Perustelut
Kunnanhallitus on käsitellyt kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2025-2034 kokouksissaan 25.11.2024 § 424 ja 2.12.2024 § 441. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan 9.12.2025 § 135 kasvun ja talouden hallintaohjelman vuosien 2025-2034 linjaukset. Linjaukset olivat talouden perustan vahvistaminen, palveluverkon tiivistäminen, toiminnan tuottavuus sekä investointiohjelma. Keskeisenä linjauksena myös toimintamenojen kasvun hillintä ja sen myötä yleistä kustannuskehitystä matalampi taso.
Tuottavuuden mittaaminen toteutetaan tilinpäätöstilanteessa 2025 mittareilla, joista on saatavissa kuntatasoiset tiedot luotettavasti. Pitkän aikavälin näkökulmasta tuottavuuden laskentaa, mittaamista ja seurantaa on kehitettävä osana kunnan talouden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamista. Tuottavuusmuutosta on tarkoituksenmukaista tarkastella tarkemmin palvelujen tasolla. Palvelujen yksikkökustannusten tarkastelu valituissa palveluissa, on otettava jatkossa osaksi taloussuunnittelua ja yksikkökustannusten kehitysten vuosittaista seurantaa.
Kunnanhallitus päätti 26.5. § 277, että tuotavuuden mittaamisen ja mittareiden valmisteluun sekä kasvun ja talouden hallintaohjelman 2025-2024 neljännesvuosiraportointiin saadaan lisäaikaa elokuulle 2025. Ensimmäinen raportointi vuodelta 2025 annetaan siten ajanjaksolta 1,1,-30.6.2025.
Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2025 kasvun ja talouden hallintaohjelma 2025 - 2034
Talouden perustan näkökulmasta kunnan elinvoiman, veropohjan ja tulorahoituksen vahvistaminen, asuin- ja työpaikkatonttien kaavoitusten ja myyntien voimakas edistäminen sekä väestön ja yritysten saaminen Tuusulaan eivät ole kaikilta osin toteutuneet.
Talouden perustan vahvistaminen
kunnan elinvoiman, veropohjan ja tulorahoituksen vahvistaminen
- Kunnan elinvoima on EVP-indeksillä mitattuna hieman alle 74 ja kunta on sillä 10 parhaimman kunnan joukossa
- Veropohjan ja tulorahoituksen vahvistamisen näkökulmasta, veropohja ei ole kehittynyt suotuisasti vuonna 2025. Verokertymien taso on tammi-kesäkuussa 1,4 miljoonaa euroa viime vuotta alempi (kunnallisvero -0,7 miljoonaa euroa, yhteisövero -0,9 miljoonaa euroa, kiinteistövero +0,2 miljoonaa euroa). Elokuun veroennusteen mukaan kunnan verotulot jäävät 5 miljoonaa euroa talousarvion tasosta 113,8 miljoonaa euroa, ollen 108,8 miljoonaa euroa vuonna 2025.
- Asuin ja työpaikkatonttien kaavoitus on edennyt suunnitellusti tammi-kesäkuussa. Rykmentinportti I ja Sammonmäki IV yritysalueiden asemakaavat saivat lainvoiman. Mattila II ja Peurantie 20 asuinalueiden asemakaavat hyväksyttiin keväällä valtuustossa.
- Kunnan elinvoiman näkökulmasta asuin- ja työpaikkatonttien myynti ei ole alkuvuonna toteutunut odotetusti. Tavoite on myydä asuintontteja ja työpaikkatontteja noin 13 M€:n arvosta. Toteutuneita kauppoja on alkuvuonna kaksi asuintonttia ja yksi yritystontti. Vaikean markkinatilanteen vuoksi tähän mennessä on kertynyt yhteensä noin 0,3 M€. Maan myyntitulojen arvioidaan jäävän, kaikkien tonttikauppaneuvotteluidenkin onnistuessa, 3,2 miljoonaa euroa talousarviota pienemmiksi. Sopimustuloutuksien odotetaan toteutuvan budjetoidusti. Useita tonttineuvotteluja on käynnissä edelleen.
