Valtuusto, kokous 14.11.2022

Perustelut

"Työelämä vaatii mieleltä koko ajan enemmän, suorituskeskeinen yhteiskunta koettelee meidän kaikkien jaksamista. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat kasvavassa määrin työkyvyttömyyttä, yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyssyistä. 20–25 % suomalaisista aikuisista kärsii mielenterveyden haasteista vuosittain, mutta vain joka toinen uskaltaa puhua niistä työpaikallaan. Mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen syy sairauspoissaoloihin työpaikoilla, mielenterveyden sairaspoissaolot ovat kasvaneet liki 50 % viimeisten vuosien aikana. Mielenterveyden häiriöistä johtuvat kustannukset ovat noin 11,1 miljardia euroa vuodessa. Mielenterveyssyiden takia suomalainen työelämä menettää vuosittain yli 17 miljoonaa työpäivää. 

Mielenturvaa-verkosto tuo suomalaiset yritykset ja yhteisöt yhteen ratkomaan työelämän mielenterveyden haasteita. Verkoston on perustanut kymmenen suomalaisen työelämän yritystä, keskusjärjestöä, työnantajaliittoa ja mielenterveysjärjestöä. Mielenturvaa on verkosto, joka tarjoaa tukea, koulutusta ja sparrausta mielenterveyden haasteiden ratkaistuihin työpaikoilla. Verkosto haastaa jokaisen suomalaisen työyhteisön mukaan työskentelemään tärkeän asian puolesta, vahvistamaan mielenterveyttä ja tarjoamaan kattavampia mielenterveyspalveluita. 

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Tuusulan kunta liittyy mukaan Mielenturvaaverkostoon, tekee verkostoon kuuluvan Hyvän mielen työpaikka -suunnitelman ja ottaa käyttöön Mielenturvaa-mallin työntekijöiden mielenterveyden vahvistamiseksi. Kunnan on taloudellisesti kannattavaa panostaa mielenterveyden vahvistamiseen, sillä se vähentää sairaspoissaoloja sekä vähentää työkyvyttömyyseläkeriskiä, mitkä aiheuttavat suuria kustannuksia."

Perustelut

Tuusulan kunnan henkilöstöjohtamisen strategiaan 2022-2025 on kirjattu ”Osaaminen ja kyvykkyydet” -strateginen keino-ohjelma, jonka yhtenä osaprojektina on Työhyvinvoinnin johtaminen. Työhyvinvoinnin johtamisen kokonaisuuden alle sisältyy myös mielen hyvinvointiin liittyvät teemat. Projektin etenemisestä raportoidaan kuukausittain kehittämissalkkuun kohtaan Työhyvinvoinnin johtaminen.

Alla kuvattuna tarkemmin työhyvinvoinnin johtamisen suunnitelma strategiakaudelle 2022-2025 niiltä osin kuin suunnitelmalla on yhteys henkilöstön mielen hyvinvoinnin kehittämiseen. Suunnitelma tarkentuu vuositason suunnitelmiksi koko strategiakauden ajan.

Työhyvinvoinnin johtaminen 2022-2025

Tavoite: Selvittää henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa säännöllisesti

Työhyvinvoinnin tilan selvittämiseksi toteutamme Työhyvinvoinnin Pulssi -henkilöstökyselyn kaksi kertaa vuodessa.  Tilannekuvaa seurataan sekä kunnan johtoryhmässä että toimialueiden johtoryhmissä. Saadut vastaukset ohjaavat työhyvinvointitoiminnan suunnittelua.

Tavoite: Mielen hyvinvointiin liittyvät asiat otetaan ja osataan ottaa puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Tämän edistämiseksi hyödynnämme jo toimivaksi havaittua Aktiivisen tuen toimintamallia, joka ohjaa ottamaa asiat puheeksi mahdollisimman varhain. Tiedotamme Aktiivisen tuen toimintamallista sekä työterveyshuollon tarjoamista matalan kynnyksen palveluista niin esihenkilöitä kuin työntekijöitäkin. Mielen hyvinvoinnin teemalla pidämme myös Erätauko-keskusteluja. Lisäksi työsuojeluvaltuutettumme vierailevat työyksiköissä tapaamassa henkilöstöä.

