Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta Rudus Oy:n vesilain mukaisesta lupahakemuksesta koskien poikkeamista luonnontilaisen noron vaarantamiskiellosta Nurmijärven kunnassa (ESAVI/3176/2017). Kuulutus ja julkiset hakemusasiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Lausunto pyydetään toimittamaan 23.3.2020 mennessä. Lausunnon toimittamiseen on saatu lisäaikaa 20.4.2020 asti.
Lupahakemus
Rudus oy hakee vesilain 2 luvun 11 § mukaista poikkeusta luonnontilaisen noron luonnontilan vaarantamisesta. Rudus Oy:llä on vireillä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa maa-aines- ja ympäristöluvat Nurmijärven Palojoella kiinteistölle Mäntymäki 543-410-2-94. Ottamisalue laajenee koilliseen ja pohjoiseen. Louhinta-alueen laajentaminen pienentää 60 prosentilla kiinteistöltä alkunsa saavan noron (ns. nimetön uoma) valuma-aluetta. Noron alaosassa on paikallisesti arvokas luontokohde, Haapalanmäen puronvarsilehto (LUO22, Palojoen yleiskaava, luontoselvitys). Selvityksen mukaan kohde on myös vesilain tarkoittama arvokas pienvesi. Lupakäsittelyyn antamassaan lausunnossa Uudenmaan ELY-keskus on katsonut, että ennen maa-aines- ja ympäristölupien käsittelyä Rudus Oy:n on haettava poikkeamista luonnontilaisen noron vaarantamiskiellosta.
Kiinteistöllä on myös maa-ainesten ottamisalueesta pohjoiseen Etelä-Suomen aluehallintoviraston luvittama puhtaiden maiden maankaatopaikka sekä betonin ja tiilen kierrätysalue.
Alueen luontoarvot
Yleiskaavan luontoselvitys, Environ:
Uoma on luontokartoitettu vuonna 2015 Palojoen yleiskaavan yhteydessä Environ tekemässä luontoselvityksessä, jota on päivitetty vuonna 2017. Uoman alaosassa on luontokohde LUO22, Haapalanmäen puronvarsilehto, jonka arvoluokka on P, tarkoittaen kohteella esiintyvän paikallisesti harvinaisia tai edustavia luontotyyppejä tai lajeja. Luontokartoituksessa todetaan kausikuivan noron reunoilla olevan nuorta koivua ja harmaaleppää. Lehdon kenttäkerroksessa kasvaa mm. lehtosinijuurta, hiirenporrasta ja metsäkortetta. Kohde on myös vesilain mukainen arvokas pienvesi.
Välittömässä läheisyydessä on myös toinen arvokas luontokohde hirvenkellon kasvupaikka (LUO28). Alueella havaittiin yksi kukkiva hirvenkello, joka on vaarantunut (VU) kasvilaji. Kasvupaikka oli harvaa vesakkoa kasvavan hakkuualueen reunalla, Vantaanjokeen laskevan noron rinteellä.
Afry Oy hakemusta varten tekemä selvitys:
Afry Oy on tehnyt uoman luonnontilan tarkastelua varten maastokatselmuksen 20.9.2019. Uomaa on kutsuttu nimettömäksi uomaksi maastokatselmuksen pohjalta tehdyssä selvityksessä ja vesilain mukaisessa hakemuksessa. Tarkastelun kohteena olevasta uomasta ei ole tiedossa vedenlaatutietoja. Uoman valuma-alue on 19,8 ha.
Maastokatselmus ajoittui runsaiden sateiden jälkeen, mutta uomassa ei virrannut vesi. Uomassa oli vettä paikoitellen ylä- ja keskijuoksulla, jossa vesi pääosin seisoi tai virtaus oli hyvin hidasta. Pohja oli liettynyttä ja pääosin maatuneista lehdistä koostuvaa. Soraa tai kivikkoa oli uomassa vain pienellä matkalla, jossa vesi virtasi. Uoma myös hävisi monessa kohtaa kokonaan ilmeisesti imeytyen maastoon.
LUO22 -alueella norouoma oli täysin kuiva ja kasvoi ranteen paksuista lehtipuustoa. Noro sijoittuu hyvin jyrkkään rinteeseen, jonka kaltevuus on 1:10. Uoman kasvillisuudesta voi päätellä, että kohdassa vesi virtaa vain ajoittain.
