Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 14.1.2025

Perustelut

Lausuntopyyntö 
Mäntsälän kuntakehityslautakunta on päättänyt asettaa 6.11.2024 § 123 Mäntsälän strategisen yleiskaavan 2050 luonnoksen maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 §:n mukaisesti nähtäville 18.11.2024-17.1.2025 väliseksi ajaksi, ja pyytää siihen lausuntoa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalta. 

Suunnittelualue ja strategisen yleiskaavaluonnoksen kuvaus 

Mäntsälän strateginen yleiskaava 2050 on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma koko kunnan alueelle. Siinä näkyvät Mäntsälän kunnan maankäytön suuret linjat ja tavoitteet sekä erilaisten toimintojen yhteensovittaminen ja yleispiirteiset aluevaraukset, jotka edelleen ohjaavat alueidenkäytön suunnittelua ja järjestämistä, asemakaavoitusta ja tarvittaessa osayleiskaavoitusta. Kaavan laatimisprosessi noudattaa maankäyttö- ja rakennuslaissa määriteltyä yleiskaavan laatimisprosessia. Kaavaselostuksen mukaan strateginen yleiskaava 2050 viestii siitä, miltä kunta näyttää etenkin yleiskaavan tavoitevuotena 2050, ja sillä määritellään kunnan maankäytön tulevat kehittämisen painopisteet. 

Strategisella yleiskaavalla määritellään pysyvän asumisen ja uuden asunto- ja toimitilarakentamisen, palvelujen saatavuuden, vesihuollon järjestämisen, maaseutuelinkeinojen ja virkistyskäytön kehittämisen tavoitteet sekä erityyppisten alueiden rakentamismahdollisuudet, volyymit ja suunnittelutavat. 

Asian käsittely 

Koko kun­taa kos­ke­va Mänt­sä­län yleis­kaa­va 2050 käyn­nis­tet­tiin maa­lis­kuus­sa 2018. Mäntsälän kun­nan­hal­li­tus on (21.11.2022 § 236) päät­tä­nyt, että Mänt­sä­län yleis­kaa­vaa 2050 jat­ke­taan stra­te­gi­se­na. Näin ol­len yleis­kaa­vatyö­tä jat­ke­taan ni­mel­lä Mänt­sä­län stra­te­gi­nen yleis­kaa­va 2050. Yleis­kaa­va on nyt luon­nos­vai­hees­sa. Ympäristölautakunta on yleiskaavan edellisessä vaiheessa antanut lausuntonsa 14.9.2021. 

Ehdotus

Esittelijä

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää

• antaa Mäntsälän strategisesta yleiskaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon: 
   

Osayleiskaavojen kumoaminen 

Mäntsälän kunnassa on kahdeksan voimassa olevaa osayleiskaavaa. Osayleiskaavat ohjaavat maankäyttöä ja rakentamista viidesosassa kuntaa. Mäntsälän strategisen yleiskaavan on tarkoitus kumota kaikki kunnassa voimassa olevat osayleiskaavat. Strateginen yleiskaava on huomattavasti yleispiirteisempi kuin voimassa olevat osayleiskaavat, mikä tarkoittaa, että osayleiskaavojen kumoaminen tulee poistamaan kunnassa laajoilta alueilta voimassa olevia kaavamääräyksiä ja -merkintöjä. Luontoarvojen säilymisen näkökulmasta tämä on todella huolestuttavaa, sillä osayleiskaavoissa on mukana huomattava määrä arvokkaita luontokohteita (mm. luo), joita yleiskaavassa ei ole esitetty, ja jotka näin ollen tulevat menettämään niitä turvaavat kaavamerkinnät ja -määräykset. Ekologisen verkoston ja arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen sekä luonnon monimuotoisuus on tuotu esiin myös strategisen yleiskaavan selostuksen tavoitteissa ja toimenpiteissä. 

Ympäristölautakunta katsoo, että voimassa olevien osayleiskaavojen kumoaminen ja arvokkaita luontokohteita turvaavien kaavamerkintöjen ja -määräysten häviäminen aiheuttaa merkittävän haasteen Mäntsälän arvokkaiden luontokohteiden turvaamiselle tulevaisuudessa.

Luonto 

Laajoissa yhtenäisissä metsäalueissa vaikuttaa olevan käytössä jonkinlainen puskurivyöhyke, jota ei ole kuitenkaan kuvattu kaavaselostuksessa. Kaavakartalta puuttuu tämän vuoksi metsäalueita esimerkiksi Sahajärven länsipuolelta ja Mäkijärven ympäriltä. Esimerkiksi Mäkijärven länsipuoli on luontoarvoiltaan todella arvokasta metsää, mutta ko. alueella ei ole kaavakartalla merkintää metsäalueesta eikä arvokkaasta luontokohteesta. 

