Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 14.4.2020

Perustelut

Sopimus Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirrosta

Tuusulan kunta, Järvenpään kaupunki ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sopivat tammikuussa 2019 liikelaitoskuntayhtymän vastuulla olleen Tuusulanjärven kunnostushankkeen siirtämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Sopimuksen mukaan Tuusula ja Järvenpää vastaavat Tuusulanjärven kunnostushankkeen rahoituksesta. Tuusulan ja Järvenpään rahoitusosuudet kunnostushankkeeseen vuonna 2019 ovat 90 000 euroa/kunta kuitenkin siten, että Tuusulan rahoitusosuudesta 5 000 euroa on sen omarahoitusosuutta ympäristökeskuksen Vilkku Plus -hankkeeseen (Viljelijälähtöistä tiedonvälitystä Keski-Uudellamaalla -hanke).

Ympäristökeskus hakee sopimuksen mukaan kunnostushankkeeseen vuosittain tarvittaessa ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta. Tuusulanjärven kunnostushanke budjetoidaan osana ympäristökeskuksen talousarviota. Hankkeen tulot ja menot kirjataan ympäristökeskuksen kirjanpidossa siten, että ne voidaan kustannusseurannassa saada erilleen ympäristökeskuksen muista taloustiedoista. Tuusulan ja Järvenpään vuosittaiset rahoitusosuudet kunnostushankkeeseen esitetään vuosittain tarkennettavassa kunnostushankkeen hankesuunnitelmassa ja ympäristökeskuksen palvelusopimuksessa. Ympäristökeskus laskuttaa Tuusulaa ja Järvenpäätä kuukausittain kunnostushankkeen rahoituksesta osana niiden ympäristökeskukselle maksamia yhteistoimintakorvauksia. Kunnostushankkeen rahoitusosuudet ovat ympäristökeskuksen tilinpäätöksessä osana Tuusulan ja Järvenpään yhteistoimintakorvausten tasoituslaskelmia, joilla liikaa maksetut yhteistoimintakorvaukset merkitään ympäristökeskuksen siirtoveloiksi ja liian vähän maksetut yhteistoimintakorvaukset siirtosaamisiksi. Yhteistoimintakorvausten siirtovelat maksetaan ja siirtosaamiset laskutetaan ympäristökeskuksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti.

Hanketoiminta vuonna 2019

Kunnostushankkeessa on toteutettu hoitotoimia järvellä ja valuma-alueella. Toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden välillä, joista tärkeimmät ovat Uudenmaan ELY-keskus, Tuusulanjärven vesiensuojeluyhdistys, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto.

Ympäristökeskuksen Vilkku Plus -hanke on tärkeä yhteistyökumppani maatalouden kuormituksen vähentämisessä. Tuusulanjärven valuma-alueella kohteena on tulvaherkkä Mäyränoja, jonka valuma-alueelle laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma vuoden 2019 loppuun mennessä. Myös Piiliojan valuma-alueelle laaditaan vesiensuojelusuunnitelma.

Hulevesikuormituksen määrän ja laadun seuranta aloitettiin Loutinoja kuntoon -hankkeessa syksyllä 2018. Räikilänojan valuma-alueelle on viime vuosina rakennettu paljon ja vedenlaadun muutoksia on seurattu useana vuonna automaattisella laitteistolla. Seurantaa toteutettiin kolmen kuukauden ajan myös keväällä 2019 ja syksyllä toteutetaan toinen kolmen kuukauden mittausjakso. Vilkku Plus -hanke on seurannut samoina aikoina Sarsalanojan vedenlaatua Klenkossa. Tulokset yhdistämällä voidaan verrata maankäytöltään erilaisia valuma-alueita.

Järveen tulevan hajakuormituksen määrää on seurattu Mäyränojan, Sarsalanojan ja Vuohikkaanojan näytteenotoin vuodesta 1990. Laskelmat päivitetään vuosittain. Kuormitus vaihtelee selvästi sadannan mukaan ja fosforin kuormitus oli vähäsateisena vuotena 2018 vain 2 300 kg, kun edellisenä vuotena se oli lähes kolme kertaa suurempi (6 300 kg). Vuosien 1990 - 2018 keskiarvo on 4 500 kg.

Kunnostustoimien vaikutuksia arvioidaan vedenlaadun seurannoilla. Järveltä otetaan vesinäytteitä kesäaikana kaksi kertaa kuukaudessa, toinen näytteenotto on osa ELY-keskuksen viranomaisseurantaa ja toinen on hankkeen kustantama. Kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet hankkeen aikana, vaikka kuormitus ei ole vähentynyt. Levien määrää kuvaava a-klorofylli on selvästi vähentynyt hankkeen aikana ja vuosien 2012 - 2015 keskiarvo on lähellä hyvän tilan raja-arvoa. Levämäärä on kuitenkin lisääntynyt vuoden 2016 jälkeen ja kesällä 2018 sitä oli lähes yhtä paljon kuin ennen kunnostuksen aloittamista. Vuoden 2019 viikoittaisessa leväseurannassa sinilevää havaittiin jo kesäkuun alussa, mutta kesän 2019 levätilanne on parempi kuin kesällä 2018.