Uomassa oli havaittavissa eroosiovaikutusta ja perkauksen jälkiä uoman yläjuoksulla. Uoma oli johdettu rumpuun kahdessa kohdassa. Noron valuma-alueen maaperä on osin ihmistoimin käsiteltyä mm. metsätalouden ja maanviljelyksen kautta. Noron ominaispiirteet ovat osin muuttuneet mm. perkauksen ja rumpuun johtamisen myötä, ja valuma-alueen käsittelyllä on saattanut olla vaikutusta noron vesitalouteen. Noron ympäristössä on tehty metsätaloustoimia, jotka ovat heikentäneet välitöntä lähiympäristöä, eikä se ole enää varjostusominaisuuksiltaan ja pienilmastoltaan täysin luonnontilainen.
Uoman leveys vaihtelee norossa 0– 2 metriin. Kalan kulkuun tai esim. taimenen tai vuollejokisimpukan elinalueeksi noron ei arvioida soveltuvan, koska se on todennäköisesti kuiva pääosan vuodesta. Noron arvot LUO22 alueella liittyvät puronvarsilehtoon ja sen kasvillisuuteen. Uoman lajistoja ei ole tutkittu.
Tiedot muista pienvesistä lähialueella
Afry Oy on tehnyt yhteenvedon hankealueesta kuuden (6) kilometrin säteellä olevista pienvesistä. Tiedot perustuvat lähialueen kaavoihin tehtyihin luontoselvityksiin. Selvityksen perusteella Palojoen yleiskaava-alueella sijaitsee useita luonnontilaisen kaltaiseksi määriteltyjä virtavesiä. Vain kohteisiin LUO22 ja LUO27 sisältyvät pienvedet ovat selvitysraportin mukaan vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisia noroja. Useimmat uomista on määritelty puroiksi ilmeisesti sen takia, että niissä virtaa vettä ympäri vuoden. Toisaalta määrittely ei todennäköisesti ole ollut kovin tarkkaa, koska selvitys on tehty yleiskaavoitusta varten. Kartalla esitetyistä noroista ja puroista ei voida varmuudella sanoa ilman maastokatselmuksia millaisia uomia ne ovat.
Arvio hankkeen vaikutuksista noroon
Suunnitellun hankkeen vaikutuksesta nimettömän uoman valuma-alue pienenee laskennallisesti noin 60 % louhoksen laajennuttua. Tarkastelu tehtiin siten, että käytettiin Maanmittauslaitoksen korkeusmallia. Luontokohteen (LUO22) nykyisen valuma-alueen pinta-ala on 38,13 ha ja suunnitelmien mukaisessa tilanteessa pinta-ala on 15,21 ha, kun ottamisalueella louhintaa on ulotettu tasolle +54…+56. Laskennassa oletettiin, ettei ottoalueen ulkopuolella pintavesiä reititetä uudelleen. Lisäksi havaittiin, että suunniteltu kiviaineksen kaivualue katkaisee pintavesien luontaisen virtausreitin läjitysalueilta nimettömän uomaan ja LUO22:lle, jolloin maankaatopaikan läjitysalueilla ei ole minkäänlaista vaikutusta LUO22:n valuma-alueeseen.
Arvio noron luonnontilan heikentämisen vaikutuksista norojen suotuisan suojelutason säilymiseen
Nurmijärven alueella noin 6 km säteellä hankealueesta sijaitsee aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella ainakin 12 vesilain 2 luvun 11 §:n kriteerit täyttävää noroa. Lisäksi selvitysten perusteella noin 6 km säteellä hankealueesta sijaitsee useita luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia puroja. Luontoselvitykset on tehty yleiskaavoitusta varten, joten todennäköisesti ihan kaikkia noroja ei ole löydetty tai erottelu norojen ja purojen välillä ei ole ollut yksiselitteistä.
