Perustelut
Järvenpään kaupunki pyytää lausuntoa Järvenpään yleiskaava 2040 luonnoksesta 7.6.2019 mennessä. Lausunnolle on saatu lisäaikaa. Järvenpään yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta, joka kattaa keskustan ja sen lähiympäristön sekä Terholan työpaikka-alueen.
Järvenpään tavoitteena on tulevaisuudessa olla seudullinen kaupunkikeskus. Tämä varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. ”Valitut kasvusuunnat” -rakennemalli sisältää huomattavan määrän lähivuosina käynnistettäviä asuinrakentamisen hankkeita erityisesti keskustan alueella. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen vahvistaminen. Kaikista raideliikenteen asemapaikoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Rakennemallikartalla esitetään maankäytön edellyttämät kehitettävät liikenneyhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet.
Viime vuosina kaupungin kasvuvauhti on ollut nopeaa. Vuonna 2017 se oli yli 2,5% ja vuonna 2018 kasvu oli 2%. Järvenpään yleiskaavassa varaudutaan siihen, että vuonna 2040 Järvenpäässä asuu noin 60 000 asukasta, mikä vastaa 1,5 % keskimääräistä vuosittaista kasvua. Yleiskaavaluonnoksessa varaudutaan muutoksiin väestönkasvussa asumisen reservialueiden kautta. Jos väestönkasvu on arvioitua nopeampaa, tulee reservialueiden käyttöönotto ajankohtaiseksi jo 2030-luvulla. Reservialueet mahdollistavat tarvittaessa huomattavan lisän asuntoaluepotentiaaliin, mutta myös edellyttävät muun muassa rohkeita maapoliittisia ratkaisuja sekä huomattavia infran investointeja.
Yleiskaavan merkinnät esitetään neljällä eri kartalla: 1. Maankäyttö ja liikkuminen, 2. Virkistys ja luontoarvot, 3. Kulttuuriympäristö ja 4. Yhdyskuntatekninen huolto.
Kaava-aineisto on luettavissa osoitteessa: https://jarvenpaa.fi/sivu.tmpl?sivu_id=9020;
Lisätietoja:
- ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen, p. 040 414727
- ympäristösuunnittelija Mia Honkanen, p. 040 314 4729
- ympäristösuunnittelija Anu Tyni, p. 040 314 4728
- ympäristösuunnittelija Liisa Garcia, p. 040 314 4740
Ehdotus
Esittelijä
Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunat päättää antaa Järvenpään yleiskaava 2040 -luonnoksesta seuraavan lausunnon:
Ympäristölautakunta pitää hyvänä kaavan tavoitetta keskittää kasvusuunnat keskustan ja asemanseutujen ympäristöön, mikä lisää jatkossa mahdollisuuksia kestävän liikenteen kehittämiseen. Samoin kaavan teemojen esittäminen omilla kaavakartoilla selkeyttää teemoittaista tarkastelua. Samlla tämä kuitenkin vaikeuttaa eri karttojen vertailua, kuten pohjavesialueiden ja niille kohdistuvan rakentamisen vertailua. Yleiskaavakartoista ei myöskään käy ilmi, mitkä esim. asumis- tai työpaikka-alueista sijoittuvat jo olemassa oleville vastaaville alueille ja mitkä puolestaan ovat uusia toimintoja. Nämä seikat vaikeuttavat ylipäätään yleiskaavamuutosten merkittävyyden tarkastelua ja puutteet olisikin hyvä korjata seuraavissa kaavavaiheessa karttaesityksissä.
Pohjavedet
Karttaesitykset:
Tärkeät pohjavesialueet esitetään nyt ainoastaan kartalla 4/4 (Yhdyskuntatekninen huolto) ja sen käsittely kaavaselostuksessa kappaleessa ”Yhdyskuntatekninen huolto” tuntuu erikoiselta. Pohjaveden suojelu jää huomioimatta kyseisellä jaottelulla.
Yleiskaavakartassa on esitetty vain pohjavesialueiden ulkorajat. Niiden lisäksi kaavakartalla tulee esittää vedenottamoiden vesioikeudelliset suoja-alueet. Kaavakartassa ei myöskään ole esitetty pohjaveden muodostumisalueita, jotka kuitenkin olisi pohjaveteen kohdistuvan vaikutusten arvioinnin kannlata perusteltua olla esillä itse kaavakartan taustatietoina.
