Valtuusto, kokous 9.12.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 176 Hyrylän liike- ja palvelukeskus, tavoitteiden tarkentaminen

TUUDno-2018-165

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kaupan palveluverkkoselvitys

Kuntasuunnittelu-tulosalue on Ramboll Finalnd Oy:n kanssa laatinut Tuusulan maankäytön suunnittelun tueksi päivittäistavarakaupan, keskustahakuisen erikoiskaupan ja tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoittumista koskevan selvityksen. Palveluverkkoselvitys kattaa koko kunnan alueen ja kaikki kaupan alat, mutta tarkastelun pääpaino on alueellisesti Hyrylässä ja toiminnallisesti päivittäistavarakaupassa. Selvitys laadittiin pääasiassa yleiskaava 2040:n valmistelua varten, mutta myös Hyrylän taajaman etelälaidalla vireillä olevien päivittäistavarakauppojen hankkeisiin liittyvän rakennuskielloista poikkeamisluvan myöntämisen harkinnan tueksi.

Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Pia Sjöroos, Asko Honkanen, Henna Lindström ja Petteri Puputti Tuusulan kunnasta. Työhön sisältyi Tuusulan kuntakehityslautakunnan työpajaosuus, jossa kerättiin kuntakehityslautakunnan jäsenten näkemyksiä osaksi työtä. Työstä vastasivat Kimmo Koski (projektipäällikkö), Eero Salminen ja Jaana von Denffer Ramboll Finland Oy:stä.

Palveluverkkoselvitys on liitteenä.

Johtopäätelmiä kehittämispoluista

Kts. selvityksen s. 42, johtopäätökset.

Selvityksessä on tutkittu kahta eri skenaariota, joissa päivittäistavarakaupan verkon kehittäminen on ollut keskustavetoista tai keskustan ulkopuolista. Todellisen tavoitteen voi kunta valita toisinkin, yhdistellen näitä kahta skenaariota.

Hyrylän taajaaman osalta keskustan vetovoiman parantamisen ja siten kaupallisen palvelutarjonnan ohjaaminen keskustaan tulisi olla ensisijainen tavoite. Keskustaan sijoittuvan päivittäistavarakaupan myötä voi syntyä toivottua erikoistavarakauppaa enemmän kuin muissa skenaarioissa. Tämän ohella on kuitenkin syytä harkita lähipalveluita tarjoavien päivittäistavarakauppojen sijoittamista muualle taajamaan. Liikekeskuksen päivittäistavarakaupan kokoluokan on arvioitu olevan 4000 kem2, jolloin keskustaa painottavan skenaarion minimivaihtoehdossa jää seuraavan kymmenen vuoden ajalle osa olevasta ja kertyvästä ostovoimasta jaettavaksi pienempiin päivittäistavara- eli lähikauppoihin.

Selvityksen s. 17 kuva 9:n perusteella voidaan todeta, että Lahelan alueella on nyt - ja Lahelanpelto II:n rakentuessa vielä enemmän - tarvetta lähikaupalle. Lahelanpelto II -asemakaavassa oleva lähikaupan tontti kannattaa toteuttaa tästä johtuen ensi vaiheessa riippumatta keskustaan tavoiteltavan liikekeskuksen rakentamistarpeesta. Lisäksi Puustellinmetsän asemakaavassa on tontti, josta on oltu kiinnostuneita ja on todennäköistä, että mikäli tontti myydään, toteutuu siihen päivittäistavarakaupan tiloja ja polttoaineenjakelua. Tämä lisäisi Puustellinmetsän vetovoimaa ja polttoaineenjakelun myötä parantaisi Hyrylän taajaman palvelutasoa siltä osin.
Jokelan ja Kellokosken osalta on perusteltua jatkaa aiemmin aiotulla linjalla sijoittaa suurimmat päivittäistavarakaupat keskustoihin. Kysynnän myötä pienten alle 1000 kem2:n myymälöiden sijoittaminen keskustasta etäälle sijoittuville asuinalueille on perusteltua.
FOCUS- ja Tuomalan alueiden aiempien osayleiskaavapäätösten ratkaisua ei ole tarvetta avata uudelleen harkittavaksi.

Liitteenä on kartta, jossa on esitetty valmisteltu Hyrylän päivittäistavarakaupan tavoiteverkko. Tavoiteverkon osalta ei ole syytä tehdä päätöksiä selvityksen mukaisen koko mitoituskauden 2040:n ajalle, vaan päättää seuraavista kaupallisen verkon kehitysaskelista.

Asemakaavojen muutostarve

Lainvoimaisissa asemakaavoissa on runsaasti kortteleita, joihin mm. päivittäistavarakaupan sijoittaminen on mahdollista, vaikka sitä ei olisi toteutetukaan. Mikäli todetaan, että kunnan tavoitteena on ohjata aiempaa enemmän liikerakentamisen sijoittumista taajamissa, jouduttaneen muuttamaan asemakaavoja.

