Valmistelija
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Perustelut
Taustaa
Tuusulan kunta on kehittämässä Hyrylässä sijaitsevaa Tuusulan urheilukeskusta tiiviissä yhteistyössä urheiluseurojen ja alueella toimivien tytäryhtiöidensä kanssa. Urheilukeskuksen palveluita käyttää vuodessa noin 400 000 henkilöä. Kunta omistaa urheilukeskuksen liikuntatilat osin suoraan ja osin kolmen tytäryhtiönsä kautta (Tuusulan Tenniskeskus Oy, Tuusulan Tekonurmi Oy ja Tuusulan Jäähalli Oy).
Tarkoituksena on rakentaa lähivuosina urheilukeskuksen alueelle uusi monitoimihallikokonaisuus, jonka kustannusarvio noin 10–11 milj. €. Kunnan pidemmän tähtäimen tavoitteena on johtaa urheilukeskusta kokonaisuutena eli muodostaa alueelle yksi yhtiö vastaamaan nykyisistä ja tulevista liikuntalaitoksista yhteistyössä tuusulalaisten urheiluseurojen ja muiden toimijoiden kanssa.
Tulevat investoinnit on määrä toteuttaa vaiheittain. Voimistelu-mailapelihallin sekä ulkokenttien rakentaminen on määrä aloittaa syksyllä 2021. Uuden monitoimihallin tulisi olla valmiina ennen Monion ja Rykmentinpuiston koulukeskuksen valmistumista, arviolta vuosina 2023–2024.
Tarkoituksena on, että Tuusulan Tenniskeskus Oy ja Tuusulan Tekonurmi Oy yhdistetään fuusioimalla Tuusulan Tekonurmi Oy Tuusulan Tenniskeskus Oy:öön. Näin syntyvä yhdistetty urheiluyhtiö rakennuttaisi kaikki tulevat hallit, muut tarvittavat tilat sekä ulkokenttiä. Yhtiö alkaisi operoimaan niitä nykyisten toimintojensa ohella. Tuusulan Tenniskeskus Oy:llä on jo rekisteröitynä aputoiminimi Tuusulan Urheilukeskus. Investointi toteutettaisiin valtaosin vieraalla pääomalla. Kunta takaisi uuden urheiluyhtiön lainoja ja mahdollisesti pääomittaisi yhtiötä tarpeen mukaan. Yhtiöiden käytännön toimintojen yhdistäminen on käynnistynyt ja tarkoituksena on tehdä sulautumiseen liittyvät päätökset kuluvan vuoden aikana.
Tuusulan Tenniskeskus Oy (”Yhtiö”) on Tuusulan kunnan tytäryhtiö. Kunta omistaa yhtiön osakkeista 52,6 %, loppu omistus jakaantuu laajasti urheiluseuroille sekä yksityishenkilöille. Yhtiö aloitti toimintansa vuonna 1980 ja on laajentanut toimintaansa vaiheittain vuosien varrella siten, että tällä hetkellä yhtiön omistamissa tiloissa on kaksi salibandykenttää, kolme tenniskenttää, viisi sulkapallokenttää sekä kaksi squashkenttää.
Yhtiö on tehnyt viime vuodet voitollista tulosta, mutta vuoden 2020 tulos painui lievästi tappiolliseksi koronaepidemian vaikutusten vuoksi. Yhtiöllä oli tilinpäätöksessä 31.12.2020 korollisia velkoja 946 000 euroa ja omaa pääomaa 443 676 euroa. Yhtiö on hoitanut velkojensa lyhennykset ja korot eräpäivien mukaisesti oman taloudenpitonsa puitteissa ilman ulkopuolista tukea.
Tuusulan kunta on taannut Yhtiön pankkilainat (946 000 euroa). Lainojen vastavakuudeksi Yhtiö on pantannut 1 400 000 euron panttikirjat kunnan vuokratontin 858-401-13-0-L3 maanvuokraoikeuteen ja tontilla sijaitseviin rakennuksiin. Lisäksi kunnalla on vakuutena myös voimassa oleva jälkipanttaus Nordea Pankin hallussa olevista panttikirjoista, yhteisarvoltaan 250 000 euroa.
Tuusulan Tekonurmi Oy (”Tekonurmi”) on Tuusulan kunnan tytäryhtiö. Kunta omistaa yhtiöstä 51 % (B-osakkeita) ja Tuusulan Palloseura ry 49 % (A-osakkeita). Yhtiössä on kaksi osakelajia: kenttävuoroihin oikeuttavat osakkeet (A-sarja) ja muut osakkeet (B-sarja). Molemmilla osakesarjoilla on yhtäläinen äänioikeus ja oikeus osinkoon.
