Valtuusto, kokous 9.12.2019

Perustelut

Tuusulan talousarvion 2020 ja taloussuunnitelman 2020 - 2024 lähtökohtana on käyttötalouden tasapaino ja ylijäämäinen tulos sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Tavoitteena on parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla uusien yritysalueiden kehittämistä, tonttikauppaa sekä muiden kunnan elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä. Investoinneilla tuetaan kunnan strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista sekä modernisoidaan palveluverkkoa. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärää arvioidaan kriittisesti, ottaen huomioon erityisesti palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset eri toimialueilla. Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla. Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan. 

Kunnanhallituksen 17.6.2019 päättämän talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan tulos asettuisi vuonna 2020 noin 0,7 milj. euroa alijäämäiseksi (kunta + vesihuoltoliikelaitos 0,1 milj. euroa ylijäämäinen). Taloussuunnitelmavuosina kunnan velkaantuminen jatkuisi nopeana, vaikka taloussuunnitelman lähtökohtana onkin selkeästi ylijäämäinen käyttötalous. Kunnan lainamäärä nousisi noin 250 milj. euroon. Kunnan nopean velkaantumiseen vaikuttaa keskeisesti tulorahoituksen riittämättömyys suunnitteilla olevaan investointitasoon nähden. Kunnan toiminnan ja investointien rahoitusvajetta keskeisesti kuvaava toiminnan ja investointien rahavirta on ollut vuodesta 2012 lähtien selkeästi negatiivinen. Taloussuunnitelman 2020 - 2024 mukaan investointien rahoitusvajeen arvioidaan nousevan tarkastelukaudella yhteensä noin 130 milj. euroon.

Tuusulan kunnan tuloslaskelmat ovat olleet keskimäärin lähellä nollatasoa viime vuosina. Kiihtyvän investointitason ja kasvavan poisto- ja korkorasitteen myötä ylijäämäisen tuloksen tekeminen vaikeutuu entisestään. Pidemmällä tähtäimellä riskinä on korkoympäristön muutos; matalien korkojen aikana tapahtuva voimakas velkaantuminen voi korkojen nousun realisoituessa aiheuttaa merkittäviä sopeutustarpeita kunnan toimintaan.

Kunnan kestävän kasvun turvaamiseksi on tärkeää saattaa kunnan käyttötalouden ja investointien mitoitus vastaamaan kunnan tulorahoituspohjan kantokykyä. Käytännössä kunnan tulojen tulee pitkällä aikavälillä riittää kokonaiskustannusten kattamiseen, joita aiheutuu palvelutuotannosta, investoinneista ja rahoituskuluista. Myös tulevat lainalyhennykset tulee ottaa huomioon. 
 
Kunnan taloutta on tarkasteltu kunnan talousarviovalmistelun yhteydessä tavanomaisesti neljän vuoden aikajänteellä. Nykytilanteessa talous- ja rahoitussuunnittelua on tarpeen arvioida pidemmällä aikajänteellä, jotta tulevien vuosien käyttötalous, tulorahoitus ja investoinnit saadaan kestävälle uralle. Lähtökohtana on samalla priorisoida käyttötalousmenoja ja investointeja siten, että ne tukisivat paremmin kunnan strategian toteuttamista, toimintojen tuottavuuden parantamista sekä tulorahoituspohjan vahvistamista.

Kunnassa työstetään alkusyksyn 2019 aikana toimenpiteitä ja laskelmia, joilla tähdätään tulorahoituksen vahvistamiseen ja velkaantumisen hidastamiseen sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentämiseen. Työskentelyn tuotoksena muodostuu Kasvun ja talouden hallintaohjelma kunnan toiminnan ja talouden ohjauksen tueksi sekä talouden tasapainottamiseksi. Ohjelman keskeisinä tavoitteina ovat

• turvata kunnan strategian mukaisten kasvu- ja palveluverkkoinvestointien toteuttaminen
• välttää ajautuminen palveluiden karsimiseen sekä ehkäistä tarvetta veroasteen kiristämiselle.
• Kasvun ja talouden hallintaohjelman valmistelu on käynnistetty kuluvan kesän aikana. Työsuunnitelma tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn 26.8.2019. Kasvun ja talouden hallintaohjelmaa on määrä valmistella talousarvion aikataulujen mukaisesti siten, että ohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyyn saman aikaisesti talousarvion 2020 kanssa.

Perustelut

Kunnanhallitus 30.9.2019

Kunnanhallitus päättää

• merkitä asian tiedoksi ja antaa tarvittavat linjaukset jatkovalmistelua varten.

_______

Kunnanhallitus käsittelee asiaa em. ehdotuksen pohjalta.

Perustelut

Kunnassa on työstetty alkusyksyn 2019 aikana toimenpiteitä ja niihin liittyviä laskelmia kunnan pitkän tähtäimen talouden tasapainottamisen tueksi. Kasvun ja talouden hallintaohjelman tavoitteena on kunnan tulorahoituksen vahvistaminen, velkaantumisen hidastaminen sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentäminen.