Kaavamääräykset:
Tärkeille pohjavesialueille on esitetty kaavamääräyksiä yleiskaavaluonnoksessa. Määräykset ovat kuitenkin hyvin yleistasoisia ja erittäin suppeita. Kaavamääräyksiä tulisi laajentaa esimerkiksi öljysäiliöiden ja vaarallisten aineiden osalta. Maalämpökaivojen rakentaminen tulisi kokonaan kieltää tärkeillä pohjavesialueilla.
Pohjavesialueille rakennettaessa aiheutetaan muutoksia alueen pohjavesiolosuhteisiin. Muutosten suuruus riippuu mm. rakennettavan alueen pinta-alasta ja maanpinnan vedenläpäisevyydestä. Pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan vähentää esimerkiksi puhtaiden hulevesien imeyttämisellä ja välttämällä maanalaista rakentamista. Kaavaselostuksen yleismääräyksissä on esitetty hulevesien viivyttämistä ja imeyttämistä. Määräyksissä tulee kuitenkin korostaa, että pohjavesialueilla on mahdollista imeyttää vain puhtaita hulevesiä.
Vaikutusten arviointi:
Pohjavesivaikutuksista on kaavaselostuksessa todettu, että asutuksen lisääntyminen nykyisestä sekä uudet työpaikka-alueet saattavat vaikuttaa pohjavesialueiden vesitaseeseen, kun pinnoitetun maa-alan lisääntyminen ja hulevesien johtaminen vähentävät pohjaveden luontaista muodostumista alueella. Tämä on erityisesti huomioitava Myllylän ja Nummenkylän pohjavesialueille sijoittuvien TP/y ja asumisen reservialueiden suunnittelussa. Kaavaselostuksen mukaan kaavoituksen mukaisen maankäytön riski pohjavedelle jää kohtalaiseksi, jos kaavan toteuttamisessa huomioidaan pohjavesien suojelun ja alueen rakentamisen yhteensovittaminen. Pohjavesivaikutusten osalta jää epäselväksi, miten vaikutusten arviointi on tehty ja onko esimerkiksi muodostuvan pohjaveden määrän vähenemisestä tehty määrällistä arviointia.
Toimintojen sijoittaminen:
Myllylän ja Nummenkylän pohjavesialueille on yleiskaavaan merkitty uudet työpaikkojen ja elinkeinojen alueet, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TP/y) sekä asumisen reservialueita (Ares). Lisäksi hautausmaa-aluetta on laajennettu Nummenkylän pohjavesialueella.
Myllylän pohjavesialueella sijaitsevalla Myllylän vedenottamolla on vesioikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden vahvistama suoja-alue. Uusi työpaikka-alue ulottuu vedenottamon kaukosuojavyöhykkeelle. Myllylän pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa (2018) esitetään erilaisia suojelutoimenpide-ehdotuksia pohjavesialueella. Maankäytön suunnittelun osalta todetaan mm., että Myllylän pohjavedenottamon vaikutusalueelle vähintään 500 metrin säteellä ei kaavoiteta uusia toimintoja, joihin liittyy pohjavettä pilaavien aineiden käsittelyä ja/tai varastointia. Suoja-alueen määräykset ja pohjavesialueen suojelusuunnitelma tulee ottaa huomioon yleiskaavan laadinnassa.
Nummenkylän pohjavesialueella sijaitsee Vähänummen vedenottamo, jolla on vesioikeuden määräämä suoja-alue. Uusi työpaikka-alue ulottuu vedenottamon suoja-alueelle. Nummenkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa (2001) esitetään periaatteita uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueelle sekä nykyisiä toimintoja koskevia suojelutoimenpiteitä. Suojelusuunnitelma ollaan päivittämässä vuonna 2020. Suoja-alueen määräykset ja pohjavesialueen suojelusuunnitelma tulee ottaa huomioon yleiskaavan laadinnassa. Uuden työpaikka-alueen sijoittamista rakentamattomalle pohjavesialueella tulisi vielä tarkkaan harkita. Lisäksi hautausmaa-alueen laajentaminen pohjavesialueella saattaa muodostaa riskin pohjavedelle. Suojelusuunnitelman mukaan laajennukset tulee ainakin arkkuhautausten osalta suunnata pohjavesialueen ulkopuolelle.
