Valtuusto, kokous 9.12.2019

Perustelut

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Häriskiven aluetta, joka sijaitsee Tuusulan Vaunukankaalla alle kahden kilometrin etäisyydellä Hyrylän keskustasta. Kaava-alue tukeutuu Hämeentiehen ja Vaunukankaan asuinalueeseen ja täydentää Hyrylän taajamaa luoteeseen päin. Kaavaratkaisu mahdollistaa suunnittelualueen kehittymisen asuinalueena.

Tavoitteena on kehittää Häriskiven aluetta laadukkaan asumisen alueena samalla eheyttäen ja täydentäen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on virkistysaluetta ja osin toteutumatonta työpaikkatoimintojen aluetta. Sijainniltaan alue on asumisen kannalta hyvä – Hyrylän palvelut ovat lähellä ja alue rajautuu Vaunukankaan asuinalueeseen. Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että vahvistamme Etelä-Tuusulan kasvua sekä tiivistämme ja eheyttämme Hyrylän keskustaa. Häriskiven asemakaava on yksi kaavoituksen kärkihankkeista ja asemakaavan hyväksymisellä mahdollistamme kunnan tontinmyyntitulojen kasvun.  

Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 30 ha. Asukasmäärän lisäys on vajaa 800 uutta asukasta ja uutta kerrosalaa osoitetaan 29 600 k-m² asumisen alueille. Omakotitontteja alueelle osoitetaan 92 kpl sekä AP ja A-alueita noin 5,5 ha. Teollisuusrakennusten korttelialueille on osoitettu kerrosalaa 3 500 k-m². Puisto- ja lähivirkistysalueita muodostuu 7,6 hehtaaria; suunnittelu-alueen pinta-alasta puistoa ja virkistysaluetta on noin 27 %. Asuinpientalokortteleiden ja erillispientalokortteleiden rakennusoikeus tehokkuusluvuksi muutettuna vaihtelee noin e=0,06 ja e=0,25 välillä. Hämeentien varteen osoitettujen asuinrakennusten korttelialueelle on osoitettu tehokkuudeksi 0,35. Hämeentien varteen osoitettujen teollisuusrakennusten korttelialueiden rakennusoikeus vaihtelee 1 000 – 1 400 k-m² välillä (e= 015 – e= 0,20).

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia ilman arvonlisäveroa noin 4 miljoonaa euroa katu- ja infrarakentamisesta. Kunnan omistamalle alueelle sijoittuvien tonttien myyntituloksi arvioidaan 4,9 miljoonaa ja sopimuskorvauksina kunta saa kaavan myötä 3,9 miljoonaa euroa. Maankäyttökorvauksista on sovittu maanomistajien kanssa käydyissä maapoliittisissa neuvotteluissa. Häriskiven maankäyttösopimukset hyväksyttiin 26.8.2019 kunnanhallituksessa. Kaava-alue on osin kunnan omistuksessa (n.50 %).

Suunnittelun vaiheet

Kaavahanke on käynnistetty kunnan aloitteesta.

Asemakaava ja asemakaavan muutos ovat tulleet vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut MRL:n 30 §:n kuulemistarkoituksen mukaisesti nähtävillä 25.10.–12.11.2012 välisenä aikana. Nähtävilläoloaikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 12 mielipidettä ja kahdeksan lausuntoa. Palautteessa ei vastustettu alueen kaavoittamista, sen sijaan kommentointiin mm. viheralueita, sysimiiluja, raskasta liikennettä sekä pohjavesialueen huomioimista. Kaavan vireilletulon jälkeen järjestettiin suunnittelutyöpaja, jossa lähialueen asukkaat ja kaava-alueen maanomistajat saivat suunnitella alueen maankäyttöä. Työpajasta saatiin neljä erilaista rakennemallia, joiden pohjalta kaavaluonnosvaihtoehdot suunniteltiin.

