Valtuusto, kokous 9.12.2019

Perustelut

Taloudenohjaus on valmistellut talousarviokehystä yhdessä toimialueiden kanssa ja kehyksen valmistelutyö jatkuu. Kunnanhallitus käsittelee talousarviokehystä kokouksessaan 17.6.2019.

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Vuoden 2019 talousarviokehyksen lähtökohtana on Suomen hidastuva talouden kasvu. Valtiovarainministeriö (VM) ennustaa Suomen talouden 2020 kasvun asettuvan 1,4 %:iin. Ansiotason nousu tukee yksityisen kulutuksen kasvua. Vuonna 2021 BKT kasvu hidastuu 1,2 %:iin. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu alkavat asteittain heikentää työvoiman kysynnän kasvua. Myös asuntorakentamisen kasvun pysähtyminen alkaa hidastamaan työllisyyden kasvua. Talouden riskit ovat edelleen suuria. Sopimukseton Brexit heikentäisi talouden kehitystä etenkin Euroopassa. Myös Italian talouspolitiikkaan liittyvä ja kauppakonflikteihin liittyvät riskit ovat edelleen merkittäviä. Suomessa riskinä on erityisesti asuntoinvestointien nopea jäähtyminen normaalille, noin 30 000 asunnon tasolle. 

Julkista taloutta on jo usean vuoden ajan heikentänyt väestön ikääntyminen. Väestön ikääntyessä työikäinen väestö supistuu, eläkemenot kasvavat ja julkisten palveluiden tarve kasvaa. Eläkemenojen osalta kasvupaine on osittain jo toteutunut. Ikäsidonnaisten menojen kasvu on nopeaa myös ensi vuosikymmenellä, kun eläkemenot jatkavat kasvuaan ja terveydenhoidon ja hoivan tarve kasvaa suurten ikäluokkien ikääntyessä. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy vähitellen uudelleen kasvuun 2020-luvun alkuvuosina.

Kuntatalous pysyttelee alijäämäisenä kuluvana vuonna viime vuoden tapaan. Vuonna 2019 menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Investointimenojen kasvu jatkuu, sillä sairaaloiden ja koulujen rakentaminen sekä infrainvestoinnit jatkuvat vilkkaana.  Kuntien saamien verotulojen kasvua kiihdyttävät mm. palkkatulojen hyvä kasvu, jäännösverojen maksun aikaistumisesta johtuva kertaluonteinen verotulojen lisäys ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu 0,04 prosenttiyksiköllä 19,88 prosenttiin. Valtionavut laskevat v. 2019 edellisvuodesta, mikä johtuu mm. valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta myöskään v. 2019. Kuntien menojen kasvupainetta vaimentaa koulutuspalvelujen tarpeen väheneminen, mikä on seurausta syntyvyyden laskusta ja pienemmistä ikäluokista.

Kuntien rahoitusasema kohenee hieman v. 2020. Etenkin valtionapujen arvioidaan kasvavan reippaasti, sillä kunnille kompensoidaan kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukseen liittyen n. 240 milj. euroa. Lisäksi valtionapuja kasvattavat kilpailukykysopimukseen liittyvien leikkausten osittainen poistuminen ja valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus. Toisaalta kuntien henkilöstökulujen kehityksen oletetaan kiihtyvän työmarkkinoiden kireyden vuoksi. Kuntatalous pysynee selvästi alijäämäisenä myös vuosina 2021 - 2023. Verotulojen kohtuullisen hyvää kehitystä ylläpitää palkkatulojen kasvu. Lisäksi valtionosuuksia kasvattavat verotulomenetysten kompensaatiot kunnille ja indeksikorotukset. Kohtuullisen hyvä tulojen kehitys ei kuitenkaan riitä parantamaan kuntien talouden tilaa, sillä investoinnit pysyvät mittavina ja sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntarve jatkaa väestön ikääntymisen vuoksi kasvuaan.  Kuntien velka kasvaa kuluvana vuonna ja kasvu jatkuu ripeänä käyttötalouden alijäämien, hidastuvan talouskehityksen sekä suurten investointien vuoksi. 