Sekä Myllylän että Nummenkylän pohjavesialueille ja pohjaveden muodostumisalueille on yleiskaavakartassa merkitty asumisen reservialueita. Uusien asuinalueiden rakentamisella nykyisin osittain täysin rakentamattomille alueille pohjaveden muodostumisalueella on vaikutusta muodostuvan pohjaveden määrään ja mahdollisesti laatuun. Kaavoituksen yhteydessä tulisi huomioida, että pohjavesialueille jää riittävästi rakentamatonta, vettäläpäisevää pintaa, jotta pohjaveden muodostuminen on turvattu. Vedenottamoiden lähialueet tulisi mahdollisuuksien mukaan rauhoittaa rakentamiselta, eikä lähialueille tulisi kaavoittaa uutta asutusta tai muuta rakentamista. Asumisen reservialueiden sijoittamista pohjaveden muodostumisalueille tulisi vielä tarkkaan harkita.
Luonto
Yleiskaavaluonnokseen on sisällytetty muutamia uusia suojelualuevarauksia sekä osa Järvenpään tiedostetuista arvokkaista luontokohteista. Suunta on oikea. Seuraavaan kaavavaiheeseen ympäristölautakunta esittää tehtäväksi vielä lisää täydennyksiä arvokkaiden luontokohteiden osalta. Kaavaan liittyvä luontoselvitysaineisto on nyt nähtävillä olevaa aineistoa paljon laajempi. Se on syytä asettaa seuraavassa kaavavaiheessa laajempana esille ja yksilöidä kaavaselostuksessa perusteet suojeluvarauksille sekä niiden rajauksille samoin kuin selvityksistä poikkeaville ratkaisuille.
SL-kohteet:
Yleiskaavaluonnoksessa osa arvokkaista luontokohteista on merkitty SL-varauksella, eli näille kohteille olisi tarkoitus perustaa luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Uusiksi suojelualueiksi (SL) on esitetty Isokydön purolaakso, Haarajoen metsä, Tuusulanjärven Naturan eteläpää sekä Vanhankylänniemen jalopuulehto. Ympäristölautakunta pitää erittäin hyvänä asiana, että kaavassa on otettu askel uusien suojelualueiden perustamiseen.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta esittää, että kaavan suojelualuekohteita täydennettäisiin vähintään maakunnallisen arvon omaavilla kohteilla. Nämä kohteet ovat koko valtakunnan/maakunnan mittakaavassa arvokkaita, selvästi paikallisia luontokohteita laajempia ja arvokkaampia kokonaisuuksia, jotka olisi hyvä suojella jo pelkästään siksi, että Keski-Uudenmaan mittakaavassa kohteita on vain vähän jäljellä.
Järvenpään arvokkaita luontokohteita on kartoitettu ja arvotettu Järvenpään luontotyyppiselvityksessä (Faunatica 2015) ja Järvenpään pienvesiselvityksessä (Pöyry 2016). Laajemmista maakunnallisesti arvokkaista kohteista SL-rajauksesta puuttuvat Järvenpään länsireunan läheiset kaupungin omistamat vanhan metsän alueet luontotyyppiselvityksessä kuviot 21 ja 22 (yhteensä 3,8 ha), kuvio 18 (5 ha) ja kuvio 2 (5,9 ha)). Lisäksi kohteista puuttuu kaupungin omistama Kartanonseudun puronvarsilehto, kuvio 38 (2 ha) sekä Vanhankyläniemen kallioketo- ja niittyalue, kuvio 104 (2,8 ha).
Yleiskaavan suojelualuevaraukset eivät myöskään ole yhdenmukaisia Uusimaa 2050 –kaavaehdotuksen kanssa, jossa maakunnallinen arvo on rajattu vähintään 5 hehtaarin pinta-alaan. Maakuntakaavaan on merkitty suojeluvarauksella Natura-alueen lintuvesi. Järvenpään yleiskaavassa vain eteläosa Natura-alueesta on merkitty kaavaan suojeluvarauksella, mikä poikkeaa myös nykyisestä yleiskaavasta. Osalle aluetta osoitettu MY-kaavamerkintä sallii 200 k-m2 asuintilojen rakentamisen, lisäksi enintään 70 k-m2 taloustilojen rakentamisen, mikä vaikuttaa kyseenalaiselta, kun valtaosa alueesta on Naturaa.