Yleiskaavan luontoselvitykset on laadittu ainoastaan tietyiltä alueilta, joille on karkeasti arvioitu kohdistuvan tulevaisuudessa maankäytön muutoksia. Kaavatyössä on tärkeää tuoda esiin, että Mäntsälän kunnan alueella on myös paljon alueita, joilta luontoarvoja ei ole selvitetty. Tällä hetkellä kaavakartta antaa vaikutelman, että luonnonsuojelualueiden lisäksi koko kunnassa olisi vain viisi arvokasta luontokohdetta. Lähtökohtaisesti kaavakartalla tulee esittää kaikki tiedossa olevat arvokkaat luontokohteet kunnassa - myös ne, joita on todettu muissa kuin yleiskaavaa varten teetetyssä luontoselvityksessä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on mielellään mukana tältä osin kehitystyössä ja käymässä tarvittavia selvityksiä läpi sekä laatimassa listaa kaikista arvokkaista luontokohteista kunnassa. 

Lisäksi on huomattava, että ainoastaan yli 5 hehtaarin kokoisten arvokkaiden luontokohteiden esittäminen kaavakartalla jättää ulkopuolelle merkittävän määrän arvokasta luontoa, joka jää ilman suojaavia kaavamääräyksiä, ja jolla on siten huomattavasti suurentunut riski hävitä tulevaisuudessa kokonaan. Ympäristölautakunta katsoo, että on ehdottoman tärkeää esittää Mäntsälän kunnan strategisessa yleiskaavassa arvokkaita luontokohteita paljon laajemmin kuin ainoastaan Natura-alueet, viralliset luonnonsuojelualueet ja yli 5 hehtaarin kokoiset arvokkaat kohteet. Pienemmät kohteet on mahdollista merkitä esim. pistemerkinnällä. 

Luonnonsuojelualueiden ja Natura-alueiden osalta tulisi olla vähintään liitekartta, jolla luonnonsuojelualueet on numeroitu ja siten paikannettavissa. Numeroimattomina luonnonsuojelualueiden osalta on mahdoton varmistaa, että kaikki varmasti löytyvät kartalta. Lisäksi kaavakartalla on esitetty ohjeelliset viheryhteystarpeet, muttei tärkeitä ekologisia yhteystarpeita, joiden jatkuvuus tulee turvata. Ekologisten yhteyksien kytkeytyvyys jää hankalasti hahmotettavaksi. 

Pohjavedet 

Ojalan 1-luokan pohjavesialue on Mäntsälän vedenhankinnan kannalta merkittävä. Pohjavesialueella sijaitsee Ojalan vedenottamo, josta katetaan lähes puolet Mäntsälän vedentarpeesta. Yleiskaavaluonnoksessa pohjavesialueelle, pohjaveden muodostumisalueelle ja vedenottamon välittömään läheisyyteen on merkitty niin uusi asuinalue kuin tieliikenteen yhteystarve. Uusi asuinalue ja uusi tieyhteys aiheuttavat riskin niin pohjaveden laadulle kuin määrälle, ja siten myös vedenottamon toiminnalle. Mäntsälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa (Ramboll 2013) esitetään Ojalan pohjavesialueen toimenpidesuosituksena, ettei kaavoituksella tai rakentamisella tule vaarantaa pohjaveden määrän muodostumista pohjavesialueella. Lisäksi suojelusuunnitelmassa todetaan, että vedenottamoiden lähialueet tulisi rauhoittaa rakentamiselta, eikä vedenottamoiden lähialueille tule kaavoittaa uutta asutusta, muuta rakentamista tai uusia maanteitä. Yleiskaava on merkittävin pohjavesialueisiin vaikuttava kaava. Ympäristölautakunta katsoo, että yleiskaavaa laadittaessa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota siihen, ettei pohjavesialueille ja vedenottamoiden läheisyyteen sijoiteta pohjaveden laatua ja määrää vaarantavaa toimintaa. 

Yleiskaavaan on merkitty yhtenä työpaikka-alueena Sälinkääntien teollisuusalue, joka sijaitsee Ojalan pohjavesialueella. Teollisuusalueet aiheuttavat merkittävän riskin pohjavedelle, ja ne soveltuvat huonosti pohjavesialueille. Strategisessa kaavassa tulisikin tarkastella nimenomaan teollisuusalueen toiminnan jatkoa ja vaihtoehtoja. Periaatteena tulisi olla se, ettei pohjavesialueille ylipäätään osoitettaisi kaavoituksella uutta pohjaveden kannalta potentiaalisesti haitallista toimintaa. Yleiskaavan työpaikka-alueita koskevassa kaavamääräyksessä alueille esitetään sijoitettavaksi esim. auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Mäntsälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on kuitenkin todettu, ettei pohjavesialueelle tule sijoittaa pohjaveden puhtautta vaarantavia laitoksia, rakenteita tai varastoja kuten kauppapuutarhoja. Autokauppojen yhteyteen sijoittuu usein myös erilaisia pieniä moottoriajoneuvojen huolto-, pesu- ja korjausyrityksiä. Tällaisia pienyrityksiä, jotka eivät edellytä ympäristölupaa, on hankala valvoa ja ne voivat aiheuttaa merkittävänkin riskin pohjavedelle. Näin ollen tällaisten toimijoiden sijoittuminen pohjavesialueelle tulisi pyrkiä estämään. 

