Perustelut
HSL laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman kolmelle seuraavalle vuodelle. HSL:n hallitus pyytää laatimastaan suunnitelmasta vuosittain jäsenkuntiensa lausunnot. Jäsenkuntien on annettava lausuntonsa suunnitelmasta viimeistään 31. elokuuta.
HSL:n hallitus käsitteli toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosille 2021-2023 kokouksessaan 16.6.2020. Jäsenkuntien lausuntoa pyydetään nyt
- HSL:n strategiasuunnitelmasta,
- liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista,
- kuntaosuuksien tasosta,
- lipputulotavoitteista TTS-kaudella,
- tarkastusmaksun korottamisesta ja
- kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta suunnitelmakaudella 2021-2023.
Jäsenkuntaa pyydetään ottamaan lausunnossaan erityisesti kantaan seuraaviin kysymyksiin:
- Koronapandemian ja sen seurausten aiheuttamien lipputulojen menetykset tuovat haasteita HSL:n ja sen jäsenkuntien taloudelle tulevina TTS-vuosina. Kunnalta pyydetään kannanottoa seuraaviin keinoihin kestävän talouden varmistamiseksi:
- Miten kunta suhtautuu siihen, että koronapandemiasta johtuvat lipputulomenetykset katetaan väliaikaisesti pääosin korotetuilla kuntaosuuksilla ja subventiotasolla? Mikä on kunnan näkökulmasta hyväksyttävä kuntaosuuden taso (euromääräisesti tai keskimääräinen subventiotaso HSL-tasolla)?
- Kannattaako kunta ajatusta, että vuodelta 2020 todennäköisesti kertyvä alijäämä katetaan kuntalain mukaisesti seuraavan kolmen TTS-vuoden aikana?
- Miten kunta suhtautuu matkalippujen hintojen korotuksiin?
- Mikä on kunnan näkemys liikenteen palvelutason muutoksiin yleisesti ottaen ja oman kunnan alueella?
- Mitä muita keinoja kunta näkee mahdolliseksi kestävän talouden varmistamiseksi?
- Alustavassa TTS-suunnitelmassa on HSL:lle määritelty yhteensä kuusi (5+1) keskeistä toiminnallista tavoitetta. Kunnilta pyydetään näkemystä tavoitteista sekä niiden saavuttamiseksi asetetuista toimenpiteistä ja niiden seurannasta.
- Alustavassa TTS-suunnitelmassa ehdotetaan tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 eurosta 100 euroon. Kunnilta pyydetään näkemystä asiasta.
HSL:n hallituksen kokouksen 16.6.2020 pöytäkirjassa (§114) ja sen liitteenä olevassa alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa on kuvattu suunnitelmakautta. Seuraavassa on poimintoja suunnitelmakauden kuvauksesta.
STRATEGIA 2018-2021 JA KESKEISET STRATEGISET TAVOITTEET 2021-2023
TTS –kauden 2021-2023 tavoitteet ja budjetointi perustuvan HSL:n yhtymäkokouksen hyväksymään strategiaan sekä toiminnan suunnittelua koskeviin linjauksiin. Keskeisiksi TTS-kauden tavoitteiksi on kirjattu:
- joukkoliikenteen kehittäminen runkoverkkoihin perustuen ja asiakkaiden liikkumistarpeet huomioiden,
- hinnoittelun selkeyttäminen ja palveluiden sujuvoittaminen matkanteon helpottamiseksi,
- kestävän liikkumisen kulkutapaosuuden kasvattaminen ja kestävään liikennepolitiikkaan vaikuttaminen,
- toimivan joukkoliikenteen ekosysteemin luominen,
- monipuolinen matkustustiedon kerääminen ja hyödyntäminen, jotta asiakkaita voitaisiin palvella entistä paremmin.
Lisäksi HSL:n oman toiminnan sisäisen laadun varmistaminen tukee tavoitteiden saavuttamista.
Kullekin tavoitteelle on alustavassa TTS:ssä kerrottu keskeiset toimenpiteet ja niiden mittarit. Suunnitelmassa todetaan, että toimenpiteet ja mittarit tarkentuvat jäsenkuntien lausuntojen valmistuttua.
