Perustelut
Asia
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus jatkoi vuosina 2018 ja 2019 Nurmijärven järvien veden laadun seurantaa. Nurmijärven järvien veden laatua on seurattu jo kauan, ja pitkät aikasarjat antavat arvokasta tietoa järvien pitkän aikavälin muutoksista. Sääksjärvestä ja Valkjärvestä otetaan näytteet vuosittain, kun taas Herustenjärvistä otetaan näytteet parittomina vuosina (v. 2019) ja Vaaksinjärvestä parillisina vuosina (v. 2018). Järvien veden laatu pysyi seurantajaksolla edellisvuosien kaltaisena, eikä suuria muutoksia havaittu.
Vesien ekologinen tila arvioidaan Suomessa ja kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. Uusi ekologinen tila-arvio on valmistunut vuonna 2019, ja siinä on tarkasteltu vuosien 2012 - 2017 aineistoja. Nurmijärven luokiteltujen järvien luokat eivät muuttuneet uudessa luokituksessa: Vaaksinjärvi on luokaltaan erinomainen, Sääksjärvi hyvä ja Valkjärvi tyydyttävä. Herustenjärvien ekologista tilaa ei ole luokiteltu.
Vuosien välinen vaihtelu veden laadussa selittyy osaksi säätilan vaihteluilla. Kuivina vuosina valuma-alueelta järviin huuhtoutuva kuormitus jää yleensä alhaiseksi. Suuri sadanta puolestaan lisää valuma-alueelta järveen huuhtoutuvien maa-aineksen, fosforin ja typen määriä, etenkin jos sade tulee kasvipeitteettömänä aikana lokakuusta huhtikuuhun. Viime vuosina yleistyneet leudot talvet ovat lisänneet talviaikaista kuormitusta, kun lumipeite suojaa maata aiempaa lyhyemmän ajan. Syksyllä 2017, etenkin lokakuussa, satoi poikkeuksellisen paljon. Sekä vuoden 2018 että 2019 kesät olivat tavanomaista kuivempia ja etenkin kesä 2018 tavanomaista lämpimämpi. Syyskuussa 2019 satoi selvästi tavanomaista enemmän. Myös marras- ja joulukuun 2019 sademäärät olivat keskimääräistä suuremmat.
Veden laatu
Herustenjärvien alusveden happipitoisuus oli lopputalvella 2019 molemmissa järvissä varsin alhainen. Kesällä 2019 Herustenjärvien happitilanne pysyi hyvänä. Pitkän aikavälin tarkastelussa niin Länsi- kuin Itä-Herusenkin kokonaisfosforipitoisuus on laskusuunnassa, vaikka kokonaisfosforin pitoisuus olikin Länsi-Herusessa loppukesällä 2019 jonkin verran edellisvuosia korkeampi. Itä-Herusen a-klorofyllipitoisuus oli edellisvuosia matalampi, mutta Länsi-Herusen loppukesän pitoisuus nousi selvästi edellisvuosia korkeammaksi. Pitoisuuden nousuun on voinut vaikuttaa kuormitus, esimerkiksi edellisen talven huuhtouma, tai toisaalta kesän vähäsateisuuden seurauksena vesi on saattanut kirkastua, ja levää on siksi tullut paljon. Herustenjärvissä on elokuun 2016 kasviplanktonnäytteiden perusteella todettu esiintyvän limalevää (Gonyostomum semen), joka sisältää runsaasti a-klorofyllia. Herustenjärvien pH-arvo on varsin alhainen, mutta pysynyt viime vuosina suunnilleen samalla tasolla.
Sääksjärven happitilanne ja kokonaisravinnepitoisuudet pysyttelivät vuosina 2018 ja 2019 edellisvuosien tasolla. Järven a-klorofyllipitoisuus oli varsin alhainen. Sääksjärven vuosien 2018 ja 2019 kasviplanktonnäytteet edustivat erinomaista tai hyvää luokkaa.
Vaaksinjärven kesäaikaiset liukoisen hapen pitoisuudet järven syvänteessä laskevat hyvin alas. Lopputalven näytteenottokerroilla samaa ilmiötä ei ole ollut yhtä selvästi havaittavissa. Vaaksinjärvelle hapen vähentyminen alusvedessä kerrostuneisuuskausien aikana on normaalia. Alusveden alhainen happipitoisuus näkyy jossain määrin alusveden kokonaisfosforipitoisuuksissa. Vaaksinjärven a-klorofyllipitoisuus on varsin alhainen ja pH-arvo lähellä neutraalia.
Valkjärven isompitehoinen hapetin oli pois päältä heinäkuussa 2018 kuuden päivän ajan. Kesällä 2019 molemmat hapettimet toimivat lyhytaikaisia pysähdyksiä lukuun ottamatta koko kesän. Valkjärvellä tehtiin happimittauksia kesällä 2018 ja 2019 viikon välein. Valkjärven alusveden vähähappinen jakso kesti vuonna 2018 näytteenottojen ja mittausten perusteella koko elokuun ajan ja vuonna 2019 heinäkuun puolivälistä vähintään syyskuun alkuun. Vaikka alusveden happipitoisuus laski varsin alas, sedimentistä ei kuitenkaan näyttäisi vapautuneen merkittäviä määriä fosforia. Sedimentin ravinteiden pidätyskyky onkin parantunut.
Valkjärven syvänteeltä otettiin pohjaeläinnäyte vuonna 2017. Pohjaeläimistö oli tutkittujen 16 järven monipuolisin sisältäen 12 taksonia. Joukossa oli mm. järviaineiston ainoina havaintoina laakamatoihin kuuluva Caryophyllaes laticeps ja keskimääräistä rehevyyttä ilmentävä surviaissääski Polypedilum nubeculosum. Järvityypille ominaisesti vallitsevina olivat kuitenkin monet suuresta rehevyydestä hyötyvät isokokoiset lajit Chironomus-suvusta. Painotus oli selkeästi Chironomus plumosus-tyypin yksilöissä, joita Valkjärven syvänteessä oli peräti 1 813 yksilöä neliömetriä kohden. Ilmeisesti veden suhteellinen kirkkaus tai mahdollisesti voimakas kalapredaatio on saattanut pitää sulkasääskien tiheydet hyvin pieninä. PICM-indeksin mukaan Valkjärvi luokittui ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi.
Pohdintaa
Veden laadun seurannan lisäksi järvillä on tarpeen tehdä myös biologista seurantaa. Uudenmaan ELY-keskus seuraa Valkjärven ja Vaaksinjärven kasviplanktonia kolmen vuoden välein. Sääksjärven kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden tutkimus sisältyy Sääksjärven velvoitetarkkailuohjelmaan. Herustenjärvillä olisi tärkeää tehdä myös säännöllistä biologista seurantaa. Kasviplanktonin ja vesikasvillisuuden lisäksi jatkossa tulisi tutkia myös pohjaeläimiä, kalastoa ja eläinplanktonia.
Valkjärvellä seurattiin järven syvänteen happipitoisuutta tehostetusti Pro Valkjärvi -yhdistyksen toimesta kesällä 2018 ja 2019. Tihennetyn seurannan avulla havaittiin, että alusveden vähähappinen kausi kesti pidempään kuin mitä pelkkien kolmen viikon välein otettujen vesinäytteiden perusteella vaikutti. Alusveden happipitoisuus laski etenkin kesällä 2019 varsin alhaiseksi. Positiivista oli kuitenkin se, että fosforin liukeneminen pohjasedimentistä on saatu pysymään kurissa, eikä aiempien vuosien suurta sisäistä kuormitusta ole havaittavissa. Valkjärven pienempi hapetin täytyy vaihtaa vuonna 2021, koska sille ei enää ole tarjolla varaosia. Tässä yhteydessä täytyy pohtia, olisiko hapetin syytä vaihtaa pumppausteholtaan isompaan vai onko nykyinen teho riittävä.
Valkjärven osalta vesienhoidon ekologista tavoitetilaa ei ole vielä saavutettu. Jotta tavoitetila saavutettaisiin, tulee tulevina vuosina panostaa Valkjärveen tulevan kuormituksen vähentämiseen. Keinoja, joilla kuormitusta voitaisiin vähentää ovat mm. maatalouden suojavyöhykkeet ja ravinteiden käytön hallinta, peltojen talviaikaisen eroosion torjunta, hulevesien hallinta sekä haja-asutuksen jätevesien asianmukainen käsittely. Ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät olisi tullut saattaa lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi 31.10.2019 mennessä.
Vuonna 2008 tehdyn Valkjärven laskennallisen ulkoisen kuormituksen perusteella järveen kohdistuva fosfori ja typpi tulivat pääosin peltoviljelystä (55 %) sekä haja- ja loma-asutuksesta (29 %). Valkjärveen tulevan kuormituksen laskennat olisi hyvä päivittää, jotta nähtäisiin, onko jo tehdyillä toimenpiteillä ollut vaikutusta kuormituksen määrään ja alkuperään.
Valkjärveen laskevan Lähtelänojan veden laatua ja virtaamamääriä seurattiin vuonna 2019 Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hallinnoimassa VILKKU Plus -hankkeessa. Veden laadun seuranta osoitti, että Lähtelänojan kautta Valkjärveen kohdistuu nopeita valunta- ja ravinnepiikkejä, jotka kuvastavat hyvin valuma-alueelta tulevia hulevesiä ja maatalouden ravinnehuuhtoumaa. Nurmijärven kunta on suunnittelemassa Lähtelänojan kunnostusta huomioiden Klaukkalan alueelta tulevat hulevedet. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus osallistuu kunnostuksen suunnitteluun. Lähtelänojan veden laadun seurantaa on tarkoitus jatkaa ojan kunnostuksen aikana. Lähtelänojan valuma-aluetta kannattaa suunnitella kokonaisuutena. Ojaa kunnostettaessa on tärkeää miettiä toimia, joilla saadaan hillittyä hulevesipiikkejä ja vähennettyä veden kuljettaman kiintoaineksen määrää.
Sääksjärven ja Vaaksinjärven osalta tulee kiinnittää huomiota hyvän tai erinomaisen tilan säilyttämiseen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää järvien valuma-alueilla tehtäviin toimiin, joista voi aiheutua ravinnekuormitusta. Metsien hakkuut ja ojitukset uhkaavat etenkin monien latvajärvien tilaa.
Raportti Nurmijärven järvien veden laadusta 2018 - 2019 on liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi raportin Nurmijärven järvien veden laadusta vuosina 2018 - 2019.