Tekonurmi teki vuonna 2020 voitollisen tuloksen parin tappiollisen vuoden jälkeen. Tekonurmeen liitettiin vuoden 2020 kesällä urheilukeskuksessa sijaitseva kuplahalli. Kuplahalli paransi jo ensimmäisenä toimintavuotena Tekonurmen myyntiä, kannattavuutta ja kassavirtaa. Kuplahalli vähentää myös Tekonurmen toimintaan liittyviä sääriskejä. Tekonurmella oli tilinpäätöksessä 31.12.2020 korollisia velkoja
242 903 euroa ja omaa pääomaa 630 euroa.
Tuusulan kunta on taannut Tekonurmen pankkilainat 242 903 euroa. Lainat on myönnetty ilman vastavakuuksia, sillä Tekonurmi ei omista mitään merkittävämpiä omaisuuseriä, joilla olisi vakuusarvoa.
Voimistelu- ja mailapelihalli
Yhtiön on määrä rakennuttaa uusi noin 3 000 m2 rakennus nykyisen salibandyhallin laajennukseksi. Laajennuksesta voimisteluhallin osuus olisi 2 200 m2 ja padelhallin osuus 767 m2. Voimistelu-mailapelihallin sekä ulkokenttien rakentaminen on määrä aloittaa syksyllä 2021.
Voimisteluhallissa on kolme erikokoista liikuntasalia. Suurin sali on telinesali, joka on pääosin pidemmälle edenneiden voimistelijoiden harjoituspaikkana. Toiseksi suurin sali on tarkoitus varustaa pääosin harrastevoimistelijoiden käyttöön. Kolmas salitila on äänieristetty ja tarkoitettu liikuntakäyttöön, jossa soitetaan voimakasta musiikkia tai tuotetaan kovaa ääntä. Voimistelijoiden puku-, pesu- ja wc-tilat ovat kaikki ensimmäisen kerroksen tasossa. Toisessa kerroksessa on toimistotiloja, valmentajien pukutilat sekä parvikatsomo. Voimisteluseura Keski-Uusimaa sitoutuu pitkällä sopimuksella hallin pääkäyttäjäksi ja maksamaan tilojen vuoromaksut.
Mailapelihallin (padel) ensimmäisessä kerroksessa on kaksi pelikenttää ja wc-tilat. Toisessa kerroksessa on pienet pukutilat ja parvikatsomoa. Keski-Uudellamaalla padel-kentistä on pulaa. Lajin aloittamisen kynnys on matala ja sen piirissä on paljon nuoria ja perheitä.
Laajennuksen kattomuoto ja julkisivumateriaalit valitaan samoiksi, kuin nykyisessä salibandyhallissa. Rakennuksen ulkovaippa tehtäisiin pääosin pelti-uretaani-pelti-kevytelementeistä, joiden ulkopintana on vakiovärinen muovipinnoitettu teräsohutlevy. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa alkusyksyllä 2021 ja laajennus valmistuisi kevään 2022 aikana.
Ulkokentät
Tarkoituksena on rakentaa viisi tenniskenttää ja kaksi ulkopadel-kenttää tennishallin pohjoispuolelle, nykyisten kahden tenniskentän alueelle ja välittömään läheisyyteen. Kenttien yhteyteen rakennetaan pieni huoltorakennus/tila. Rakennettavat kentät korvaavat urheilukeskuksen lähellä olevat, Moukarinkujalla sijaitsevat tenniskentät (3 kpl), jotka ovat elinkaarensa päässä. Uudet ulkokentät tarjoavat kasvavalle harrastajajoukolle paremmat harrastusmahdollisuudet.
Kustannusarviot ja valtionavustukset
Voimistelu- ja mailapelihallin kokonaiskustannusarvio on 2 250 000 euroa (alv 0 %) ja ulkokenttien kustannusarvio noin 500 000 euroa. Näin ollen kokonaisinvestoinnin arvoksi muodostuu 2 750 000 euroa. Voimistelu- ja mailapelihalliin myönnetty valtionavustusta 675 000 euroa ja ulkokenttiin on haettu valtionavustusta 148 835 euroa. Voimisteluhallin avustuksesta päätti opetus- ja kulttuuriministeriö. Ulkokenttien osalta päätöksen tekee AVI, jonka avustuspäätöstä odotetaan toukokuun aikana.
Investointi on tarkoitus rahoittaa pääosin lainarahoituksella. Haettavan lainarahoituksen määrä on yhteensä enintään 2 400 000 euroa. Lainarahoituksen kokonaismäärässä on varauduttu noin 10 % kustannusarvion ylitykseen sekä siihen, että ulkokenttiin ei saataisi haettua 148 835 euron valtionosuutta.
Lainatakaus
Tuusulan Tenniskeskus Oy pyytää 30.4.2021 päivätyllä hakemuksellaan Tuusulan kuntaa myöntämään omavelkaisen takauksen Yhtiön investointihanketta varten otettavalle lainalle.