Tuusulan kunnan pitkän aikavälin talouden kehityksestä on tehty skenaariotarkastelua. Skenaarioiden rakentamisessa on erityisesti arvioitu merkittävien yritys- ja asuinalueiden vaatimia investointeja sekä myyntivoittojen ja sopimuskorvausten kehitystä, vajaakäytössä olevien kiinteistöjen myyntejä, palveluverkon uudistamisen talousvaikutuksia (ml. väistötilojen kustannukset), henkilöstökulujen ja Keusoten maksuosuuden kehitystä, prosessien kehittämisen säästöpotentiaalia sekä kunnan taloudellisen aseman ja velkaantumisen kehitystä.

Kunnanhallituksen arvioitavaksi tuodaan 4.11.2019 talouden perusskenaario sekä kaksi vaihtoehtoista skenaariota. Tavoitteena on mm. arvioida skenaarioiden

• lähtökohtia ja oletuksia
• tulojen, menojen ja investointien määrää, kehitystä ja aikajännettä
• tavoitteellisuutta ja realistisuutta
• riskejä.

Skenaarioiden pohjalta työstettävät linjaukset ja toimenpiteet tuodaan kunnanhallituksen käsittelyyn 18.11.2019.  Kasvun ja talouden hallintaohjelma tuodaan kokonaisuutena valtuuston päätettäväksi 9.12.2019.

Perustelut

Taustaa

Kunnassa on valmisteltu alkusyksyn 2019 aikana toimenpiteitä ja laskelmia kunnan pitkän tähtäimen talouden tasapainottamisen tueksi. Kasvun ja talouden hallintaohjelman tavoitteena on kunnan tulorahoituksen vahvistaminen, velkaantumisen hidastaminen sekä myöhemmässä vaiheessa lainakannan vähentäminen. 

Skenaariotarkastelu

Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa on tehty skenaariotarkastelua kunnan pitkän aikavälin talouden kehityksestä. Skenaarioiden rakentamisessa on keskitetty kunnan talouden kannalta keskeisten rakenteiden ja osa-alueiden talousvaikutusten arviointiin;

• merkittävien yritys- ja asuinalueiden vaatimiin investointeihin sekä tonttimaan myyntivoittojen ja sopimuskorvausten kehitykseen
• palveluverkon uudistamisen talousvaikutuksiin sekä vajaakäytössä olevien kiinteistöjen myynteihin
• henkilöstökulujen ja Keusoten maksuosuuden kehitykseen
• toiminnan ja prosessien kehittämisen vaikutuksiin sekä 
• kunnan taloudellisen aseman ja velkaantumisen kehitykseen, investointien ja velkaantumisen käyttötalousvaikutuksiin (ml. poisto- ja korkorasite).

Ohjelmassa on myös arvioitu kunnan verotulojen kehitystä; vuodet 2020 - 2022 Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan ja vuodesta 2023 alkaen verotulojen kasvuksi on arvioitu 2 %/vuosi. Uusien yritysalueiden rakentamisen ennakoidaan heijastuvan positiivisesti kiinteistöverojen kertymään; kiinteistöverojen kasvuksi on arvioitu vuosina 2024 - 2025 2,5 % ja vuosina 2026 - 2029 3 %/vuosi.

Kasvun ja talouden hallintaohjelmassa tehdyn valmistelun sekä skenaariotarkastelun tavoitteena on ollut valmistella tiukka, mutta realistinen ohjelma kunnan kasvun kestävän kasvun turvaamiseksi. Tuusulan taloudenpidon 2020 - 2029 tavoitteena on käyttötalouden tulojen kasvattaminen edistämällä asuin- ja työpaikkatonttien sekä vajaakäyttöisten tonttien myyntiä. Menokehitys pidetään tulojen kasvua hitaampana optimoimalla uudistettavaa palveluverkkoa kokonaisuutena, sopeuttamalla henkilöstömäärää ja -rakennetta kysynnän mukaiseksi, tiiviillä hyte-yhteistyöllä ja omistajaohjauksella Keusoten kanssa sekä kehittämällä sujuvampia ja tehokkaampia palveluprosesseja kuntalaisille.

Myös investoinneista on valmisteltu tarkastelu vuosille 2020 - 2029. Perusskenaarion mukaiset investointitarpeet ja -toiveet ovat huomattavan suuret, ja esitettyjen investointien toetutuminen johtaisi kunnan velkamäärän merkittävään kasvuun.  Kunnan velkamäärä olisi perusskenaarion mukaan vuonna 2029 noin 281 milj. euroa  

Talouden kehityksen ja riskien arvioinnin tueksi on laadittu vaihtoehtoskenaariot 1. ja 2. Vaihtoehto- skenaariolla 1. voidaan arvioida kunnan käyttötalouden ja velkaantumisen kehitystä tilanteessa, jossa kunnan toimintamenojen kehitys olisi 1 %-yksikköä/vuosi nopeampaa sekä myyntivoittojen määrä 20 % heikompaa perusskenaarioon verrattuna.  Tässä vaihtoehdossa kunnan velkamäärä päätyisi vuonna 2029 noin 341 milj. euroon. Vaihtoehtoskenaarion 2. pohjalta voidaan arvioida veronkorotusten myötä vahvistuvan tulorahoituksen vaikutuksia kunnan talouteen; tässä vaihtoehdossa velan määrä asettuisi vuonna 2029 noin 206 milj. euroon.  