Karttatarkastelun perusteella noin 6 kilometrin etäisyydellä hankealueesta on yhteensä 169 km uomia, joiden leveys on alle 2 metriä ja 43 km uomia, joiden leveys on 2 – 5 metriä. Vaikka ihmistoiminnan seurauksena monet alueen norot ovat menettäneet luonnontilaisuutensa tai luonnontila on heikentynyt, on Nurmijärven alueella vielä luonnontilaisia noroja aiemmin tehtyjen selvitysten perusteella paljon. Sen perusteella hakemuksen kohteena olevan noron heikentäminen ei vaaranna paikallisesti tai seudullisesti kyseisen luontotyypin tai noroista riippuvaisten lajien suojelutilannetta. Muihin alueen noroihin verrattuna sitä ei voida myöskään pitää erityisen edustavana tai ainutlaatuisena norokohteena, vaan pikemminkin luonnontilaltaan muuttuneena ja tavanomaisena.
Tässä hakemusasiassa on kyse vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisen luonnontilaisen noron vaarantamiskiellosta poikkeamisesta. Poikkeus luonnontilaisen noron luonnontilan vaarantamisesta voidaan lain mukaan myöntää, mikäli kyseisen vesiluontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Hakija katsoo, että hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella voidaan päätellä, etteivät kyseisen vesiluontotyypin suojelutavoitteet huomattavasti vaarannu.
Maankäyttö
Hankealueen ympäristö on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 130 - 300 metrin etäisyydellä hankealueesta itään, Vantaanjoen toisella puolen Metsäkyläntien varressa. Hankealue sijaitsee vireillä olevalla Palojoen osayleiskaava-alueella sijoittuen maa- ja metsätalousvaltaisella alueelle (M). Uoma päättyy sl-alueeseen (luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas alue tai sen osa) ja Natura 2000-alueeseen.
Noron ja sen ympäristön olosuhteet
Noron edustavuuden ja hakemuksen liitteinä olleiden selvitysten arvioimiseksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus teki kohteeseen maastokäynnin 23.3.2020. Tuolloin todettiin, että noin puolet noron kilometrin mittaisesta uomasta on luonnontilaista ja puolet ojituksella suoristettua uomaa. Luonnontilaisella osuudella ei ole merkkejä uoman muuttamisesta. Noron luonnontilaisella alaosalla on tehty hakkuita arviolta noin 30 vuotta sitten, mutta puuston varjostusvaikutus on jo palautunut. Varjostusta ja vesiympäristölle otollista pienilmastoa lisäävät noron eteläpuolen jyrkät rinteet. Aivan luonnontilaisen osuuden yläosan alussa oli pienehkö ala noin 10 vuotta sitten tehtyä hakkuuta.
Noron luonnontilainen osuus on erittäin monimuotoinen ja vaihteleva. Uoman yleisilme viimeiset 350 metriä ennen Vantaanjokea on hyvin kivikkoinen ja sen pohja hiekkaa ja soraa. Hienosti sammaloituneita kiviä on sekä uomassa että uoman reunoilla. Uoma on näillä kohdin virtausolosuhteiltaan ja morfologialtaan hyvin monimuotoinen. Siinä on pieniä putouksia, koskipaikkoja sekä tulvatasanne. Välillä vesi virtaa kallion päällä ja välillä se häviää kiven ja juurakoiden alle. Jyrkistä korkeuseroista johtuen veden solina on merkittävä. Noron kivikkoisella osuudella on maisemallisia ja esteettisiä arvoja. Aivan alaosalla uoma kulkee savikolla ja se on syvään uurtunut ja erodoitunut. Noroon ei ole Vantaanjoesta nousuestettä. Ajankohdasta johtuen kasvillisuudesta ei voitu tehdä havaintoja.
Noron luonnontilainen osuus rajattiin maastokatselmuksella isommaksi kuin Palojoen luontoselvityksen LUO22. Ero rajauksissa johtuu siitä, että Palojoen osayleiskaavan luontoselvityksessä ei ole otettu vesilain kohteita 2 luvun 11§:n mukaisia kohteita LUO-rajauksiin, mikäli niihin ei liittynyt muita erityisiä luontoarvoja, esim. arvokasta lehtokasvillisuutta tai liito-oravan elinalueita.