väestön ja yritysten saaminen Tuusulaan
- väestökehitys on ollut alkuvuonna positiivinen, tammi-kesäkuussa asukkaita oli 399 enemmän kuin vuoden 2024 lopussa, asukasmäärä oli 42 655
- Tuusulan yrityskanta Q2 2024 oli 3573 yritystä, Q2 2025 tietoa ei ole käytettävissä
Palveluverkon tiivistäminen
kiinteistöistä luopumisen vahdittaminen (viimeisin tilannekuva tekninen lautakunta 19.11.2024 § 111), nyt asia on omana päätöasianaan kh 25.8 kokouksessa
- Vajaakäyttöisten kiinteistöjen kehittämis- ja realisointisuunnitelman toimeenpanoa edistetään valtuuston 8.6.2020 päätöksen mukaisesti. Kiinteistöjä on alkujaan ollut myyntilistalla 25 kpl. Kiinteistöistä 5 kpl on luovutettu ja 5 kohdetta on siirtynyt tontinluovutukseen (rakennukset purettu) ja kolme kiinteistöä on tulossa myyntiin tämän syksyn aikana.
Kunnanhallituksessa 25.8.2025 on käsittelyssä neljän kohteen lisääminen realisoitavaksi. Tarkoituksena on tuoda päätettäväksi vuosittain uusia kiinteistöjä realisointilistaan. Listalle lisättävät kiinteistöt ovat Tilapalvelujen katsomia kiinteistöjä, joille kunnalla ei ole käyttöä. Ennen kuin säästöt realisoituvat, rakennettujen kiinteistöjen osalta tulee tehdä erinäisiä toimenpiteitä kuten luvitus, kaavoitus, lohkominen ja tekniset toimenpiteet.
käyttötaloushyötyjen realisointi
- Puretuilla ja luovutetuilla rakennuksilla on vähennetty vuosien 2023-2025 välillä kiinteistöjen ylläpitokuluja noin 403 000 euroa
Toiminnan tuottavuus
henkilöstömäärän ja rakenteen optimointi
- henkilöstömäärän ja rakenteen optimointi vaativat huomiota talousarviota 2026 valmistelussa
- henkilöstökustannusten muutos on +2,0 miljoonaa euroa, joka on +4,2 % tammi-kesäkuu 2025 vs. 2024
- tammi-kesäkuu 2025 teoreettinen htv oli 921,7 ja hinta 54 144 euroa, toteutunut htv oli 848,6 ja hinta 58 806 euroa
- tammi-kesäkuu 2024 teoreettinen htv oli 921,6 ja hinta 51 945 euroa, toteutunut htv oli 857,2 ja hinta 55 844 euroa;
prosessien tehostaminen ja automaatio
- pilottikokeilussa merkittävä on ostolaskujen käsittely, jota ei ole vielä arvioitu
- on tehty tekoälykokeiluja, joista käyttäjät ovat kokeneet kyselyn perusteella työn tehostumista
toiminnan tuottavuuden parantaminen ja tuotantotapojen arviointi
- kunnassa on tehty tuotantotapojen arviointia palvelukatalogityötä, mutta asia ei ole edennyt tavoitteen mukaisesfi, edunvalvontapalvelut on siirretty valtion vastuulle
Investointiohjelma
investointien välttämättömyyden arviointi, priorisointi ja ajoittaminen (esim. infrainvestoinnit sekä niiden tarkempi kustannusarviointi ja seuranta)
kasvavan lainamäärän hallinta em. keinoin
Toimintamenojen kasvun hillintä – yleistä kustannuskehitystä matalampi taso
toimintamenojen kriittinen läpikäynti
- Valtiovaranministeriö (VM) on arvioinut vuoden 2025 kuntatalousohjelmassa, että kuntien kustannuskehitystä kuvaava peruspalvelujen hintaindeksi vuonna 2025 on 3,4 prosenttia.