Tavoite: Mielen hyvinvoinnin palveluiden saatavuuden parantaminen

Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sisältyy jatkossakin työpsykologin yksilö- ja ryhmätapaamiset. Lisäksi lyhytterapia lisätään työterveyshuollon keinovalikoimaan 1/2023 alkaen.

Tavoite: Työhyvinvoinnin ja virkistäytymisen edistäminen

Työhyvinvointiryhmä ideoi keinoja työhyvinvoinnin ja virkistäytymisen edistämiseksi mahdollisimman monipuolisesti myös mielen hyvinvointi huomioiden. Viimeisimpänä on mm. ehdotettu Edenred-liikunta- ja kulttuurietuuden jatkamista sekä valmisteltu Tyhy-rahan käytöstä ohje työpaikoille. Työhyvinvointiryhmä lähettää henkilöstölle tiedotteita omasta toiminnastaan ja vinkeistään työhyvinvoinnin edistämiseksi. 

Tavoite: Selvittää esihenkilöiden työssä kuormittumista ja suunnitella keinovalikoimaa jaksamisen tukemiseksi sen pohjalta

Esihenkilöiden työssä kuormittumisen kartoittamiseksi toteutettiin kysely keväällä 2022. Kyselyn pohjalta esihenkilöille tarjotaan pilottiluonteisena matalan kynnyksen mielenhyvivnoinnin tukea ”Auntie”-palvelussa sekä esihenkilöiden vertaistuen Teams-tilaisuudet. Lisäksi pureudutaan prosessien sujuvoittamiseen ja hallinnollisen työn keventämiseen.

Tavoite: Vahvistaa työkyky-  ja mielen hyvinvoinnin johtamista

Esihenkilöille pidetään tilaisuudet työkykyjohtamisen teemalla mm. miten tunnistaa ensimmäiset viitteet heikkenevästä työkyvystä, kuinka ottaa asiat puheeksi työntekijän kanssa, mitä tukikeinoja on käytettävissä sekä miten huolehtia omasta jaksamisesta. Työntekijöille tarjotaan teemaan liittyviä webinaareja.

Tavoite: Työurajohtaminen/työurasuunnittelu

Laaditaan työurasuunnitelma (1/2023->), jossa huomioidaan työhyvinvointi ja mielen hyvinvointi eri elämäntilanteissa, oman osaamisen hallinta ja kehittäminen.

Tavoite: Hyvän mielen työpaikka ®merkin hakeminen

Haetaan Mieli Ry:n ”Hyvän mielen työpaikka” -merkkiä viimeistään vuonna 2025. Hyvän mielen työpaikka -merkkiä varten on olemassa erillinen oma kriteeristö.

Henkilöstö on tärkein voimavaramme, joten on tärkeätä huolehtia ja edistää henkilöstön työhyvinvointia. Kunnan on taloudellisesti kannattavaa panostaa mielenterveyden vahvistamiseen ennakoivilla toimenpiteillä sairauspoissaolojen sijaan.

Olemme henkilöstöpalveluissa tutustuneet ”Mielenturvaa-malliin”. Mallissa korostetaan samoja asioita, kuin mitä kunnan työhyvinvoinnin johtamisen suunnitelmassa on suunniteltu tulevalle neljälle vuodelle. Olemme päättäneet hakea ”Hyvän mielen työpaikka”-merkkiä viimeistään vuonna 2025, jonka saamisen edellytyksenä on tarkat kriteerit. Meillä henkilöstöpalveluissa on saatavilla mielen hyvinvointiin liittyvää aineistoa mm. STM/Työterveyslaitoksen Työelämän mielenterveysohjelma työkalupakkeineen sekä Kevan oppimisympäristö ja Mieli Ry:n ”Työelämän mielenterveys”, joita voimme hyödyntää toiminnan suunnittelussa.

Mielenturvaa verkosto olisi varmasti hyödyllinen, mutta myös maksullinen verkosto. Perustuen edellä esitettyyn työhyvinvoinnin johtamisen suunnitelmaan ja esitettyihin toimenpiteisiin vuosille 2022-2025, ei  Mielenturvaa-verkostoon liittyminen tuo lisäarvoa suhteessa niihin toimenpiteisiin, mitä henkilöstöpalveluissa on jo vireillä tai suunnitelmissa lähivuosina, ja missä asiantuntijaverkostoissa olemme jo mukana.