Ehdotus

Esittelijä

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle päätettäväksi, että

  1. Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää Hyrylän keskustaan monipuolinen liikekeskus ja selvittää voiko tämän yhteyteen toteuttaa kunnan käyttöön mm. toimistotiloja sekä asumista.
  2. Tämän ohella Lahelanpelto II:n ja Puustellinmetsän asemakaavojen alueille tavoitellaan pieniä, lainvoimaisten asemakaavojen mukaisia päivittäistavarakauppoja.
  3. Muiden Hyrylän taajaman keskusta-alueen ulkopuolisten lähikauppojen osalta tavoitteena on edetä em. jälkeen toisessa vaiheessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa, että

VALTUUSTO päättää, että

  1. Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää Hyrylän keskustaan monipuolinen liikekeskus ja selvittää voiko tämän yhteyteen toteuttaa kunnan käyttöön mm. toimistotiloja sekä asumista.
  2. Tämän ohella Lahelanpelto II:n ja Puustellinmetsän asemakaavojen alueille tavoitellaan pieniä, lainvoimaisten asemakaavojen mukaisia päivittäistavarakauppoja.
  3. Muiden Hyrylän taajaman keskusta-alueen ulkopuolisten lähikauppojen osalta tavoitteena on edetä em. jälkeen toisessa vaiheessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Asko Honkanen ja Marko Härkönen olivat asiantuntijoina kokouksessa. 

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää,​ että

  1. Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää Hyrylän keskustaan monipuolinen liikekeskus ja selvittää voiko tämän yhteyteen toteuttaa kunnan käyttöön mm. toimistotiloja sekä asumista.
  2. Tämän ohella Lahelanpelto II:n ja Puustellinmetsän asemakaavojen alueille tavoitellaan pieniä,​ lainvoimaisten asemakaavojen mukaisia päivittäistavarakauppoja.
  3. Muiden Hyrylän taajaman keskusta-​alueen ulkopuolisten lähikauppojen osalta tavoitteena on edetä em. jälkeen toisessa vaiheessa.

---

Jussi Salonen esitti valtuustoryhmien neuvottelutuloksena, että kohta 3. muutetaan seuraavaksi: "Muiden Hyrylän taajaman keskusta-​alueen ulkopuolisten lähikauppojen osalta tavoitteena on edetä toisessa vaiheessa, kun kohdan 1 Hyrylän keskustan monipuolisesta liikekeskuksesta on toteutuspäätös."

Päätös

Valtuusto päätti,​ että

  1. Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää Hyrylän keskustaan monipuolinen liikekeskus ja selvittää voiko tämän yhteyteen toteuttaa kunnan käyttöön mm. toimistotiloja sekä asumista.
  2. Tämän ohella Lahelanpelto II:n ja Puustellinmetsän asemakaavojen alueille tavoitellaan pieniä,​ lainvoimaisten asemakaavojen mukaisia päivittäistavarakauppoja.
  3. Muiden Hyrylän taajaman keskusta-​alueen ulkopuolisten lähikauppojen osalta tavoitteena on edetä toisessa vaiheessa, kun kohdan 1 Hyrylän keskustan monipuolisesta liikekeskuksesta on toteutuspäätös.

Kokous keskeytettiin tauon ajaksi klo 20.05 - 20.20.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Valtuustoasioiden valmistelutoimikunnan kokouksen jälkeen arvioon on liitetty valmistuneet liikennevaikutusten arviointiraportti ja kauppapaikka-arvion luonnos. Lisäksi arviota on vähäisiltä osin päivitetty.

Johtopäätelmä

Arvion osalta syntyy luonnollisesti tulkinnanvaraa, koska kaikki arvioidut osatekijät eivät ole yksiselitteisesti mitattavissa tai laskettavissa, vaan niihin sisältyy subjektiivista tulkinnanvaraa. Tässä vaihetta hanketta joudutaan sietämään epätarkkuutta, mutta nyt kerättyjen tietojen pohjalta on tehtävissä päätös siitä, mihin liikekeskus Hyrylässä tulisi toteuttaa. Parhaat edellytykset liikekeskuksen kehittämiseksi tarjoaa olevan keskustan pohjoispään ve 3 ja 4 -yhdistelmä. Tämän vaihtoehdon vahvuuksina ovat mm. keskeinen sijainti nyt ja tulevassa rakenteessa, kunnan merkittävä maanomistus, jo olevat liiketilat ja liikenteen toimivuus. Tämä yhdistelmävaihtoehto on vahva vaihtoehto kaikkien arvioitujen osa-alueiden osalta, joskin tähän sijaintiin liittyvä merkittävä ongelma on olevien kiinteistöjen purkamistarve. Toisaalta vielä suunnitelmat eivät ole niin pitkällä, että tuleeko varautua myös kirjaston purkamiseen vai voidaanko rakennusta hyödyntää ja vasta seuraavassa vaiheessa uusia näitä tiloja.

Toisena hyvänä vaihtoehtona voi pitää ve 5:tä, mutta tämän heikkoutena on vielä muutamien vuosien ajan sijaintia ydinkeskustan laidalla. Rykmentinpuiston keskuskorttelien rakentumisen myötä tilanne muuttuu. Sikäli kun liikekeskuksen toteuttamista pidetään kiireellisenä, ve 5 kannattaa jättää odottamaan seuraavaa keskustan suurta liikerakentamishanketta, jolloin ve 3+4 ja ve 5 muodostavat hyvän parin Tuusulanväylän kumminkin puolin.

Jatkotoimenpiteistä

Ve 3:n alueelle on aiemmin ollut YIT:n keskustan ideakilpailun lopuksi myönnetty suunnitteluvaraus. Tavoitteena ei tuolloin ideakilpailussa ollut liikekeskuksen toteuttaminen eikä hankkeeseen kilpailutettu kunnan edellyttämiä tiloja, joten uusi kilpailutus on tarpeen. YIT:n suunnitteluvarauksen myötä syntyi hyvä suunnitelma keskustamaisen asuinkerrostalokorttelin toteuttamiseksi vanhan ostoskeskuksen alueelle. Hanke jäi tuolloin odottamaan liikekeskuksen sijainnin päättämistä ja mikäli liikekeskuksen suunnitelmat sen mahdollistavat, hankkeen eteneminen on edelleen mahdollista.