- peruskunnan ulkoiset toimintamenot ovat kasvaneet tammi-kesäkuussa 1,9 miljoonaa euroa vuoden 2024 vastaavan ajankohdan tasosta, muutos on 2,4 %
- kunnan ulkoiset toimintamenot yhteensä (peruskunta + VHL) ovat kasvaneet kumulatiivisesti tammi-kesäkuussa 1,8 miljoonaa euroa edellisvuodesta, muutos on 2,2 %
- toimintamenojen kriittinen läpikäynti on meneillään osana TA 2026 valmistelua
Tuottavuuden mittaaminen
Tuottavuus määritellään perinteisesti tuotoksen ja panoksen suhteena. Määritelmä on soveltuva ja toimiva myös nykyisessä tieto- ja palveluvaltaisessa ympäristössä. Tuottavuus kuvaa jonkin tuotantoyksikön kykyä muuttaa panoksia tuotoksiksi. Käytännössä tuottavuuden mittaaminen edellyttää sen tarkastelua, mitä yksikön tuotokset ja panokset ovat ja miten niitä mitataan. Kun tuotannossa käytetään useita panoksia ja/tai valmistetaan useita tuotoksia, ne pitää laskea yhteen tuottavuusluvun saamiseksi. Mittaamista voidaan tehdä organisaation eri tasoilla. Kunta on varsin kompleksinen organisaatio ja tuottavuuden mittaaminen eri tasoilla vaatii mittareiden määrittelyä sekä laskentamallin rakentamista. Tuottavuuden laskentaa, mittaamista ja seurantaa tulee pitkällä aikavälillä kehittää osana kaupungin talouden, tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamista. Tuottavuusmuutosta on tarkoituksenmukaista tarkastella tarkemmin palvelujen tasolla. Tuottavuuden mittaamista on kehitetty aktiivisesti 2010-luvulla erityisesti 20 suurimmassa kaupungissa. Kehittämistyössä on nostettu esille vaikuttavuus ja asiakasnäkökulmat.
Tuottavuuden parantaminen on osa talouden tasapainotusta. Tuottavuustoimenpiteillä tavoitellaan yleistä kustannustasoa hitaampaa nettomenojen kasvua. Tuusulan tuottavuuden mittaaminen on tarkoitus käynnistää alkuvaiheessa kuntatasoisilla mittareilla. Mittaaminen tehdään kunnan tilinpäätöstiedoilla sekä neljännesvuosittain valtionhallintoon toimitetuilla taloustiedoilla sekä relevanteilla mittaritiedoilla.
Kuntatason mittareiksi esitetään alkuvaiheessa seuraavia:
- Käyttökustannukset, euroa/asukas
- Työvoimakustannukset, euroa/asukas
- Palveluhankinnat, euroa/asukas
- Nettomenot, euroa/asukas
Perustelut
Käyttökustannukset (toimintamenot ja suunnitelman mukaiset poistot) kertovat kunnan tai muun laskentakohteen toimintaansa tarvitsemien tuotannontekijöiden kokonaiskustannukset. Käyttökustannukset kuvaavat kuntatason tuottavuuden analysoinnissa panosten kokonaismäärää,
joka suhteutetaan kunnan asukasmäärään. Asukasmäärä kuvaa kuntatason tuottavuuslaskennassa tuotosta ja sen muutos kertoo palvelujen kysynnän volyymin muutoksesta.
Työvoimakustannukset-mittari kuvaa kunnan henkilöstöpanostuksen määrää asukasta kohden. Mittari suhteuttaa henkilöstö- ja työvoimavuokrauksen kustannukset asukasmäärään. Työvoimakustannukset edustavat suurinta resurssipanosta tuottavuuden näkökulmasta.
Palveluhankinnat-mittariin lasketaan ulkoiset palvelujen hankinnat, josta työvoiman vuokrauskustannukset on poistettu. Mittari suhteuttaa palveluhankintojen kustannukset asukasmäärään, mikä kuvaa ulkoa hankittavien panostusten määrää asukasta kohden.
Nettomenot eli toimintakate kertoo toimintatulojen ja -menojen erotuksena siitä, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Mittari suhteuttaa nettomenot asukasmäärään.
Tuottavuuden mittaamisen käynnistämiseksi esitetään edellä mainittuja mittareita. Ensimmäinen mittaaminen suoritetaan 2025 tilinpäätöstiedoin, jota verrataan vuoden 2024 tilinpäätöstietoihin. Kunnan tiedolla johtamisen alustan kehittämisen edetessä vuoden 2026 alusta lähtien mittaaminen toteutetaan neljännesvuosittain. MIttaamiseen käytetään kunnan valtionkonttoriin toimittamia taloustietoja.Kunnilla ja kuntayhtymillä sekä hyvinvointialueilla ja hyvinvointialueyhtymillä on lakisääteinen velvollisuus raportoida taloustietonsa Valtiokonttorin Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietopalveluun.
Hallintosäännön 46 §:n 2. mom. mukaan kunnanhallitus ja johtokunta raportoivat talousarvion toteutumisesta valtuustolle osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä.