Perustelut
Lausuntopyyntö
Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen keväällä 2018. Kokonaisuudistuksen valmistelua varten asetettiin työryhmä, parlamentaarinen seurantaryhmä ja sidosryhmäfoorumi. Työryhmän alaisuudessa toimii lisäksi kuusi valmistelujaostoa.
Pykäläluonnokset on valmisteltu virkamiestyönä ympäristöministeriössä. Työryhmässä tai parlamentaarisessa seurantaryhmässä ei ole vielä tehty pykäläluonnoksia koskevia linjauksia eli kyseessä ei ole pohjaehdotus. Pykäläluonnoksista saatuja kommentteja on tarkoitus käyttää alueidenkäytön jaostossa ja työryhmässä tehtävän jatkovalmistelun tukena.
Pykäläluonnokset koskevat vain alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niihin ei sisälly esimerkiksi rakentamisen lupajärjestelmää tai kaavojen toteuttamista koskevia pykäliä.
Nykyiset alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevat säännökset ovat maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 3 (valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet), luvussa 4 (maakunnan suunnittelu), luvussa 5 (yleiskaava) ja luvussa 7 (asemakaava).
Ympäristöministeriö pyytää kommentteja uutta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista. Kommentit pyydetään antamaan alla olevan Webropol-kyselyn kautta 22.11.2019 mennessä.
Keskeiset muutosluonnokset
Yleiset säännökset
Lain ns. ”Yleisiä säännöksiä” on tarkoitus täydentää. Pykälät 1 § ja 2 § eivät muutu, mutta lain määritelmistä tulisi uusi pykälä käsittäen määritelmät yhdyskuntarakenteesta, aluerakenteesta, liikennejärjestelmästä, liikenneverkosta, viherrakenteesta ja kulttuuriperinnöstä. Lain yleisiin säännöksiin tulisi oma pykälä ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta alueidenkäytön suunnittelusta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä ilmastonmuutoksen hillintää. Yleisiin säännöksiin tulee lisäksi pykälä kansallisen turvallisuuden ja suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista toiminnoista alueidenkäytön suunnittelussa. Kyse on maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, rajavalvonnan, väestönsuojelun ja huoltovarmuuden tarpeiden huomioimisesta.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Lain ns. ”Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita” koskevia pykäliä on tarkoitus täydentää jatkossa niin, että tavoitteet voivat koskea myös asioita, joilla on valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään tai siihen sopeutumiseen. Muutoin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltamisalaa ja tavoitteiden valmistelua koskevat pykälät eivät muuttuisi. Tavoitteiden toteuttamista ja huomioon ottamista koskevaa pykälää uudistettaisiin siten, että nyt alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista. Viittaus maakunnan suunnitteluun poistettaisiin.
Maakuntakaava
Lain ns. ”Maakuntakaavaa” koskevia pykäliä on luonnosteltu muutettavan laajasti. Maakuntakaavan tarkoitusta koskeva nimenomainen pykälä on uusi. Laatimista ja hyväksymistä koskevaa pykälää muutettaisiin siten, että hyväksyväksi elimeksi mainitaan nyt maakuntavaltuusto.
Maakuntakaavan osalta nykyiset ns. sisältövaatimukset korvattaisiin uusilla pykälillä koskien maakuntakaavan sisältöä ja laadullisia vaatimuksia. Luonnosten mukaan maakuntakaavassa on nyt muutoksena aiempaan kiinnitettävä erityistä huomiota myös aluerakenteen taloudellisuuteen, toimivuuteen, ilmastoon, kiertotalouteen ja viherrakenteen jatkuvuuteen. Maakuntakaavan määräysten osalta muutoksena olisi että, ns. suojelumääräyksiä ei enää voisi antaa maakuntakaavassa.
Maakuntakaavan oikeusvaikutusten osalta pykäliä luonnostellaan muutettavan siten, että maakuntakaavan valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän ja -verkon sekä muun infrastruktuurin kehittämisen periaatteet sekä maakunnan viherrakenne ja sen kehittämisen periaatteet olisivat ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntakaavaa alueella, jolla ei ole voimassa kaupunkiseutukaavaa. Laadittaessa tai muutettaessa kaupunkiseutukaavaa on kaupunkiseutukaava sovitettava maakuntakaavan kokonaisuuteen em. asioiden osalta. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä otettava em. asiat huomioon ja varmistettava, etteivät toimenpiteillä vaikeuta em. asioiden toteutumista.