Liikekeskushanke on lähivuosikymmenien merkittävin muutos keskusta-alueen osalta Rykmentinpuiston keskuksen rakentamisen ohella. Parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi ja kunnan omistajien kiinteistöjen jalostamiseksi taloudellisesti järkevällä tavalla kannattaa alueen toteuttaminen kilpailuttaa. Kilpailuttamalla alueen toteutusta pääsee kunta valitsemaan asettamiensa kriteerien mukaan parhaan ratkaisun.

Kunnan mitä ilmeisimmin pyrkiessä vuokraamaan liikekeskuksesta kunnantalon korvaavia tiloja kilpailulla voidaan varmistaa, että ratkaisu on taloudellinen. Hankintalain näkökulmasta taas toimitilojen hankkiminen ja niiden vuokrauksen kilpailuttamisvelvollisuus riippuu usein siitä, millä tavoin ja milloin tilat otetaan käyttöön. Mikäli kyseessä olisi jo toimistokäytössä oleva rakennus, jossa suoritetaan vain tavanomainen saneeraus, eikä vuokrasopimus ole normaalia alan käytäntöä pidempi, on kyseessä tavanomainen vuokrasopimus eikä hankinta. Tässä tapauksessa sen sijaan, mikäli vuokra-aika on tavanomaista pidempi ja kokonaan uusi kiinteistö muokataan vuokralaisen yksilöllisiin tarpeisiin, kyseessä on hankintalain tarkoittamalla tavalla hankinta. Oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden perusteella voidaan katsoa, että järjestelyn kuuluminen hankintalainsäädännön piiriin ratkeaa ensisijaisesti hankinnan tosiasiallisen objektiivisen luonteen mukaan. Merkitystä ei ole sillä seikalla, mihin juridiseen muotoon tarjouspyyntö on puettu.

 

Ehdotus

Esittelijä

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää:

  • Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää Hyrylän keskustaan monipuolinen liikekeskus, asuinrakentamista ja kunnan käyttöön mm. toimistotiloja liitekartalla osoitetulle alueelle.
  • KETEK valmistelee liikekeskuksen toteuttamiseksi kilpailutuksen liitekartalla  osoitetulle alueelle. Kilpailutuksen tavoitteena on löytää yhteistyökumppanit hankkeeseen, jonka myötä toteutetaan monipuolinen liikekeskus ja kunnan käyttöön toimistotiloja sekä mahdollisuuksien mukaan asuinrakentamista. Mikäli maanomistajien kanssa käytävien neuvottelujen osalta ei yhteistä tahtotilaa saada, jätetään nämä kilpailualueesta pois.
  • Valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään kilpailutusasiakirjat ja valitsemaan kilpailutöiden arviointiryhmään neljä kunnanhallituksen valitsemaa edustajaa. Kuntakehitysjohtaja valitsee arviointiryhmään neljä viranhaltijaa. Lisäksi arviointiryhmään pyydetään muiden kuin kunnan omistamien kiinteistöjen kiinteistönomistajien edustajat. Arviointiryhmän puheenjohtajana toimii viranhaltija.
  • Tilakeskus selvittää alueella olevien kunnan palveluiden tilatarpeen ja mahdollisten korvaavien tilojen saatavuuden.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti palauttaa asian takaisin valmisteluun, kuitenkin siten, että

  • 1. Liikekeskuskokonaisuuden paikaksi valitaan vaihtoehto 3+4
  • 2. Hankkeessa edetään neuvottelumenettelyällä vuoden 2019 aikana
  • 3. Kirjastoa ei tässä vaiheessa pureta
  • 4. Joukkoliikenteen solmupiste sijoittuu vaihtoehtojen 3+4 alueelle
  • 5. Yleissuunnitelman laatimista jatketaan tältä pohjalta
  • Asia tulee saattaa kuntakehityslautakunnan 31.10.2018 kokoukseen uudelleen käsiteltäväksi.

Raisa Holmroos ja Janne Mäkelä Newsec Oy:sta ja Heikki Väänänen Sitowise Oy:stä esittelivät asiaa kokouksessa.

Kokous keskeytettiin neuvottelutauon ajaksi klo 19.05 - 19.30.

Jussi Salonen saapui kokoukseen klo 17.16 ja Päivö Kuusisto klo 17.53 tämän asian käsittelyn aikana. Pasi Huuhtanen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo 18.30.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kuntakehityslautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan 31.10.2018.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ottaa asian valtuuston 12.11.2018 pidettävän kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 5.11.2018 pidettävässä kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, kansliapäällikkö, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa, että

VALTUUSTO päättää, että

  • Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää Hyrylän keskustaan monipuolinen liikekeskus, asuinrakentamista ja kunnan käyttöön mm. toimistotiloja liitekartalla osoitetulle alueelle ve 3+4
  • kirjastoa ei tässä vaiheessa pureta
  • liikekeskus tulee olla hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä
  • yleissuunnitelman laatimista jatketaan tältä pohjalta
  • KETEK valmistelee hankintalain tarkoittaman markkinavuoropuhelun ja liikekeskuksen toteuttamiseksi kilpailutuksen. Kilpailutuksen tavoitteena on saada alueen käytöstä ehdotuksia ja löytää yhteistyökumppanit (ml. investori ja rakennusliike) hankkeeseen vuoden 2019 aikana. Mikäli alueen yksityisten maanomistajien kanssa käytävien neuvottelujen osalta ei yhteistä tahtotilaa saada, jätetään nämä kilpailualueesta pois
  • valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään kilpailutusasiakirjat ja valitsemaan arviointiryhmän.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää,​ että

  • Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää Hyrylän keskustaan monipuolinen liikekeskus,​ asuinrakentamista ja kunnan käyttöön mm. toimistotiloja liitekartalla osoitetulle alueelle ve 3+4
  • kirjastoa ei tässä vaiheessa pureta
  • liikekeskus tulee olla hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä
  • yleissuunnitelman laatimista jatketaan tältä pohjalta
  • KETEK valmistelee hankintalain tarkoittaman markkinavuoropuhelun ja liikekeskuksen toteuttamiseksi kilpailutuksen. Kilpailutuksen tavoitteena on saada alueen käytöstä ehdotuksia ja löytää yhteistyökumppanit (ml. investori ja rakennusliike) hankkeeseen vuoden 2019 aikana. Mikäli alueen yksityisten maanomistajien kanssa käytävien neuvottelujen osalta ei yhteistä tahtotilaa saada,​ jätetään nämä kilpailualueesta pois
  • valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään kilpailutusasiakirjat ja valitsemaan arviointiryhmän.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom ja Antti Kaikkonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat paikaltaan tämän asian käsittelyn ajaksi, eivätkä ottaneet osaa asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Ruut Sjöblomin tilalla oli Kokoomuksen 3. varavaltuutettu Mari Vainionpää,  Ilmari Sjöblomin tilalla oli Kokoomuksen 6. varavaltuutettu Tapani Miettinen ja Antti Kaikkosen tilalla oli  Keskustan 6. varavaltuutettu Timo Huhtaluoma.

Puheenjohtajana toimi valtuuston 1. varapuheenjohtaja Kim Kiuru.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Liitteenä 1 olevaan sijaintipaikkojen arviointiin on lisätty saavutettavuusanalyysikartat. Kts. diat 54 ja 55.

Tämän ohella on selvitetty kunnan hankinta-asiantuntijoiden kanssa hankintalain mahdollisuuksia järjestää kilpailutus kunnan edelllyttämien tilojen osalta. Soipivimman kilpailuttamistavan löytämiseksi ja mahdollisten kilpailutukseen osalllstuvien tahojen ja konsortioiden löytämiseksi kannattaa käynnissää Hankintalain tarkoittama markkinavuoropuhelu (l. markkinakartoitus) samalla kilpailutusta valmistellen. Kilpailutuksen valmistelussa on käytävä vielä neuvottelut mahdollisten yksityisten maanomistajien kanssa, minkä jälkeen on järkevintä tehdä päätös hankintamenettelystä. Päätös hankintamenttelystä voidaan tehdä esim. kun kilpailutusasiakirjat hyväksytään. Varsinainen kilpailutus toteutetaan siten, että vuoropuhelu toimijoiden ja kunnan välillä jatkuu koko prosessin ajan.

 

Ehdotus

Esittelijä

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää:

  • Tuusulan kunnan tavoitteena on kehittää Hyrylän keskustaan monipuolinen liikekeskus, asuinrakentamista ja kunnan käyttöön mm. toimistotiloja liitekartalla osoitetulle alueelle ve 3+4.
  • Kirjastoa ei tässä vaiheessa pureta.
  • Liikekeskus tulee olla hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä.
  • Yleissuunnitelman laatimista jatketaan tältä pohjalta.
  • KETEK valmistelee Hankintalain tarkoittaman markkinavuoropuhelun ja liikekeskuksen toteuttamiseksi kilpailutuksen. Kilpailutuksen tavoitteena on saada alueen käytöstä ehdotuksia ja löytää yhteistyökumppanit (ml. investori ja rakennusliike) hankkeeseen vuoden 2019 aikana. Mikäli alueen yksityisten maanomistajien kanssa käytävien neuvottelujen osalta ei yhteistä tahtotilaa saada, jätetään nämä kilpailualueesta pois.
  • Valtuuttaa kunnanhallituksen hyväksymään kilpailutusasiakirjat ja valitsemaan arviointiryhmän.

Päätös

Ehdotus hyväksyttin.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta kokouksessa.

Jari Raita ilmoitti olevansa esteellinen (yhteisöjäävi) ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

 

Esteellisyys

Jari Raita

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Neuvottelut keskusliikkeiden ja maanomistajien kanssa

Valtuuston tekemän hankkeen sijaintipäätöksen jälkeen neuvoteltiin Keskon, HOK:n ja Lidlin tarpeista keskustan ja liiketoiminnan kehittämisen osalta. Keskon tavoitteena pysyä olevassa keskustan yksikössä ja mahdollisesti laajentaa sitä. HOK sen sijaan on ilmoittanut, että siirtyminen keskustan eteläpäästä pohjoisemmaksi on mahdollista tietyillä ehdoilla. HOK ja kunta ovat solmineet aiesopimuksen tähän liittyen (kh 27.5.2019 §218). Myös Keskon kanssa on valmisteltu aiesopimusta heidän hankkeeseensa liittyen. Sekä HOK että Kesko ovat esittäneet, että aikataulusyistä johtuen heidän hankkeet tulisi pitää toisistaan erillään, mikäli mahdollista. 

Lidl hakee kauppapaikkaa, joka perustuu pintapysäköintiin, eikä siten lähtökohtaisesti sovellu keskustaan, koska tavoitteena on, että keskustan pysäköinti on rakenteellista. Lidlin kanssa neuvotellaan eri sijainnista.