Hakemuksen tiedot noron vesimääristä perustuvat yhteen käyntikertaan 20.9.2019, jota on edeltänyt poikkeuksellisen kuiva kesä ja alkusyksy. Hyvinkään Hyvinkäänkylän havaintoaseman sademäärähavaintojen mukaan syyskuussa alueella on ollut vain yksittäisiä sadekuuroja, ja ne olivat 4.9. (8,8 mm), 11.9. (21.9. mm) ja 15.9. (7,8 mm). Poikkeuksellisen kuivasta kasvukaudesta johtuen sadevesi ei välttämättä ole päätynyt noron luonnontilaiselle alaosalle, vaan haihtunut ja imeytynyt hyvin vettä läpäisevälle valuma-alueelle ja jäänyt noron yläosalle. Ympäristökeskuksen maastokäynnillä uomassa oli vettä sen alaosalle asti. Paikallisen asukkaan mukaan vettä on norossa ympärivuotisesti.
Vantaanjoki on äärimmäisen uhanalaisen taimenen tärkeä lisääntymis- ja poikastuotantoalue. Vantaanjoessa noin viisi kilometriä norosta ylävirtaan sijaitsee taimenen lisääntymiseen soveltuva koskialue, Myllykoski. Myllykoskessa on havaittu paikoittain runsaasti taimenen 0+-vuotiaita pienpoikasia sekä myös sitä vanhempia poikasia. Taimenen 0+- vuotiaiden poikastiheys Myllykosken yläosalla oli vuonna 2017 erittäin hyvä eli 0,53 poikasta/m2 ja taimenten kokonaistiheys noin 0,7 taimenta/m2. Norosta noin 800 metriä ylävirtaan sijaitsevassa Viitastenojassa todettiin vuonna 2019 tehtyjen koekalastusten perusteella runsaasti taimenia ja lisääntymisen todettiin tapahtuneen useampana vuonna peräkkäin. Viitastenojan kalaindeksi indikoi kalaston erinomaista tilaa. Viitastenojan läheisestä sijainnista johtuen voidaan pitää melko varmana, että taimenia liikkuu Vantaanjoessa myös noron kohdalla.
Maastokatselmuksella havaittiin, että noro ei sovellu suurten korkeuserojen johdosta kalan kulkuun tai esimerkiksi taimenen lisääntymisalueeksi. Sen Vantaanjokeen johtavalla alaosalla ei kuitenkaan ole nousuestettä, joten alaosa saattaa toimia suojapaikkana taimenen poikasille Vantaanjoen voimakkaan virtaaman aikana tai vesien lämmetessä liiaksi kesäaikaan.
Norojen suojelutilanne Keski-Uudellamaalla
Luonnontilaisia noroja suojelun tilanne Keski-Uudellamaalla on erittäin huolestuttava. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tiedossa ei ole yhtään täysin luonnontilaista noroa, jossa myös noron valuma-alue olisi luonnontilainen. Jäljellä olevat vesilain 2 luvun 11 §:n mukaiset norot ovat norojen luonnontilaisia osuuksia, ja niihinkin moneen kohdistuu erityisesti Nurmijärvellä merkittävää muutospainetta. Ympäristökeskuksen tiedossa on tällä hetkellä viisi hanketta, joissa norojen luonnontila on vaarantumassa maankäytön muutosten takia. Asemakaavoituksen toteutuessa vaarantuminen uhkaa Nurmijärven kirkonkylässä Kulomäentien pohjoispuoleista noroa ja Mutaanmäen noroa sekä Klaukkalassa Äijänniityn noroa. YVA-vaiheessa on tullut esille norojen vaarantumisen uhka Circulationin kierrätysterminaalihankkeessa Klaukkalassa sekä Louhintahiekan kiviainestenotto- ja maankaatopaikkahankkeessa Raalassa. Lisäksi aluehallintovirasto on aiemmin myöntänyt luvat norojen vaarantamiskiellosta poikkeamiseen Nurmijärven kunnalle Metsä-Tuomelassa (Lepolan noro) ja yksityiselle henkilölle kirkonkylässä (Rajalantien noro).
Osayleiskaavoja varten tehtyjä luonto- ja pienvesiselvityksiä ei ole tehty vesilain lupaharkintaa varten. Selvitysten kohdekuvaukset ovat hyvin yleispiirteisiä, eikä noroja ole selvityksissä arvotettu tai luokiteltu norojen edustavuuden perusteella.
