Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa vesilain 3 luvun 3.1 §:n mukaisesta lupahakemuksesta Kosken kevyen liikenteen sillan rakentamisesta Luhtajoen yli Nurmijärven Perttulassa (ESAVI/2019/2020). Luvan hakija on Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue. Hankkeelle haetaan myös vesilain 3 luvun 16 §:n mukaista valmistelupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelulupaa haetaan sillan rakentamistoimille. Kuulutus ja julkiset asiakirjat ovat luettavissa osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Lausunto pyydetään toimittamaan 8.4.2020 mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 17.4.2020 saakka.
Lupahakemus
Luhtajoen ylittävän Kosken kevyen liikenteen sillan (S103) rakentaminen liittyy Uudenmaan ELY-keskuksen ja Nurmijärven kunnan hankkeeseen ”Maantien 132 Klaukkalantie parantaminen rakentamalla jalankulku- ja pyörätie välille Kirkkotie-Perttulantie (mt 1321)". Tiehanke sisältyy Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan vuosille 2019-2022 ja sillan todennäköinen rakentamisajankohta ajoittuu vuosille 2021-2022. Kevyen liikenteen yhteystarve Klaukkalantien varrelle Klaukkalan taajamasta pohjoiseen Perttulaan on ollut esitettynä Klaukkalan ja Perttulan lainvoimaisissa osayleiskaavoissa sekä osittain ELY-keskuksen tienpidon suunnitelmissa viimeisen kymmenen vuoden ajan.
Silta rakennetaan nykyisen ajoneuvoliikenteen sillan U-1153 viereen ja se on aukkomitoiltaan nykyistä siltaa suurempi. Uusi rakennettava silta, S103 Kosken kevyen liikenteen silta on tyypiltään teräksinen puukantinen palkkisilta (Tpp), jonka jännemitta on 22 m. Sillan kokonaispituus on noin 29 metriä ja hyödyllinen leveys on 4,5 m. Kosken siltapaikalla uoman pohjan leveys on noin 7,9 m. Silta perustetaan porapaaluilla, jotka betonoidaan sisältä. Paalut porataan vähintään 1 m ehjään kallioon. Sillan päällysrakenteen kantavina rakenteina toimivat teräspalkit, jotka rakennetaan nostoasennuksena. Rakentamisen aikana ei käytetä telineitä, jotka kaventaisivat aukkoa. Näin ollen uoman virtausta ei rajoiteta, eikä uomaa supisteta. Sillan tulopenkereiden kohdat vahvistetaan pilaristabiloinnilla.
Kosken kevyenliikenteen silta sijoittuisi virtaussuunnassa olemassa olevan maantiesillan yläpuolelle. Suunnitteilla olevan sillan virtauspoikkileikkausala on yhtä suuri tai jopa suurempi kuin olemassa olevan maantiensillan virtauspoikkileikkausala, joten sen aiheuttama padotus mitoitusvirtaamilla on pienempi kuin olemassa olevalla sillalla. Sillan alikulkukorkeus on nykyistä siltaa suurempi. Noin 200 metriä suunnitteilla olevasta Kosken kevyen liikenteen sillasta (S103) alavirtaan sijaitsee Kuhakoski, joka toimii täydellisenä kalaston vaellusesteenä. Kyseisessä paikassa Luhtajoki virtaa vanhassa kallioon louhitussa jokiuomassa. Kuhakoskessa on suuria pystysuoria pudotuksia ja siinä on sijainnut mylly jo 1500-luvulla.
Hakemuksen mukaan rakentamisen vaikutukset veden laatuun rajoittuvat rakentamisaikaan ja arviolta noin muutamaan viikkoon sen jälkeen. Rakentamistoimet näkyvät veden laadussa lähinnä lievänä kiintoainemäärän kasvuna ja siitä aiheutuneena samentumana. Silta rakennetaan siten, ettei siitä aiheudu välillistä tai lopullista padotusvaikutusta uomaan. Rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta Luhtajoen virtaukseen tai veden vaihtumiseen.