Kun neuvoteltiin HOK:n ja Keskon kanssa, käytiin neuvotteluja myös Auratumin kiinteistön jatkokäytöstä. Kunnantalon väistötila-asian ollessa vielä ratkaisematta käytiin keskustelua myös kiinteistön ostamisesta, mutta neuvotteluissa ei voitu edetä hintanäkemysten oltua liian kaukana toisistaan.

Kunnan tarvitsemat tilat
Kunnan tarvitsemien toimisto-, kokoontumis- ja palvelutilojen osalta on tilapalvelut laatinut Workspace Oy:n kanssa selvityksen konseptoiden tiloja ja tutkien alustavasti tilatarvetta. Tämä selvitys on liitteenä.

Sikäli kun siirrytään uusiin vuokratiloihin, jotka rakennetaan kunnan tarpeiden mukaisesti, kunnan tulee kilpailuttaa vuokratilojen hankinta hankintalain mukaisesti. Hankinta ei ole vielä vireillä.

Kunnan sisällä on käyty keskustelua toimisto- ja kokoontumistilojen lisäksi tarvittavista palvelutiloista. Toistaiseksi on pidetty tarpeellisena sisällyttää hankkeeseen myös nuorisotila sekä aulagalleria. Päätöksiä tilaohjelmasta ei ole tehty.

Alueen suunnittelu
Kevään aikana käynnistettiin keskusliikkeiden kanssa neuvottelujen ohella myös alueen suunnittelu. Alkuvaiheessa eri skenaarioita tutkittiin karkeasti selvittäen, miten alueen kehittäminen on järkevää aikataulullisesti ja toiminnallisesti. Neuvottelujen edistyttyä kävi selväksi, että koska kirjastoa ei valtuusto katsonut vielä voitavan purkaa, on kaksi skenaariota, joiden myötä voi syntyä HOK:n tavoittelemia liiketiloja. Joko uusi liikerakennus on erillinen nykyisistä liikekiinteistöistä tai Kiinteistö Oy Tuusulan Pysäkkikuja 1:n (ent. S-market) laajennus.

Kunta ja SitoWise Oy laati maankäytöllisiä vaihtoehtotarkasteluja selvittääkseen tarkemmin minkälaista potentiaalia ja toisaalta rajoitteita on alueella. Samalla SitoWise Oy:lle annettiin toimeksiannoksi selvittää ko. suunnittelualuetta laajemmin keskustan liikenneverkon toimivuutta ja tulevaisuudessa tarvittavia muutostarpeita. Huomattavaa on, että liikenneselvityksen perusteella keskustan liikenneverkko n ei vaikuta ennustettujen liikennemäärien mukaisesti toimivalta. Liikennemäärien kasvu ei johdu kuin vähäisesti tästä hankkeesta.

Sekä maakäytölliset vaihtoehtotarkastelut että liikenneselvitys ovat liitteenä.

Hyrylän keskustan yleissuunnitelmaa on laadittu viimeksi vuonna 2017. Tuolloin työn eteneminen jäi odottamaan palvelukeskushankkeen etenemistä. Nyt kun hankkeen osalta on mahdollisuus edetä, voidaan yleissuunnitelman valmistelua jatkaa – ja sitoa nämä kaksi toisiinsa tarkastellen kokonaisuutta. Yleissuunnitelma sisältää ainakin alueen liikenneverkon kehittämisen ratkaisut ja toimintojen sijoitteluun liittyvät periaatteet.

Toimijoiden kontaktointi
Yhteistyökumppaneiden saamiseksi palvelukeskushankkeeseen lähetettiin kysely 16.4.2019 mahdollisiksi koetuille investoreille ja rakennusliikkeille. Jakelussa oli mukana Sponda Oyj, NREP Oy, NCC Oy, YIT Oyj, SRV Oyj, Pohjola Rakennus Oy, Lapti Oy ja Skanska Oy. Tuolloin kerrottiin, että hankkeesta kiinnostuneiden kanssa käydään neuvottelut ja tämän jälkeen laaditaan osapuolten kesken yhteistyösopimus.

Toimijoiden ehdotukset

NREP Oy ja Skanska Oy yhteistyökumppaneineen ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa hankkeeseen. Kumpikin taho on kokenut, osaava ja uskottava toimija tämän kaltaisten kiinteistökehittämishankkeiden saralla. Jotta tiedettäisiin mahdollisten yhteistyökumppaneiden tavoitteet konkreettisesti, on kumpikin taho laatinut oman ehdotuksensa alueen kehittämisestä. NREP on esittänyt yhden vaihtoehdon, Skanska on laatinut kaksi päävaihtoehtoa (ve 1 ja ve2). Ve2:n osalta on esitetty kaksi alavaihtoehtoa. Lisäksi Skanska on laatinut ve3:n, jossa esitetään ve2:n kaltaista ratkaisua, jossa asuinkerrostalojen osalta on vielä ratkaisua kehitetty, mutta ei esim. talousasioiden osalta ehdotuksessa avattu.

Ehdotuksia on arvioitu kunnan kannalta keskittyen hankkeen tässä vaiheessa niihin seikkoihin, jotka ovat arvioitavissa ja olennaisia. Ehdotukset ja näiden arviointi ovat liitteinä.