Natura-alueen toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Yleiskaavaan on merkitty suojeluvarausmerkinnällä kohteita, joilla on vähintäänkin maakunnallinen arvo. Natura-alueet lukeutuvat kansainvälisesti arvokkaisiin kohteisiin, joten niille suojelumerkinnän (SL-1) asettaminen on hyvinkin perusteltua. Ympäristölautakunta esittääkin, että Natura-alueen kohdalla aluevarausmerkintä muutetaan yhdenmukaiseksi maakuntakaavan kanssa.
Vanhankylänniemen jalopuulehto on merkitty yleiskaavaan SL-varauksella. Kohde on luonnonsuojelulain 29 §:n perusteella suojeltavaksi tarkoitettu luontotyyppikohde, joka yhtä lailla kuin Tuusulanjärven itärannan tervaleppäkorvet, olisi parempi merkitä kaavamerkinnällä S-nro.
Isokydönpuron luontoarvojen suojelua on kaavaluonnoksessa toteutettu kolmella eri merkinnällä (SL, sl ja luo). Luontotyyppiselvityksen (Faunatica 2015) perusteella Isokydön purolaakso olisi perusteltua kaavoittaa sen luonnontilaiselta osuudelta kokonaisuudessaan suojelualueeksi, koska kohde on Uudenmaan mittakaavassa poikkeuksellisen laaja runsasravinteisten puronvarsilehtojen kokonaisuus ja sen luonnontila on säilynyt hyvänä. Isokydönpuron arvoa lisää sen mahdollinen potentiaali toimia uhanalaisen meritaimenen elin- ja lisääntymisalueena. Ympäristölautakunta esittää Isokydönpuron SL-merkinnän muuttamista luontoselvityksen mukaiseksi rajaukseksi. Samalla rajaus yhdenmukaistetaan maakuntakaavan kanssa.
Yleiskaavaan suojeluvarauksiin tulee lisätä myös maakuntakaavaehdotuksessa oleva Lemmenlaakson suojelualueen koillispuolella oleva lehtoalue.
sl-kohteet:
SL ja S-nro kaavamerkintöjen lisäksi yleiskaavassa on rajattu muita arvokkaita luontokohteita sl- ja luo –merkinnöillä. sl-merkinnällä on kaavaselostuksen mukaan merkitty luonnonsuojelulain nojalla suojellun tai suojeltavan lajin esiintymisalue. Merkinnällä on osoitettu mm. Haarajoen uhanalaisen ketosukkulakoin esiintymisalue, viitasammakon kutulammet Wärtsilässä ja Peltolassa sekä liito-oravan elinalueet Wärtsilän metsässä. Wärtsilän metsän rajaus ei näyttäisi noudattavan vuoden 2017 liito-oravaselvityksen rajausta, vaan on itäosasta selvästi suppeampi. Tämä tulisi tarkastaa seuraavaan kaavavaiheeseen. Haarajoen liito-oravakohde on merkitty kartalle sl-1, mutta kaavakartalta puuttuu kokonaan elinympäristöä osoittava rajaus. Viitasammakon esiintymistieto Nummenlammesta ja tarvittava suojelurajaus puuttuu kaavasta kokonaan (Järvenpään lampien pienvesiselvitys, Pöyry 2017).
luo-kohteet:
luo-rajauksella on rajattu kaavaselostuksen mukaan kaikki Järvenpään luontotyyppiselvityksessä tunnistetut huomattavan arvokkaat ja arvokkaat kohteet. Arvokkaita luontotyyppikohteita on kuitenkin todettu luontotyyppiselvityksessä huomattavasti enemmän, kuin mitä kaavaan on merkitty. Kaavaselostuksesta ei käy selkeästi ilmi sitä, millä perusteella luo-kohteet on valittu kaavaan. Kaavan tulkintaa vaikeuttaa se, että kaavaan rajattuja luo-kohteita on vaikea tarkastella yksilöidysti, koska kohteita ei ole indeksoitu eikä niiden suojelumerkinnän perusteita näin ollen avattu. Lisäksi osa luo-kohteista on yhdistetty ja rajattu selvästi laajemmiksi kuin mitä luontoarvot edellyttäisivät. Luo-kohteiden tarkasteluun peräänkuulutetaan selkeämpää logiikkaa eli rajausten ja merkintöjen avaamista yksilöityine perusteluineen ja esimerkiksi taulukointia S- ja sl-kohteiden tavoin. Ympäristölautakunta huomauttaa, että myöskään uhanalaisten luontotyyppien esiintyvyyteen ja merkitsemiseen ei ole kaavassa kiinnitetty riittävästi huomiota - monet paikallisesti arvokkaat luontokohteet, joilla esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä ovat jääneet kokonaan merkitsemättä kaavaan.