Luonnontilaisten pienvesien suojelu vesilaissa
Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lupaviranomainen voi kuitenkin myöntää kieltoon poikkeuksen, jos mainittujen vesiluontotyyppien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.
Vesilain perustelujen mukaan luonnontilan käsitteessä on ensisijaisesti kysymys luontotyypeistä, joiden olennaiset ominaispiirteet eivät ole muuttuneet muokkauksen seurauksena. Käsitettä ei kuitenkaan ole tulkittava ahtaasti niin, että se kattaisi vain täysin ihmistoiminnan vaikutuksen ulkopuolelle jääneet kohteet. Ensinnäkin vähäiset olennaisiin ominaispiirteisiin vaikuttamattomat muutokset ovat mahdollisia ilman, että luonnontilaa pidetään palautumattomana. Toisaalta luonnontila on saattanut palautua muutosten jälkeen pitkäaikaisen luonnollisen kehityksen tai ennallistamistoimenpiteiden seurauksena. Vesilain 2 Luvun 11 §:n vesiluontotyyppien suojelu rajoittuu lain perustelujen mukaan itse uomaan. (HE 277/2009 vp) Metsälain 10 §:n perusteella rauhoitettuja erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto.
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Lupa vesilain 2 luvun 11 §:n luonnontilaisen noron vaarantamiskielloista poikkeamiseen voidaan myöntää ainoastaan, mikäli kyseessä olevan vesiluontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemus ei ole riittävä noron edustavuuden arvioimiseksi ja luvan myöntämiseen puutteellisilla tiedoilla liittyy useita epävarmuustekijöitä. Epävarmuudet tulisi selvittää ennen luvan myöntämistä.
Noron vesimääristä nykyisessä tilanteessa ei ole esitetty luotettavaa tietoa. Hakemuksen tiedot perustuvat yhteen käyntikertaan 20.9.2020, jota on edeltänyt poikkeuksellisen kuiva kesä ja alkusyksy. Vaikka noro ei sovellu taimenten lisääntymisalueeksi, voi noron alaosalla olla merkitystä taimenen poikasten suojapaikkana voimakkaiden virtaamien tai helteisen ajanjaksojen aikoina. Hakemuksessa ei ole myöskään esitetty arvioita vesimäärän muutoksista erilaisissa sadantatilanteissa. Tietoa vesimäärän muutoksista tarvitaan, jotta voidaan arvioida hankkeen vaikutuksia noron luonnontilaisen osan kasvilajistolle sekä muulle eliöstölle, erityisesti taimenelle. Hakemusta tulee täydentää arvioilla vesimääristä nykyisessä tilanteessa sekä eri sadantatilanteissa valuma-alueen pienentyessä.
Hakemuksen noroa koskevat luontotiedot ovat puutteelliset. Ne perustuvat yleispiirteiseen osayleiskaavatason luontoselvitykseen sekä syyskuussa tehtyyn maastokatselmukseen. Hakemusta tulee täydentää noron kasvilajistoa koskevalla luontoselvityksellä. Selvitys tulee tehdä oikea-aikaisesti silloin, kun lajisto on havaittavissa. Tämä saattaa edellyttää useampaa maastokäyntiä, esimerkiksi keväällä ja keskikesällä. Lisäksi luontoselvityksessä tulee arvioida valuma-alueen pienenemisen vaikutuksia uoman kasvilajistolle ja muille eliöille.
Lisäksi ympäristölautakunta katsoo, että pelkkä alueen norojen lukumäärän tarkastelu ei ole kestävä tapa tarkastella alueen norojen suotuisaa suojelutasoa. Tarkasteluun ei myöskään pidä ottaa mukaan noroja suurempia uomia eli puroja, sillä niiden ekosysteemit voivat poiketa merkittävästi kausikuivan noron ekosysteemistä. Purojen suojelua toteutetaan vesilain 3 luvun 2.8 §:n luvanvaraisuuden perusteella.
Lisäksi lautakunta katsoo, että osayleiskaavojen luonto- ja pienvesiselvitykset eivät välttämättä ole ajantasaisia noroihin kohdistuvien uhkien ja muutospaineiden osalta eikä niitä ole tehty vesilain lupaharkintaa varten. Hakemuksessa esitetty karttatarkastelu eri levyisten uomien pituudesta alueella ei kerro uomien luonnontilaisuudesta.