Yleiskaavan vaikutuksia pohjaveteen ei kaavaselostuksessa ole käytännössä arvioitu lainkaan. Kaavaselostuksessa on vain lueteltu Ojalan pohjavesialueella tehdyn rakenneselvityksen tuloksia. Uuden asuinalueen ja uuden tieyhteyden vaikutukset pohjaveden määrään ja laatuun sekä vedenottamon toimintaan tulee arvioida kaavatyössä. 

Kaavan yleisissä määräyksissä todetaan, että tarkemmassa maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa tulee ottaa huomioon ajantasaiset pohjavesiselvitykset. On syytä huomioida, että jatkosuunnittelussa tulee myös tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskiä aiheuttavien toimintojen sijoittamista koskeva yleinen määräys vaatii selkeyttämistä. Ylipäätään pohjavesiriskiä aiheuttava toiminta tulisi sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Puhtaiden hulevesien imeyttäminen on hyvä määräys, mutta tulee huomioida, ettei puhtaitakaan hulevesiä voi imeyttää pilaantuneen maaperän läpi. Likaiset hulevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. 

Yleiskaavan kaavakartalta puuttuvat Hautjärven ja Patamäen pohjavesialueiden välinen raja sekä Levanto-Vasaraisennummen ja Saaren pohjavesialueiden välinen raja. Nämä rajat tulee lisätä kaavakartalle. 

Pintavedet 

Yleisissä määräyksissä todetaan, että järvien ja vesistöjen rannoilla tulee huolehtia tulvasuojelusta. Järvet ovat myös vesistöjä, joten muotoilua olisi hyvä tarkentaa. Kaavaselostuksessa kohdassa 3.1 todetaan, että Mäntsälänjoki alkaisi Sulkavanjärvestä. Mäntsälänjoki alkaa kuitenkin Hunttijärvestä. Kaavaselostuksen mukaan kaavakartalle on merkitty alueen suurimmat joet. Epäselväksi jää, millä perusteella jokien rajaus on tehty ja miksei kartalla näy esim. Onkimaanjokea, Saarenjokea ja Hanhiojaa. Myös Mäntsälänjoki katkeaa kartalla kesken. 

Pienvedet 

Strategista yleiskaavaa varten on teetetty pienvesiselvitys, jota ei tässä vaiheessa ole mukana kaavan liiteasiakirjoissa. Selostuksessa on maininta, että pienvesiselvityksen tulokset tullaan huomioimaan erillisellä liitekartalla, mutta ilmeisesti ei itse kaavakartalla. Liitekartan oikeusvaikutteisuudesta ei ole mainintaa.  

Pienvesien merkitys osana luonnon monimuotoisuutta on todella tärkeä. Pienvedet vaikuttavat veden kiertokulkuun ja ekosysteemeihin, ja lisäksi ne toimivat elinympäristönä lukuisille uhanalaisille lajeille, joita tavataan vain pienvesien mikroilmastossa. Luonnontilaisten pienvesien tila on kaikkialla Etelä-Suomessa heikko, ja merkittävä osa pienvesiluontotyypeistä on uhanalaisia. Strategisen yleiskaavan kaavaselostuksessa ei ole mainittu pienvesiä osana luonnonympäristöä - pienvedet tulee ehdottomasti lisätä mukaan kaavaselostukseen osana luontoa ja vesistöjä. Kunnan tahtotila pienvesien kaltaisten arvokkaiden luonnonympäristöjen suojelemiseksi on tärkeää tulla esiin vuoteen 2050 asti ulottuvasta yleiskaavasta. Kaavan tavoitteena tulee olla luontoarvojen turvaaminen Mäntsälässä myös seuraaville sukupolville. Luonnontilaisten pienvesikohteiden, kuten myös muiden arvokkaiden vesistöjen, tulee olla oikeusvaikutteisten määräysten suojelemia, eikä ympäristölautakunta puolla niiden jättämistä pois kaavakartalta. 