TALOUSSUUNNITELMA
Talousarvio sitovuus
Kuntiin lausunnoille lähetettävä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2021-2023 sisältää vuoden 2021 osalta kolme erilaista skenaarioita matkustajamäärien ja lipputulojen kehityksestä. Tämän vuoksi myös kuntaosuuksista esitetään vuodelle 2021 kolme eri skenaariota, joissa kuntaosuuden määrä vaihtelee sen mukaa millä skenaariolla lipputulot on esitetty tuloslaskelmassa. Lipputulokertymän normalisoitumista jouduttaneen odottamaan ainakin 2020 syksyyn, jos ei pidempäänkin. Tästä syystä kuntaosuudet joudutaan ilmoittamaan kolmen eri laskennallisen skenaarion perusteella.
Syksyn lopullista TTS-esitystä valmistellaan jäsenkuntien lausuntojen, syksyn talouskehityksen ja päivitettävien ennusteiden pohjalta.
Toimintatuloarviot
HSL:n toimintatulot vuonna 2021 ovat yhteensä 768,7 milj. euroa. Kasvu edellisvuoden ennusteeseen verrattuna on 136,8 milj. euroa (21,6 %). Toimintatulojen arvioidaan olevat 790,4 milj. euroa vuonna 2021 ja 854,8 milj. euroa vuonna 2023.
Lipputulot
Kokonaisuudessaan vuodelle 2021 arvioidaan kertyvän vyöhyketariffin mukaisia lipputuloja yhteensä 268,2 – 344,8 M€. Vuoden 2019 toteumaan verrattuna lipputulot ovat siis -10 % ja -30% välillä. Lipputulot muodostavat 35 - 45 % HSL:n toimintatuloista vuonna 2021. Lipputulojen arvioidaan olevan 389,8 milj. euroa vuonna 2022 ja 395,7 milj. euroa vuonna 2023.
Vuodelle 2021 ei esitetä hinnanmuutoksia. Lipputuloja olisi mahdollista lisätä hintoja korottamalla eri matkustusennusteissa 8,8 milj. – 22,2 milj. euroa.
Kuntaosuudet
HSL laskuttaa kuntaosuuksia jäsenkunnilta vuonna 2021 yhteensä 408,8 – 485,4 milj. euroa. Kuntaosuuksilla katetaan keskimäärin 53,0 % - 63,3 % kuntaosuuksiin kohdistetuista kustannuksista (keskimääräinen subventio-% on 53-63).
HSL:n viimeisimmän osavuosikatsauksen sisältämän kuntaosuusennusteen osoittama kuntakohtainen yli-/alijäämäennuste on otettu huomioon seuraavien vuosien talousarvioissa kuntaosuuksia vähentävänä (kertynyt ylijäämä) tai lisäävänä eränä (kertynyt alijäämä). HSL laskuttaa kuntaosuudet talousarvion mukaisina, eikä talousarvion ja toteuman välistä erotusta (yli-/alijäämää) laskuteta tai palauteta talousarviovuoden aikana, vaan se otetaan huomioon seuraavan kolmen vuoden TTS-suunnitelmissa.
Kuntaosuuksissa on laskutettavia kumulatiivisia alijäämiä, tilinpäätöksen 2019 kertymä huomioituna talousarviovuoden 2020 ennusteen mukaisella käytöllä, yhteensä 44,2 milj. euroa. Alijäämä on taloussuunnitelmassa jaettu tasaisesti kolmelle tulevalle vuodelle 2021–2023.
Muut tulot
Mobiililippujen myynnin kasvaessa matkakorttien käytön arvioidaan hieman vähenevän ja matkakorteista perittävien maksujen pienenevän. Tuloarvio vuonna 2021 on 0,5 milj. euroa, vuonna 2022 0,4 milj. euroa ja vuonna 2023 0,3 milj. euroa.
Vuonna 2021 tarkastusmaksua esitetään korotettavaksi 100 euroon. Tarkastusmaksutuottoja arvioidaan kertyvän 5,0 milj. euroa vuosina 2021-2023, joista kirjataan luottotappiota/-varauksia yhteensä hieman alle 2,0 milj. euroa vuonna 2021. Tarkastusmaksutuotot on laskettu TTS:ään voimassaolevan 80 euron tarkastusmaksun määrän mukaisina.
Vuokratuloja liikennöitsijöiltä arvioidaan saatavan matkakorttijärjestelmän laitteista, taukotiloista ja sähköbusseista 2,6 milj. euroa ja muita tuloja 1,4 milj. euroa vuonna 2021.