Hankkeen eteneminen, tehtävät linjaukset

Valtuusto voi todeta kantansa kilpailevien toimijoiden ehdotuksista ja antaa jatkosuunnitteluohjeita. Saatuaan valtuuston kannan tietoonsa, suunnitteluvarauspäätöksen tekee hallintosäännön mukaisesti kuntakehitysjohtaja. Lisäksi valtuusto voi antaa niin hyväksi katsoessaan jatkosuunnittelua varten tarkempia tavoitteita.

Suunnitteluvarausaikana valittu toimija yhteistyössä kunnan ja muiden hankkeen osapuolten kanssa kehittää ja tarkentaa suunnitelmaa. Samalla osallistetaan kuntalaisia ja muita hankkeesta kiinnostuneita, tarkennetaan kunnan tilatarpeita, valmistellaan kiinteistökaupan esisopimus ja kilpailutetaan kunnan tarvitsemien tilojen toimittaja. Asemakaavaluonnos valmistellaan hankkeen suunnittelun rinnalla. 

Jatkosuunnittelun aikana on syytä kiinnittää huomiota erityisesti suunnitelmissa vielä oleviin eri mittakaavatasojen heikkouksiin: Suuren mittakaavan suunnitteluperiaatteina on keskittää ihmiset ja toiminnot samoihin paikkoihin, yhdistää erilaisia toimintoja, avata toiminnot kaupunkitilaan ja kutsua ihmisiä niihin. Lisäksi pyritään lisäämään ulkotilassa vietettyä aikaa parantamalla ulko-oleskelun mahdollisuuksia. Pienellä mittakaavatasolla suunnitellaan turvallisia tiloja keskustaelämän perustoiminnoille: kävelemiselle, istumiselle, oleskelulle ja eri kokoisille sosiaalisille tapahtumille. Erityisen tärkeää on sisä- ja ulkotilojen välisen rajavyöhykkeen huolellinen suunnittelu.

Ehdotus

Esittelijä

Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää

  1. merkitä tiedoksi hankkeen valmistelutilanteen ja antaa evästyksen jatkotoimenpiteistä
  2. kuntalaisia tulee osallistaa palvelukeskuksen tila- ja aluesuunnittelussa
  3. jatkosuunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää mm.
    1. keskusmaisen ympäristön laatuun
    2. julkisivujen laatuun
    3. kävely- ja polkupyöräliikkumisen toimivuuteen ja miellyttävyyteen
    4. pysäköintikellarin yhdistämiseen lähialueen muihin maanalaisiin pysäköintikellareihin
    5. pintapysäköinnin minimointiin
    6. vuorottaispysäköinnin maksimointiin
    7. erikoistavarakaupan ja palveluiden määrän kasvattamiseen
    8. toteutettavuuteen.

---

Puheenjohtajan avattua keskustelun, puheenjohtaja teki seuraavanlaisen muutosesitys:

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto päättää

  1. merkitä tiedoksi hankkeen valmistelutilanteen ja antaa evästyksen jatkotoimenpiteistä
  2. kuntalaisia tulee osallistaa palvelukeskuksen tila- ja aluesuunnittelussa, kerättävä näkemyksiä alueella tarvittavista toiminnoista, arviotava tulevaisuuden keskustan menestystekijöitä ja samalla kunta muodostaa oman vahvan tahtotilansa millaisen keskustan Tuusula haluaa
  3. jatkosuunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää mm.
    1. keskusmaisen ympäristön laatuun
    2. julkisivujen laatuun, vältettävä monotonista ilmettä
    3. kävely- ja polkupyöräliikkumisen toimivuuteen ja miellyttävyyteen
    4. pysäköintikellarin yhdistämiseen lähialueen muihin maanalaisiin pysäköintikellareihin
    5. pintapysäköinnin minimointiin
    6. vuorottaispysäköinnin maksimointiin
    7. erikoistavarakaupan ja palveluiden määrän kasvattamiseen
    8. toteutettavuuteen ja vaiheistukseen
    9. joukkoliikenteen solmukohtaan pysäkkeineen ja odotustiloineen ja niiden sijoittumiseen ensisijaisesti siten, että ne ovat läheisessä yhteydessä liike- ja palvelukeskukseen
    10. tavoiteltava asumisen sijoittumista ydinkeskustaan alueelle elävyyden ja viihtyvyyden kannalta

Lautakunta hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

 

Pöytäkirjaan merkitään, että konsultti Heikki Väänänen Sitowise Oy:stä oli paikalla tämän pykälän käsittelyn ajan.

 

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti puheenjohtajan muutosesityksen johdosta yksimielisesti ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että VALTUUSTO päättää

  1. merkitä tiedoksi hankkeen valmistelutilanteen ja antaa evästyksen jatkotoimenpiteistä
  2. kuntalaisia tulee osallistaa palvelukeskuksen tila- ja aluesuunnittelussa, kerättävä näkemyksiä alueella tarvittavista toiminnoista, arviotava tulevaisuuden keskustan menestystekijöitä ja samalla kunta muodostaa oman vahvan tahtotilansa millaisen keskustan Tuusula haluaa
  3. jatkosuunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää mm.
    1. keskusmaisen ympäristön laatuun
    2. julkisivujen laatuun, vältettävä monotonista ilmettä
    3. kävely- ja polkupyöräliikkumisen toimivuuteen ja miellyttävyyteen
    4. pysäköintikellarin yhdistämiseen lähialueen muihin maanalaisiin pysäköintikellareihin
    5. pintapysäköinnin minimointiin
    6. vuorottaispysäköinnin maksimointiin
    7. erikoistavarakaupan ja palveluiden määrän kasvattamiseen
    8. toteutettavuuteen ja vaiheistukseen
    9. joukkoliikenteen solmukohtaan pysäkkeineen ja odotustiloineen ja niiden sijoittumiseen ensisijaisesti siten, että ne ovat läheisessä yhteydessä liike- ja palvelukeskukseen
    10. tavoiteltava asumisen sijoittumista ydinkeskustaan alueelle elävyyden ja viihtyvyyden kannalta

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi
Marko Härkönen, kuntakehitysjohtaja

Perustelut

Edellä kerrotun käsittelyhistorian lisäksi järjestettiin 21.11.2019 valtuustolle iltakoulu, jossa HOK-Elanto, NREP Oy ja Skanska Oy esittelivät toimintaansa ja suunnitelmiaan.