Talousarviokehys

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2020 talousarviokehyksen perustana on Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2018 tilinpäätökseen, osavuosikatsaukseen 1/2019, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, kunnan toimialojen ennakoimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä kehittämis- ja säästötoimiin.  

Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.
 
Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2020. Sosiaali- ja terveystoimi on edelleen mukana kehyslaskelmissa Keusoten palveluostoina, osana Yleishallintoa ja johdon tukea. Keusoten toimintamenoihin ja maksuosuuksiin kohdistuu tässä vaiheessa vuotta vielä merkittävää epävarmuutta. Keusoten luvut täsmentyvät taloussuunnittelun edetessä sekä osakaskuntien kanssa käytävien tarkentavien keskustelujen myötä.
 
Toimintatulot

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan alenevan 7,5 milj. euroon, laskua 2019 talousarviosta 0,7 milj. euroa. Maankäyttökorvausten korvausten arvioidaan supistuvan 1,5 milj. euroon (laskua 1,2 milj. euroa).  Muiden ulkoisten toimintatuottojen ennakoidaan kasvavan 0,4 milj. euroa, lähinnä asuntomessutuottojen ansiosta. Edellisvuoteen verrattuna ulkoisia toimintatuottoja vähentää 0,2 milj. euroa varhaiskasvatuksen maksumuutos. 

Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi vuodelle 2020 (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 3,58 % (8,4 milj. euroa) talousarvioon 2019 nähden. Ulkoisia toimintamenojen kasvu koostuu pääosin seuraavista menolisäyksistä: Keusote 1,9 milj. euroa ja Apotti 1,4 milj. euroa, henkilöstökulut 2,8 milj. euroa sekä koulujen väistötilat 0,7 milj. euroa.

Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.2.2018 - 31.3.2020. Vuonna 2020 työvoimakustannukset nousevat noin 1,3 %. Lisäksi kiky-sopimukseen liittyvä lomarahan palautuminen täysimääräiseksi aiheuttaa noin 1,5 % palkkakustannusten nousun ja palkkojen sivukulujen muutokset noin 0,3 % nousun. Palkkakustannusten ja sivukulujen nousu on huomioitu kehykseen.

Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia rahoitukseen tai toimintamenoihin ei ole tässä vaiheessa arvioitu. Hallitusohjelman mukaisesti valtio kompensoi lisätehtävistä aiheutuvat kustannukset kunnille

Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakatetavoitteet vuodelle 2020 on esitetty liitteenä olevassa taulukossa.

Toimialueiden toimintamenojen ja tulojen kokonaiskasvut eivät ole täysin vertailukelpoisia toimialueiden välisten määrärahasiirtojen vuoksi.
    
Koska talousarvio 2020 uhkaa muodostua alijäämäiseksi, toimialueiden tulee käsittää raamin mukaiset määrärahat enimmäismäärärahana. 

Vesihuoltoliikelaitoksen tulee omassa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuoltoliikelaitoksen toimintakatteen kasvu on vuonna 2020 enintään 0,43 %.

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentti 19,50 %:a sekä nykyiset kiinteistöveroprosentit. Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2019 5,3 milj. euroa (2,8 %) vuoteen 2019 nähden. Valtionosuuksien ennakoidaan nousevan peräti 5,5 milj. euroa (kiky-sopimukseen liittyvät vaikutukset, indeksikorotukset). Talousarvion verotulot sekä valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton ennusteen mukaisiksi.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit.
 

    
Rahoituslaskelman 2019 lähtökohtana ovat noin 41 milj. euron investoinnit. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 22 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 11 milj. euroa ja maan hankintaan 3 milj. euroa. Myöhempinä taloussuunnitelmavuosina investointien taso nousisi keskimääräin 50 milj. euroon. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa sekä uusien asuin- ja yritysalueiden rakentaminen. Kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ja rakennusten realisointitoimia tulee edelleen vauhdittaa tulevien investointien mahdollistamiseksi. 

Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy nopeana. Kehyslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2020 on noin 22 milj. euroa negatiivinen.
 
Kuntatasoisen kehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino ja selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2020 – 2024 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Tavoitteena on parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla uusien yritysalueiden kehittämistä, tonttikauppaa sekä muiden kunnan elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärää arvioidaan kriittisesti, ottaen huomioon erityisesti palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset eri toimialueilla. Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla. Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan. 

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan tulos asettuu vuonna 2020 noin 0,7 milj. euroa alijäämäiseksi (kunta + vesihuoltoliikelaitos 0,1 milj. euroa ylijäämäinen). Taloussuunnitelmavuosina kunnan velkaantuminen jatkuu nopeana , vaikka taloussuunnitelman lähtökohtana onkin selkeästi ylijäämäinen käyttötalous.

Kesän ja alkusyksyn 2019 aikana Tuusulan kunnassa työstetään toimenpiteitä ja laskelmia, joilla tähdätään tulorahoituksen vahvistamiseen ja kunnan velkaantumisen hidastamiseen sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämiseen. Työskentelyn tuotoksena muodostuu Kasvun ja talouden hallintaohjelma Tuusulan kunnan talouden tasapainottamiseksi sekä kunnan toiminnan ja talouden ohjauksen tukemiseksi. Ohjelman keskeisinä tavoitteina ovat

• turvata kunnan strategian mukaisten kasvu- ja palveluverkkoinvestointien toteuttaminen
• välttää ajautuminen palveluiden karsimiseen sekä ehkäistä tarvetta veroasteen kiristämiselle.

Kasvun ja talouden hallintaohjelmaa valmistellaan kesän aikana. Työsuunnitelma tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn 15.8.2019. Kasvun ja talouden hallintaohjelma valmistellaan talousarvion valmistelun aikataulujen mukaisesti siten, että ohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyyn samaan aikaan talousarvion 2020 kanssa.

Perustelut

Taustaa

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan miten rahoitustarve katetaan. 
Maaliskuussa 2018 hyväksytyn Tuusulan kuntastrategian mukaisia päämääriä ovat sujuva, hyvinvoiva ja vireä Tuusula. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on parantaa kunnan tuottavuutta ja talouden tasapainoa.

Verotulot

Vuonna 2020 koko maan kunnallisverojen ennakoidaan kasvavan 6,2 %. Kunnallisverojen kasvu johtuu pääasiassa erittäin heikosta vertailuvuodesta 2019 (verokorttiuudistus ja tulorekisterin käyttöönotto). Vaikka kertymävaje korjaantuu vuoden 2019 kunnallisverojen osalta vuoden 2020 aikana, niin oletuksena on, että verovuoden 2020 ennakkoverot kertyvät taas samalla tavalla, jättäen vuoden 2020 ennakot vastaavasti alemmalle tasolle. Täten ennusteessa ei ole huomioitu mahdollisia muutoksia verovelvollisten käyttäytymisessä. Tuusulan osalta kunnallisveron kasvuksi ennakoidaan peräti 7,6 % ja verotuloja ennustetaan kertyvän yhteensä 194,1 milj. euroa. Kunnallisveroprosenttina on taloussuunnitelmakaudella käytetty 19,50.

Yhteisöveron osalta ei ole vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat olennaisesti vuoden 2020 yhteisöverokertymään.  Vuonna 2020 kuntien osuus koko maan yhteisöverotuloista on 31,3 %. Tuusulan kunnalle kertyvien yhteisöverotulojen kehitys on pitkälti sidoksissa kunnassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän kasvuun.
Kiinteistöveroprosenteille on laissa määritellyt vaihteluvälit. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroon esitetään korotusta 3,93 %:sta 6,00 %:iin. Korotuksen keskeisenä perusteena on ohjausvaikutus; korotuksella pyritään osaltaan vauhdittamaan Tuusulan rakentamista. Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnalle noin 0,19 milj. euron verotulojen lisäyksen.  Kunnan muut kiinteistöveroprosentit on asetettu kunkin kiinteistöverolajin osalta lain määrittelemälle alarajalle. Kiinteistöverojen osalta Kuntaliitto ennustaa koko maassa 2,1 %:n kasvua.

 Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa, tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusille asukkaille. Samalla kuitenkin kunnan tulee turvata riittävän vahva rahoituspohja tulevien kasvu ja palveluverkkoinvestointien rahoittamiseksi. Tuusulan verotuksen tasoa tarkastellaan suunnitelmakauden aikana, erityisesti ennakoiden tulevien investointien ja mahdollisen Sote- ja maakuntauudistuksen taloudellisia vaikutuksia.

Toimintatulot ja myyntivoitot

Ulkoiset toimintatulot pienenevät 33,6 milj. euroon, laskua 0,4 milj. euroa 2019 ennusteeseen (OVK2/2019) verrattuna ja lisäystä 2,1 milj. euroa talousarvioon 2019. Lähinnä tonttikaupasta tulevien käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan vähenevän 0,7 milj. euroa. Myyntivoittojen pienentymistä selittää osin arvioitu tontin vuokrauksen yleistyminen. Sopimuskorvausten arvioidaan supistuvan 1,2 milj. euroa. Ulkoisissa toimintatuotoissa merkittävimmät tuottojen kasvut kertyvät Asuntomessujen lipputuotoista (0,8 milj. euroa) sekä ulkopaikkakuntalaisten koululaisten kotikuntakorvausten 0,7 milj. euron lisäyksistä.

Toimintatulot sisältävät myös sisäisten palveluiden myynnin ja kiinteistöjen vuokratuotot kunnan sisällä, kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen välillä sekä kunnan ja seudullisten yksiköiden välillä. Sisäisten toimintatulojen määräksi on budjetoitu yhteensä 24,5 milj. euroa, josta sisäisten kiinteistövuokrien osuus on 23,0 milj. euroa. 

Menokehitys ja taloussuunnitelman tasapainotus

Vuonna 2020 ulkoiset toimintamenot kasvavat 9,3 milj. euroa (5,3 %) vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna. Toimintamenojen kasvu on merkittävintä sosiaali- ja terveyspalveluissa (asiakasmäärien kasvu erityisesti sairaalapalveluissa). Tuusulan Keusoten maksuosuuden kasvuksi 2020 on arvioitu 4,3 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus on 3,3 milj. euroa. Rakenteilla olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmästä aiheutuu 2020 Tuusulalle 1,8 milj. euron kustannukset (lisäys 0,3 milj. euroa). Henkilöstökulujen kasvuksi ennakoidaan 2,8 milj. euroa, kuluja lisää osaltaan kilpailukysopimuksen mukaisten lomarahaleikkausten päättyminen.

Vuoden 2020 talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on 209,3 milj. euroa. Toimintakate kasvaa 8,3 milj. euroa vuoden 2019 ennusteeseen nähden. Toimintakatetta heikentävät arvioitu käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja sopimuskorvausten supistuminen sekä toimialojen menolisäykset.

Edellä kuvatut panostukset ja menolisäykset vaikuttavat keskeisesti siihen, että kunnan budjetoitu tulos painuu alijäämäiseksi vuonna 2020 huolimatta talousarvioprosessin aikana tehdyistä karsinnoista ja säästötoimenpiteistä. Talouden tasapainottaminen edellyttää jatkossa toimintatulojen kasvattamista, toimintamenojen tiukkaa hallintaa sekä rakenteiden keventämistä. Panostukset tulee entistä kriittisemmin priorisoida hankkeisiin, joilla saavutetaan paras vaikuttavuus sekä kuntalaisten hyvinvoinnin että kunnan elinvoiman kannalta. 

Tuusulan tulee lähivuosina ottaa huomioon ennustettu väkiluvun ja väestörakenteen kehitys ja mitoittaa emokunnan toiminnot palvelukysynnän mukaisesti.  Ikääntyvä väestö tulee väistämättä vaatimaan rajallisten resurssien kohdentamista sote-palveluihin. Keusotella on mahdollisuus entistä vahvempana toimijana vastata haasteeseen ja pitää toimintamenojen kasvu hallittavalla tasolla. Kunnan palvelukykyä ja kustannustehokkuutta kehitetään jatkamalla palveluprosessien kehittämistä ja digitalisointia. 