Valtion suurten kaupunkien joukkoliikennetuen vuosittaiseksi määräksi on arvioitu 4,8 milj. euroa vuosina 2021–2023. Tuki on kohdistettu jäsenkunnille asukaslukujen suhteessa.
Valtion kesäkuussa 2020 lisätalousarviossa budjetoima yhteensä 100 milj. euron lisätuki joukkoliikenteelle kohdistetaan vuodelle 2020. Tukisumma jaetaan Suomen toimivaltaisten viranomaisten kesken ja alustavaa TTS-suunnitelmaa laadittaessa HSL:n osuus tuesta ei ole lausuntopyyntöä lähetettäessä vielä selvillä.
Muita tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan 0,9 milj. euroa sisältäen mm. arvioidun 0,5 milj. euron avustuksen sähköbussien kustannuksiin,
Toimintamenoarviot
HSL:n toimintamenot vuonna 2021 ovat yhteensä 735,0 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2020 ennusteesta 8,0 milj. euroa (1,1 %). Vuonna 2022 toimintamenojen arvioidaan olevan 755,9 milj. euroa ja vuonna 2023 822,8 milj. euroa.
Palveluiden ostot
Palveluiden ostomenot vuonna 2021 ovat yhteensä 701,0 milj. euroa. Palveluiden ostoon käytetään vuonna 2022 yhteensä 721,3 milj. euroa ja vuonna 2023 787,3 milj. euroa.
Joukkoliikenteen operointikustannukset
Liikennöitsijöille maksetaan joukkoliikenteen operoinnista vuonna 2021 yhteensä 524,3 milj. euroa, joka on 71,3 % HSL:n toimintamenoista.
Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2021 olevan yhteensä 328,2 milj. euroa. Vuonna 2022 bussiliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 333,5 milj. euroa ja vuonna 2023 335,5 milj. euroa.
Junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 89,8 milj. euroa vuonna 2021, 81,2 milj. euroa vuonna 2022 ja 81,8 milj. euroa vuonna 2023. HSL-VR -siirtymäkauden sopimus HSL-lähijunaliikenteen liikennöinnistä päättyy kesäkuussa 2021, minkä jälkeen HSL:n lähijunaliikenne siirtyy uuteen kilpailutettavaan sopimukseen.
Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 57,4 milj. euroa vuonna 2021, 60,4 milj.euroa vuonna 2022 ja 70,5 milj. euroa vuonna 2023. Vuonna 2023 varaudutaan Raide-Jokerin liikennöinnin aloittamiseen.
Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 44,4 milj. euroa vuonna 2021, 50,4 milj. euroa vuonna 2022 ja 58,4 milj. euroa vuonna 2023. Vuonna 2023 varaudutaan metroverkon laajentumiseen Kivenlahteen.
Lauttaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 4,5 milj. euroa vuonna 2021, 4,4 milj. euroa vuonna 2022 ja 4,5 milj. euroa vuonna 2023.
Muut ostopalvelut
Muiden kuin operointipalvelujen ja infrapalvelujen ostoihin käytetään 35,4 milj. euroa vuonna 2020, 35,5 milj. euroa vuonna 2021 ja 35,7 milj. euroa vuonna 2022.
Joukkoliikenteen infrakorvaukset
Kunnille joukkoliikenteen infrasta maksettava käyttökorvaus vuonna 2021 on arviolta 140,8 milj. euroa. Vuonna 2022 infrakuluja arvioidaan maksettavan yhteensä 156 milj. euroa ja vuonna 2023 yhteensä 201,3 milj. euroa.
Muut toimintamenot
HSL:n henkilöstömenot ovat 24,5 milj. euroa vuonna 2021, joka on 3,3 % toimintamenoista. Henkilöstömenot eivät sisällä varausta mahdollisen tulospalkkion maksamiseen.
Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on vuodelle 2021 varattu 1,3 milj. euroa. Vuoden 2022 ja 2023 varaus on 1,1 milj. euroa vuodessa.
Vuokramenot vuonna 2020 ovat arviolta 4,2 milj. euroa. Vuodelle 2021 on varattu 3,9 milj. euroa ja vuodelle 2022 4,0 milj. euroa.
Muut menot vuonna 2021 ovat 4,3 milj. euroa. Muihin menoihin sisältyvät mm. tarkastusmaksujen luottotappiot ja -varaukset. Vuodelle 2021 varaus muihin menoihin on 4,2 milj. euroa ja vuodelle 2022 4,9 milj. euroa.
