Valmistelija
Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi
Perustelut
Talouden toteutuminen
Vuoden 2021 talousarvio perustuu kuntastrategian mukaisiin linjauksiin ja panostuksiin kuntalaisten hyvinvointiin, kunnan kasvuun sekä palveluiden ja palveluverkon kehittämiseen. Strategian mukaiset tavoitteet ovat konkretisoituneet vuosien 2020–2021 aikana; asuntorakentaminen on vilkastunut, väestön määrä on kääntynyt kasvu-uralle ja investoinnit palveluverkkoon sekä uusien asuin ja yritysalueiden infraan ovat voimakkaassa kasvussa.
Kunnan kaikkeen toimintaan vaikutti edelleen koronaepidemia. Epidemian johdosta valtioneuvosto ja aluehallintoviranomaiset ovat määränneet ja ohjeistivat kunnan palvelutoiminnalle laajoja rajoituksia ja muutoksia. Valtioneuvoston ja AVI:n linjauksia seurattiin ja noudatettiin kunnassa tarkasti. Keusoten kanssa yhteistyö on jatkunut tiiviinä. Toiminta ja henkilöstö ovat jatkuneet häiriöttä hyvin haastavassa ja pitkittyneessä poikkeustilanteessa.
Kunnan alkuvuoden verotulot toteutuivat kokonaisuutena 5,3 milj. euroa (10,6 %) edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempina.
- Kunnallisverojen kasvu oli 5,9 %. Kunnallisveron määräaikainen jako-osuus nousi lokakuusta 2020 lähtien 61,79 %:sta 62,27 %:iin, mikä lisäsi kunnallisveron tilityksiä edellisvuoteen verrattuna
- Yhteisöverotulojen kasvu oli 1,6 milj. euroa. Syynä kasvuun olivat suurelta osin v. 2020 lisäennakot, joita maksamalla yritykset pyrkivät välttämään jäännösveroja ja sille laskettavaa koron määrää.
- Kiinteistöverot toteutuivat 0,9 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Kiinteistöverotuksessa siirryttiin verotuksen joustavaan valmistumiseen vuonna 2020. Tämä näkyy kiinteistöveron siirtymänä vuodelta 2020 vuodelle 2021 ja tämän takia kiinteistöveroja tilitettiin kunnanlle edellisvuotta aikaisemmin.
Tammi–maaliskuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena suunnitellusti. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 1,9 milj. euroa. Koronaviruksen aiheuttamat muutokset toiminnassa näkyivät edelleen sivistyksen toimialueella varhaiskasvatuksen, uimahallin, museoiden ja iltapäivätoiminnan maksutuotoissa (vähennys 0,2 milj. euroa, -5,2 %). Maaliskuun kumulatiivinen toimintatuottojen kuntatasoinen toteutuma oli 21,7 % koko vuoden talousarvioon nähden.
Tammi–elokuun toimintamenot olivat 3,0 % suuremmat edellisvuoteen verrattuna, eli kasvua oli 1,9 milj. euroa. Palveluiden ostot kasvoivat 1,7 milj. euroa. Kasvua tapahtui lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluissa (Keusote) 1,3 milj. euroa, jossa kustannukset nousivat etenkin vastaanottopalveluissa (koronaepidemiaan liittyvä toiminta) sekä suun terveydenhuollossa (hoitovelan purku). Lisäksi kasvun ja ympäristön toimintamenot nousivat alkuvuonna 0,7 milj. euro, kun luminen ja kylmä tammi–helmikuu lisäsi talvikunnossapidon sekä lämmityksen kustannuksia leutoon 2020 talveen verrattuna. Henkilöstökulujen kasvu ennakoidulla uralla, 0,3 milj. euroa. Kunnan toimintamenojen toteuma oli 23,9 % talousarvioon nähden.
Toimintakate toteutui 24,5 % muutettuun talousarvioon nähden (toteuma v. 2020 24,5 %). Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.
Kunta sopeuttaa talouttaan vuonna 2021 budjettiin sisältyvällä säästö- ja tuottavuusohjelmalla, jonka mukainen vuoden 2021 säästötavoite on yhteensä 2,8 milj. euroa. Säästöohjelman mukaiset toimenpiteet ovat valtaosin etenemässä suunnitellusti ja ensimmäisen vuosineljänneksen toimintamenojen kehitys on kokonaisuutena suunnitellulla uralla. Kuitenkin vanhan kunnan virastotalon purkamisen lykkääntyminen, kunnan rakennusten ilmanvaihdon säästötoimien peruuntuminen, kirkonkylän koulukampuksen rakentamisen aloittamisen sekä HSL:ään kohdistuvien linjatarkastelujen lykkääntyminen aiheuttavat Kasvun ja ympäristön säästötavoitteen saavuttamiselle noin 0,6–0,7 milj. euron riskin. Sivistyksen toimialueen osalta säästötavoitteen saavuttamiseen liittyy riskiä lähinnä sijaiskulujen vähentämistavoitteen osalta.
