Valtuusto, kokous 9.12.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 168 Asuntorakentaminen 2020 - 2024

TUUDno-2019-1735

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

Perustelut

Tuusulan kunnassa uusien asuntojen rakentaminen keskitetään keskuksiin ja taajamiin, jolloin luodaan edellytyksiä joukkoliikenteelle ja monipuolisille palveluille. Kuntastrategian mukaisesti vahvistetaan Etelä-Tuusulan kasvua sekä tiivistetään ja eheytetään Hyrylän keskustaa ja Rykmentinpuistoa. Jokelan keskustaa tiivistetään rataan tukeutuen ja vahvistetaan taajaman vetovoimatekijöitä puutarhakaupunki-idean pohjalta. Kellokosken omaleimaisuutta ja vetovoimaa vahvistetaan Ruukin ja Sairaalan aluetta sekä keskustaa kehittäen. Monipuolista asuntorakentamista tuotetaan eri elämän tilanteissa oleville ja eri-ikäisten väestöryhmien asumistarpeisiin. Tavoitteena on edistää valinnan mahdollisuuksia niin kerros- kuin pientaloasuntojen tuotannolla sekä varmistamalla hallintamuotojen moninaisuus omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja tuottamalla. Asuntorakentamisessa tavoitellaan myös kohtuuhintaisuutta ja kooltaan erilaisia asuntoja.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus 2019 on hyväksytty ja suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus 2020–2023 valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. MAL 2019 -suunnitelmassa kuvataan, miten seutua pitäisi kehittää vuosina 2019 - 2050. Suunnitelma on tiekartta siihen, miten seudun liikenteen päästöt saadaan laskuun, asukkaiden arjesta tehdään sujuvaa, ihmiset voivat löytää kodin kohtuullisella hinnalla hyvien liikenneyhteyksien varresta ja työpaikoille on helppo kulkea. MAL-sopimuksilla on määritelty seudun kunnille asuntorakentamisen määrä- ja hallintamuototavoitteita. Tällä hetkellä Tuusulan asuntorakentamisessa on tavoitteena 420 uuden asunnon rakentaminen vuosittain, uudella sopimuksella tavoite nousee 462 asuntoon vuosittain. Valtion tukeman ARA-asuntotuotannon määrällinen tavoite on 20 prosenttia vuosittaisesta asuntotuotannosta.

Asuntorakentamisen ohjelma sisältää tulevan viisivuotiskauden uudisrakentamisen tuotantoarvion, omakotitonttien luovutussuunnitelman ja ARA-uudisrakentamisen hankekatsauksen. Rakentamisen määrään ja tuotannon monipuolisuuteen vaikuttavat yleiset asuntomarkkinat, suhdanteet, maapoliittisten ratkaisujen syntyminen sekä kaavoituksen ja kunnallistekniikan mahdollistamat aikataulut.

 

Ehdotus

Esittelijä

Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan asuntorakentaminen 2020 - 2024:n liitteen mukaisesti.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan asuntorakentaminen 2020 - 2024 -dokumenttia on päivitetty kuntakehityslautakunnan käsittelyn jälkeen. Asiakirjaan on lisätty kappaleet koskien Tuusulan väestösuunnitetta 2019 - 2043.  

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan asuntorakentaminen 2020–2024:n liitteen mukaisesti.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Tuija Reinikainen Jussi Salosen kannattamana esitti, että asuntorakentamisen arviosta vuosina 2020 - 2024 poistetaan Aattola.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Tuusulan asuntorakentaminen 2020–2024:n muutoin liitteen mukaisesti, mutta asuntorakentamisen arviosta vuosina 2020 - 2024 poistetaan Aattola.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Tuusulan asuntorakentaminen 2020–2024:n muutoin liitteen mukaisesti,​ mutta asuntorakentamisen arviosta vuosina 2020 -​ 2024 poistetaan Aattola.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

kaavoitus, asuntopalvelut

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä jo aikaisemmin ole toimitettu viranomaiselle

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.