Kuntakehityslautakunta käsitteli asemakaavaluonnosta kokouksessaan 17.4.2013, hyväksyi asemakaavaluonnoksen ja päätti asettaa asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 16.5.2014 – 17.6.2014. Nähtävilläoloaikana luonnosvaiheesta saatiin 20 mielipidettä ja 12 lausuntoa. Yleisesti palautteissa alueen ja lähialueiden asukkaat pitivät maankäytöltään tiiveintä vaihtoehtoa huonoimpana ja viranomaistahot taas pitivät sitä parhaimpana. Luonnosvaihtoehdoista kehiteltiin palautteen ja lisäselvitysten perusteella luonnosten kaltainen, paranneltu versio. Palautteen myötä kaavan tavoite selkiintyi edelleen omakotivaltaisempaan suuntaan ja omakotitonttien määrää pyrittiin lisäämään alueella. Tavoitteena pidettiin edelleen toimivan joukkoliikenteen mahdollistavaa yhdyskuntarakenteen tiheyttä, mutta huomioitiin lisäksi alueen sijainti tiiviin rakenteen rajaseudulla.

Kuntakehityslautakunta hyväksyi Häriskiven asemakaavaehdotuksen kokouksessaan 17.8.2016.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö 

Häriskiven asemakaava-alue tukeutuu Hyrylän taajamakeskittymään ja eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan toteuttaminen vahvistaa Hyrylän palveluiden kysyntää ja tiivistää pääkaupunkiseudun kaupunkirakennetta.

Nykytilanteessa suunnittelualue on eteläosistaan asemakaavoitettu ja pohjoisosista kaavoittamaton. Suunnittelualueella maankäyttö on nykyisin suurimmalta osalta virkistyskäytössä olevaa metsää, pohjoisosassa sijaitsee vanhaa omakotiasutusta ja muutamia yksittäisiä pihapiirejä on suunnittelualueen itä- ja lounaisosassa. Suunnittelualueen kaakkoiskulmassa sijaitseen teollisuustontti. Suunnittelualueella on myös toteutumattomia liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuusrakennusten korttelialueita. Alueella on sijainnut vanha vesitorni, joka on purettu.

Asemakaava-alue tukeutuu Hämeentiehen, josta alueelle toteutetaan uusi liittymä. Hämeentien varressa on tehokkaampaa asumisen aluetta, Hämeentien varressa on A-kortteleita, joiden tehokkuus on 0,35. Liittymäkohtaan on osoitettu olemassa oleva teollisuusrakentaminen. Tehokkain rakentaminen sijoittuu Hämeentien varteen. Muilta osin alueen tehokkuus 0,25 joka vastaa normaalia pientaloaluetta. Asuinpientalojen korttelialueita (AP) on sijoitettu eri puolille kaava-aluetta. Ne tuottavat tiiviydeltään omakotiasutusta vastaavaa ympäristöä, mutta toteutusvaihtoehdot ovat joustavammat kuin perinteisellä omakotialueella. Alueelle leimallista rakentamista tulee olemaan omakotirakentaminen. Tontteja muodostuu alueelle 92 kpl, joista 48 kpl mahdollistaa sivuasunnon. Vesitorninmäelle on osoitettu valtuustoaloitteen mukaisesti noin 400 neliön suuruisia miniomakotitalotontteja 13 kpl. Miniomakotitalojen tonteilla tuetaan esimerkiksi pidempään kotona asumista, kun yksin asuville kuntalaisille luodaan mahdollisuus rakentaa nykyiset asumisen tarpeet täyttävä pienempi asunto ja samalla isommat omakotitalot vapautuvat kiertoon nuoremmille perheille. Tiiviin rakentamisen pientalokorttelit voivat tarjota älykästä asuinympäristöä ja kohtuuhintaisia tontteja. Puretun vesitornin lähialue on metsää, joka säilytetään pääosin sekä Häriskiven että Vaunukankaan asukkaista palvelevana laajana virkistysalueena. Lisäksi kaava-alueen luoteis- ja länsiosaan on osoitettu lähivirkistysalue, jossa pystytään käsittelemään alueen hulevesiä. Liki kolmannes alueen pinta-alasta on virkistysaluetta ja puistoa.

Lisätiedot:                         kaavasuunnittelija Jenni Aalto p. 040 314 3673

Perustelut

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Häriskiven aluetta, joka sijaitsee Tuusulan Vaunukankaalla alle kahden kilometrin etäisyydellä Hyrylän keskustasta. Kaava-alue tukeutuu Hämeentiehen ja Vaunukankaan asuinalueeseen ja täydentää Hyrylän taajamaa luoteeseen päin. Kaavaratkaisu mahdollistaa suunnittelualueen kehittymisen asuinalueena.