Maakuntakaava ei ole kuntakaavan ja kaupunkiseutukaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen laatimista ja muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.
Kaupunkiseutukaava
Lakiin luonnostellaan otettavaksi kahta uutta kaavatyyppiä ”Kaupunkiseutukaavaa” ja ”Kuntakaavaa” koskevat pykälät. Kaupunkiseutukaava korvaisi nykyisen yleiskaavan ja asemakaavan.
Kaupunkiseutukaavan tarkoitusta koskevan pykäläluonnoksen mukaan Kaupunkiseutukaavan tarkoituksena on sovittaa yhteen kaupunkiseudun merkittävät yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet ja tavoitteet. Kaupunkiseutukaavan tavoitteena on luoda toiminnallinen kokonaisuus, joka luo edellytykset erityisesti riittävälle asuntotarjonnalle, kestävään liikkumiseen perustuvalle liikennejärjestelmälle, elinkeinoelämän monipuoliselle kehittämiselle ja yhtenäiselle viherrakenteelle.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kaupunkiseutukaavan laatimista ja hyväksymistä. Kaupunkiseutukaava voidaan laatia, jos kaupunkiseudun kunnat niin sopivat. Kaava-alueeseen kuuluvat kunnat vastaavat yhteistyössä kaavan laatimisesta. Kaupunkiseutukaava hyväksytään kuntien yhteisessä toimielimessä tai kuntakohtaisesti kunkin kaupunkiseutukaavaan kuuluvan kunnan valtuustossa.
Hyväksyttäessä kaupunkiseutukaava kuntien valtuustoissa, valtuustojen on hyväksyttävä kaava kuuden kuukauden kuluessa ensimmäisestä hyväksymispäätöksestä. Jos kaavaa ei ole hyväksytty kokonaan mainitussa ajassa, hyväksymispäätökset raukeavat. Kaupunkiseutukaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain, jos muutos on tarpeen useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi.
Lakiin on luonnosteltu uusi kaupunkiseutukaavan sisältöä koskeva pykälä. Kaupunkiseutukaavassa on esitettävä siinä laajuudessa kuin laadittavan kaupunkiseutukaavan ohjaustavoite edellyttää: 1) kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet; 2) kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittämisen sekä liikennejärjestelmän ja maankäytön yhteensovittamisen periaatteet huomioiden erityisesti kestävän liikkumisen edellytykset; sekä 3) kaupunkiseudun kannalta riittävä viherrakenne. Kaupunkiseutukaavassa voidaan käsitellä myös muita kaupunkiseudun kehityksen kannalta tarpeellisia asioita.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kaupunkiseutukaavan laadullisia vaatimuksia. Kaupunkiseutukaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupunkiseudun: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja kestävyyteen sekä palveluiden, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden saavutettavuuteen; 2) liikennejärjestelmän toimivuuteen ja kestävyyteen, erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräliikenteen edellytyksiin; 3) keskusta-alueiden palveluiden kehittämisedellytyksiin; 4) viherrakenteen jatkuvuuteen ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen; 5) asuntotuotannon riittävyyden ja monipuolisuuden, elinympäristön laadun sekä alueiden välisen haitallisen eriytymiskehityksen ehkäisyn edellytyksiin; 6) luonnonvarojen kestävään käyttöön ja kiertotalouden edellytyksiin; 7) elinkeinoelämän kestäviin toimintaedellytyksiin; 8) maiseman ja kulttuuriperinnön turvaamiseen ja vaalimiseen; sekä 9) luonnonarvojen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja vaalimiseen.
Kaavaa laadittaessa on myös otettava huomioon alueiden käytön taloudellisuus ja se, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä tarkoitetut asiat on otettava huomioon siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin kaupunkiseudun alueiden käyttöä koskevien tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kaupunkiseutukaavan määräyksiä. Sen mukaan kaupunkiseutukaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan kaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa. Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, kaupunkiseutukaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kaupunkiseutukaavan oikeusvaikutuksia muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan. Sen mukaan kaupunkiseutukaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kuntakaavaa. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava kaupunkiseutukaava huomioon ja varmistettava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Kaupunkiseutukaava ei ole kuntakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kuntakaavan laatimista ja muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Kaupunkiseutukaava voi olla voimassa korkeintaan 12 vuotta.