Sillalle ei rakenneta tukea jokeen eikä rakentamisen aikaan asenneta työmaatelineitä veteen, mikä minimoi jokiveteen sekoittuvan kiintoaineen määrän. Ranta-alueella tehtävien kaivuu-, massanvaihto- ja paalutustöiden aikana veteen saattaa päästä kiintoainetta, joka aiheuttaa samentumaa. Mahdollista kiintoainekuormitusta aiheuttavien rakentamistoimien on arvioitu kestävän muutamasta viikosta 2-3 kuukauteen. Kauemmas alavirtaan mennessä vaikutukset ovat lievempiä sedimentoitumisen ja sekoittumisen vuoksi. On odotettavissa, että veden laatu palautuu alkuperäiselle tasolle suhteellisen lyhyen ajan kuluessa. Sillan rakentamisella ei katsota olevan vaikutusta Luhtajoen kemialliseen tai ekologiseen tilaluokitukseen.
Luhtajoen siltapaikalla tehtävien töiden aikana toteutetaan vesitarkkailua kahdesta tutkimuspisteestä. Toinen tutkimuspisteistä sijoitetaan rakennusalueen läheisyyteen ylävirran puolelle ja toinen noin 200 m etäisyydelle alavirtaan. Ennen töiden aloittamista ja mahdollista samentumista aiheuttavien töiden aikana kerran viikossa sekä kaksi viikkoa rakennustöiden päättymisen jälkeen otetaan tutkimuspisteistä vesinäytteet ja arvioidaan silmämääräisesti samentuman laajuus. Vesinäytteistä analysoidaan sameus, kiintoainespitoisuus, pH, sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus, kokonaisfosfori ja –typpi sekä ammonium-, nitriitti- ja nitraattipitoisuudet. Jos työn aikana vesinäytetuloksissa todetaan merkittäviä muutoksia, ilmoitetaan tuloksista välittömästi ympäristöviranomaisille ja neuvotellaan toimenpiteistä, joilla tarkkailua voidaan täydentää tai tarvittaessa muuttaa työtapoja.
Sillan rakentaminen Luhtajoen yli mahdollistaa jalankulku- ja pyörätien rakentamisen Kirkkotien ja Perttulantien (Mt 1321) välille. Liikenneturvallisuuden parantuminen vaikuttaa myönteisesti ihmisten elinoloihin. Jalankulku- ja pyörätien toteuttaminen lisää alueen asukkaiden viihtyvyyttä, kun heille avautuu mahdollisuus kulkea taajamien välillä turvallisesti kävellen tai pyöräillen uutta jalankulku- ja pyöräilytietä pitkin. Väylä mahdollistaa myös paremmat ulkoilun ja liikunnan harrastamisen mahdollisuudet. Hakijan mukaan vesilain 3 luvun mukaisesti hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.
Vesistötiedot ja luontoarvot
Siltapaikka sijaitsee Luhtajoessa Vantaanjoen vesistöalueella (21), Luhtajoen – Ylisjoen alueella (osa-alue 21.051). Luhtajoki saa alkunsa Hyvinkään eteläosan ja Nurmijärven pohjoisosan pienvesistöistä. Nurmijärven pohjoisosassa joki kulkee Kyläjoki-nimisenä. Kuivatetun Nurmijärven kohdalla Kirkonkylässä, noin 10 km suunnitellusta sillasta S103 ylävirtaan, joen nimi vaihtuu Luhtajoeksi. Siltapaikka sijaitsee Luhtajoessa. Nurmijärven eteläpuolella Vantaalla noin 12 km suunnitellusta sillasta alavirtaan, Luhtajokeen liittyy Lepsämänjoki, ja se jatkaa Luhtaanmäenjokena noin 3 kilometrin matkan ja liittyy Vantaanjokeen Hämeenlinnanväylän itäpuolella. Vantaanjoki kulkee Vantaan ja Helsingin läpi ja laskee lopulta Suomenlahteen Vanhankaupunginselällä. Vantaanjoki kuuluu Natura 2000-verkostoon, ja siinä elää mm. vuollejokisimpukkaa sekä luonnonvarainen taimenkanta. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Herttaan kirjatun tiedon mukaan Kylä- ja Luhtajoen yhteenlaskettu pituus on n. 31 km, ja Luhtajoen valuma-alueen (valuma-alue 21.05) koko on n. 150 km2. Sivu-uomat mukaan laskettuna uomaverkostoa Luhtajoen yhtymäkohdan Lepsämänjokeen yläpuolella on yhteensä n. 51 km.