Hapetuksen tavoitteena on pitää alusvesi ja sedimentin pintakerros hapellisena fosforin liukenemisen vähentämiseksi sedimentistä. Talviaikaista syvänteen happikatoa estetään yhdellä hapettimella. Talvella 2019 se oli käynnissä 22.1. - 12.4. Kesällä käytetään neljää laitetta, jotka käynnistettiin 3.6. Hapetusta jatketaan syyskuulle. Hapetuksen tehoa on seurattu viikoittaisilla mittauksilla. Pohjan läheistä happea ja lämpötilaa on jo kolmen kesän aikana seurattu myös automaattisella mittarilla. Happipitoisuus pysyi hyvänä heinäkuun hellejaksoon asti, jolloin happi väheni tyydyttävälle tasolle. Elokuun alussa happitilanne parani sään viiletessä.

Vesikasvillisuuden niittojen tavoitteena on parantaa kalojen kutualueita ja rantamaisemaa sekä lisätä veden vaihtuvuutta rannoilla. Heinäkuun lopussa niitettiin eteläpään väylästä, kirkkorannasta ja Gustavelundin sekä Halosenniemen ja Suvirannan edustalta yhteensä 10 900 m², mistä kertyi niittomassaa 500 m³. Rantamo-Seittelin kosteikko sijaitsee kulttuurimaisema- alueella ja näkymä kosteikon yli on pidettävä avoimena. Tämän takia kosteikon reunoilta niitettiin kasvillisuutta heinäkuun lopulla. Kosteikon tehoa seurataan vesinäyttein ja automaattisella seurantalaitteistolla.

Ravintoketjukunnostusta jatketaan ankeriasistutuksilla (3000 kpl) elokuussa. Ulappa-alueen kalaston seurantanäytteenotto toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa elokuussa. Kesän aikana otetut planktonnäytteet määritetään syksyllä. Hoitokalastus alkaa loka-marraskuussa veden viilennyttyä siten, että kalat parveutuvat.

Hankkeen kustannusseuranta ja talous

Tuusulanjärven kunnostushankkeen kustannukset sisältyvät hankkeen siirtoa koskevan sopimuksen mukaisesti ympäristökeskuksen talousarviossa ja kustannusseurannassa erittelykoodilla eriteltynä Ympäristönsuojelun palveluyksikön käyttötalousmenoihin. Hankkeen vuoden 2019 talousarviotiedot, kustannusseurantatiedot tammi-kesäkuulta ja alustava tilinpäätösennuste on esitetty liitteessä.

Kunnostushankkeen toimintamenot (175 000 euroa) on ympäristökeskuksen talousarviossa katettu kokonaan Järvenpään ja Tuusulan yhteistoimintakorvauksilla. Järvenpää maksaa Ympäristönsuojelun palveluyksikölle vuonna 2019 talousarvion mukaan yhteistoimintakorvauksia yhteensä 148 348 euroa, josta 90 000 euroa (61 %) kohdistuu Tuusulanjärven kunnostushankkeeseen. Tuusulan yhteistoimintakorvausten kokonaismäärä palveluyksikölle on 167 364 euroa, ja siitä 85 000 euroa (51 %) kohdistuu kunnostushankkeelle.

Ympäristökeskus on hakenut vuodelle 2019 Uudenmaan ELY-keskukselta vesiensuojeluavustusta kunnostushankkeelle 20 000 euroa. Haettu avustussumma ei kuitenkaan sisälly hankkeen talousarvioon, koska ELY-keskuksen avustuspäätös ei ole vielä ollut tiedossa talousarviota tehtäessä ja siitä päätettäessä.

Uudenmaan ELY-keskus on 12.6.2019 tekemällään päätöksellä (UUDELY/12620/2018) myöntänyt ympäristökeskukselle vesiensuojeluavustusta enintään 16 % avustuksen käyttötarkoituksen mukaisista hyväksyttävistä kustannuksista. ELY-keskuksen myöntämän avustuksen maksatus siirtyy vuoden 2020 kesään, eikä sitä voida ottaa huomioon vielä vuoden 2019 tilinpäätöksessäkään. Kesäkuun 2019 kirjanpitotietojen ja alustavan tilinpäätösennusteen perusteella ELY-keskuksen avustus hankkeelle vuonna 2019 tulee olemaan noin 14 000 euroa. ELY-keskuksen avustus vuodelta 2019 kirjataan vuoden 2020 tilinpäätökseen ja kohdennetaan Järvenpään ja Tuusulan yhteistoimintakorvauksia hyvittäväksi kuntien vuoden 2019 rahoitusosuuksien suhteessa.

Tuusulanjärven kunnostushankkeelle budjetoidut asiantuntijapalvelut toteutuvat takapainotteisesti, mikä on pyritty ottamaan huomioon hankkeen tilinpäätösennusteessa. Jos Järvenpään ja Tuusulan hankkeelle maksamista rahoitusosuuksista jää vuoden 2019 lopussa positiivista toimintakatetta, otetaan se huomioon kyseisten sopijakuntien yhteistoimintakorvausten tasoituslaskelmassa siten, että hankkeelle liikaa maksetut korvaukset hyvittävät tarvittaessa asianomaisen kunnan ympäristökeskukselta saamien muiden palveluiden lisämaksuja, tai liikaa maksettu osuus palautetaan kunnalle.