Hulevedet 

Yleisissä määräyksissä on hulevesien osalta mainittu hulevesien muodostumisen ehkäisy sekä riittävä viivytys ja käsittely. Näiden lisäksi hulevesien osalta tulee tuoda esiin myös hulevesien laadullinen kuormitus, ja tämän tärkeys lajien elinympäristöjen turvaajana, esim. ”Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa, ettei hulevesien laadullinen kuormitus vaaranna vastaanottavien vesistöjen vedenlaatua tai lajien elinympäristöjä.” 

Maa-ainesten otto 

Jos ottamisalueet (EO) merkitään tähän pitkälle aikavälille ulottuvaan strategiseen yleiskaavaan, on syytä merkitä ne kaikki. Osaa ottoalueista ei ole merkitty edes pistemäisesti, ja niillä voi olla kiveä otettavaksi jopa 80–100 vuotta tai miljoona kuutiota. Myönnetyt maa-aineslain mukaiset luvat Mäntsälän alueella ovat pitkiä, jopa 20 vuotta, jolloin ympäristön tilanne voi olla muuttunut merkittävästi esim. asutuksen ja liikenteen suhteen. Asutuksen sijoittaminen lähelle ottamisalueita aiheuttaa toistuvia valituksia melusta, pölystä ja tärinästä tai alueen lisääntyneestä raskaasta liikenteestä ja sen aiheuttamista haitoista.  

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) ja siinä määrätty ehdoton 300 metrin etäisyys asutuksen tai sen oleskelualueen ottoalueen rajasta on edelleen voimassa. Siten olemassa olevien ottoalueiden ympärille olisi hyvä laatia jonkinlainen suoja-alue. Strategisessa yleiskaavaluonnoksessa oleva Ohkolan maa-ainesten ottamisalueen merkintä ei vastaa nykyistä pohjoiseen laajentuvaa toimintaa. Merkittäviä maa-ainesten oton keskittymiä on ainakin Hermanonkimaantiellä, Onkimaantiellä ja Porvoontien vieressä lähellä kuntarajaa, ja niillä on merkitystä alueen kehittämisen kannalta. Lisäksi niillä voi olla ylikunnallisia vaikutuksia. 

Ottoalueet näyttävät laajenevan, mikäli kiviainesta on otettavissa. Tämä perustuu myös yleiseen suositukseen avatun kiviainesalueen kiven käyttämisestä hyödyksi kokonaisuudessaan ympäristön säästämiseksi. Tällöin ei tulisi avattavaksi uusia ottamisalueita pitkin maakuntaa. Usein lähelle merkityt viheralueyhteydet tai muut merkinnät voivat aiheuttaa ongelmaa ottotoiminnan kannalta, kun ne jäävät laajenevan toiminnan alle. Suoja-alue on siksikin suositeltavaa. Mietittäväksi jää, tulisiko joitain alueita rajata pois erinäisistä syistä maa-ainesten ottoon soveltumattomina alueina, jotta viihtyisä ja turvallinen elinympäristö voidaan taata asukkaille Mäntsälässä.   

Tilaa vaativien elinkeinoalueiden aiheuttamat häiriöt, melu, tärinä ja muut ympäristöhäiriöt 

Lähes kaikki uudet tilaa vaativat elinkeinoalueet on suunniteltu vähintään osittain asutuksen, kyläalueen tai luonnonsuojelualueiden välittömään läheisyyteen. Tilaa vaativien elinkeinoalueiden toiminnot voivat aiheuttaa melu- ja tärinähaittaa tai muita ympäristöhäiriöitä, eikä niitä tulisi sijoittaa liian lähelle asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. Häiriöitä aiheuttavan toiminnan sijoittaminen lähelle häiriintyviä kohteita voi myös aiheuttaa tiukempia vaatimuksia toiminnan harjoittamiselle kyseisillä elinkeinoalueilla johtuen syntyvien haittojen vähentämistarpeesta. Mäntsälän pohjoisliittymän alueella sijaitsevien suunniteltujen tilaa vaativien elinkeinoalueiden pitkän aikavälin tavoitteellinen laajenemissuunta on osittain kohti uutta asuinaluetta, mitä olisi syytä harkita samoista syistä. Myös Veturin yritysalueen laajenemissuunta on kohti Hirvihaaran kyläaluetta. 

Muita huomioita 

Kaavaselostuksessa kohdassa 5.10 todetaan, että vesihuollon toiminta-alueet olisi osoitettu kaavakartassa, mutta näin ei kuitenkaan ole. 

Kaavaa varten laadittuihin selvityksiin on linkit selostuksen sivulla 112. Nämä olivat melko vaikeasti löydettävissä. Kaavassa käytetyt aineistot tulisi olla helposti saatavilla osana kaava-asiakirjoja etusivulla. Lisäksi luontoselvityksen liitteenä toimitetut LUOPAS-luokituksen mukaiset arvoluokat puuttuvat materiaalilistasta. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.