Tavoitteena on kehittää Häriskiven aluetta laadukkaan asumisen alueena samalla eheyttäen ja täydentäen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on virkistysaluetta ja osin toteutumatonta työpaikkatoimintojen aluetta. Sijainniltaan alue on asumisen kannalta hyvä – Hyrylän palvelut ovat lähellä ja alue rajautuu Vaunukankaan asuinalueeseen. Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että vahvistamme Etelä-Tuusulan kasvua sekä tiivistämme ja eheyttämme Hyrylän keskustaa. Häriskiven asemakaava on yksi kaavoituksen kärkihankkeista ja asemakaavan hyväksymisellä mahdollistamme kunnan tontinmyyntitulojen kasvun.

Asemakaava-alueen pinta- ala on noin 30 ha. Asukasmäärän lisäys on vajaa 800 uutta asukasta ja uutta kerrosalaa osoitetaan 29 600 k-m² asumisen alueille. Omakotitontteja alueelle osoitetaan 92 kpl sekä AP ja A-alueita noin 5,5 ha. Teollisuusrakennusten korttelialueille on osoitettu kerrosalaa 3 500 k-m² . Puisto- ja lähivirkistysalueita muodostuu 7,6 hehtaaria; suunnittelu-alueen pinta-alasta puistoa ja virkistysaluetta on noin 27 %. Asuinpientalokortteleiden ja erillispientalokortteleiden rakennusoikeus tehokkuusluvuksi muutettuna vaihtelee noin e=0,06 ja e=0,25 välillä.Hämeentien varteen osoitettujen asuinrakennusten korttelialueelle on osoitettu tehokkuudeksi 0,35. Hämeentien varteen osoitettujen teollisuusrakennusten korttelialueiden rakennusoikeus vaihtelee 1 000 – 1 400 k-m² välillä (e= 0,15 – e= 0,20). Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia ilman arvonlisäveroa noin 4 miljoonaa euroa katu- ja infrarakentamisesta. Kunnan omistamalle alueelle sijoittuvien tonttien myyntituloksi arvioidaan 4,9 miljoonaa ja sopimuskorvauksina kunta saa kaavan myötä 3,9 miljoonaa euroa. Maankäyttökorvauksista on sovittu maanomistajien kanssa käydyissä maapoliittisissa neuvotteluissa. Häriskiven maankäyttösopimukset hyväksyttiin 26.8.2019 kunnanhallituksessa. Kaava- alue on osin kunnan omistuksessa (n.50 %).

Suunnittelun vaiheet

Kaavahanke on käynnistetty kunnan aloitteesta. Asemakaava ja asemakaavan muutos ovat tulleet vireille osallistumis- jaarviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut MRL:n 30 §:n kuulemistarkoituksen mukaisesti nähtävillä 25.10.–12.11.2012 välisenä aikana. Nähtävilläoloaikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 12 mielipidettä ja kahdeksan lausuntoa. Palautteessa ei vastustettu alueen kaavoittamista, sen sijaan kommentointiin mm. viheralueita, sysimiiluja, raskasta liikennettä sekä pohjavesialueen huomioimista. Kaavan vireilletulon jälkeen järjestettiin suunnittelutyöpaja, jossa lähialueen asukkaat ja kaava- alueen maanomistajat saivat suunnitella alueen maankäyttöä. Työpajasta saatiin neljä erilaista rakennemallia, joiden pohjalta kaavaluonnosvaihtoehdot suunniteltiin. Kuntakehityslautakunta käsitteli asemakaavaluonnosta kokouksessaan 17.4.2013, hyväksyi asemakaavaluonnoksen ja päätti asettaa asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 16.5.2014 – 17.6.2014. Nähtävilläoloaikana luonnosvaiheesta saatiin 20 mielipidettä ja 12 lausuntoa. Yleisesti palautteissa alueen ja lähialueiden asukkaat pitivät maankäytöltään tiiveintä vaihtoehtoa huonoimpana ja viranomaistahot taas pitivät sitä parhaimpana. Luonnosvaihtoehdoista kehiteltiin palautteen ja lisäselvitysten perusteella luonnosten kaltainen, paranneltu versio. Palautteen myötä kaavan tavoite selkiintyi edelleen omakotivaltaisempaan suuntaan ja omakotitonttien määrää pyrittiin lisäämään alueella. Tavoitteena pidettiin edelleen toimivan joukkoliikenteen mahdollistavaa yhdyskuntarakenteen tiheyttä, mutta huomioitiin lisäksi alueen sijainti tiiviin rakenteen rajaseudulla.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Häriskiven asemakaava-alue tukeutuu Hyrylän taajamakeskittymään ja eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan toteuttaminen vahvistaa Hyrylän palveluiden kysyntää ja tiivistää pääkaupunkiseudun kaupunkirakennetta. Nykytilanteessa suunnittelualue on eteläosistaan asemakaavoitettu ja pohjoisosista kaavoittamaton. Suunnittelualueella maankäyttö on nykyisin suurimmalta osalta virkistyskäytössä olevaa metsää, pohjoisosassa sijaitsee vanhaa omakotiasutusta ja muutamia yksittäisiä pihapiirejä on suunnittelualueen itä- ja lounaisosassa. Suunnittelualueen kaakkoiskulmassa sijaitsee teollisuustontti. Suunnittelualueella on myös toteutumattomia liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuusrakennusten korttelialueita. Alueella on sijainnut vanha vesitorni, joka on purettu.Asemakaava-alue tukeutuu Hämeentiehen, josta alueelle toteutetaan uusi liittymä. Hämeentien varressa on tehokkaampaa asumisen aluetta, Hämeentien varressa on A-kortteleita, joiden tehokkuus on 0,35. Liittymäkohtaan on osoitettu olemassa oleva teollisuusrakentaminen. Tehokkain rakentaminen sijoittuu Hämeentien varteen. Muilta osin alueen tehokkuus 0,25 joka vastaa normaalia pientaloaluetta. Asuinpientalojen korttelialueita (AP) on sijoitettu eri puolille kaava- aluetta. Ne tuottavat tiiviydeltään omakotiasutusta vastaavaa ympäristöä, mutta toteutusvaihtoehdot ovat joustavammat kuin perinteisellä omakotialueella. Alueelle leimallista rakentamista tulee olemaan omakotirakentaminen. Tontteja muodostuu alueelle 92 kpl, joista 48 kpl mahdollistaa sivuasunnon. Vesitorninmäelle on osoitettu valtuustoaloitteen mukaisesti noin 400 neliön suuruisia miniomakotitalotontteja 13 kpl. Miniomakotitalojen tonteilla tuetaan esimerkiksi pidempään kotona asumista, kun yksin asuville kuntalaisille luodaan mahdollisuus rakentaa nykyiset asumisen tarpeet täyttävä pienempi asunto ja samalla isommat omakotitalot vapautuvat kiertoon nuoremmille perheille. Tiiviin rakentamisen pientalokorttelit voivat tarjota älykästä asuinympäristöä ja kohtuuhintaisia tontteja. Puretun vesitornin lähialue on metsää, joka säilytetään pääosin sekä Häriskiven että Vaunukankaan asukkaista palvelevana laajana virkistysalueena. Lisäksi kaava-alueen luoteis- ja länsiosaan on osoitettu lähivirkistysalue, jossa pystytään käsittelemään alueen hulevesiä. Liki kolmannes alueen pinta-alasta on virkistysaluetta ja puistoa.

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Kasvatus- ja sivistyslautakunta toivoo, että Tuusulassa asuinalueet laajenevat ja suunnittelussa otetaan huomioon koululaisten liikkuminen alueella niin vapaa-ajalla kuin koulupäivän aikana. Vaunukankaan koulusta on tarkoitus luopua, kun Lahelan monitoimikampus valmistuu vuonna 2025-2026. Oppilaiden liikkuminen on hyvä huomioida myös muuttuvaan palveluverkkoon. Toivomme, että saamme lapsiperheitä, koska kunnan syntyvyys on laskenut useamman vuoden peräkkäin.

