Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 14.4.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 29 Terveydensuojelulain 27§ mukainen asumiskielto '''''

TUUDno-2019-1915

Valmistelija

  • Hannu Malinen, terveystarkastaja, hannu.malinen@tuusula.fi

Perustelut

Asia ja taustatiedot:

Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen tehtiin kirjallinen vireillepano asunnossa koetun terveyshaitan tutkimiseksi ja haitan aiheuttajan poistamiseksi. Vireillepano koskee'''''. Vireillepanon mukaan asuntoon tehdyissä ulkopuolisen asiantuntijan tutkimuksessa on havaittu ongelmia talossa. Näiden havaittujen ongelmien vuoksi asukas on pyytänyt terveystarkastajaa arvioimaan, onko kyseessä terveyshaitaksi luokiteltava ongelma. 

Haitan toteamiseksi asukas lähetti homekoiratutkimuksen terveystarkastajan arvioitavaksi ja lausuntoa varten. Tutkimuksen perusteella terveystarkastaja antoi lausunnon (8.5.2018), jossa kehotettiin tekemään laajempi selvitys piilevien kosteus- ja/ tai homevaurioiden selvittämiseksi kohteessa. 

Tarkastus

Asian vahvistamiseksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus teki asunnossa tarkastuksen (9.5.2018), jossa asukas sekä taloyhtiön edustajia olivat paikalla. Tarkastuksella käytiin läpi tehtyjä selvityksiä ja todettiin, että kyseessä on 1970–luvulla rakennettu talo, joka kuuluu 6 erillistalon taloyhtiöön'''''. Tarkastuksella todettiin, että talossa on sellaisia rakenteita, joiden osalta kohteeseen on tehtävä laajempia selvityksiä. Tarkastuksen jälkeen annettiin kehotus tehdä laajempi selvitys piilevien kosteus- ja/ tai homevaurioiden selvittämiseksi kohteessa. 

Selvitykset

Taloyhtiö teetti selvityksen rakennuksen kunnosta. Tutkimus tehtiin 4.6.2018. Kuntotutkimuksessa tehtiin yhteensä 6 rakenneavausta ulkoseinärakenteisiin (niistä 2 kpl tehtiin ikkuna-ulkoseinäliittymiin) ja 2 kpl rakenneavausta väliseinärakenteisiin, rakenteiden kosteusteknisen ja mikrobiologisen kunnon selvittämiseksi. Lisäksi tehtiin 2 kpl rakenneavausta lattiaan, alapohjarakenteen selvittämiseksi. Rakenneavauspaikkoihin tehtiin 9 kpl mikrobimittausta ja 21 kpl rakennekosteusmittausta. Lisäksi tarkasteltiin ulkopuolisten rakenteiden kuntoa.

Tutkimuksissa havaittiin huomattavia ongelmia kohteessa. Mikrobiongelmia esiintyi mm. lattiarakenteessa ja ulkoseinien alaosissa. Ongelmia oli myös salaojissa, vedeneristyksessä ja tiivistyksissä. Tutkimusten perusteella terveystarkastaja totesi kohteessa olevan terveydensuojelulain mukaisen terveyshaitan (27 §). Terveyshaitan poistamiseksi annettiin korjauskehotus (13.7.2018) ja vaadittiin taloyhtiön esittämään korjaussuunnitelma 14.9.2018 mennessä. Taloyhtiö pyysi lisäaikaa selvityksen tekemiselle ja jatkoaikaa myönnettiin 31.10.2018 saakka.

Korjaussuunnitelma ja siihen liittyvät määräykset

Taloyhtiö ilmoitti 30.10.2018, että se on saanut korjaussuunnitelman tekijän ja urakoitsijan, mutta suunnitelma ei ollut vielä täysin valmis. 22.11.2018 terveysvalvonta totesi, että taloyhtiön toimittamat selvitykset eivät täyttäneet korjausvaatimuksia ja selvitys ei ollut varsinainen korjaussuunnitelma. Taloyhtiötä kehotettiin jatkamaan korjaussuunnitelman laatimista sellaiseksi, jonka perusteella voidaan terveyshaitta poistaa.