Toimintakatteen vuonna 2020 ennen rahoitustuottoja ja –kuluja sekä poistoja arvioidaan olevan 33,7 milj. euroa ylijäämäinen.
Rahoitustuotot ja -kulut
HSL rahoittaa investointinsa tarvittaessa lainanotolla rahoituslaitoksilta. Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma 2021-2023 sisältää vuonna 2020 osavuosikatsausennusteessa arvioidun 100 milj. euron pitkäaikaisen talousarviolainan kustannuksia takaisinmaksuerinä rahoituslaskelmassa ja korkoina tuloslaskelmassa. Mikäli talous kehittyy kevään 2020 osavuosikatsauksen mukaisena, lainaa ei tarvitse nostaa lisää vuonna 2021.
Rahoituksen nettomenojen vuonna 2021 arvioidaan olevan 0,1 milj. euroa ja vuonna 2022-2023 0,2 milj. euroa.
Vuosikate rahoituserien jälkeen on 33,6 milj. euroa ylijäämäinen, joka riittää kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja, jotka ovat 18,9 milj. euroa vuonna 2021.
Tilikauden 2020 ylijäämäksi arvioidaan 14,7 milj. euroa ja sillä katetaan edellisvuodelta kertynyttä alijäämää.
Investoinnit ja poistot
HSL:n investointimenot ovat 18,1 milj. euroa vuonna 2021, 17,5 milj. euroa vuonna 2022 ja 11,8 milj. euroa vuonna 2023.
Investointeja ovat mm. kesäkuussa 2018 valmistuneen lippu- ja informaatiojärjestelmä -hankkeen kehittäminen, liikennevälineiden tietoliikenneratkaisut, tunnistepohjaisen maksamisen kehittäminen, joukkoliikenteen suunnittelu- ja infojärjestelmät sekä infolaitteet, reittioppaan sekä HSL.fi -palvelun ja HSL-sovelluksen kehittäminen.
Investoinnit realisoituvat kuntaosuuksiin suunnitelman mukaisten poistojen kautta. Talousarviossa poistot ovat yhteensä 18,9 milj. euroa vuonna 2021, 19,6 milj. euroa vuonna 2022 ja 17,0 milj. euroa vuonna 2023. Poistot sisältyvät kuntaosuuslaskennassa yleiskustannuksiin.
TUUSULAN KUNNAN LAUSUNTO HSL:n ALUSTAVASTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2021-2023
HSL:n strategiasuunnitelma
Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman 2021-2023 tavoitteet ja budjetointi perustuvat HSL:n yhtymäkokouksen hyväksymään strategiaan ja edellä mainittuihin toiminnan suunnittelua koskeviin linjauksiin.
Tuusulan kunta toteaa, että HSL:n strategiasuunnitelma ei lähtökohtaisesti ole ristiriidassa kunnan oman kuntastrategian kanssa. Ristiriidattomuuden säilymiseen tulee myös kiinnittää huomiota HSL:n strategiaa viimeisteltäessä.
Yleisesti tavoitteiden mittareissa tulee ottaa huomioon seudun monimuotoisuus. Mittarit tulee laatia siten, että ne palvelevat sekä ydinalueen että kehyskuntien tarpeita ja tarvittaessa mittareista tulee tuottaa myös kunnittaista ja vyöhykekohtaista tietoa.
Tavoite 1: Kehitämme runkoverkkoihin perustuvaa joukkoliikennettä ottaen huomioon asiakkaiden liikkumistarpeet
Tavoite ja ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia.
Tuusulan kannalta runkoverkko on erityisen tärkeä sekä käsitteellisesti sekä toiminnallisesti. Tuusulan kunnalle on tärkeää, että tätä painopistettä kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota liityntäliikenteen ja vaihtojen toimivuuteen edellytyksenä runkoverkon tarjonnan tehokkaalle toiminnalle. Mittaripuolella liityntälikenteen matkustajamäärä ja käyttöaste sekä liityntäliikenteen toimivuuteen kohdennettu asiakastyytyväisyys, tulisi olla myös runkoverkon palvelutasoa mittaavana tekijänä.
