Valtuusto, kokous 31.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 59 Maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaisen rakennuskiellon jatkaminen, Sammonmäen alue

TUUDno-2019-812

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Petteri Puputti, kaavasuunnittelija, petteri.puputti@tuusula.fi

Perustelut

Maankäyttö ja rakennuslaki 53 §:

"Alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 §:ssä säädetään (toimenpiderajoitus). Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta. Kielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman."

Rakennuskielto on syytä asettaa voimaan alueelle, jolla rakentaminen tai ympäristöä muuten merkittävästi muuttavat toimenpiteet saattaisivat vaikeuttaa kaavoituksen etenemistä tai tulevan asemakaavan tavoitteiden toteutumista. Rajoituksilla turvataan suunnittelun kohteena olevan alueen säilyminen muuttumattomana siihen asti, kunnes kaavalla on luotu edellytykset rakentamiselle tai kunnes suunnittelutyön yhteydessä on todettu, ettei aiottu hanke tuota estettä asetettujen maankäyttötavoitteiden toteutumiselle.

Rakennuskiellon astuttua voimaan erillistä lupaa ei tarvita myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Luvanvaraisia uudisrakentamisen lisäksi ovat maisemaa muuttavat hankkeet, kuten maanrakennustyöt, puiden kaataminen ja muut näihin verrattavat toimenpiteet. Rakennuskieltoa koskeva määräys ei ole valmistelevaa laatua oleva hallintotoimi, vaan MRL 190 §:n tarkoittama valituskelpoinen ratkaisu. Asian luonteen vuoksi rakennuskieltoa koskeva päätös voidaan MRL 202 §:n mukaan määrätä tulemaan voimaan ennen sen lainvoimaiseksi tulemista.

Päätösvalta

Tuusulan kunnan hallintosäännön mukaan rakennuskieltojen asettamisesta päättää valtuusto.

Asian tausta

Sammonmäki on noin 20 asunnon/omakotitalon muodostama asuinalue lentoaseman pohjoispuolella Etelä-Tuusulassa, YIT:n asfalttitehtaan ja Puusepäntien työpaikkatoimintojen kainalossa. Alue on asemakaavoitettu vuosituhannen vaihteessa omakotialueeksi matalalla rakennustehokkuudella.

Alueella on voimassa Sammonmäki rakennuskaava (nro 3296), joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 7.5.1999 sekä Puusepäntie asemakaava (nro 3397), joka on saanut lainvoiman 20.1.2004. Sammonmäen asemakaavassa asuinkorttelit on osoitettu omakotirakennusten korttelialueina (AO-37). Kaavamääräysten mukaan kaavanmukaiselle ohjeelliselle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen. Lisämääräyksiä 1,4 ja 5 §. Rakennuspaikan suurin sallittu kerrosluku on I ½. Rakennusoikeus määräytyy tehokkuusluvun e=0.1 mukaan. Lisäksi asuinalueen eteläkärjessä on ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman asumisen yhteyteen soveltuvan työpaikkarakentamisen korttelialue (TY-8), jolla on rakennusoikeutta 550 k-m². Puusepäntien asemakaavassa on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-10) ja yksi omakotirakennusten korttelialue (AO-37).

Asemakaavan muuttamista ohjaa 5.4.2017 voimaan tullut Focus-alueen osayleiskaava. Osayleiskaavassa Sammonmäki on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P-3). Kaavamääräyksen mukaan: Alue on tarkoitettu yksityisille palveluille ja työpaikoille. Alueella ei sallita uutta asumista eikä kaupan palveluita.

Sammonmäen alue on huomioitu kunnan kaavoituskatsauksessa 2018–2019 tulossa olevana hankkeena.

Valtuusto asetti alueen rakennus- ja toimenpidekieltoon (MRL 38 § ja 128 §) ensimmäisen kerran päätöksellään 11.12.2006 § 146. Rakennuskielto asetettiin Focus-osayleiskaavan laatimisen vuoksi. Osayleiskaavan tultua lainvoimaiseksi 5.4.2017, valtuusto päätti 8.5.2017 § 66 asettaa Sammonmäen asuinalueen kahdeksi vuodeksi MRL 53 §:n mukaiseen rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi 9.5.2017 lukien. Aluetta on tarkoitus kehittää palvelu- ja työpaikkarakentamiseen Focus-alueen osayleiskaavan mukaisesti. Rakennuskielto astui voimaan 9.5.2017, sillä valtuusto päätti päätti, että päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman. Rakennuskielto koskee kortteleita 10024, 10025, 10026, 10027 ja 10030. Rakennuskielto on päättymässä 9.5.2019.