Yleiskaavassa on pyritty huomioimaan luontotyyppiselvityksessä todettuja arvokkaita alueita ja lajistoa. Järvenpäässä on Keski-Uudenmaan kattavin luontotietoaineisto paikkatietomuodossa ja kaupungin alueelta on selvitetty useita huomionarvoisia lajiryhmiä, joita muualla ei ole selvitetty yhtä kattavasti. Tämä aineisto on kuitenkin jäänyt kaavan luonnoksessa osin huomioimatta. Ympäristölautakunta esittää seuraavaa otettavaksi huomioon jatkovalmistelussa
- Möllärin lammet on merkitty luo-merkinnällä. Lammesta on kuitenkin löydetty tiukasti suojeltaviin direktiivisudenkorentolajeihin kuuluvaa täplälampikorentoa ja jättisukeltajaa (Luontodirektiivin sudenkorentojen ja sukeltajakuoriaisten esiintymisselvitykset Järvenpäässä, Faunatica 2014). Lajiston perusteella kohde tulisi merkitä luo-merkinnän sijaan sl-kohteeksi.
- Kaavaan ei ole merkitty kaikkia tiedossa olevia uhanalaisia perhoslajeja, myös uhanalainen kasvilajisto on jäänyt huomioimatta.
- Kaavaan tulisi lisätä todetut lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueet. Lisäksi kaavaan olisi hyvä merkitä tiedostetut tärkeät ruokailualueet tai siirtymäreitit (II-alueet), sillä Eurobats-sopimuksen mukaan nämä alueet tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Mikäli II-alueet sijoittuvat M-alueille, näille tulisi kaavamääräyksissä asettaa avohakkuukielto.
- Kaavaan tulisi merkitä luonnonsuojelulailla rauhoitetut luonnonmuistomerkit.
Lisäksi ympäristölautakunta esittää, että kaavakarttaan tulisi lisätä kaikki ne puuttuvat luontokohteet, jotka yleiskaavan tarkkuuden huomioon ottaen on mahdollista. Mikäli näitä kohteita ei ole merkitty yleiskaavaan, ne eivät välttämättä tule huomioiduksi tarkemmassa suunnittelussa. Muut pienialaisemmat kohteet voidaan esittää liitekartalla.
MY-alueet:
Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, millä perusteella osa M-kohteista on rajattu MY-alueiksi (Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla erityisiä luontoarvoja). Aluevarauksen perusteita olisi syytä selventää seuraavassa kaavavaiheessa vielä tarkemmin. Hyvänä asiana voidaan pitää sitä, että näille luontoarvoja sisältäville M-alueille on kaavamääräyksissä esitetty avohakkuukielto.
Viheralueet ja -yhteydet:
Verrattaessa kaavaluonnosta voimassa olevaan yleiskaavaan nähden, voidaan todeta, että aiemmin laajoja viheralueita on supistettu ja varattu rakentamiselle. Tällainen kehitys vaikuttaa ennen pitkään viheryhteyksien kokonaisuuteen ja toteutumiseen. Kaavaselostuksessa on nyt todettu, että ”tarkemmassa suunnittelussa tulee varmistaa lähivirkistysalueiden riittävyys sekä ekologisten ja virkistysyhteyksien jatkuvuus”. Kokonaisuuden hahmottamiseksi tulisi yleiskaavan kuitenkin olla se taso, jolla varmistetaan näiden yhteyksien riittävyys ja jatkuvuus. Juurikin ekologisten yhteyksien turvaaminen jää kaavassa nyt epäselväksi.