Skenaariotarkastelun perusteella kunnalla on selkeä tarve joko selkeästi madaltaa suunniteltua investointitasoa tai vaihtoehtoisesti vahvistaa rahoituspohjaa veronkorotusten avulla.

Linjaukset ja talouden tasapainotustoimenpiteet

Menestyminen ohjelman toimeenpanossa edellyttää kunnalta vahvaa strategista otetta niin palveluiden järjestämisessä kuin myös kaavoituksessa ja maankäytössä. Päämääränä on turvata kunnan kestävä kasvu ja velkaantumisen hallinta, välttää kunnan ajautuminen palveluiden karsimisen avulla tapahtuvaan talouden tasapainottamiseen sekä ehkäistä tarvetta verotusasteen merkittävälle kiristämiselle.
 
Kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisten päämäärien toteuttamisen tueksi on valmisteltu seuraavat linjaukset ja toimenpiteet:

Yritysalueet

• Kunta edistää ensisijaisesti ja kiireellisinä Focuksen, Rykmentinportin ja Sulan yritysalueiden kaavoitusta ja muita yritystonttien myyntiin saattamista ja tulevaa rakentamista edistäviä toimenpiteitä.
• Tonttien myynnissä painotetaan työllisyys- ja talousvaikutuksia sekä toimijoiden kykyä alueiden rakentamiseen Tuusulan kunnan tavoittelemalla aikataululla.
• Linjaus/tavoite: yritystonttien myyntitulot 2020 - 2029, yhteensä 75,2 milj. euroa

Asuinalueet

• Kunta edistää ensisijaisesti ja kiireellisinä Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken keskustojen kehittämistä sekä Rykmentinpuiston Lahelanpellon ja Häriskiven asuinalueiden kaavoitusta ja asuintonttien myyntiin saattamista, myyntiä ja tulevaa rakentamista edistäviä toimenpiteitä.
• Asuinalueet profiloidaan siten, että lähtökohtana on kunnan ja ko. alueiden pitovoiman ja vetovoiman vahvistaminen, talousvaikutukset huomioon ottaen.
• Suunnittelun tavoitteena ovat hyvät lähipalvelut, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä joukkoliikenteen parempi saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen.
• Linjaus: asuintonttien myyntitulot 2020-2029 yhteensä 85,8 milj. euroa

Palveluverkon kehittäminen

• Optimoidaan palveluverkon kokonaisuus, palveluverkkosuunnitelman mukaisesti
• Linjaus: Etelä-Tuusulan uuden varhaiskasvatus- ja kouluverkon (Martta Wendelinin päiväkodin sekä Kirkonkylän, Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan koulut) käytön, ylläpidon ja väistötilojen säästöt nousevat vaiheittain vuoden 2023 1 milj. eurosta 5 milj. euroon/vuosi 2026 alkaen.

Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittäminen ja myynti

• Luovutaan vajaakäyttöisistä kiinteistöistä, erillisen, tammi-helmikuussa 2020 hyväksyttävän suunnitelman mukaan
• Linjaus: tonttien ja rakennusten myynnit yhteensä vähintään 10 milj. euroa 2020 - 2026.

Keusoten talouden ja maksuosuuden kehitys

• Varmistetaan tiivis hyte-yhteistyö sekä Keusoten omistajaohjaus
• Linjaus: Keusoten maksuosuuden kasvu enintään 1,5 % /vuosi

Palveluprosessien kehittäminen

• Kehitetään sujuvampaa palvelua ja tehokkaampia prosesseja kuntalaisille sekä muille ulkoisille ja sisäisille asiakkaille erillisen suunnitelman mukaisesti.
• Linjaus: kehitettävistä palveluprosesseista saatava tuottavuushyöty vähintään 0,25 milj. euroa/vuosi 2021 alkaen.

Henkilöstö

• Kunta seuraa erityisesti lasten ja oppilaiden määrän kehitystä sekä muun kysynnän muutoksia. 
• Linjaus: Kunta reagoi kysynnän muutoksiin ja sopeuttaa henkilöstön määrä ja rakennetta tarpeen mukaan. Suunnittelun lähtökohtana henkilöstömenojen 1 % kasvu / vuosi 2021 alkaen.

Talouden linjaukset

• Kunnan lainakannan tavoitetaso 2020 - 2029 enintään 320 milj. euroa ja 2029 alle 200 milj. euroa.
• Kunnan vuosikatteen tavoitetaso 2022 alkaen vähintään 25 milj. euroa ja 2026 alkaen yli 35 milj. euroa.