Valtuusto, kokous 23.5.2022

§ 54 Neljännesvuosikatsaus 1/2022

TUUDno-2022-842

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talousjohtaja selostaa kokouksessa neljännesvuosikatsausta ja sen valmistelun tilannetta.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristö

Tuusulan kuntastrategian painopistealueina ovat kunnan elinvoima, hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Kunnan vuoden 2022 alkuvuosi käynnistyi vahvasti tuoreen kuntastrategian toteuttamisen parissa. Asuntorakentaminen jatkui vilkkaana, väestön määrä kehittyi myönteisesti ja yritystonttien kysyntä oli hyvällä tasolla. Mittavat investoinnit palveluverkkoon sekä uusien asuin- ja yritysalueiden infraan jatkuivat. 

Eduskunnan hyväksymät lait hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen henkilöstö, omaisuus sekä sopimukset. 

Koronaepidemia vaikutti edelleen alkuvuonna koko kunnan toimintaan. Toimintaa vallinneissa poikkeusolosuhteissa koordinoitiin tiiviisti Keusoten kanssa. Kunnat palvelut ja toiminnot pystyttiin pitämään käynnissä ilman merkittäviä häiriöitä. 

Ukrainan sodan vaikutukset heijastuivat myös Tuusulaan. Kunnassa varauduttiin sotaa pakenevien ukrainalaisten vastaanottamiseen ja majoittamiseen sekä ohjaamiseen palveluiden pariin. Ensimmäiset ukrainalaiset pakolaiset saapuivat Tuusulaan maaliskuussa.

Talouden toteutuminen

Vuoden 2022 tulosennusteeseen ei ole tehty olennaisia muutoksia ja ennuste tilikauden tulokseksi on 0,9 milj. euroa (alkuperäinen talousarvio 0,9 milj. euroa). 

Kunnan alkuvuoden verotilitys oli 59,6 milj. euroa, ja verotulot toteutuivat kokonaisuutena 4,5 milj. euroa (8,1 %) edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempina. 

  • kunnallisverojen kasvu oli 3,1 milj. euroa (6,2 %). Verotulojen kasvua tuki hyvä palkkakehitys, väestönkasvu sekä parantunut työllisyys. 
  • yhteisöverotulot kasvoivat alkuvuonna 1,1 milj. euroa (25,2 %). Syynä kasvuun oli yritysten hyvä 2021 - 2022 taloustilanne sekä alkuvuonna kertyneet lisäennakot.  Parantunut verovuosi 2021 heijastuu myös positiivisesti tulevien vuosien kehityksiin
  • kiinteistöverot toteutuivat 0,3 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Kasvu johtuu vilkkaa rakentamisen ohella siitä, että rakennusten verotusarvot nousivat kun niiden jälleenhankinta-arvoja on korotettiin. Syy tehtyyn korotukseen löytyy rakennuskustannusten kallistumisesta 

 

Kuntaliiton ennusteen (20.4.2022) mukaan vuoden 2022 verotulot olisivat ylittämässä talousarvion mukaisen tason noin viidellä miljoonaa euroa. Verotuloennusteeseen ei kuitenkaan tehdä epävarman taloustilanteen vuoksi muutoksia tässä vaiheessa. 

Tammi-maaliskuun toimintatuotot kehittyivät kokonaisuutena suunnitellusti. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja toteutui tarkastelukaudella 5,8 milj. euroa. Tontteja luovutettiin 7,6 milj. euron arvosta (myydyt ja vuokratut tontit yhteensä). Syyskuun kumulatiivinen toimintatuottojen toteutuma oli 28,7 % koko vuoden talousarvioon nähden. Puunmyyntituottojen toteuma oli 0,26 milj. euroa (0,2 milj. euroa TA 2022). Alkuvuoden toteuma sisältää Häriskiven ja Rykmentinpuiston alueen puunmyyntituotot, joita ei täysin ollut huomioitu talousarviossa. 

Tammi-maaliskuun toimintamenojen toteuma oli 24,4 % ja ne toteutuivat budjetin mukaisina. Toimintamenojen kasvu oli 4,5 milj. euroa (6,6 %) edellisvuoteen nähden. Toimintamenojen kasvusta Keusoten ostopalveluiden osuus oli 2,1 milj. euroa ja muiden ostopalveluiden osuus 1,4 milj. euroa. 

Keusoten kustannukset nousivat koronaepidemian vaikutuksesta etenkin vastaanottopalveluissa sekä suun terveydenhuollossa. Tarkastelujakson arvioidut koronakustannukset olivat noin 10 milj. euroa. Tällä hetkellä on epävarmaa, että kuinka valtio tulee korvaamaan kunnille ja kuntayhtymille aiheutuvat vuoden 2023 koronakustannukset. Keusoten ennusteen mukainen koko vuoden talousarvion ylitysennuste on yhteensä 33,6 milj. euroa, josta korokustannusten osuus valtion avustusten jälkeen olisi 12,8 milj. euroa. Tuusulan kuntaosuuden ylitysennuste on tällä hetkellä 6,2 milj. euroa, josta koronavaikutusten osuudeksi on arvioitu 2,5 milj. euroa. Keusoten kustannustasoa ovat nostaneet henkilöstön saatavuuden haasteet sekä henkilöostopalvelujen lisääntynyt käyttö; henkilöstön määrä on vähentynyt, vaihtuvuus ja ostopalvelujen käyttö aiheuttaa jatkuvaa toimintaprosessien muutostarvetta ja tehottomuutta. Lisäkustannuksia aiheuttavat vuoronvaihtokielto ja HUSin lakon heijastusvaikutukset.