Perusteet rakennuskiellon asettamiselle

Focus-alueen asemakaavoittaminen on käynnissä. Sammonmäen asuinalueen läheisyydessä on kaksi vireillä olevaa asemakaavaa: Focus liikekeskuksen asemakaava ja Kehä IV asemakaava. Asemakaavojen tarkoituksena on rakentaa Tuusulanväylän ja Myllykyläntien välille uusi tieyhteys (Kehä IV) ja toteuttaa sen varteen laaja yritysalue. Lisäksi nykyisiä työpaikka-alueita kehitetään. Focus-alueen ja Kehä IV:n rakentaminen ovat Tuusulan kuntastrategian päätavoitteita. Alueen kehittyminen työpaikka-alueena on huomioitu myös maakuntakaavoituksessa.

Alueeseen liittyvät kehittämistavoitteet eivät tue asutuksen säilyttämistä alueella. Mikäli rakentamista ei rajoiteta, alueen asuinrakentaminen voisi käynnistyä uudestaan, mikä voisi pitkittää tai muuten merkittävästi vaikeuttaa kaavoituksen etenemistä sekä rajoittaa asemakaavan tavoitteiden toteutumista. Rajoituksilla turvataan alueen suunnitteluvara siihen asti, kunnes kaavalla on luotu edellytykset alueen tarkoituksenmukaiselle rakentamiselle. Asian keskeneräisyyden johdosta rakennuskielto on syytä asettaa uudelleen.

Asemakaavan muutos on vireillä, mutta ei ole valmistelussa edennyt, joten rakennuskiellon asettamiselle uudelleen on perusteita. Asemakaavan muuttaminen käynnistyy toukokuun 2019 aikana, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville. Kun asemakaavan muutos saa lainvoiman, rakennuskielto päättyy automaattisesti, joten ei ole perusteltua asettaa rakennuskieltoa lyhyemmäksi ajaksi kuin kahdeksi vuodeksi. MRL 202 §:n mukaan mm. rakennuskieltoa koskevassa päätöksessä voidaan määrätä päätös tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • asettaa Sammonmäen asuinalueen MRL 53:n mukaiseen rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi 13.5.2019 lukien
  • että päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Petteri Puputti, kaavasuunnittelija, petteri.puputti@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • asettaa Sammonmäen asuinalueen MRL 53:n mukaiseen rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi 13.5.2019 lukien
  • että päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Petteri Puputti, kaavasuunnittelija, petteri.puputti@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Maankäyttö ja rakennuslaki 53 §:

Alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 §:ssä säädetään (toimenpiderajoitus). Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentamiseksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta.

Kielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Rakennuskielto on syytä asettaa voimaan alueelle, jolla rakentaminen tai ympäristöä muuten merkittävästi muuttavat toimenpiteet saattaisivat vaikeuttaa kaavoituksen etenemistä tai tulevan asemakaavan tavoitteiden toteutumista. Rajoituksilla turvataan suunnittelun kohteena olevan alueen säilyminen muuttumattomana siihen asti, kunnes kaavalla on luotu edellytykset rakentamiselle tai kunnes suunnittelutyön yhteydessä on todettu, ettei aiottu hanke tuota estettä asetettujen maankäyttötavoitteiden toteutumiselle.

Rakennuskiellon astuttua voimaan erillistä lupaa ei tarvita myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Luvanvaraisia uudisrakentamisen lisäksi ovat maisemaa muuttavat hankkeet, kuten maanrakennustyöt, puiden kaataminen ja muut näihin verrattavat toimenpiteet. Rakennuskieltoa koskeva määräys ei ole valmistelevaa laatua oleva hallintotoimi, vaan MRL 190 §:n tarkoittama valituskelpoinen ratkaisu. Asian luonteen vuoksi rakennuskieltoa koskeva päätös voidaan MRL 202 §:n mukaan määrätä tulemaan voimaan ennen sen lainvoimaiseksi tulemista.

Asian tausta

Sammonmäki on noin 20 asunnon/omakotitalon muodostama asuinalue lentoaseman pohjoispuolella Etelä-Tuusulassa, Peab Oy:n asfalttitehtaan ja Puusepäntien työpaikkatoimintojen kainalossa. Alue on asemakaavoitettu vuosituhannen vaihteessa omakotialueeksi matalalla rakennustehokkuudella.