Yhtiö perustelee laajennushanketta sekä hankkeen rahoituksen vakuudeksi tarvittavan takauksen myöntämistä lasten ja nuorten sekä aikuisharrastajien olosuhteiden parantamisella, kasvavilla harrastajamäärillä sekä vuorojen hyvällä kysynnällä sekä hankkeen taloudellisella kannattavuudella.
Tuusulan Tenniskeskus Oy:n ja Tuusulan tekonurmi Oy:n sulautuminen
Tarkoituksena on, että Tuusulan Tenniskeskus Oy ja Tuusulan Tekonurmi Oy yhdistetään fuusioimalla Tuusulan Tekonurmi Oy Tuusulan Tenniskeskus Oy:öön. Näin syntyvä yhdistetty urheiluyhtiö rakennuttaisi kaikki tulevaisuuden hallit ja muita tarvittavia tiloja sekä ulkokenttiä. Yhtiö alkaisi operoimaan niitä nykyisten toimintojensa ohella. Tuusulan Tenniskeskus Oy:llä on jo rekisteröitynä aputoiminimi Tuusulan Urheilukeskus.
BDO Oy on kunnan toimeksiannosta tehnyt kesällä 2020 selvityksen, jossa arvioidaan ja kuvataan mm. sulautumisen vaihtoehtoisia ratkaisuja, omistusrakennetta, rahoitusta ja taloutta sekä sulautumiseen liittyviä verotuksellisia näkökulmia sekä järjestelyihin liittyvää päätöksentekoa.
Raportti sisältää toimintojen yhdistämiseen liittyvät taloudelliset mallinnukset, sulautumisen vaikutukset ja sen käytännön toteuttamisen, pääomitustarpeen arviointia sekä huomiota liikuntalain ja kuntalain säädösten vaikutuksista, valtiontuki- ja kilpailuneutraliteettinäkökulmien tarkastelua ja arvonlisäverotuksen huomiot. Raportin johtopäätökset ja suositukset on otettu huomioon hankekokonaisuuden suunnittelussa.
Riskiarvio ja kunnan takauksen markkinaehtoisuus
Tuusulan kunnan näkökulmasta suunniteltu laajennusinvestointi sekä investointiin liittyvä kunnan takaus ovat perusteltuja. Tuusulan urheilukeskuksen kehittäminen on yksi kuntastrategian painopistealueista.
Kuntalaki säätelee kunnan myöntämien takausten edellytyksiä. Kuntalain 129 §:n mukaan
- kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla
- kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden kilpailutilanteessa markkinoilla toimivan yhteisön velasta tai muusta sitoumuksesta ainoastaan, jos yhteisö kuuluu kuntakonserniin tai se on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, joka liittyy sen liikuntalain (390/2015), kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (728/1992), museolain (729/1992), teatteri- ja orkesterilain (730/1992) tai nuorisolain mukaisen tehtävän edistämiseen. Takauksen ja muun vakuuden antamisen edellytyksistä on kuitenkin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. Lisäksi kunta voi myöntää takauksen tai muun vakuuden, jos se perustuu lain perusteella hyväksyttyyn tukiohjelmaan tai yksittäiseen tukeen tai liittyy yhteisölle tai säätiölle annettuun palveluvelvoitteeseen. Kunnan on lisäksi otettava huomioon, mitä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa säädetään.
Kuntalain 129 § vaatimukset huomioiden, kunnan sekä Yhtiön ja Tekonurmen talouden tunnuslukujen sekä ennustelaskelmien perusteella arvioituna voidaan todeta, että myönnettäväksi esitettävä takaus ei vaaranna kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Takaukseen ei myöskään sisälly kuntalaissa tarkoitettua merkittävää taloudellista riskiä. Takauksen vastavakuudet kattavat osaltaan kunnan taloudellista riskiä.
Kuntalain 129 §, Valtiontuki ja kilpailuneutraliteetti. BDO Oy:n lausunnon mukaan
- yhtiön rakennuttama monitoimihalli ja yhtiössä harjoitettava liikunnan yleisten edellytysten luominen eivät ole liikuntalain perusteella tulkittavissa markkinoilla toimimiseksi, ellei toimintaa harjoiteta nimenomaisesti liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein
- liikuntahallin rakennuskustannuksiin voidaan edelleen myöntää valtion tukea ryhmäpoikkeusasetuksen 55 artiklan mukaisesti. Tältä osin on mahdollista, että pääomasijoituksen, kun se kohdistuu rakennuskustannuksiin ja ei markkinoille suuntautuvaan toimintaan, ei ole välttämätöntä olla markkinaehtoista
- liikuntahallintoimintaan voidaan myöntää ryhmäpoikkeusasetuksen 55 artiklan mukaisten reunaehtojen mukaisesti toimintatukea
- edellä mainituin samoin perustein, kun takaus liittyy liikuntalain 5 §:n mukaisten tehtävien suorittamiseen ei takauksen ole välttämätöntä olla markkinaehtoinen. Takauksella tulee kuitenkin kaikissa tilanteissa olla riittävät vastavakuudet.