelan alueelle. 

Oppilas- ja opiskelijahuollon ja sitä täydentävän toiminnan sekä nuorisopalveluiden henkilöstö 

Tuusulan kunnassa oppilashuollossa keskeisinä toimijoina ovat kouluissa koulukuraattorit (9 htv), kouluspykologit (9 htv), perheohjaajat (3 htv) ja kasvatusohjaajat (4 htv). Perheohjaajat ja kasvatusohjaajat eivät ole lakisääteisiä, vaan he ovat Tuusulan kunnan lisäresurssi lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityöhön. Tämän lisäksi varhaiskasvatuksessa työskentelee yhteensä 3 taidepedagogia ja varhaiskasvatuksen perheohjaaja.

Henkilöstöresurssi suhteessa lapsiin on hyvä, mutta alueellisesti on ollut nähtävillä haaste saada erityisesti psykologin paikkoja täytettyä. Muiden henkilöstöryhmien osalta ko. haastetta ei ole ollut. Tuusulan kunnassa syksyllä 2020 kaikki tehtävät saatiin täytettyä, mutta vuoden aikana paikkoja tuli avoimiin psykologin tehtäviin ja kesken lukuvuoden ei ole saatu kelpoisia hakijoita.  Näkisimme kuitenkin, että yhden varhaiskasvatuksen perheohjaajan lisääminen olisi tarpeen. 

Sivistystoimen tavoitteena on vakinaistaa vuosittain nuorisotyöntekijöiden vakansseja alueellisessa nuorisotyössä. Henkilöstösuunnitelmassa vakinaisia lisätään ja määräaikaisia vähennetään, tällä parannetaan myös koulunuorisotyön vaikuttavuutta ja saatavuutta kouluympäristössä. 

Tietopohjainen kehittäminen: 

Vuoden 2021 aikana tehdään laaja valtakunnallinen kouluterveyskysely, josta saamme paljon tietoa tulevien toimenpiteiden pohjaksi. Teetämme lisäksi kohdennetun hyvinvointikyselyn valitulle ikäryhmälle vuonna 2021. Tuusulan lukiossa opiskelijoiden hyvinvointia seurataan säännöllisillä kyselyillä ja on nähtävillä, kuten kansallisesti, opiskelijoiden hyvinvoinnin heikkeneminen etäopiskelun pitkittyessä. Koronan vaikutuksia peruskoulun oppilaisiin on seurattu tutkimuksellisesti sekä kansallisesti että meillä alueellisesti #uuttakoulua- hankkeessa. Olemme saaneet koronavaikutusten korjaamiseen valtionavustusta yhteensä lähes 1 miljoonaan euroa lukiokoulutukseen ja perusopetuksen järjestämiseen. On tärkeää koronatilanteen pitkittymisen vuoksi, että kunnan saisivat avustusta myös toimintakaudelle 2021-2022. Koronavaikutusten korjaamiseen suunnatulla avustukselle olemme palkanneet lisää erityisen tuen opettajia, resurssiopettajia ja koulunkäynninohjaajia.

Hankkeet ja hyvinvointityö kouluissa: 

Lukuvuosittain laadittavissa koulukohtaisessa yhteisöllisessä opiskeluhuoltosuunnitelmassa  huomioidaan säännöllisesti tapahtuvat hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevat toimintamallit kuten esimerkiksi luokkien ryhmäyttämiset, luokan ohjaajan tunnit sekä erilaisten hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevien toimintamallien säännöllinen käyttö osana opetus ja kasvatustyötä. Yksittäisissä oppiaineissa kuten terveystiedossa, käsitellään mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita.  

Lapsen ja nuorten mielenterveyden kehitys muotoutuu ympäristön ja lapsen omien ominaisuuksien yhteisvaikutuksen tuloksena. Kehitys tapahtuu ekologisessa kontekstissa, jossa erilaiset ympäristöt kuten perhe, koulu ja vapaa‐ajan kehitysympäristöt vaikuttavat toisiinsa ja lapseen.   

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetuksen tulee kehittää oppilaiden vuorovaikutustaitoja ja hyvät tunnetaidot nähdään hyvinvoinnin edellytyksenä.  

Tunne‐ ja vuorovaikutustaidoilla tarkoitetaan ihmissuhteisiin ja omaan tunne‐ elämään liittyviä taitoja.  Vuorovaikutustaitoja ovat mm. kuuntelu, kertominen, vuorottelu, neuvottelu, avun pyytäminen, toisen kunnioittaminen ja yhteisten sääntöjen noudattaminen. Tunnetaidoilla tarkoitetaan omien ja muiden tunteiden tunnistamista ja säätelyä. Myös ongelmanratkaisutaitoja, ongelmien tunnistamista ja ratkaisua sekä taitoa asettaa realistisia tavoitteita pidetään tunne‐ ja vuorovaikutustaitoina. Tunne‐ ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ja hyödyllisiä paitsi mielenterveyden myös oppimisen kannalta. Hyvät tunne‐ ja vuorovaikutustaidot ovat yhteydessä lapsen ja nuoren hyvinvointiin ja pärjäämiseen elämässä ja myöhemmin yhteiskunnassa.  

Tuusulan peruskouluissa on käytössä tutkimusperustaisia toimintamalleja mm. ProKoulu, Kiva Koulu, Lions#Quest. Näiden toimintamallien avulla pystytään vahvistamaan hyvää koulupäivää ja rakentamaan säännöllisesti toteutettavia, hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevia opetuksellisia hetkiä. Näiden kaikille kohdennettujen toimintamallien lisäksi kouluissa toteutetaan kohdennettuja ryhmiä yhteistyössä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa esimerkiksi ART (epäsosiaalisesti käyttäytyville oppilaille), Maltti (tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutus oppilaille, joilla on tarkkaavaisuushäiriö), MAESTRO# stressinhallintakurssit (stressistä ja lievistä masennusoireista kärsiville). Oppilaalla on mahdollisuus saada yksilökohtaista tukea oppilashuollon henkilöstöltä.

Opiskeluhuollon henkilöstöä on koulutettu yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa mm. IPC- menetelmän (Nuorten masennusoireiden varhainen interventio kouluihin) käyttöön yläkouluikäisille oppilaille.  

Tuusula on osallisena Kuuma-kuntien Kaikille yhteinen koulu hankkeessa ja sitouttavan kouluyhteistyön hankkeessa (hankehakemus jätetty). Molemmissa hankkeissa tuetaan oppilaan saamaa tukea omassa lähikoulussa, koulutetaan henkilöstöä eri tutkimusperustaisten hyvinvointia tukevien menetelmien ja toimintamallien käyttöön osana koulutyön arkea. Sitouttavan kouluyhteistyön hankkeessa yhtenä painopistealue tulee olemaan kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistaminen erityisesti siirtymävaiheissa.  

Kunnan www-sivuille on rakennettu erillinen sivusto, jonne koottu keskitetysti tietoa kunnan alueella lapsille, nuorille ja perheille tarjottavista palveluista https://www.tuusula.fi/index.tmpl?sivu_id=9018.