Häriskiven kaava-alueelle on suunniteltu monipuolista pientaloasumista, mikä tarjoaa mahdollisuuksia erilaisiin asumistarpeisiin ja elämäntilanteisiin heille, jotka haluavat asua pientaloalueella lähellä taajamapalveluita ja luontoa. Kaavassa on huomioitu mahdollisuus rakentaa asuntoja ja kortteleita maaston muodot huomioiden, jolloin yhteys ympäröivään luontoon on mahdollista säilyttää vahvempana. Alueelle on jätetty viheralueita ja lähivirkistysalueita, suojavyöhykkeet ja yhteydet ympäristön virkistysalueille ovat riittävät. Myös maisema-arvot on huomioitu riittävällä tavalla.

Alueella on vuoden 2006 arkeologisessa inventoinnissa arveltu olleen ajoittamaton esihistoriallinen asuinpaikka. Tämän kaavatyön yhteydessä on tehty lisätutkimuksia eikä merkkejä asuinpaikasta löytynyt. Alueella ollut historiallisen ajan sysimiilu- eli hiilimiiluesiintymä on tutkittu Museoviraston edellyttämällä tavalla. Yksi sysimiilu on jätetty sm-merkinnällä Häriskivenpuistoon. Miilu-teema näkyy myös alueen nimistössä.

Perustelut

Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Häriskiven aluetta, joka sijaitsee Tuusulan Vaunukankaalla alle kahden kilometrin etäisyydellä Hyrylän keskustasta. Kaava-alue tukeutuu Hämeentiehen ja Vaunukankaan asuinalueeseen ja täydentää Hyrylän taajamaa luoteeseen päin. Kaavaratkaisu mahdollistaa suunnittelualueen kehittymisen asuinalueena.

Tavoitteena on kehittää Häriskiven aluetta laadukkaan asumisen alueena samalla eheyttäen ja täydentäen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on virkistysaluetta ja osin toteutumatonta työpaikkatoimintojen aluetta. Sijainniltaan alue on asumisen kannalta hyvä – Hyrylän palvelut ovat lähellä ja alue rajautuu Vaunukankaan asuinalueeseen. Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että vahvistamme Etelä-Tuusulan kasvua sekä tiivistämme ja eheyttämme Hyrylän keskustaa. Häriskiven asemakaava on yksi kaavoituksen kärkihankkeista ja asemakaavan hyväksymisellä mahdollistamme kunnan tontinmyyntitulojen kasvun.

Asemakaava-alueen pinta- ala on noin 30 ha. Asukasmäärän lisäys on vajaa 800 uutta asukasta ja uutta kerrosalaa osoitetaan 29 600 k-m² asumisen alueille. Omakotitontteja alueelle osoitetaan 92 kpl sekä AP ja A-alueita noin 5,5 ha. Teollisuusrakennusten korttelialueille on osoitettu kerrosalaa 3 500 k-m² . Puisto- ja lähivirkistysalueita muodostuu 7,6 hehtaaria; suunnittelu-alueen pinta-alasta puistoa ja virkistysaluetta on noin 27 %. Asuinpientalokortteleiden ja erillispientalokortteleiden rakennusoikeus tehokkuusluvuksi muutettuna vaihtelee noin e=0,06 ja e=0,25 välillä.Hämeentien varteen osoitettujen asuinrakennusten korttelialueelle on osoitettu tehokkuudeksi 0,35. Hämeentien varteen osoitettujen teollisuusrakennusten korttelialueiden rakennusoikeus vaihtelee 1 000 – 1 400 k-m² välillä (e= 0,15 – e= 0,20). Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kunnalle kustannuksia ilman arvonlisäveroa noin 4 miljoonaa euroa katu- ja infrarakentamisesta. Kunnan omistamalle alueelle sijoittuvien tonttien myyntituloksi arvioidaan 4,9 miljoonaa ja sopimuskorvauksina kunta saa kaavan myötä 3,9 miljoonaa euroa. Maankäyttökorvauksista on sovittu maanomistajien kanssa käydyissä maapoliittisissa neuvotteluissa. Häriskiven maankäyttösopimukset hyväksyttiin 26.8.2019 kunnanhallituksessa. Kaava- alue on osin kunnan omistuksessa (n.50 %).