Kuntakaava
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien ns. Kuntakaavaa. Kuntakaavan tarkoituksena on kunnan alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Kuntakaavassa esitetään alueen tavoitellun kehittämisen periaatteet sekä ohjataan rakentamista ja muuta alueidenkäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, julkisen tilan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kuntakaavan laatimista ja laatimistarvetta. Kunta vastaa kuntakaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla muuttamalla sitä sen mukaan kuin kunnan kehitys tai alueidenkäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Kuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Tällöin laadittavan kaavan tulee sopeutua kuntakaavan kokonaisuuteen. Kuntakaavassa on määrättävä miltä osin kuntakaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn kuntakaavan tai sen kaavamerkinnän tai kaavamääräyksen tai miltä osin kuntakaava täsmentää aiemmin hyväksyttyä kuntakaavaa.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kuntakaavan hyväksymistä. Kuntakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan hallintosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kuntakaavan laadullisia vaatimuksia. Sen mukaan kuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen ja kestävyyteen sekä palveluiden, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden saavutettavuuteen; 2) liikennejärjestelmän toimivuuteen ja kestävyyteen, erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiin; 3) keskusta-alueiden palveluiden kehittämisedellytyksiin; 4) virkistykseen soveltuvien alueiden, puistojen ja viherympäristön riittävyyteen ja jatkuvuuteen; 5) asuntotuotannon riittävyyteen ja monipuolisuuteen sekä asuinalueiden välisen haitallisen eriytymiskehityksen ehkäisyyn; 6) rakennetun ympäristön laatuun sekä elinympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen; 7) luonnonvarojen kestävään käyttöön, kiertotalouden edellytyksiin sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen; 8) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 9) maiseman, ja kulttuuriperinnön sekä rakennettuun ympäristöön sisältyvien erityisten arvojen vaalimiseen; sekä 10) luonnonarvojen vaalimiseen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Edellä tarkoitetut asiat on otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan kuntakaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.
Kuntakaava ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kuntakaavan tarkoitus huomioon ottaen.
Kuntakaava ei saa suoraan rakentamista ohjaavien alueiden ulkopuolella aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Suoraan rakentamista ohjaavalla kuntakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kuntakaavamääräyksiä. Sen mukaan kuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan aluetta rakennettaessa taikka muutoin käytettäessä (kuntakaavamääräykset). Kuntakaavamääräykset voivat koskea myös haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista.
Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, kuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajille kohtuullisia.
Kuntakaavaan voidaan ottaa 2 momentin estämättä rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) 3 §:ssä tarkoitetun kohteen suojelemiseksi tarpeelliset määräykset. Oikeudesta korvaukseen on voimassa, mitä edellä mainitun lain 13–15 §:ssä säädetään. Korvausvelvollinen muun kuin valtakunnallisesti merkittävän kohteen suojelun osalta on kuitenkin kunta. Kunnalle voidaan myöntää maksamiinsa korvauksiin avustusta valtion varoista talousarvion rajoissa. Mitä edellä säädetään kunnan korvausvelvollisuudesta, ei koske julkisyhteisöjen omistamia rakennuksia.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kehittämisperiaatteita. Kuntakaava voi sisältää kehittämisperiaatteita, joilla ohjataan yleispiirteisesti kunnan alueidenkäytön yksityiskohtaista suunnittelua. Kehittämisperiaatteet voivat muun ohella koskea alueidenkäytön ja rakentamisen muutos- tai tehostamistarpeita, täydennysrakentamisen periaatteita tai muuta alueidenkäytön kehittämistarvetta.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kuntakaavan oikeusvaikutuksia. Kuntakaavaa käytetään suoraan rakennusluvan perusteena kuntakaavan niillä alueilla, joilla kaavassa on siitä erikseen määrätty.
Kuntakaavassa voidaan enintään kolmen vuoden ajaksi kieltää uuden rakennuksen rakentaminen, jos se kaavan toteuttamisen ajoittamiseksi on tarpeen. Kunta saa erityisestä syystä pidentää kieltoaikaa enintään kolme vuotta.
Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta varmistettava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kuntakaavan toteutumista.
Kuntakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muulle alueiden käytölle. Kuntakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien kuntakaavamääräysten vastaisia.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien rakentamisrajoituksia ja toimenpiderajoitusta. Sen mukaan kuntakaavan niillä alueilla, joilla kuntakaavaa käytetään suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena, rakennusta ei saa rakentaa vastoin kuntakaavaa (rakentamisrajoitus).
Kuntakaavan niillä alueilla, joilla kuntakaavassa ei ole määrätty kaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan kuntakaavan toteutumista.
Edellä 2 momentissa tarkoitettu lupa on kuitenkin myönnettävä, jos kuntakaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai, milloin alue on katsottava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (ehdollinen rakentamisrajoitus). Haittaa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa kuntakaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty kuntakaavan toteuttamista varten.
Kuntakaavassa voidaan määrätä, ettei 2 momentissa tarkoitetulla alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan kuntakaavan toteutumista (rakentamisrajoitus). Tällöin ei sovelleta, mitä 3 momentissa säädetään.
Kuntakaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman X §:ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus).
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kuntakaavan laatimisaloitetta. Sen mukaan kunnan jäsenellä on oikeus tehdä kunnalle perusteltu aloite kuntakaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi. Kunnan on käsiteltävä aloite ilman aiheetonta viivytystä.
Lakiin on luonnosteltu uusi pykälä koskien kuntakaavan ajanmukaisuuden arviointia. Sen mukaan kunnan tulee seurata kuntakaavan ajanmukaisuutta ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin vanhentuneen kuntakaavan uudistamiseksi. Kuntakaavan ajanmukaisuus on arvioitava vähintään 10 vuoden välein.
Kuntakaavaa ei voi käyttää rakennusluvan perusteena, jos 1 momentissa tarkoitettua arviointia ei ole tehty.
Kuntakaavan ajanmukaisuus tulee arvioida siten, että arvioitava alue muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla kuntakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta.
Kaikkia kaavatasoja koskevia säännöksiä
Lopuksi lakiin on luonnosteltu ”Kaikkia kaavatasoja koskevia säännöksiä” Kaavan esitystapaa koskevan pykäläluonnoksen mukaan maakuntakaava, kaupunkiseutukaava ja kuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Suoraan rakentamista ohjaavassa kuntakaavassa esitetään lisäksi eri alueiden rajat ja rakentamisen määrän ohjaus sekä toimintojen ja muodon ohjaus suunnittelutarpeen edellyttämällä tarkkuudella. Maakuntakaavaan, kaupunkiseutukaavaan ja kuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot.
Kaavatietojen saatavuus valtakunnallisessa maankäyttöjärjestelmässä –pykäläluonnoksen mukaan kaava, selostus ja kaavan perusteena oleva keskeinen selvitysaineisto on oltava saatavilla valtakunnallisessa maankäyttöjärjestelmässä yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa.
Viimeisenä lakiin on luonnosteltu kaavan voimaantulo ja hyväksymispäätöksestä tiedottaminen –pykälä. Sen mukaan päätös maakuntakaavan, kaupunkiseutukaavan ja kuntakaavan hyväksymisestä on saatettava yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
Kun kaavan hyväksymispäätös on lainvoimainen, kaava on liitettävä ennen sen voimaantuloa osaksi valtakunnallista maankäyttöjärjestelmää siten, että se on julkisesti järjestelmästä saatavissa. Kaava tulee voimaan, kun se on saatettu yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
Hyväksyttäessä kaupunkiseutukaava kuntien valtuustoissa, kaupunkiseutukaava voi tulla voimaan vasta kun kaikki kunnat ovat osaltaan hyväksyneet kaavan ja hyväksymispäätökset ovat lainvoimaisia.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kaavan voimaantulosta.
Kunnan lausunnon valmistelu
Kunnan lausuntoa varten kaavoitustoimelle annettiin tilaisuus tutustua lakiluonnokseen perusteluineen. Lausuntoa varten kuntasuunnittelupäällikkö, kaavoituspäällikkö ja rakennuslakimies tutustuivat aineistoon. Ympäristöministeriö on pyytänyt kommentoimaan pykäläluonnoksia seuraavalla jaotuksella Webropol-kysymysten mukaisesti:
1.Vastaajan taustaorganisaatio
2.Taustaorganisaation nimi
3.Kommentit yleisiä säännöksiä koskeviin pykäliin
4.Kommentit valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeviin pykäliin
5.Kommentit maakuntakaavoitusta koskeviin pykäliin
6.Kommentit kaupunkiseutukaavaa koskeviin pykäliin
7.Kommentit kuntakaavaa koskeviin pykäliin
8.Kommentit kaikkia kaavatasoja koskeviin kysymyksiin
9.Millä muulla kuin näissä pykäläluonnoksissa esitetyllä tavalla alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää voitaisiiin kehittää?