18.4.2019 taloyhtiö toimitti korjaussuunnitelman, johon terveysvalvonta antoi vielä lisäohjeita. Lopulta hyväksyttävä korjaussuunnitelma esitettiin 17.5.2019. Taloyhtiötä edellytettiin nyt korjausten aloittamista.

Kesällä 2019 taloyhtiötä vaadittiin osoitus siitä, että korjaukset on aloitettu tai korjaukset on toteutettu valmiiksi. Terveystarkastaja toimitti taloyhtiölle 26.7.2019 päivätyn kirjallisen kehotuksen, jossa vaadittiin taloyhtiötä toimittamaan selvitys korjaustoimista. Koska taloyhtiö ei esittänyt vaadittuun aikaan, 31.8.2019, mennessä asianmukaista selvitystä, päädyttiin taloyhtiötä kuulemaan terveydensuojelulain mukaisen määräyksen antamisesta asiassa hallintolain 34 §:n mukaisesti. Päävelvoitteena oli, että taloyhtiön  tulee viipymättä ryhtyä toteuttamaan esitettyä korjaussuunnitelmaa ja poistamaan kohteessa todettu terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta (TsL 27 §). 

Kuulemisaikaa annettiin aluksi 31.10.2019 saakka, jota jatkettiin 15.2.2020 saakka marraskuussa (13.11.2019) pidetyn palaverin jälkeen. Palaveriin osallistuivat ''''' 

Taloyhtiö ei ole pystynyt esittämään vaadittuun päivämäärään (ensin 31.10.2019 ja jatketun kuulemisen päivämäärän 15.2.2020) mennessä, että korjausta olisi aloitettu, tehty tai oltaisiin aloittamassa. 15.1.2020 päivätyssä vastineessaan taloyhtiö on ilmoittanut, että yhtiö ei ole saanut rahoitusta korjaukselle ja korjaus voitaisiin toteuttaa vain pieneltä osin. Esitetty korjaus ei ole riittävä terveyshaitan poistamiselle. Koska rahoituksen puuttumisen vuoksi on ilmeistä, että terveyshaittaa ei voida korjata, tulee asunto asettaa asumiskieltoon.

Kuuleminen asumiskiellosta

Asumiskiellosta on kuultu taloyhtiön, ''''' on saanut tiedon kuulemisesta viimeisempänä, eli 25.2.2020, joten kuulemisaika on päättynyt 10.3.2020.

Vastineet kuulemiseen

Asunnon ''''' omistaja on vastannut kuulemiseen 26.2.2020 päivätyllä sähköpostilla. Hän ilmoittaa, että on kärsinyt siitä, ettei ole voinut ottaa asuntoa käyttöön ja hänen on täytynyt maksaa kahden asunnon kulut jo lähes kahden vuoden ajalta. Hän kokee, että asumiskielto on tarpeen ja se voisi vauhdittaa asian edistymistä jatkossa.

''''' ei ole vastanut kuulemiseen.

Ehdotus

Esittelijä

  • Miia Suurkuukka, terveysvalvonnanpäällikkö, miia.suurkuukka@tuusula.fi

Päävelvoite:

''''' asetetaan TsL 27 §:n mukaisesti asumiskieltoon.

Perustelut

Koska taloyhtiö on laiminlyönyt Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman toimenpidekehotuksen, on terveyshaitan poistamiseksi ''''' tarpeen antaa terveydensuojelulain mukainen määräys.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Kohteessa on tarkastuksen ja selvitysten perusteella tullut osoitetuksi, että kohteen lattia- ja ulkoseinän alarakenteissa esiintyy mikrobivaurioita. Tällöin täyttyy asumisterveysasetuksen 20 §:n määritelmä : ”Toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- tai lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua."