Viheryhteyden selostuksessa sanotaan myös, että ”viheryhteydet tulee toteuttaa ja ylläpitää riittävän leveänä”. Tässä suosittelemme selvittämään myös tarkempaa ohjeistuksen esittämistä, joihin esim. Seija Väreen tutkimukset antavat pohjaa. Kaavassa tulisi painottaa etenkin jokivarsien merkitystä ekologisena viheryhteytenä ja rakentamattomia ja luonnontilaisia puustoisia ranta-alueita tulisi vaalia kaavamääräyksillä. Nyt Tuusulanjärvi ja Keravanjoki ovat molemmat merkitty W-merkinnällä (vesialue), joihin sisältyvä kaavamääräys on ristiriitainen. Samaan aikaan määrätään vaalimaan ekologisia arvoja sekä hyödyntämään avointa rantaviivaa. Ympäristölautakunta katsoo, ettei kyseinen kaavamääräys ole riittävä ja selkeä turvaamaan arvokkaiden ja herkkien ranta-alueiden säilymistä. Viheryhteyden lisäksi vesistöjen ja rantaviivan kasvillisuus ja puusto ovat tarpeellisia eliöstön ravinnon saannissa sekä elin- ja lisääntymisympäristöinä. Myös maisemaan monimuotoisella rantaviivalla on merkitystä.
Lemmenlaakson eteläpuolelle Keravanjoen varteen on tehty varaus teollisuus- ja varastoalueelle (TP). Alueen laajuutta ja sen toteutumisen edellytyksiä tulee vielä jatkotyönä arvioida, sillä kaavakartassa ehdotetussa laajuudessa TP-alue sijoittuu eroosioherkille Keravanjoen ranta-alueille ja vaatii rinnevarjostusaineiston perusteella toteutuakseen maan täyttöjä. Ympäristölautakunta katsoo, että Keravanjoen uoman ja ranta-alueiden morfologiaan ei pidä puuttua näin lähellä Lemmenlaakson luonnonsuojelualuetta. Myös riittävä ekologinen yhteys on varmistettava joen ranta-alueella.
Vanhankylänniemen alue on merkitty kaavaan RM-aluevarauksella (retkeily- ja matkailupalveluiden alue). Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta. Muutosta on tehty myös voimassa olevaan yleiskaavaan nähden, jossa aivan eteläosa alueesta on VR-aluetta (retkeily- ja ulkoilualue). Mikäli alueen kehittäminen matkailun käyttöön on voimakasta, tulee samalla varmistaa, miten alueella säilytetään luonnontilainen, ainutlaatuinen ja arvokas luonnonympäristö. Nyt RM-alueelle ei myöskään ole asetettu toimenpiderajoitusta puunkaatoon tai muuhun siihen rinnastettavaan maisemaa muuttavaan toimenpiteeseen, joka tulisi lisätä kaavaan.
Vanhankylänniemen alueelle on esitetty luo-rajauksella arvokas keto- ja niittyalue sekä SL-rajauksella jalopuulehto. Alueella esiintyy kuitenkin myös muita paikallisesti arvokkaita luontokohteita, joita ei ole rajattu kaavaan. Näillä esiintyy myös uhanalaisia luontotyyppejä. Kaikki alueen arvokkaat luontokohteet tulisikin merkitä kartalle, jotta ne tulee turvattua tarkemmassa suunnittelussa.
Toimenpiderajoituksen asettaminen yleiskaavan laatimisen ajaksi:
Kaupungin tulisi harkita yleiskaavan laatimisen ajaksi toimenpiderajoituksen asettamista MRL 128 §:n mukaisesti niille alueille, joilla ei vielä ole rajoituksia luontoarvojen säilyttämiseksi.
Pienvesien luontoarvojen turvaaminen:
Kaavaselostuksen mukaan arvokkaiden luontokohteiden määrittelyssä on käytetty vuonna 2015 laadittua Järvenpään luontotyyppiselvitystä (Faunatica 2015). Järvenpäähän on lisäksi laadittu koko kaupungin kattava pienvesiselvitys (Pöyry 2016), jossa inventoitiin pienvesien nykytilan lisäksi pienvesien vesilain, metsälain ja luontotyyppiluokituksen mukaista suojelua vaativat kohteet. Pienvesiselvityksessä löydettiin joitakin suojelua vaativia kohteita enemmän kuin luontotyyppiselvityksessä. Esimerkiksi Loutinojan Sammonkadun ja Jäppiläntien välinen osuus on pienvesiselvityksessä rajattu sekä vesi- että metsälain kohteena. Tämä ja muut vastaavat löydökset tulee ennen seuraavaa kaavavaihetta tarkistaa ja osoittaa tarvittavilla suojelumerkinnöillä.