Suunnittelun vaiheet

Kaavahanke on käynnistetty kunnan aloitteesta. Asemakaava ja asemakaavan muutos ovat tulleet vireille osallistumis- jaarviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut MRL:n 30 §:n kuulemistarkoituksen mukaisesti nähtävillä 25.10.–12.11.2012 välisenä aikana. Nähtävilläoloaikana osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 12 mielipidettä ja kahdeksan lausuntoa. Palautteessa ei vastustettu alueen kaavoittamista, sen sijaan kommentointiin mm. viheralueita, sysimiiluja, raskasta liikennettä sekä pohjavesialueen huomioimista. Kaavan vireilletulon jälkeen järjestettiin suunnittelutyöpaja, jossa lähialueen asukkaat ja kaava- alueen maanomistajat saivat suunnitella alueen maankäyttöä. Työpajasta saatiin neljä erilaista rakennemallia, joiden pohjalta kaavaluonnosvaihtoehdot suunniteltiin. Kuntakehityslautakunta käsitteli asemakaavaluonnosta kokouksessaan 17.4.2013, hyväksyi asemakaavaluonnoksen ja päätti asettaa asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 16.5.2014 – 17.6.2014. Nähtävilläoloaikana luonnosvaiheesta saatiin 20 mielipidettä ja 12 lausuntoa. Yleisesti palautteissa alueen ja lähialueiden asukkaat pitivät maankäytöltään tiiveintä vaihtoehtoa huonoimpana ja viranomaistahot taas pitivät sitä parhaimpana. Luonnosvaihtoehdoista kehiteltiin palautteen ja lisäselvitysten perusteella luonnosten kaltainen, paranneltu versio. Palautteen myötä kaavan tavoite selkiintyi edelleen omakotivaltaisempaan suuntaan ja omakotitonttien määrää pyrittiin lisäämään alueella. Tavoitteena pidettiin edelleen toimivan joukkoliikenteen mahdollistavaa yhdyskuntarakenteen tiheyttä, mutta huomioitiin lisäksi alueen sijainti tiiviin rakenteen rajaseudulla.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Häriskiven asemakaava-alue tukeutuu Hyrylän taajamakeskittymään ja eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan toteuttaminen vahvistaa Hyrylän palveluiden kysyntää ja tiivistää pääkaupunkiseudun kaupunkirakennetta. Nykytilanteessa suunnittelualue on eteläosistaan asemakaavoitettu ja pohjoisosista kaavoittamaton. Suunnittelualueella maankäyttö on nykyisin suurimmalta osalta virkistyskäytössä olevaa metsää, pohjoisosassa sijaitsee vanhaa omakotiasutusta ja muutamia yksittäisiä pihapiirejä on suunnittelualueen itä- ja lounaisosassa. Suunnittelualueen kaakkoiskulmassa sijaitsee teollisuustontti. Suunnittelualueella on myös toteutumattomia liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuusrakennusten korttelialueita. Alueella on sijainnut vanha vesitorni, joka on purettu.Asemakaava-alue tukeutuu Hämeentiehen, josta alueelle toteutetaan uusi liittymä. Hämeentien varressa on tehokkaampaa asumisen aluetta, Hämeentien varressa on A-kortteleita, joiden tehokkuus on 0,35. Liittymäkohtaan on osoitettu olemassa oleva teollisuusrakentaminen. Tehokkain rakentaminen sijoittuu Hämeentien varteen. Muilta osin alueen tehokkuus 0,25 joka vastaa normaalia pientaloaluetta. Asuinpientalojen korttelialueita (AP) on sijoitettu eri puolille kaava- aluetta. Ne tuottavat tiiviydeltään omakotiasutusta vastaavaa ympäristöä, mutta toteutusvaihtoehdot ovat joustavammat kuin perinteisellä omakotialueella. Alueelle leimallista rakentamista tulee olemaan omakotirakentaminen. Tontteja muodostuu alueelle 92 kpl, joista 48 kpl mahdollistaa sivuasunnon. Vesitorninmäelle on osoitettu valtuustoaloitteen mukaisesti noin 400 neliön suuruisia miniomakotitalotontteja 13 kpl. Miniomakotitalojen tonteilla tuetaan esimerkiksi pidempään kotona asumista, kun yksin asuville kuntalaisille luodaan mahdollisuus rakentaa nykyiset asumisen tarpeet täyttävä pienempi asunto ja samalla isommat omakotitalot vapautuvat kiertoon nuoremmille perheille. Tiiviin rakentamisen pientalokorttelit voivat tarjota älykästä asuinympäristöä ja kohtuuhintaisia tontteja. Puretun vesitornin lähialue on metsää, joka säilytetään pääosin sekä Häriskiven että Vaunukankaan asukkaista palvelevana laajana virkistysalueena. Lisäksi kaava-alueen luoteis- ja länsiosaan on osoitettu lähivirkistysalue, jossa pystytään käsittelemään alueen hulevesiä. Liki kolmannes alueen pinta-alasta on virkistysaluetta ja puistoa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunte toivoo, että Tuusulassa asuinalueet laajenevat ja suunnittelussa otetaan huomioon koululaisten liikkuminen alueella niin vapaa-ajalla kuin koulupäivän aikana. Vaunukankaan koulusta on tarkoitus luopua, kun Lahelan monitoimikampus valmistuu vuonna 2025-2026. Oppilaiden liikkuminen on hyvä huomioida myös muuttuvaan palveluverkkoon. Toivomme, että saamme lapsiperheitä, koska kunnan syntyvyys on laskenut useamman vuoden peräkkäin.