Yleisesti HSL-alueen reuna-alueen kuntien joukkoliikennekysynnän taso sekä maantieteellinen sijainti kuntalaisten palveluverkon ja työssäkäyntialueen sisällä kulkevine HSL-alueen rajoineen luo tilanteen, jossa runkoverkko-liityntäliikenne -suunnitteluperiaatetta tulee ensisijaisesti soveltaa tavalla, joka luo edellytykset kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä henkilöautoilun kustannuksella.
Tavoite 2: Selkeytämme hinnoittelua ja sujuvoitamme palveluitamme helpottaaksemme asiakkaidemme matkantekoa
Tuusulan kunta toteaa, että koronaepidemia tuo uusia haasteita joukkoliikennematkustamiseen sekä joukkoliikenteen kestävään järjestämiseen ja järjestämisen rahoitukseen. Tavoitteet tulee vielä käydä läpi näkökulmasta, jossa on otettu huomioon nopeat muutokset joukkoliikennepalvelun kysynnässä sekä kysyntämuutoksiin kytkeytyvässä palvelun taloudellisesti kestävässä tarjonnassa.
Koronaepidemia haastaa myös kausilippujen periaatteellista toimivuutta. Nopeat muutokset epidemiatilanteessa ja viranomaissuosituksissa luovat epävarmuutta säännöllisen matkustuksen lipputuotteiden hankintaan. Lippujärjestelmä tulee viedä suuntaan, jossa lippujärjestelmä, -tuotevalikoima ja hinnoittelu tukee siirtymistä joukkoliikenteen käyttöön sekä joukkoliikenteen säännöllistä käyttöä myös tilanteessa, jossa mm. määrällisesti lisääntyvä etätyö sekä suositukset tai ohjeet liikkumisen rajoittamisesta ovat osa seudulla liikkuvien arkea.
Tavoite 3: Kasvatamme kestävän liikkumisen kulkutapaosuutta ja vaikutamme kestävään liikennepolitiikkaan
Tuusulan kunta toteaa, että tavoite ja ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia.
Tavoite 4: Olemme mukana luomassa toimivaa ja kestävää joukkoliikenteen ekosysteemiä
Tuusulan kunta toteaa, että tavoitteeseen sisällytetyt toimenpiteet ovat perusteltuja ja tarpeellisia. Tavoite on luonteeltaan sellainen, että sen tulisi jatkossa kuulua HSL-organisaation normaaliin toimintaan. Jatkossa tavoitetta tulisi laajentaa suuntaan, jossa tuetaan kestävän liikkumisen ekosysteemin syntyä ja pysyvyyttä.
Tavoite 5: Keräämme ja hyödynnämme matkustustietoa monipuolisesti, jotta palvelisimme asiakkaitamme entistä paremmin
Tuusulan kunta toteaa, että tavoitteeseen sisällytetyt toimenpiteet ovat kannatettavia. Tavoitteen muotoilun ja toimenpiteiden sisällön suhdetta tulisi kuitenkin vielä tarkastella. Matkustustiedon keruu ja hyödyntäminen palvelee suunnittelua ja tutkimusta, mutta suora ja välitön hyöty joukkoliikenteen käyttäjille ei toimenpiteissä korostu. Tiedon käytössä ja tarjonnassa tulisi olla mukana liikkumisen ohjauksellinen näkökulma, jossa kerätty tieto ohjaa tai hyödyttää yksilöä matkustuksen liittyvissä valinnoissa tai matkustuksen suunnittelussa.
Tavoite: Varmistamme sisäisen toimintamme laadun
Koronaepidemia yhdessä muun kustannuskehityksen kanssa luo hyvin haastavan tilanteen kestävän ja tasapainoisen talouden suunnittelulle. Tuusulan kunta toteaa, että erityisesti tiedon laadun ja ajantasaisuuden tarve on ilmeinen, mutta myös jatkuva tarpeenarviointi palveluiden tarjonnan osalta sekä päätöksenteon tukeminen sitä kautta ovat oleellinen osa mm. taloutensa osalta kestävästi toteutettua joukkoliikennejärjestelmää.
Liikenteen palvelutaso ja palvelutason muutokset
Tuusulan kunta toteaa, että elokuussa 2020 aloitetun uuden linjan 963 (Paijala-Hyrylä-Rykmentinpuisto-Keravan asema) matkustuksen kehitystä tulee seurata tarkasti syyskauden 2020 aikana sekä vuonna 2021. Mikäli linjan matkustus kehittyy hitaasti, jää vähäiseksi ja koronaepidemian supistava vaikutus matkustukseen pitkittyy, paikallista kustannussäästöä voidaan toistaiseksi hakea tarjonnan supistuksella linjalla 963.