10. Yleiset kommentit ja kommentit lain jatkovalmisteluun
Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus päättää antaa Webropol-kyselylomakkeessa esitetyn jaottelun mukaisesti seuraavat kommentit ympäristöministeriölle:
1. Vastaajan taustaorganisaatio:
- Kunta
2. Taustaorganisaation nimi:
- Tuusulan kunta
3. Kommentit yleisiä säännöksiä koskeviin pykäliin:
- Määritelmien täsmentäminen ja täydentäminen omassa pykälässä on hyvä asia, kuten myös mm. liikenneverkon käsitteen täydentäminen myös kävelyn ja pyöräliikenteen osalta.
- Hyvä että ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen huomioidaan alueidenkäytön suunnittelussa ja siitä uusi nimenomainen oma pykälä.
- Hyvä että em. pykälässä mainitaan myös joukkoliikenne, kävely ja pyöräily.
- Hyvä ettei em. pykälä kategorisesti näyttäisi estävän myös hajarakenteisten kuntien kehittämistä, vaikka se ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta onkin ristiriitaista.
4. Kommentit valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeviin pykäliin:
- Hyvä että Ilmastonmuutoksen hillintä tai siihen sopeutuminen on lisätty valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.
5. Kommentit maakuntakaavoitusta koskeviin pykäliin:
- Hyvä että laadullisiin vaatimuksiin on sisällytetty myös ilmaston kannalta kestävät liikenneratkaisut, kiertotalous, viherrakenteen jatkuvuus yms..
- Maakuntakaavassa aiemmin päätetyt seudulliset seikat tulisi edelleen pitää seudullisesti arvioitavina ja päätettävinä. Aluerakenne ja mm. seudullisten suuryksiköiden sijainti eivät voi jäädä kuntakaavoituksen varaan, koska kyseessä on seudullisesta edusta ja koko alueen toimivuudesta.
6. Kommentit kaupunkiseutukaavaa koskeviin pykäliin:
- Kaavatyypin käytön kannustimet / pakottavat keinot näyttävät jäävän puuttumaan. Tämä voi vähentää kaavatyypin käyttöä. Vrt. kuntien yhteiset yleiskaavat nykylaissa ja -käytännössä. Maakuntakaavan merkintöjen myötä kuntien rajapintaan tulevien haitat tai hyödyt on hyvin hankalaa ratkaista, jos kuntien intressit ovat risteäviä. Esimerkiksi kaupallisten keskittymien tai liikenneväylien linjaukset olisi suotavaa ratkaista kaupunkiseutukaavassa. Näin ollen kaupunkiseutukaavan tulisi olla pakollinen silloin, kun maakuntakaavan ratkaisu jättää auki kysymyksiä, joihin naapurikuntien intressit eivät ole yhteneviä.
- Jatkovalmistelussa tulee täsmentää voidaanko kaupunkiseutukaava määrätä tulemaan voimaan osittain MRL 201 §:n nojalla ja miten tarkalleen mainittua pykälää sovelletaan silloin kaupunkiseutukaavan osalta.
- Kaupunkiseutukaavan sisältöä koskevan pykälän mukaan kaavassa voidaan käsitellä myös muita kaupunkiseudun kehityksen kannalta tarpeellisia asioita. Määritelmä näyttäisi olevan hyvin joustava ja voi vaatia täsmennystä jatkovalmistelussa. Muuten asiaan voidaan joutua hakemaan tulkintaa valitusten kautta.
- Hyvä että laadullisissa vaatimuksissa mainitaan nyt erikseen myös joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä kiertotalous.
7. Kommentit kuntakaavaa koskeviin pykäliin:
- Hyvä että MRL:n kuntakaavaa koskevaan lukuun tulee oma nimenomainen pykälä kuntakaavan laatimisaloitteesta sen sijaan, että aloiteoikeudesta säädettäisiin edelleen vain kuntalaissa.
- Kuntakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin osalta on syytä täsmentää mikä vähimmäismenettely täyttäisi vaatimuksen ajanmukaisuuden arvioinnin lainmukaisesta suorittamisesta.
- Kuntakaavan laadullisten vaatimusten osalta jatkovalmistelussa syytä tarkentaa miten kuntakaavan ohjaustavoite määritellään.
- Vaiheittain laadittavan kuntakaavan tai nykyisten vaiheittain laadittavien kaavojen laatimisesta on niukasti kokemuksia ja käytännöt tuntuvat olevan epäselviä ELY-keskuksellekin. Vaihekaavan laatiminen on hyvä ja käytännöllinen ratkaisu tarpeeseen päivittää tiettyjä kaavojen teemoja. Vaihekaavoittamisen myötä toisaalta on vaara, että tietyt hankalina pidetyt teemat jäisivät käsittelemättä, vaikka kaavojen ajanmukaisena pitämisvelvoite MRL:ssä olisikin. Kaikkien laatu- tai sisältövaatimusten käsittelyn tulisi olla välttämätöntä ja siksi vaihekaavan laatiminen tulisi olla mahdollista vasta kaavan muuttamiseksi.
- Mainittu "asuinalueiden välinen haitallisen eriytymiskehitys" voi olla vaikeaa estää kaavajärjestelmän keinoin, jos kyse on enemmänkin asuntopolitiikasta.
- Esityksessä oleva kohta: "Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, kuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajille kohtuullisia.", pitäisi alkaa: "Jos jotakin aluetta, rakennusta tai muuta yksittäistä kohdetta on ..."
- Kaavan esitystapa -momentti on liian niukka. Lain valmisteluvaiheessa tulisi käytännön esimerkein tutkia miten muutokset vaikuttavat. Esimerkit tulisi esittää lausuntopyyntöjen yhteydessä, jotta kaikilla osallisilla olisi sama käsitys nyt vain tekstinä kuvatusta, kuten oli tehty kehittämisperiaatteiden osalta.
- Miten skaalaatuvuus ratkaistaan käytännössä? Tästäkin olisi hyvä saada esimerkki. Voiko yksi kaava sisältää tarkkuudeltaan eri tasoisia osia?
- "Kaavaa laadittaessa on myös otettava huomioon alueiden käytön taloudellisuus ja se, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa." Virkettä tulisi jatkaa: ”ellei se kaavan tavoitteista johtuen ole perusteltua.”
8. Kommentit kaikkia kaavatasoja koskeviin kysymyksiin:
- Jatkovalmistelussa on syytä tarkentaa puuttuuko suoraan rakentamista ohjaavassa kuntakaavassa esitettyjen asioiden joukosta jotain, kuten esim. rakentamisen laatu ja tyyppi yms.
- Kaavatietojen saatavuus valtakunnallisessa maankäyttöjärjestelmässä. Luonnosteltu pykälä vaikuttaa hyvältä ajatukselta. Kuka järjestelmän ylläpitää ja kustantaa ? Edellyttääkö koneluettava muoto kuntien investointeja ? Samalla kun tätä sinänsä loistavaa ajatusta selvitetään, kannattaa selvittää myös, voisiko saman alustan kautta jakaa ja yhtenäistää muitakin kuntien ylläpitämiä paikkatietopohjaisia tietoja jaettavaksi.
9. Millä muulla kuin näissä pykäläluonnoksissa esitetyllä tavalla alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää voitaisiiin kehittää ?
- Jatkovalmistelussa tulee varmistaa kaupunkiseutukaavan ja kuntakaavan osittainen voimaansaattamismenettely MRL 201 §:n nojalla ja selvittää tarkalleen miten mainittua pykälää sovelletaan uuden kaupunkiseutukaavan ja kuntakaavan osalta.
10. Yleiset kommentit ja kommentit lain jatkovalmisteluun:
- Lainmuutosten lopullinen aikataulu on määriteltävä ja kerrottava mahdollisimman tarkasti
- Siirtymäsäännökset nykyisten yleis- ja asemakaavojen osalta sekä lain voimaantullessa keskeneräisten yleis- ja asemakaavojen osalta. Tuleeko tällaisia säännöksiä ja millaisia ne ovat?