Tontinmyynneillä on olennainen merkitys kunnan tulonmuodostuksessa. Keskeisessä roolissa ovat kunnan elinvoiman vahvistaminen ja taloutta tukeva aktiivinen elinkeinopolitiikka ja kaavoitus, kuntakeskusten kehittäminen sekä kysyntään vastaavan asunto- ja yritystonttitarjonnan varmistaminen, erityisesti Etelä-Tuusulan alueella.

Investoinnit ja rahoitus

Kunnan investoinnit ovat edelleen korkealla tasolla ja kokonaismäärä asettuu vuonna 2020 noin 33,1 milj. euroon. Infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) investoi- daan 12,4 milj. euroa, vesi- ja viemäriverkostoon 2,7 milj. euroa. Suurimmat infrainvestoinnit kohdistuvat Puustellinmetsän ja Lahelanpelto II:n asuinalueiden tiestön, puistojen ja muun kunnallistekniikan rakentamiseen sekä Koskenmäen ja Vaunukankaan liittymien parantamiseen. 

Rakennusinvestointien määrä asettuu 12,7 milj. euroon, lähelle vuoden 2019 budjetoitua tasoa. Suurimmat 2020 käynnistyvät rakennushankkeet ovat Martta Wendelinin päiväkoti sekä Monion lukio- ja kulttuurin monitoimirakennus. Kunnassa on suunnitteilla useita mittavia koulujen perusparannus- ja uudisrakentamishankkeita vuosille 2021 -2025, joiden toteutuessa vuotuisten investointien määrä nousee yli 50 milj. euron. 

Kunnan tulorahoitus ei riitä kasvavien investointien rahoittamiseen. Vuoden 2020 investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella ainoastaan noin 45 %. Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2020 loppuun mennessä 17,8 milj. eurolla 145,0 milj. euroon. Velan määrä olisi 3 834 euroa /asukas. 

Vuosiin 2021 – 2024 on kasaantumassa kerralla keskeisiltä osin koko Etelä-Tuusulan koulu- ja päiväkotiverkon uusiminen; suunniteltuja rakentamishankkeita ovat Martta Wendelin päiväkoti, Monio, Kirkonkylän koulu, Riihikallion yläkoulu, Rykmentinpuiston yhtenäiskoulu ja Lahelan yhtenäiskoulu. Investointien toteuttamiseen luo aikataulupainetta nykyisiin koulukiinteistöihin liittyvät sisäilmaongelmat.
 
Tavoitteena on pitää kunnan velkaantuminen hallittuna. Lähivuosien raskaan investointiohjelman läpivienti edellyttää kunnan tulopohjan vahvistamista monipuolisesti. Keskiössä on Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeä edistäminen. Kunnassa joudutaan arvioimaan myös kiinteistö- ja/tai kunnallisveroprosenttien nostamista tulopohjan vahvistamiseksi.

Etusijalle asetetaan kiireellisten koulu- ja päiväkoti investointien ohella investoinnit, joilla on potentiaalia lisätä kunnan elinvoimaa ja tuloja, pienentää kustannuksia sekä parantaa toiminnan tuottavuutta. Samalla palveluiden tuottamisessa haetaan säästöjä palveluverkkoa tiivistämällä sekä mitoittamalla henkilöstö kysynnän mukaiseksi. 

Kunnan tulisi päästä taloussuunnitelmakaudella investoinneissa 50 %:n tulorahoitukseen; tämä edellyttää kunnalta tulevina vuosina vähintään 20 - 30 milj. euron vuosikatetta sekä reilusti ylijäämäisen tuloksen saavuttamista. Tavoitteena on, että kunnan lainamäärä saadaan pidettyä alle 250 milj. euron tasossa vuonna 2024, ja tämän jälkeen velkamäärä käännetään laskevalle uralle.