Vesilain kohteiden säilymiselle on tärkeää niiden vesitaseen säilyminen nykyisellään tai mahdollisesti jopa vesimäärän tasaaminen mahdollisimman lähelle luonnollista tilannetta. Kaavaluonnoksen arvokkaita luontokohteita (SL, S-nro, sl-nro ja luo) koskevat kaavamääräykset eivät huomioi alueen ulkopuolelta tulevia vesimääriä ja niiden tasaamista. Ennen seuraavaa kaavavaihetta ympäristölautakunta esittää selvitettäväksi, millä keinoin kaavassa voidaan turvata vesilain kohteiden vesitase. Vesilain kohteiden suojelu todennäköisesti tarvitsee oman kaavamerkinnän ja/tai –määräyksen, jossa otetaan kantaa niiden vesitaseen säilymiseen. Vesilain kohteiden säilymisessä on keskeistä niiden valuma-alueen muutosten tarkastelu. Nähtävillä olevan aineiston perusteella ei ollut mahdollista tarkastella, miten merkittäviä muutoksia purojen valuma-alueilla tulee tapahtumaan ja onko tarpeen ehkäistä niihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Kaava-aineistoa olisi hyvä täydentää vesilain kohteiden valuma-alueilla.
Vuonna 2018 tehtiin Lemmenlaakson luonnonsuojelualueella sijaitsevassa Lipinkoskessa sähkökoekalastuksia, joissa tavattiin ensimmäistä kertaa lohikalojen luonnollista lisääntymistä Järvenpään kaupungin alueella (Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2018). Lemmenlaakson eteläpuolisella neljällä luonnontilaisella Keravanjokeen laskevalla uomalla (suojelumerkinnät kaavaluonnoksessa) saattaa olla potentiaalia taimenen lisääntymisalueena tai turvapaikkana niiden poikasille vesien lämmitessä pääuomasa kesäaikaan. Parhaillaan toteutettava Tikkurilankosken padon purku Vantaalla saattaa merkittävästi lisätä todennäköisyyttä sille, että alueella tavataan tulevaisuudessa enemmän merestä vaeltaneita taimenia. Haarajoen padon yläpuoliselle Pietilänojalla on myös vastaavaa potentiaalia. Kalaston esiintymistä näissä uomissa tulisi selvittää ennen seuraavaa kaavavaihetta.
Rakennetut kosteikot ja laskeutusaltaat:
Mäyränojan suulla sijaitseva luo-alue (luontotyyppiselvityksen ID-numerot 70, 71 ja 72) on alun perin kaivettu vesiensuojelukosteikko, jolle on kehittynyt vuosien kuluessa luontoarvoja. Kosteikkoa huolletaan tarpeen mukaan 5-10 vuoden välein poistamalla lietettä ja vesikasvillisuutta. Kohteen kaavamääräyksen tulisi olla sellainen, että se mahdollistaa kosteikon toimivuuden takaavat toimenpiteet myös tulevaisuudessa. Vastaavaa hoitoa tehdään Järvenpäässä myös esimerkiksi M-alueelle sijoittuvilla Räikilänojan altailla sekä Natura-alueelle sijoittuvalla Loutinojan hajotusojastolla. Lisäksi Järvenpäässä on koko joukko muitakin kaavakartasta puuttuvia vesiensuojelurakenteita so. kosteikoita, hulevesi- ja laskeutusaltaita sekä hajotusojastoja. Ympäristölautakunta esittää pohdittavaksi omaa kaavamerkintää ainakin merkittävimmille vesiensuojelurakenteille.
Tulvatarkastelu:
Yleiskaava-aineistosta puuttuu Järvenpään vesistöjen Tuusulanjärven ja Keravanjoen tulvatarkastelu. Ympäristökeskuksella ei ole tiedossa Järvenpään alueella sijaitsevia tulvariskialueita, mutta vesistöjen lähettyville sijoittuvien tulevien rakentamisen laajenemisalueiden osalta tulisi vielä selvittää alimmat mahdolliset rakentamiskorkeudet ja määrätä tarvittaessa niiden sisällyttämisestä asemakaavamääräyksiin ja rakennusjärjestykseen. Myös kaupungin alueelta laadittu hulevesitulvia koskeva kartta-aineisto on hyvä liittää kaava-aineistoon.