Valtuusto, kokous 14.11.2022

§ 138 Veroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2023

TUUDno-2022-2129

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Kunnalle suoritettavat verot ovat lain nojalla kunnan tulovero ja kiinteistövero. Lisäksi kunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta. Kuntalain mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verohallinnolle veroprosentit tulee ilmoittaa viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Tuusulan verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton 26.9.2021 antamaan valtakunnalliseen arvioon ja sen kuntakohtaisiin tarkennuksiin. 

Sote-uudistuksen verovaikutuksista
Sote-uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille siirtyvät nettokustannukset ovat arviolta 21,2 mrd. euroa. Kuntien verotuloja siirretään valtiolle hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi. Ansiotuloveroja siirretään noin 13,1 mrd. euroa ja yhteisöveroja noin 0,82 mrd. euroa. Ansiotuloverotuksen muutokset toteutetaan nykyisen verojärjestelmän sisällä. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan yhtä monella prosenttiyksiköllä (12,64 %-yks.) ja valtion verotusta kiristetään vastaavasti. 

Lisäksi kunnilta leikataan peruspalvelujen valtionosuutta 5,36 mrd. euroa ja veromenetysten kompensaatiota 1,94 mrd. euroa. Jos lopulliset siirtyvät kustannukset ovat nykyisissä laskelmissa oletettuja isommat, erotus vähennetään kuntien valtionosuudesta 2024 lähtien. Vuoden 2022 sote-kustannusten toteuma ratkaisee kuntien tulevan valtionosuuspohjan, koska mahdollinen puuttuva raha leikataan vuodesta 2024 alkaen kuntien valtionosuuksista. 
 
Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä uudistuksessa siirtyvällä kunnallisveron prosentilla (12,64 %). Näin ollen Tuusulan kunnan vuoden 2023 veroprosentti on 7,11. Sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti kunnallis- ja yhteisöverotuloissa vuonna 2023, kun osa aiempien vuosien kunnallis- ja yhteisöverotuloista tilitetään vuodelle 2023 vanhojen kunnallisveroprosenttien ja yhteisöverotulojen jako-osuuksien mukaisesti.

Verotulojen kehitys Tuusulassa vuonna 2022

Verotulot kehittyivät myönteisesti tammi-syyskuun verotilitysten ollessa 163,0 milj. euroa ja toteutuen 10,3 milj. euroa edellisvuotta parempana (+ 6,8 %). Yhteisöverojen osuus kasvoi 1,5 milj. euroa (+ 15,2 %), kunnallisverojen osuus 6,2 milj. euroa (+4,6 %) ja kiinteistöverojen osuus 2,7 milj. euroa (+ 32,5 %). 

Kuntaliiton syyskuun ennusteen mukaan vuoden 2022 verotulot olisivat ylittämässä alkuperäisen talousarvion mukaisen tason noin 11 milj. euroa ja muutetun talousarvion (6/2022) 5 milj. euroa. 

Verotulojen kehitysnäkymät

Kunnallisvero
Vuonna 2023 koko maan ansiotulojen ennakoidaan kasvavan hyvän ansiotulokehityksen tukemana 4,1 %. Eläketulojen vuoden 7,5 % kasvu johtuu korkean inflaation vaikutuksista työeläkkeiden tasoon. Hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä kuntaryhmän osuus kunnallisveron tuotosta asettuu 10,0 mrd. euroon, ja kuntien kunnallisverokertymä vähenee 54,0 %.  

Vuonna 2023 veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa vajaalla 50 milj. eurolla. Tästä vajaa 40 milj. euroa johtuu hallitusohjelman mukaisista ansiotasoindeksin tarkistuksista. Kaikki arvioidut kuntien verotulomenetykset huomioidaan lähtökohtaisesti verotulojen menetyksien korvauksina. Vuodesta 2024 eteenpäin arvioidun palkkasumman ennustetaan kehittyvän myönteisesti, mikä näkyisi positiivisesti kunnallisveron tilityksissä vuosina 2025 ja 2026.

Tuusulan osalta vuoden 2023 ansiotulojen kasvu asettunee koko maata korkeammalle tasolle (5,1 %) kuntamme keskimääräistä nopeamman väestönkasvun vuoksi. Kunnallisverotulokertymän arvioidaan vähenevän 103,3 milj. eurolla vuodesta 2022 85,2 milj. euroon vuonna 2023. Tuusulan kunnallisverokertymään vaikuttavat keskeisesti yleisen talous- ja työllisyyskehityksen ohella muutokset väestön kasvussa sekä rakenteessa. Epävarmuutta ennusteisiin aiheuttavat hyvin epävarma taloustilanne ja Ukrainan sodan vaikutukset.

Yhteisöverot
Yhteisöverojen kasvu jatkuu Kuntaliiton arvion mukaan vahvana.  Verovuoden 2022 maksuunpanoarvio on parantunut kuluneen vuoden aikana ja tämä näkyy parantuneena tilityksinä myös ensi vuonna. Kuntaryhmän jako-osuutta korotetaan; suurimpana veroperustemuutoksena on varhaiskasvatusmaksun alentamisen kompensaatio, joka nostaa kuntaryhmän yhteisöveron jako-osuutta 1,25 % -yksikköä vuodesta 2023 alkaen. Yhteisöveron tilitykset kasvavat koko maan ennusteessa keskimäärin 150 milj. euroa per vuosi, josta jako-osuusmuutokset käsittävät reilu 100 miljoonaa euroa. 