Häriskiven kaava-alueelle on suunniteltu monipuolista pientaloasumista, mikä tarjoaa mahdollisuuksia erilaisiin asumistarpeisiin ja elämäntilanteisiin heille, jotka haluavat asua pientaloalueella lähellä taajamapalveluita ja luontoa. Kaavassa on huomioitu mahdollisuus rakentaa asuntoja ja kortteleita maaston muodot huomioiden, jolloin yhteys ympäröivään luontoon on mahdollista säilyttää vahvempana. Alueelle on jätetty viheralueita ja lähivirkistysalueita, suojavyöhykkeet ja yhteydet ympäristön virkistysalueille ovat riittävät. Myös maisema-arvot on huomioitu riittävällä tavalla.

Alueella on vuoden 2006 arkeologisessa inventoinnissa arveltu olleen ajoittamaton esihistoriallinen asuinpaikka. Tämän kaavatyön yhteydessä on tehty lisätutkimuksia eikä merkkejä asuinpaikasta löytynyt. Alueella ollut historiallisen ajan sysimiilu- eli hiilimiiluesiintymä on tutkittu Museoviraston edellyttämällä tavalla. Yksi sysimiilu on jätetty sm-merkinnällä Häriskivenpuistoon. Miilu-teema näkyy myös alueen nimistössä.

Perustelut

Perustelut 

Kunnanhallitus päätti 16.9.2019 hyväksyä asemakaavaehdotuksen sekä luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet, sekä asettaa asemakaavaehdotuksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Kaavaehdotuksesta saatiin 7 kpl muistutuksia, jotka kohdistuvat kortteleihin 2618-2621, etäisyyteen uuden ja olemassa olevan rakentamisen välillä, hulevesiin, jätevesiin, maisema-arvoihin, kallion räjäytyksiin, ulkoilu- ja virkistysyhteyksiin, liikenteeseen ja yksittäisen kiinteistön ajoyhteyteen. Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten 14kpl lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat pohjaveteen, huleveteen, virkistysalueisiin, viheryhteyksiin, luontokohteisiin, lepakoihin, maakunnallisiin suojeluarvoihin, muinaisjäännökseen, maisema-arvoihin, kulkureitteihin, liikenteeseen, meluntorjuntaan, tietoliikenneverkkoon, lämmön- ja sähkönjakeluun.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Liiteraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset

ELY-keskuksen lausunnon johdosta:

• Häriskiven kaava on jaettu etenemään kahdessa eri osassa. Kaavaehdotuksen pohjoisosan korttelin 2606 tontit 1 ja 2 on jätetty pois asemakaavan hyväksymiskäsittelystä.

Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen lausunnon johdosta:

• asemakaavamääräystä sl-1 on täydennetty kausikuivan noron osalta ja asemakaavaselostusta on täydennetty pienvesien osalta
• asemakaavamääräystä pohjavesistä on muutettu ja ristiriitaisuuden takia poistettu kohta: ”Kaikki säiliöt, jotka on tarkoitettu nestemäisille polttoaineille tai muille pohjaveden laadulle vaarallisille aineille on sijoitettava sisätiloihin vesitiiviiseen katettuun suo-ja-altaaseen. Suoja-altaan tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan nesteen enimmäismäärä”. Poistettu määräys on aiemmin tarkoitettu ohjaamaan öljylämmitystä. Kaavassa on kielletty öljy lämmitysmuotona pohjavesialueella.
• asemakaavaselostuksen pohjavesialueiden rajauksia koskeva karttakuva on päivitetty
• selostusta on täydennetty vastaavilta osin

ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen lausuntojen johdosta:

• asemakaavaselostusta on täydennetty pohja- ja hulevesien osalta
• kaavakartan yleismääräyksiin on lisätty kohta: kaava-alueen hulevedet tulee viivyttää yleisillä alueilla siten, ettei kaava-alueelta ulos johdettavat vesimäärät oleellisesti lisäänny alueen rakentamisen myötä.
• kaavakartan yleismääräyksiin on lisätty kohta: hulevesien hallinnassa on huolehdittava, ettei kaava-alueelta ulos johdettavan vedenlaatu vaaranna Rusutjärven tai sen valuma-alueen vesistöjen virkistys- tai hyötykäyttöä.
• kaavakartan yleisiin määräyksiin on siirretty pohjavesimääräyksestä kohta: Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä selvitys pohja- ja hulevesien järjestämisestä. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää suunnitelma rakentamisen aikaisesta pohja- ja hulevesien hallinnasta.
• Hämeentien varren melumääräystä on täydennetty: ”… siten, että piha-alueen liikennemelutasojen ohjearvot alittavat päiväohjearvon 55 dB ja yöohjearvon 50 dB”. Asemakaavaselostusta on täydennetty vastaavilta osin.

Suomen Luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry:n lausunnon johdosta:

• Vankkurikujan pohjoispäästä lähtevää ohjeellista jalankulun ja pyöräilyn tien merkintää on osittain muutettu olemassa olevan polun mukaiseksi

Caruna Oy:n lausunnon johdosta:

• kaavakarttaan on lisätty et-alueiden tilavarauksia puistomuuntamoita varten ja selostusta on täydennetty vastaavilta osin

Kaavaehdotuksen jatkosuunnittelun johdosta:

• asemakaavamääräystä koskien korttelia 2612 ja korttelin 2613 tontteja 1-3 on täydennetty kellareiden rakentamisen kiellolla
• kaavakarttaan on lisätty rakentamista ohjaavat nuolimerkinnät vanhan vesitorninmäen rinteen korkeimpiin kohtiin sijoittuviin tontteihin
• jäteveden pumppaamoa koskevaa asemakaavamääräystä on täydennetty ja indeksi on vaihtunut et-3:sta et-5:een
• kiinteistön 858-409-5-128 ajoyhteys on muutettu kulkemaan olemassa olevaa ajoyhteyttäpitkin tontin itäpuolelle
• selostusta on täydennetty vastaavilta osin

Kaavakarttaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia katujen nimien, liittymäkieltojen, melumääräyksen merkinnän ja maanpinnan korkeusasema pisteiden osalta.

Aineistoon tehdyt täydennykset:

• kaavaselostusta on täydennetty suunnittelu- ja käsittelyvaiheiden osalta
• asemakaavaselostusta on täydennetty suojelukohteiden osalta Museoviraston lausunnon johdosta
• kaavaselostusta on päivitetty lepakoiden osalta Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen ja Suomen Luonnonsuojeluliitto Tuusulan yhdistys ry:n lausuntojen johdosta
• kirjoitusvirhe on korjattu kaavakartasta
• kaavaselostuksen liitemateriaalia on päivitetty

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Lisätiedot:                         kaavasuunnittelija Jenni Aalto p. 040 314 3673