Kunnan käyttöomaisuusinvestoinnit olivat alkuvuonna 4,4 milj. euroa. Martta Wendelinin päiväkodin rakentaminen käynnistyi, kustannuksia kertyi alkuvuoden aikana 1,6 milj. euroa. Monion urakkakilpailu käynnistettiin ja Kirkonkylän sekä Riihikallion kouluhankkeiden suunnittelua jatkettiin. Kunnallistekniikan rakentaminen painottui Kellokosken keskusta-alueen vesihuollon sekä katujen rakentamiseen. Alkuvuodesta rakennettiin myös Puustellinmetsän katuverkkoa.
Kunnan korollisten lainojen määrä oli maaliskuun lopussa 135,0 milj. euroa, mikä on 3,6 milj. euroa vähemmän vuoden 2020 maaliskuun lainamäärään verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä varauduttiin tuleviin investointeihin sekä korkoriskien pienentämiseen nostamalla pitkäaikaisia lainoja 30 milj. euroa. Maaliskuun lopun tilanteen mukainen 135,0 milj. euron lainamäärä on kokonaisuudessaan pitkäaikaista, kiinteäkorkoista lainaa.
Ennuste vuositasolla
Vuonna 2021 koronaepidemia vaikuttaa edelleen voimakkaasti kunnan toimintaan ja talouteen. Koronan talousvaikutuksia on edelleen vaikea arvioida; merkittävimmät taloudelliset vaikutukset liittyvät mahdolliseen epidemian pitkittymiseen ja pitkittymiseen liittyviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin sekä keskuspankkien ja valtioiden tukitoimien jatkumiseen. Mahdollinen taloudellinen elpyminen voi tapahtua hyvinkin voimakkaana toisen vuosipuoliskon aikana. Kunnan tilikauden 2021 tuloksen ennustetaan olevan talousarvion mukaisella tasolla, alijäämä -7,8 milj. euroa (-7,0 milj. euroa alijäämäinen kunta ja vesiliikelaitos yhteensä).
Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät koronaepidemian talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Kunnallisveron osalta valmistuva vuoden 2020 verotus voi tuoda enemmän ennakonpalautuksia ja vähemmän jäännösveroja verrattuna aikaisempiin vuosiin, kun 2020 ennakonpidätysprosentteja ei välttämättä muutettu ansiotulojen vähennyttyä koronan vuoksi. Toisaalta nopeasti koheneva taloustilanne voi heijastua positiivisesti verotulokertymään. Verotulojen ennusteeseen ei tehdä tässä vaiheessa muutoksia, vaan ennustetta arvioidaan tarkemmin puolivuosikatsauksen yhteydessä.
Myöskään valtionosuuksien ennusteeseen ei tehdä muutoksia. Vuoden 2021 talousarvion kuntasektorin tukipaketista 1,66 mrd. euroa koostuu välittömästi koronavirustilanteeseen liittyvien kustannusten korvaamisesta valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille. Tarkempi rahanjaon malli tai menettely on vielä valmisteltavana, mutta oletettavasti varat kohdennetaan valtaosin testauksen ja jäljityksen kustannuksiin siten, että korvataan enintään toteutuneet kustannukset.
Toimintatuotoissa riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Näköpiirissä oleva talouden elpyminen sekä kehyskuntien vahvistunut asuntojen ja tonttien kysyntä tukevat kunnan tontinmyyntitavoitteiden saavuttamista.
Toimintamenojen osalta keskeiset ylitysriskit ovat Keusotessa / kunnanviraston johto. Keusoten alustava ennuste oman toiminnan aiheuttamasta lisämäärärahan tarpeesta vuodelle on lähes 34 milj. euroa, josta koronaepidemiaan liittyvien kustannusten osuudeksi on arvioitu noin 16 milj. euroa. HUS:n osalta Tuusulan kuntalaskutuksen arvioidaan pysyvän alustavien ennusteiden mukaan talousarvion mukaisella tasoalla. Keusoten maksuosuuteen kokonaisuutena kohdistuu tämän hetken arvioiden mukaan Tuusulan osalta noin 4 milj. euron ylitysriski.
Koronaviruspandemia aiheuttaa edelleen kuluvana vuonna HSL:n joukkoliikenteen lipputuloihin merkittävän laskun. Koronaepidemiaan jatkumiseen ja heikkoon lipputulokehitykseen on varauduttu talousarviossa HSL:n 4,0 milj. euron maksuosuudella.
Toimintakatteen ennuste on talousarvion mukainen yleishallinnossa ja johdon tuessa sekä yhteisten palveluiden toimialueella. Sivistyksen toimialueen ennusteessa toimintatuottoihin- ja kuluihin on tehty muutoksia, joiden toimintakatetta parantava vaikutus on 0,19 milj. euroa. Kasvun ja ympäristön toimialueen toimintakuluihin haetaan 0,15 milj. euron määrärahanlisäystä, mikä huonontaa ennustettua toimintakatetta.
Määrärahamuutokset
Käyttötalous ja tuloslaskelmaosa
Kasvun ja ympäristön toimialueelle, kunnallistekniikan suunnitteluun esitetään 150.000 euron lisämäärärahaa asiantuntijakuluihin, liittyen Lahelanorren yleissuunnitteluun sekä Tuusulan itäväylän aluevaraussuunnitelman päivitykseen.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Talousjohtaja Markku Vehmas selosti asiaa kokouksessa.