Tuusulan kunta toteaa myös, että syys-talvikauden 2020-2021 aikana tulee laatia Tuusulan linjasto kokonaan kattava sopeuttamissuunnitelma, joka voidaan toteuttaa mikäli koronatilanteen aiheuttama matkustuksen lasku tai taloustilanteen kehityksen ohjaama tarve edellyttää vuorotarjonnan lisävähentämistä.
Vastavuoroisesti, mikäli matkustusta supistava tilanne hellittää ja mm. lipputulokertymä on hyvällä tasolla, linjan 643 (Hyrylä-Hakaniemi) osalta tulee tarkastella uudelleen liikennöinnin jatkamismahdollisuus arkisin noin klo 21 asti sekä viikon-loppuliikenteen aloittaminen, joka koronatilanteen vuoksi jää toteutumatta syyskaudella 2020.
Tuusulan kunta pitää tärkeänä selvitystä liikkumistarpeesta Hyrylästä Aviapoliksen alueelle sekä erityisesti työssäkäynti- ja asiointiliikenteen sujuvoittamista Tuusulan suunnasta Aviapoliksen alueelle. Kunta edellyttää, että HSL selvittää yhdessä Tuusulan kunnan kanssa Hyrylä-Aviapolis -yhteyden parantamismahdollisuuden talviliikennekauden 2020-2021 aikana siten, että selvitys voidaan käsitellä kunnan päätöksenteossa viimeistään kesäkuussa 2021.
Lipputulotavoitteet TTS-kaudella
Alustavassa TTS:ssä on vuodelle 2021 esitetty kolme skenaariota, joissa lipputulojen on arvioitu olevan -10%, -20% ja -30% normaalitilanteen lipputuloarviosta. Tuusulan kunta katsoo, että vuoden 2021 osalta on syytä varautua -20% -skenaarioon. Tässä skenaariossa Tuusulan kuntaosuuden TAE 2021 on 4,038 M€. Epidemiatilanteen vaikutusta on seurattava syksyn 2020 aikana ja arviota lipputu-lokertymästä on tässä tilanteessa tarpeen päivittää vielä ennen TTS:n lopullista hyväksymistä.
Tuusulan kunta ei kannata matkalippujen hintojen korottamista vuonna 2021.
Kuntaosuuksien taso sekä kuntakohtaisen ylijäämän käyttö tai alijäämän takaisin maksaminen suunnitelmakaudella
Tuusulan kunta kannattaa mallia, jossa kertyvä alijäämä katetaan kolmen seuraavan TTS-vuoden aikana.
Tuusulan kunta katsoo, että korotettujen kuntaosuuksien käyttö ja korotettu subventiotaso on tilapäisesti tarpeen koronaepidemiasta johtuvien lipputulomenetysten vuoksi. Poikkeustilanteessa vuotuisen subvention kasvu yli 50 prosenttiin voidaan myös hyväksyä. Tuusulan kuntatalouden kannalta hyväksyttävä kuntaosuuden taso vuonna 2021 on 3,8 milj. euroa, joka on alhaisempi kuin -20 % -skenaariossa esitetty 4,038 M€. Alustavassa TTS:ssä Tuusulan kunnalle vuodelle 2022 arvioitua kuntaosuuden tasoa (2,091 M€) ja vuodelle 2023 arvioitua tasoa (2,123 M€) pitää tarvittaessa säätää suunniteltua korkeammiksi kunnan alijäämäkertymän kehityksen hillitsemiseksi.
Tuusulan kunta katsoo, että kuntayhtymän kestävän taloudenpidon varmistaminen edellyttää joukkoliikennetarjonnan sopeutustoimia tilanteessa, jossa koronaepidemia ja sen käynnistämä liikkumisen muutos jää pysyväksi mm. etätyön lisääntymisen ja mm. asiointiliikkumisen vähenemisen myötä.
Tarkastusmaksun korottaminen
Tuusulan kunta ei vastusta tarkastusmaksun korottamista nykyisestä 80 €:sta 100 €:oon vuonna 2021. Nykyinen tarkastusmaksun taso on alhainen suhteessa ABCD –vyöhykkeen kuukausilipun hintaan.