Valtuusto, kokous 29.5.2023

§ 67 Kunnanhallituksen valinta

TUUDno-2021-884

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tuula Hyttinen

Perustelut

Hallintosäännön 8.1 §:n mukaan kunnanhallituksessa on kolmetoista (13) jäsentä eli puheenjohtajana toimiva pormestari, varapuheenjohtajina toimivat apulaispormestarit ja kymmenen (10) muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain 32.1 §:n mukaan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi. 

Kuntalain 73.1 §:ssä säädetään vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen seuraavaa:
 
”Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

  1. välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö;
  2. henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa;
  3. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta;
  4. henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.


Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta.

Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.
Edellä 1 momentin 4 kohtaa ei sovelleta kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen.”

Kuntalain 72 §:ssä säädetään vaalikelpoisuudesta valtuustoon seuraavaa:

”Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole:

  1. valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä;
  2. kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;
  3.  kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön;
  4. kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.


Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa.”

Toimielintä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Tasa-arvolain 4a §:n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, apulaispormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • ehdottaa valtuustolle, että
     

VALTUUSTO päättää

  • todeta, että kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii pormestari  ja varapuheenjohtajina apulaispormestarit
  • valita apulaispormestareista toisen kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi ja toisen 2. varapuheenjohtajaksi 
  • valita kunnanhallitukseen kymmenen (10) jäsentä ja heille sekä pormestarille ja apulaispormestareille henkilökohtaiset varajäsenet (13) toimikaudeksi
    8/2021–5/2023.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • todeta, että kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii pormestari  ja varapuheenjohtajina apulaispormestarit
  • valita apulaispormestareista toisen kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi ja toisen 2. varapuheenjohtajaksi 
  • valita kunnanhallitukseen kymmenen (10) jäsentä ja heille sekä pormestarille ja apulaispormestareille henkilökohtaiset varajäsenet (13) toimikaudeksi
    8/2021–5/2023.

Päätös

Valtuusto päätti

  • todeta, että kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii pormestari ja varapuheenjohtajina apulaispormestarit
  • valita apulaispormestareista kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi Tuija Reinikaisen ja 2. varapuheenjohtajaksi Jari Immosen
  • valita kunnanhallitukseen kymmenen (10) jäsentä ja heille sekä pormestarille ja apulaispormestareille henkilökohtaiset varajäsenet (13) toimikaudeksi
    8/2021–5/2023 seuraavasti:

 

Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet
   
Ikkelä Kalle, pormestari Laakso Pekka
Huusko Outi Nieminen Eeva-Liisa
Immonen Jari, 2. apulaispormestari Leinonen Heikki
Kiuru Kim Heikkinen Pekka
Koivunen Aila Mäensivu Karita
Koponen Ari Timonen Mika
Lepojärvi Kati Friman Kari
Nyman Ari Mattila Pentti
Reinikainen Tuija, 1. apulaispormestari Winqvist Margita
Rosenqvist Ulla Åvall Laura
Salmi Lilli Riola Jouko
Stenvall Raimo Laitila Elisa
Tammilehto Tapio Sedig Riitta

Valmistelija

Antti-Pekka Röntynen, hallintojohtaja, antti-pekka.rontynen@tuusula.fi

Perustelut

Valtuusto on kokouksessaan 16.8.2021 § 100 valinnut kunnanhallituksen toimikaudeksi 8/2021-5/2023. Toimikauden päättyessä kunnanhallitus on valittava uudelleen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Valtuuston toimikausi päättyy 31.5.2025.

Hallintosäännön 8.1 §:n mukaan kunnanhallituksessa on kolmetoista (13) jäsentä eli puheenjohtajana toimiva pormestari, varapuheenjohtajina toimivat apulaispormestarit ja kymmenen (10) muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain 32.1 §:n mukaan toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • todeta, että kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii pormestari ja varapuheenjohtajina apulaispormestarit
  • valita apulaispormestareista toisen kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi ja toisen 2. varapuheenjohtajaksi
  • valita kunnanhallitukseen kymmenen (10) jäsentä ja heille sekä pormestarille ja apulaispormestareille henkilökohtaiset varajäsenet (13) jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin. 

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • todeta,​ että kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii pormestari ja varapuheenjohtajina apulaispormestarit
  • valita apulaispormestareista toisen kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi ja toisen 2. varapuheenjohtajaksi
  • valita kunnanhallitukseen kymmenen (10) jäsentä ja heille sekä pormestarille ja apulaispormestareille henkilökohtaiset varajäsenet (13) jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Päätös

Valtuusto päätti

  • todeta, että kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii pormestari ja varapuheenjohtajina apulaispormestarit
  • valita kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajaksi Anna Yltävän ja 2. varapuheenjohtajaksi Arto Lindbergin
  • valita kunnanhallitukseen kymmenen (10) jäsentä ja heille sekä pormestarille ja apulaispormestareille henkilökohtaiset varajäsenet (13) jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavasti

 

 

Luottamushenkilöt   Henkilökohtainen varajäsen
Pormestari Kalle Ikkelä Pekka Laakso
1. apulaispormestari Anna Yltävä Kari Friman
2. apulaispormestari  Arto Lindberg Kim Kiuru
  Mika Mäki-Kuhna Riitta Sedig
  Lilli Salmi Jouko Riola
  Laura Åvall Ulla Rosenqvist
  Elisa Laitila Liisa Sorri
  Veikko Seuna Kati Lepojärvi
  Ari Nyman Pentti Mattila
  Ari Koponen Mika Timonen
  Outi Huusko Eeva-Liisa Nieminen
  Karita Mäensivu Aila Koivunen
  Johanna Sipiläinen Heikki Leinonen

Tiedoksi

valitut, luottamushenkilörekisteri

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.