Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 24.4.2020 myöntänyt Finavia Oyj:lle yhtiön hakemuksesta ympäristöluvan muutoksen asfaltti-, betoni- ja tiilijätteen sekä ylijäämäkiven käsittelyyn Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella pääasiassa Vantaalla. Luvan nro on 158/2020 Dnro ESAVI/12349/2017.
Aluehallintovirasto on samalla myöntänyt luvan toiminnan aloittamiseen myös uusilla alueilla pois lukien murskaus pohjavesialueella ja Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä. Perusteena aloittamisoikeuden myöntämiselle ovat kiireelliset rakennustyöt.
Päätöksestä on jätetty valitus yksityishenkilön toimesta.
Vaasan hallinto-oikeus on varannut Tuusulan kunnalle mahdollisuuden lausunnon antamiseen.
Asia
Finavia Oyj:n hakemus koski Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan Nro 57/2012/1, 27.3.2012 muuttamista. Kyse on Helsinki-Vantaan lentoasemalla muodostuvista asfaltti-, betoni- ja tiilijätteistä sekä niiden välivarastoinnista, murskauksesta ja hyötykäytöstä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella.
Finavia Oyj oli huomannut toiminnan aikana, että muutamiin lupamääräyksiin oli tarvetta hakea muutosta toiminnan luonteesta johtuen tai lupamääräyksien selkeyttämiseksi. Lentoaseman alue on hyvin laaja ja mahdolliset rakennuskohteet sijaitsevat eripuolilla lentoaseman aluetta, jolloin välivarastointi- ja murskaustoiminnan on oltava sallittua koko lentoaseman alueella.
Lupaa haettiin varastoida kerrallaan enintään: asfalttijätettä 600 000 tonnia, betonijätettä 400 000 tonnia ja tiilijätettä 50 000 tonnia. Muutoksena aiempaan haettiin lupaa ottaa vastaan ja varastoida myös muualta tuotavia kiviaineksia enintään noin 250 000 tonnia vuosittain. Ennen nyt myönnettyä lupaa, silloin voimassa olevan luvan mukaisesti eri varastoalueilla saa välivarastoida eri jakeita yhteensä enintään 1 530 000 tonnia.
Aiemman luvan mukaan eri materiaaleja sai murskata vuosittain enintään seuraavasti: asfalttia 80 000 tonnia, betonia ja tiiltä yhteensä 10 000 tonnia sekä kiviainesta 150 000 tonnia. Muutosta aiempaan lupaan haettiin siten, että luvassa ei määrätä enimmäismääriä eri murskattaville materiaaleille. Finavia Oyj:n arvion mukaan murskattavien materiaalien enimmäismäärä on yhteensä noin 250 000 tonnia/vuosi.
Aiemman luvan mukaan eri materiaaleja sai hyötykäyttää vuosittain enintään seuraavasti: asfalttimursketta 80 000 tonnia sekä betoni- ja tiilimursketta yhteensä 10 000 tonnia. Muutosta lupaan haettiin siten, että asfalttia, betonia ja tiiltä hyödynnetään vuosittain enintään yhteensä noin 200 000 tonnia.
Finavia Oyj:n mukaan varastoitavien, murskattavien ja hyödynnettävien materiaalien määrät vaihtelevat vuosittain huomattavasti riippuen lentoaseman infran ja rakennusten peruskorjauksista sekä rakentamisesta.
Toiminta-aikoihin haettiin muutosta siten, että välivarastointi- ja hyödyntämistoimintojen toiminta-aikarajoitukset poistetaan. Murskaustoiminnalle haettiin jätettäväksi voimaan aiemman luvan mukaiset toiminta-ajat (maanantaista perjantaihin klo 6.00 – 22.00).
Lisäksi haettiin muutoksia lupamääräyksiin, mm. vastaamaan nykyistä ns. MARA-asetusta (eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annettu valtioneuvoston asetus (843/2017), selkeyttämään erilaisten suunnitelmien toimittamista sekä kirjanpitoa ja raportointia.
Finavia Oyj haki samalla ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista toiminnan aloituslupaa muutoksenhausta huolimatta, joka siis myönnettiin lukuun ottamatta murskaus pohjavesialueella ja Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä.
Hakijan mukaan lupamääräyksiin esitetyistä muutoksista ei arvioitu aiheutuvan muutoksia toiminnan ympäristövaikutuksiin tai muuta erityistä haittaa. Luvan mukainen pinta- ja pohjavesitarkkailu on liitetty osaksi koko lentoaseman pinta- ja pohjavesitarkkailua.
Tuusulan kunnanhallitus totesi hakemuksen johdosta, mm. että kysymys on lentoaseman omalla alueella syntyvän jätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvän toiminnan kehittämisestä lentoaseman omalla alueella. Samalla kyse on lentoaseman käytön ja kehittämisen kannalta välttämättömän rakennustoiminnan käytännön sujuvoittamisesta, joten kunnanhallitus piti haettua muutosta perusteltuna.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen taholta oli ilmoitettu, että ympäristökeskus ei lausu tässä asiassa.
Valitus
Valittajan mukaan hänen asuinpaikkansa sijaitsee 630 m etäisyydellä kiinteistön Lentoasema 858-411-18-50 pohjoisrajasta, jonka alueella hänen mukaansa tulee pääasiassa tapahtumaan alueelta irrotettavien ja ulkopuolelta tuotavien louheiden (mahdollisesti myös asfaltti-, betoni- ja tiilijätteiden) varastointi ja murskaus lentoaseman laajennuksen rakennustarpeisiin.
Valittaja vaatii päätöksen kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi toiminnan olennaisena muutoksena sekä täytäntöönpanon kieltämistä. Valituksen yksityiskohtainen sisältö ilmenee liitteenä olevasta valituskirjelmästä. Valitusta kuitenkin perustellaan mm. YVA -menettelyn puuttumisella ja valittajan mielestä lakia on sovellettu väärin mm. siten, että koko luvan myöntämisedellytyksiä ei olisi harkittu riittävästi. Valittaja on tyytymätön lupaehtoihin ja katsoo mm., ettei murskauslaitoksen paikkaa ole kunnolla määritelty. Lisäksi valittaja katsoo hakemuksen tietojen koskien toiminta-alueen pohjoispuolen asutusta olevan harhaanjohtavia, koska hakemuksen mukaan Mäkiniitun asuinrakennukset 1,4 - 1,8 km etäisyydellä olisivat lähimmät kohteet, kun taas hänen asuinpaikkansa on vain 630 m päässä toiminta-alueen kiinteistön rajasta, eikä tätä olisi tuotu riittävästi esiin.
Kunnanhallituksen lausunto
Valitus koskee Finavia Oyj:lle Etelä-Suomen aluehallintovirastolle myöntämää ympäristölupaa. Haetussa toiminnassa on kyse Helsinki-Vantaan lentoasemalla muodostuvista asfaltti-, betoni- ja tiilijätteistä sekä niiden välivarastoinnista, murskauksesta ja hyötykäytöstä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella. Lisäksi haettiin lupaa ottaa vastaan ja varastoida myös muualta tuotavia kiviaineksia 250 000 t/v.
Luvassa on kysymys lentoaseman omalla alueella syntyvän jätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyvän toiminnan kehittämisestä lentoaseman omalla alueella. Samalla kyse on lentoaseman käytön ja kehittämisen kannalta välttämättömän rakennustoiminnan käytännön sujuvoittamisesta, joten kunnanhallitus pitää haetun luvan ja toiminnan aloittamisoikeuden myöntämistä perusteltuna.