Alueella on voimassa Sammonmäki rakennuskaava (nro 3296), joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 7.5.1999 sekä Puusepäntie asemakaava (nro 3397), joka on saanut lainvoiman 20.1.2004. Sammonmäen asemakaavassa asuinkorttelit on osoitettu omakotirakennusten korttelialueina (AO-37). Puusepäntien asemakaavassa on osoitettu yksi teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-10) ja yksi omakotirakennusten korttelialue (AO-37).

Asemakaavan muuttamista ohjaa 5.4.2017 voimaan tullut Focus-alueen osayleiskaava, jonka mukaan asuminen on alueella väistyvä toiminto. Osayleiskaavassa Sammonmäki on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P-3). Kaavamääräyksen mukaan: Alue on tarkoitettu yksityisille palveluille ja työpaikoille. Alueella ei sallita uutta asumista eikä kaupan palveluita.

Valtuusto asetti alueen rakennus- ja toimenpidekieltoon (MRL 38 § ja 128 §) ensimmäisen kerran päätöksellään 11.12.2006 § 146. Rakennuskielto asetettiin Focus-osayleiskaavan laatimisen vuoksi. Osayleiskaavan tultua lainvoimaiseksi 5.4.2017, valtuusto päätti 8.5.2017 § 66 asettaa Sammonmäen asuinalueen kahdeksi vuodeksi MRL 53 §:n mukaiseen rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi. Päätöstä jatkettiin kahdella vuodella valtuuston päätöksellä 13.5.2019 § 56. Rakennuskielto on päättymässä 13.5.2021

Rakennuskiellon jatkamisen harkinta

Focus-projekti on Etelä-Tuusulaan Helsinki-Vantaan lentoasemaan pohjoispuolelle suunniteltavan uuden yritysalueen Focuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen tähtäävä aluekehityshanke. Focus-alue sijoittuu hyvien yhteyksien varrelle Tuusulanväylän ja tulevan Kehä IV:n risteykseen. Alueen logistinen sijainti pääkaupunkiseutuun ja satamiin nähden, suora kytkeytyminen lentoasemaan ja alueen suuri mittakaava tekevät siitä ainutlaatuisen kehittämiskohteen. Sammonmäki on osa tätä Focus-kokonaisuutta.

Focus-alueen suunnittelu on vireillä ja alueella on käynnissä useita asemakaavahankkeita. Focus-alueen ja Kehä IV:n rakentaminen ovat Tuusulan kuntastrategian päätavoitteita. Alueen kehittyminen työpaikka-alueena on huomioitu yleis- kuin maakuntakaavoituksessa.

Alueeseen liittyvät kehittämistavoitteet eivät tue asutuksen säilyttämistä alueella. Mikäli rakentamista ei rajoiteta, alueen asuinrakentaminen voi käynnistyä uudestaan. Tämä voisi pitkittää tai muuten merkittävästi vaikeuttaa kaavoituksen etenemistä sekä rajoittaa asemakaavan tavoitteiden toteutumista. Rajoituksilla turvataan alueen suunnitteluvara siihen asti, kunnes kaavalla on luotu edellytykset alueen tarkoituksenmukaiselle rakentamiselle. Alueen kaavamuutos, Sammonmäki III (nro 3561), on ehdotusvaiheessa. Kaavamuutoksen tavoitteena on alueen muuttaminen työpaikka-alueeksi Focus-alueen osayleiskaavan mukaisesti. Kaavaehdotus on tulossa nähtäville keväällä 2021 ja tavoitteena on kaavan hyväksyminen heti kesän jälkeen. Asian keskeneräisyyden johdosta rakennuskieltoa on syytä jatkaa. Kun ko. alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman, rakennuskielto päättyy automaattisesti.

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää 

  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että 

VALTUUSTO päättää

  • jatkaa MRL § 53:n mukaista rakennuskieltoa vuodella 31.5.2022 asti, ja että päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.
 

Valmistelija

Petteri Puputti, kaavasuunnittelija, petteri.puputti@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää 

  • ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • jatkaa MRL § 53:n mukaista rakennuskieltoa vuodella 31.5.2022 asti, ja että päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • jatkaa MRL § 53:n mukaista rakennuskieltoa vuodella 31.5.2022 asti, ja että päätöstä on noudatettava MRL 202 §:n nojalla ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

kaavoitus, maankäyttö, kasvu- ja ympäristö

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.