Kunnan henkilöstökulujen kasvu on ennakoidulla uralla (toteuma 23,7 %). Luminen ja kylmä talvi lisäsi talvikunnossapidon sekä lämmityksen kustannuksia normitalveen nähden. Kasvun ja ympäristön toimialueen ostopalveluiden käyttö kasvoi voimakkaasti ja kokonaisuutena toimialueen toimintakuluista toteutui 26,7 % (v. 2021 24,1 %).
Toimintakate toteutui 23,2 % talousarvioon nähden (toteuma v. 2021 25,9 %). Edellä esitetyissä luvuissa ei ole mukana Vesihuoltoliikelaitos.

Kunnan tammi-maaliskuun käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 11,3 milj. euroa. Loppusuoralla olevan Martta Wendelinin päiväkodin rakentamisesta kertyi tarkastelukaudella kustannuksia 0,9 milj. euroa. Monion rakentaminen eteni aikataulussa ja budjetissa (toteutuneet kustannukset 4,6 milj. euroa). Kirkonkylän koulukampus eteni toteutusvaiheeseen, ja työt aloitettiin vanhan koulurakennuksen purulla. Riihikallion kouluhankkeen suunnittelu jatkui ja Rykmentinpuiston kouluhankkeen elinkaarikilpailutus käynnistettiin. Yhdyskuntatekniikan osalta käynnissä olevia hankkeita olivat mm. Vanha Valtatie, Häriskivi, Rykmentinpuiston työpaikka-alue, Sulan työpaikka-alue, matkakeskus, palvelukeskus, Temmo, Annanpuisto ja Kaukjärvenranta.

Kunnan korollisten lainojen määrä oli maaliskuun lopussa 146,2 milj. euroa, mikä on 11,2 milj. euroa
enemmän vuoden 2021 maaliskuun lainamäärään verrattuna. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä varauduttiin tuleviin investointeihin sekä korkoriskien pienentämiseen nostamalla pitkäaikaisia lainoja 10 milj. euroa sekä tekemällä 40 milj. euron korkosujaukset. 

Vuositason ennuste

Vuonna 2022 koronaepidemian, Ukrainan sodan sekä talousympäristön vaikeasti ennakoivat isot muutokset heijastuvat Tuusulan kunnan toimintaan ja talouteen. Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset ja riskit liittyvät koronaepidemian pitkittymisestä aiheutuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, Ukrainan sodan käänteisiin, avoinna olevaan palkkaratkaisuun, inflaatiokehitykseen sekä investointikustannuksiin. Suomen talouskasvun ennakoidaan hiipuvan loppuvuoden aikana. Vuoden 2022 tulosennusteeseen ei ole tehty muutoksia, tilannetta arvioidaan tarkemmin puolivuosikatsauksen yhteydessä.

Veroennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät yleiseen talouskehitykseen sekä asuntokaupan aktiviteetin ja hyvän väestökehityksen kehittymiseen. Alkuvuoden hyvä taloustilanne heijastunee positiivisesti loppuvuoden verotulokertymään. 

Toimintatuotoissa riskit liittyvät lähinnä tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Kehyskuntien asuin- ja yritystonttien kysyntä on toistaiseksi säilynyt hyvänä. Rykmentinportin yritystonttien vahva kysyntä tukee tontinmyyntitulojen tavoitteiden toteutumista.

Toimintamenojen osalta keskeiset ylitysriskit ovat Keusotessa / yleishallinto ja johdon tuki. Keusoten ennuste koko kuntayhtymän koko toiminnan aiheuttamasta budjettiylityksestä vuodelle 2022 on 33,6 milj. euroa, josta koronaepidemiaan liittyvien nettokustannusten osuudeksi on arvioitu noin 12,8 milj. euroa. Tuusulan kuntaosuuden laskennallinen ylitysennuste on tällä hetkellä 6,2 milj. euroa, josta koronavaikutusten osuudeksi on arvioitu 2,5 milj. euroa. HUS:n osalta Tuusulan kuntalaskutuksen arvioidaan pysyvän alustavien ennusteiden mukaan talousarvion mukaisella tasolla. 

Käyttötalouteen ei esitetä määrärahan muutoksia. Investointien määrärahoihin esitetään yhteensä 2,215 milj. euron lisäystä. Esitetyt määrärahamuutokset on eritelty alla:

  • Martta Wendelin päiväkoti, lisämääräraha 2 000 000 € 
  • Veteraanipuisto, lisämääräraha 120 000 € 
  • Lumilinko, lisämääräraha 35 000 € 
  • Kt 45, Mt 145 Kievarinportti kiertoliittymän parantamien, lisämääräraha 60 000 €.

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi neljännesvuosikatsauksen 1.1.–31.3.2022
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • merkitä tiedoksi neljännesvuosikatsauksen 1.1.–31.3.2022
  • muuttaa vuoden 2022 talousarviota ja hyväksyy liitteen mukaiset määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara selosti asiaa kokouksessa.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • merkitä tiedoksi neljännesvuosikatsauksen 1.1.–31.3.2022
  • muuttaa vuoden 2022 talousarviota ja hyväksyy liitteen mukaiset määrärahamuutokset.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

talouden ohjaus, toimialueet

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.