Korjaukset arviointiaineistoon

Valtuustoasioiden valmistelutoimikunnan kokouksen jälkeen liitteenä 8 olevassa arviossa on korjattu NREP:n suunnitelman arvion kohtaa 14 "Kunnan vuokrakustannukset". Arvioon on lisätty ylläpitovuokran osuus. Edelleen Skanskan suunnitelmien vuokrakustannukset ovat merkittävästi suuremmat. Lisäksi arvioinnissa suunnitelman Skanskan ve 1:n kohtaa 8 "Kävely-ympäristö" on korjattu. Korjaukset eivät ole merkittäviä.

Suunnitteluvarauksen myöntäminen

Käytyjen neuvottelujen ja markkinavuoropuhelujen perusteella kunnalla on kahden toimijan, NREP Oy:n ja Skanska Oy:n, ehdotukset jatkosuunnittelun pohjaksi. Molemmat suunnitelmat perustuvat yhteistyöhön HOK-Elannon kanssa kaupallisten palvelujen sijoittumisesta suunnittelualueelle. 

Vaikka molemmat suunnitelmat vaativat merkittävää jatkosuunnittelua ja myös muutoksia alustaviin suunnitelmiin, kunnalla on neuvottelujen ja ehdotusten perusteella edellytykset valita jatkosuunnittelua varten yhteistyökumppani. Jatkosuunnittelu tapahtuisi antamalla valitulle toimijalle suunnitteluvaraus alueelle. Suunnitteluvarausaikana valittu toimija yhteistyössä kunnan ja muiden hankkeen osapuolten kanssa kehittää ja tarkentaa suunnitelmaa.

Varsinaisen suunnitteluvarauspäätöksen tekee hallintosäännön mukaan kuntakehitysjohtaja. 

Käytyjen neuvottelujen ja tehdyn vertailun perusteella on tarkoituksenmukaista jatkaa hankkeen kehittämisessä yhteistyötä NREP Oy:n kanssa. NREP Oy:n suunnitelman arvioidaan mahdollistavan siinä rajatun suunnittelualueen hyvän jatkosuunnittelun kunnan asettamien sijoittelun ja talouden tavoitteiden mukaisesti. Rajatulla suunnittelualueella on myös arvioitava olevan parempi mahdollisuus päästä toteutukseen, kun sopijapuolia on ja mahdollisia erilaisia intressejä on vähemmän. Suunnittelualueen ulkopuolisten alueiden kehittämistä voidaan viedä erikseen eteenpäin kunnan tavoitteiden pohjalta.

Jatkosuunnittelua varten on tarpeen antaa, aiemmin tehtyjen määrittelyjen lisäksi, eräitä linjauksia jatkosuunnittelussa selvitettävistä tai huomioon otettavista asioista.

Liike- ja palvelukeskus -alueen toiminallisuuden ja alueen kehittymisen kannalta on jatkosuunnittelussa tärkeää tutkia mahdollisuudet ja vaihtoehdot säilyttää joukkoliikenteen solmukohta pysäkkeineen nyt määritellyllä suunnittelualueella.

Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi kiinnittää erityistä huomiota

  • keskustamaisen ympäristön laatuun
  • julkisivujen laatuun, vältettävä monotonista ilmettä
  • kävely- ja polkupyöräliikkumisen toimivuuteen ja miellyttävyyteen
  • pysäköintikellarien yhdistämiseen lähialueen muihin maanlaisiin pysäköintikellareihin
  • pintapysäköinnin minimointiin
  • vuorottaispysäköinnin maksimointiin
  • erikoistavarakaupan ja palveluiden määrän kasvattamiseen
  • toteutettavuuteen ja vaiheistukseen
  • mahdollisuuksiin sijoittaa alueelle asumista          

Koko liike- ja palvelukeskus –alueen kehittämistä varten on syytä erikseen vielä osallistaa kuntalaisia alueen tila- ja aluesuunnittelussa.  Nyt jatkosuunnitteluun menevä alue on ensimmäinen vaihe ja osa liike- ja palvelukeskuksen alueesta mahdollistaen toteutuessaan muiden osien ja alueen vahvan kehittymisen.  Sen vuoksi kunnan tulee jatkaa koko alueen sisällöllisten ja toiminnallisten kehittämistavoitteiden määrittelyä tavoitteena saada liike- ja palvelukeskuksen alueesta kunnan tulevaisuuden menestystekijöitä tukeva keskusta-alue.  