Suunnitellulla siltapaikalla esiintyvät saukko ja taimen (mahdollisesti vuollejokisimpukka) ovat otettu huomioon sillan suunnittelussa. Sillan rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa kaloille. Rakentamistoimia rajoitetaan taimenien kutuaikoina sekä mädin kehittyessä. Silta on suunniteltu siten, että saukko pystyy kulkemaan uoman penkereitä pitkin. Uoman pohjaan ei kajota edes sillan rakentamisvaiheessa, jolloin vuollejokisimpukan mahdollisia lisääntymis- ja levähdysalueita ei heikennetä.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys on vuonna 2018 inventoinut Luhtajoen potentiaalisia taimenen lisääntymis- ja pienpoikasalueita vesikiikarin avulla. Selvityksen mukaan noin 200 m siltapaikasta alavirtaan sijaitsevan Kuhakosken alapuolelta löydettiin lisääntymiseen soveltuvia alueita sekä mahdollisia pienpoikasalueita. Kuhakoski toimii Luhtajoessa kalojen täydellisenä vaellusesteenä. Sillan alapuolisilta koealoilta Luhtajoessa taimenen 0+-ikäisiä poikasia on löydetty rekisterin mukaan Kuhakoskesta vuosina 2008, 2014 ja 2016. Muun ikäisiä taimenia on sähkökalastuksissa löydetty Kuhakoskesta sekä Klaukkalan yläpuoliselta alalta, noin 6 km sillasta alavirtaan. Taimenten ei arvioitu olevan peräisin istutuksista. Luhtajoen Kuhakosken alapuolisista osista löytyneillä taimenilla voidaan katsoa olevan mahdollisuus merivaellukseen.
Lepsämänjoessa vuonna 2018 tehdyissä kartoituksissa vuollejokisimpukkaa havaittiin, joten voidaan pitää todennäköisenä sitä esiintyvän myös Luhtajoessa. Lähimmällä kartoitusalalla, Juholan sillan kohdalla noin 15 km siltapaikasta alavirtaan havaittu simpukoiden tiheys oli 0,5 yks./m².
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa vesilain mukaisesta lupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että vesilain mukainen lupa Kosken kevyen liikenteen sillan rakentamiseen voidaan myöntää hakemuksen mukaisesti. Ympäristölautakunta katsoo kuitenkin, että lupapäätöksessä tulee antaa ranta-alueella tehtävien kaivu-, massanvaihto-, stabilointi- ja paalutustöiden tekemiselle riittävät määräykset, joilla estetään rakentamisen aikana kiintoaineksen ja haitta-aineiden pääseminen vesistöön.
Kiintoaineksen pääsemistä vesistöön voidaan estää rakennustyön aikaisilla suojaustoimenpiteillä ja huolellisella rakennustavalla. Ympäristölautakunta katsoo, että hakemusta tulee viedä täydentää suunnitelmalla kiintoaineksen karkaamisen estävistä toimenpiteistä. Kiintoaineksen vesistöön pääsemisen estäminen on erityisen tärkeää Kuhakosken alapuolella olevien taimenen lisääntymis- ja pienpoikasalueiden johdosta, jottei rakentamisesta pääsevä kiintoaines heikennä tai tuhoa niitä. Lupapäätöksessä tulee huomioida myös, ettei rakentamistöitä tehdä taimenen kutuaikoina.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksella ei ole tiedossa, että Luhtajoessa olisi selvitetty vuollejokisimpukalle sopivia elinympäristöjä. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että lajia esiintyy Luhtajoessa. Edellä esitetyt kiintoaineksen kulkeutumisen estävät toimenpiteet ja lupamääräykset ovat tarpeen myös mahdollisten vuollejokisimpukan esiintymispaikkojen heikentämisen ja hävittämisen estämiseksi.
Ympäristölautakunta katsoo, että veden laadun tarkkailua tulee tehdä hakemuksen mukaisesti kahdesta tutkimuspisteestä, joista toinen tutkimuspiste sijaitsee rakennusalueen läheisyydessä ylävirran puolelle ja toinen alavirran puolella ennen Kuhakoskea.