Tuusulan kunnalle kertyvien yhteisöverotulojen kehitys on pitkälti sidoksissa kunnassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten ja henkilöstön määrän kasvuun.

Kiinteistöverot
Kiinteistöverojen osalta Kuntaliitto ennustaa koko maassa 1,9 %:n vähennystä vuodelle 2023. Laskua selittää kuluvan vuoden poikkeuksellisen suuri kiinteistöveron kertymä, kun arviolta noin 10 % verovuoden 2021 kiinteistöveroista erääntyi maksuun vasta vuoden 2022 tammi- ja helmikuussa.  Kiinteistöveroarvio vuosille 2022-2025 perustuu kiinteistökannan normaaliin kehitykseen. 

Tuusulan vuoden 2023 kiinteistöverokertymän vähennykseksi arvioidaan 1,0 %. Kuntaliitto ennustaa Tuusulan kiinteistöveroille vuosina 2024 -2025 nollakasvua, mutta kunnan taloussuunnitelmassa on oletuksena 2,0 %:n kiinteistöveron kasvu vuosille 2024-2025.

Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumisen rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen, voimaloiden ja ydinvoimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero myös kaikista maa-alueista (myös asuinrakennusten tonteista), poikkeuksena yleishyödylliset yhteisöt ja rakentamattomat rakennuspaikat. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on nyt 0,93 % - 1,80 %. Tuusulan yleinen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 1,15 %.

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,41 - 0,90 %. Tuusulan vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,48 %. 

Rakentamattoman rakennuspaikan osalta kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 2,00 - 6,00 %. Lisäksi kiinteistöverolain 12 b §:ssä mainituissa kunnissa (pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnat, mukaan lukien Tuusula) prosentti tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti. Tämän seurauksena pääkaupunkiseudun kuntien rakentamattoman rakennusmaan veroprosentiksi tulee määrätä vähintään 3,93 %. Tuusulan voimassa oleva rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti on 6,00 %.

Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman kiinteistön, joka on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, kiinteistöveroprosentti voidaan päättää edellä esitettyä alemmaksi. Jos kunnanvaltuusto on määrännyt erillisen yleishyödyllisen yhteisön veroprosentin, sitä sovelletaan yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen lisäksi myös rakennuksen maapohjaan. Verohallinto päättää, täyttyvätkö yleishyödyllisyyden kriteerit, kunta päättää tässäkin tapauksessa vain kiinteistöveroprosentista.

Tuusulan verotulolajien kehitys

Vuonna 2023 kunnalle ennustetaan kertyvän verotuloja nykyisillä veroprosenteilla yhteensä 106,8 milj. euroa. Verolajikohtaiset arviot perustuvat Kuntaliiton verotulojen ennustekehikkoon 26.9.2022 kuitenkin siten, että ennustetta on täsmennetty seuraavasti:

  • Kunnallisveron arvioinnissa on käytetty Tuusulan oman väestöennusteen mukaisia väestön kasvuja. Vuoden 2023 lopun asukasluvuksi on arvioitu 40 400 ja vuoden 2024 asukasluvuksi 40 745, jonka jälkeen väestön kasvu jatkuisi kuntastrategian mukaisella kasvu-uralla 0,75 % /vuosi.
  • Vuoden 2023 epävarmojen talousnäkymien vuoksi Tuusulan arvioitua kunnallisverokertymää on leikattu kertaluonteisesti vuoden 2023 osalta 2 % ja yhteisöverokertymää 20 % Kuntaliiton ennusteeseen nähden.
  • Kiinteistöveron kasvuna on käytetty vuosina 2024 - 2025 2,0 % vuosi tulevaan uudisrakentamiseen perustuen. 
     

Kunnan verotulojen lopulliseen toteumaan vaikuttavat keskeisesti ansiotulojen kehitys, väestön kasvu, kunnassa toimivien yritysten liiketoiminnan kehitys sekä valtion ja kuntien väliset jako-osuuksien muutokset.

Kunta seuraa alueen kuntien verojen ja maksujen tasoa, tavoitteena on pitää Tuusulan verotus kilpailukyisenä niin nykyiselle kuin uusille asukkaille. Samalla kuitenkin kunnan tulee turvata riittävän vahva rahoituspohja tasapainoisen käyttötalouden varmistamiseksi sekä tulevien kasvu- ja palveluverkkoinvestointien rahoittamiseksi.
 

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2023 seuraavasti:

1. Kunnan tuloveroprosentti 7,11 %

2. Kiinteistöveroprosentit

  • Yleinen kiinteistövero 1,15 %
  • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,48 %
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,35 %
  • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 6,00
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,65
     

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2023 seuraavasti:

1. Kunnan tuloveroprosentti 7,​11 %

2. Kiinteistöveroprosentit

  • Yleinen kiinteistövero 1,​15 %
  • Vakituinen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,​48 %
  • Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,​35 %
  • Rakentamattoman rakennuspaikka kiinteistövero 6,​00
  • Yleishyödyllisten yhteisöjen erillinen kiinteistövero 0,​65

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

talouden ohjaus/toimenpiteet

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.