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • valita jatkosuunnittelun yhteistyökumppaniksi NREP Oy:n sen tekemän ehdotuksen pohjalta,
  • edellyttää, että jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuudet ja vaihtoehdot säilyttää joukkoliikenteen solmukohta pysäkkeineen nyt määritellyllä suunnittelualueella,
  • jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota edellä perusteluosassa kuvattuihin seikkoihin, ja
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO 

  • merkitsee asian tiedoksi

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Jussi Salonen Tuija Reinikaisen kannattamana esitti, että asia jätetään pöydälle, kunnes
 

  1. on arvioitava taloudellisesti myös ratkaisu, jossa Tuusulan kunnan tarvitsemat tilat ”kunnantalo” on Tuusulan kunnan itse toteuttama, omaan taseeseensa rakennettava kohde. Fyysisesti ”kunnantalo” voi olla erillisestä taloudellisesta toteutuksesta huolimatta osa palvelukeskus-hanketta
  2. on arvioitava taloudellisesti niin rakentamisen kuin elinkaaren aikaiset tuotot ja kulut. Tässä on huomioitava myös vaihtoehdoissa olevan asumisen mukanaan tuomat veronmaksajien kuntaverot ja kiinteistöverot
  3. vaihtoehtojen – etenkin vanhan ostarin kohdalle esitetyn maanpäällisen hypermarketin – 3D-mallit, joissa pääsee arvioimaan hankkeiden vaikutusta kaupunkikuvaan erityisesti kävelijän näkökulmasta.

 
Tämän lisäksi.
 
4. valtuustolle on annettava mahdollisuus evästysten antamiseen.

Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät  "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10  jaa-ääntä: Heikkilä, Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Riola, Salmi, Peltonen, Lindberg ja 3 ei-ääntä:  Mattila, Reinikainen, Salonen. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Tämän jälkeen Jussi Salonen teki seuraavan muutosesityksen:

"Kunnanhallitus päättää

  • edellyttää, että jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuudet ja vaihtoehdot säilyttää joukkoliikenteen solmukohta pysäkkeineen nyt määritellyllä suunnittelualueella,
  • jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota edellä perusteluosassa kuvattuihin seikkoihin, ja
  • ehdottaa valtuustolle, että valtuusto käy asiasta keskustelun."

Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • valita jatkosuunnittelun yhteistyökumppaniksi NREP Oy:n sen tekemän ehdotuksen pohjalta,
  • edellyttää, että jatkosuunnittelussa tutkitaan mahdollisuudet ja vaihtoehdot säilyttää joukkoliikenteen solmukohta pysäkkeineen nyt määritellyllä suunnittelualueella,
  • jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota edellä perusteluosassa kuvattuihin seikkoihin, ja
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO

  • merkitsee asian tiedoksi

 

Jussi Salonen ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:
"Hyrylän liike- ja palvelukeskus -hankkeen käsittelyssä kunnanhallituksen olisi pitänyt antaa evästyksiä eikä tehdä 25.11.2019 päätöstä valittavasta yhteistyökumppanista hankkeessa vasta sen jälkeen, kun

1.
Esillä olevien vaihtoehtojen sopivuutta kaupunkikuvallisesti keskelle Hyrylää olisi ollut mahdollista arvioida kasvu ja ympäristö -toimialueella tehdyn 3d-mallinnuksen avulla. 

2.
Samassa yhteydessä olisi pitänyt arvioida esitettyjen vaihtoehtojen sopivuutta Tuusulan kunnan aiemmin Hyrylän keskustasta tekemien selvitysten ja tavoitteiden näkökulmista. Arvioinnissa keskeistä on tulevaisuuden vetovoimaisen ja viihtyisän, omaleimaisen keskustan ominaisuuksien tunnistaminen (Gehl Senaatti Tuusula 2019 selvitys), asumisen suuri rooli tässä ja Hyrylän keskustan tarvitsemien kaupallisten palveluiden tilojen sovittaminen sopusuhtaisella tavalla tähän kokonaisuuteen etenkin, kun kauppa kuluttajien kulutustottumuksineen on suuressa murroksessa. Näin tuusulalaisten mukanaolo, kuuleminen, osallistaminen vetovoimaisen, viihtyisän keskustan tekijöiden ja toimintojen tunnistamisessa on välttämätöntä.

Suurivolyymisen kaupallisen rakentamisen dominoivuutta on mahdollista vähentää Tuusulan kunnan aiemmin tekemien selvitysten mm B&M 2014 ja Tuusulan kunta/Sitowise 2019 esittämillä tavoilla sijoittamalla kaupallista rakentamista osin maanpinnan alle (rakentaminen mahdollista pohjavesi huomioiden jopa tasoon +40.000 asti, kun maanpinta on nyt tasolla +48.000 - +51.000), kaupallisten tilojen rakentaminen kahteen tasoon ja asuinrakentamisen sijoittaminen kaupallisen rakentamisen yhteyteen edellä mainittujen selvitysten lisäksi myös Rykmentinpuiston Indigo-hankkeen osoittamalla tavalla. 

3.
on arvioitava taloudellisesti myös ratkaisu, jossa Tuusulan kunnan tarvitsemat tilat ”kunnantalo” on Tuusulan kunnan itse toteuttama, omaan taseeseensa rakennettava kohde. Fyysisesti ”kunnantalo” voi olla erillisestä taloudellisesta toteutuksesta huolimatta osa palvelukeskus-hanketta

4.
on arvioitava taloudellisesti niin rakentamisen kuin elinkaaren aikaiset tuotot ja kulut. Tässä on huomioitava myös vaihtoehdoissa olevan asumisen mukanaan tuomat veronmaksajien kuntaverot ja kiinteistöverot

5.
valtuustolle tehdyn tiedoksi-päätösehdotuksen sijasta myös valtuustolle on annettava mahdollisuus evästysten antamiseen."

 

Ehdotus

Valtuusto 

  • merkitsee asian tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Tiedoksi

kasvun ja ympäristön toimialue

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.