''''' on rakenteiden mikrobivaurioista johtuva ilmeinen terveyshaitta, jota taloyhtiö ei kertomansa mukaan pysty poistamaan. Tämän vuoksi asunto on tarpeen asettaa asumiskieltoon.

Terveydellisiä olosuhteita koskeva lainsäädäntö


Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- ja lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan lämmöneristeiden osalta rajataan pois lämmöneristeet, jotka ovat suoraan kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, ellei rakenteesta ole vahvistettua ilmayhteyttä sisätiloihin. Aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa.

Asumisterveysasetuksen 15 §:ssä määritellään huoneilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden toimenpiderajat.

Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan ilmanvaihdon ulkoilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia.

Terveydensuojelulain 45 §:n mukaan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus tämän lain mukaisten tehtävien suorittamiseksi tehdä tarkastuksia sekä teettää niihin liittyviä tutkimuksia.

Terveydensuojelulain 49 §:n mukaan asunnon ja muun oleskelutilan tutkimuksia ja selvityksiä tämän lain mukaista viranomaisvalvontaa varten tekevällä ulkopuolisella asiantuntijalla tulee olla tarvittava pätevyys terveyshaittaa aiheuttavien kemiallisten, fysikaalisten ja biologisten tekijöiden selvittämiseksi. Mittaukset, tutkimukset ja selvitykset on tehtävä sekä näytteet otettava luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy mikrobeja taikka kosteutta siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Terveydensuojelulain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla.

Yhteenveto

Terveydensuojeluviranomainen voi antaa määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Tehtyjen viranomaistarkastusten ja kuntotutkimusten perusteella ''''' on useita terveyshaittana pidettäviä epäkohtia. Todetut epäkohdat ovat laaja-alaisia ja vaativat kokonaisuuden huomioivaa ja asiantuntevaa korjaussuunnittelua. Taloyhtiö ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin terveyshaittojen selvittämiseksi / poistamiseksi ja lisäksi taloyhtiö on ilmoittanut ettei se ole saanut rahoitusta korjausten tekemiseen. Tämän vuoksi terveyshaittaa ei voida poistaa ja asunto on määrättävä asumiskieltoon.

Täytäntöönpano

Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

Sovellettu lainsäädäntö ja oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki (763/1994) muutoksineen

Terveydensuojeluasetus (1280/1994) muutoksineen

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) 

Hallintolaki (434/2003)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Päätösote+valitusosoitus saantitodistuksella : -''''', - MK

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä kirjallisesti.

Valitusviranomainen

Päätökseen haetaan muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika ja tiedoksisaanti

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä. Ajan laskeminen alkaa tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virka-ajan päättymiseen.

Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti:

  • Jos päätös on luovutettu asianosaiselle tai tämän edustajalle tiedoksisaantipäivä ilmenee tiedoksiannosta laaditusta kirjallisesta todistuksesta
  • Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta
  • Jos päätös on postitettu tavallisena kirjeenä sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene
  • Jos päätös on annettu tiedoksi muulle henkilölle kuin asianosaiselle tai tämän edustajalle (sijaistiedoksianto), katsotaan asianosaisen saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä sijaistiedoksiantoa koskevan tiedoksisaantitodistuksen osoittamasta päivästä

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava seuraavat asiat:

  • päätös johon muutosta haetaan
  • valittajan nimi ja kotikunta
  • postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmän liitteet

Valituskirjelmään on liitettävä:

  • valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
  • asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja
  • mahdolliset asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Valituskirjelmän toimittaminen

Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa hallinto-oikeudelle.

Valituksen voi toimittaa henkilökohtaisesti, postitse tai maksettuna postilähetyksenä, sähköisellä tiedonsiirtomenetelmällä taikka asiamiestä tai lähettiä käyttäen. Valituskirjelmän lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä.

Oikeuslaitoksen Internet-sivuilla on tarkemmat ohjeet asiakirjojen toimittamisesta sähköisesti: http://www.oikeus.fi/fi/index/oikeuslaitos/asiakirjojentoimittaminen.html

Lisätietoja

Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määritelty niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.