Perustelut
Hallinto-oikeuden päätös 14.12.2021
Valtuusto päätti kokouksessaan 6.4.2020 § 26, että
- Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
- Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
- kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse
- toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista
- edellyttää ennen lopullista rakentamispäätöstä tarkemmat taloudelliset laskelmat ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä niin toiminta- kuin kiinteistökustannusten osalta
- että jatkotyössä tulee ottaa huomioon HYTE-lautakunnan hankkeesta antama lausunto.
Päätöksen kaksi viimeistä kohtaa lisättiin valtuuston kokouksessa.
Valtuuston päätöstä tulkittiin kunnassa siten, että valtuusto oli päättänyt sitovasti ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen keskittämisestä rakennettavaan Kirkonkylän kampukseen. Sen vuoksi päätöksestä annettiin muutoksenhakuohjaus hallinto-oikeuteen.
Valtuuston päätöksestä valittivat kahdella erillisellä valituksella, Matti Alanko ja 10 muuta, sekä Monica Avellan ja 33 muuta valittajaa. Valittajat vaativat, että hallinto-oikeus kumoaa ja palauttaa uudelleen valmisteluun 6.4.2020 Tuusulan kunnanvaltuuston tekemän päätöksen
Hallinto-oikeus päätti yllättäen ratkaisullaan 14.12.2021, että valtuuston päätös oli luonteeltaan lähinnä asian valmistelun jatkamista ohjaava periaatepäätös. Päätöksessä oli siten ollut kysymys kuntalain 136 §:ssä tarkoitetusta vain valmistelua koskevasta päätöksestä, joka ei sisällä sellaista ratkaisua, josta saa tehdä kunnallisvalituksen. Valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus oli näin ollen poistettava ja valitus ja vaatimus valtuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä oli jätettävä tutkimatta.
Hallinto-oikeus totesi perusteluinaan mm., että valtuusto oli valituksenalaisella päätöksellään päättänyt ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämisen jatkamisesta tietyn vaihtoehdon pohjalta, ja siihen liittyen Klemetskogin koulukiinteistön jatkokäytön arvioimisesta. Valtuuston päätös sinänsä merkitsee asian eteenpäin viemistä yhden vaihtoehdon mukaisena. Valtuusto oli kuitenkin edellyttänyt tarkempien taloudellisten laskelmien esittämistä ennen lopullista rakentamispäätöstä. Tähän nähden toimintojen sijoittamisesta Kirkonkylän kampukseen ei ole vielä päätetty sitovasti ja niin, että muut vaihtoehdot olisi suljettu pois. Valtuusto ei ole näin ollen myöskään sitovasti päättänyt Klemetskogin koulun lakkauttamisesta tai koulukiinteistön jatkokäytöstä, vaan asiaan vaikuttaa se, mitä ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintojen osalta lopulta päätetään.
Kirkonkylän koulun rakentamispäätös
Kirkonkylän koulusta on tehty sitovat rakentamispäätökset.
Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 10.6.2019 § 83 hyväksynyt Kirkonkylän kampuksen hankesuunnitelman nyt toteutuvassa laajuudessa. Valtuuston kokouksen 6.4.202 jälkeen kunnanhallitus hyväksyi 15.6.2020 § 248 Kirkonkylän kampuksen ehdotussuunnitelmat kustannusarvioineen. Edelleen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.11.2021 § 436 tarjouskilpailujen perusteella valita Kirkonkylän koulun rakennusurakan toteuttajat.
Valtuusto on edelleen vuoden 2022 talousarviossa myöntänyt Kirkonkylän kampus -investoinnille hankesuunnitelmaan ja urakkakilpailuun perustuvat määrärahat. Hankekortin perusteluissa valtuusto totesi mm., että kyse on palveluverkkosuunnitelmaan vuosille 2019 -2026 perustuva hanke ja se perustuu kunnanvaltuuston päätökseen 6.4.2020 § 26 Ruotsinkielisen opetuksen siirtämisestä kampukseen.
Ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen siirtämisen valmistelu
Valtuuston linjaukset ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiselle on vahva strateginen suunta, jolla vahvistetaan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta sekä luodaan paremmat toimintaedellytykset toiminnan toteuttamiselle sekä laajenemiselle.
Varhaiskasvatuksen ruotsinkielinen toiminta, ruotsia äidinkielenään puhuville lapsille, on sijoittunut Kievarin päiväkodin yhteen lapsiryhmään Tuusulan Hyrylässä. Ruotsinkielinen esiopetus on sijoittunut Klemetskogin koulun yhteyteen, joskin aamuisin täydentävää varhaiskasvatusta tarvitsevat lapset tuodaan ensin Kievarin päiväkotiin, josta heille on taksikuljetus Klemetskogiin. Iltapäivän osalta täydentävä varhaiskasvatus esiopetusikäisille on järjestetty Klemetskogin koululla.
Luonteva yhteistyö perusopetuksen kanssa on nykytilanteessa etäisyyden vuoksi kuitenkin haastavaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö samassa toimipisteessä tuottaa suuremman ruotsinkielisen työyhteisön ja lasten osalta selkeän jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun.
Ruotsinkielinen perusopetus on järjestetty Tuusulan Klemetskogin koulussa vuosiluokille 1-6. Esiopetuksen järjestämisen paikka on lapsimääristä riippuen vaihdellut Klemetskogin koululla tai Kievarin päiväkodissa. Yläkouluikäisten opetuksen järjestämisessä Tuusula on tehnyt yhteistyötä Vantaan Helsinge Skolanin kanssa.
Oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa on kehittämistoimenpiteistä huolimatta ollut viime vuosina laskeva.
Aiemmassa valmistelussa on osana ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämistä tehty ennakkovaikutusten arviointi 12/2019 -1/2020. Valtuusto linjasi useasta vaihtoehdosta, että valmistelua jatketaan tavoitteena, että ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus siirtyy Kirkonkylän kampukselle 2023 (tällä hetkellä 2024).
Ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannuslaskelmat olivat käytettävissä valtuuston käsiteltäessä asiaa 6.4.2020. Päivitetyt kustannuslaskelmat ovat liitteenä.
Ruotsinkielisen opetuksen siirto Klemetskogin koulusta Kirkonkylän kampukselle mahdollistaa tilojen osalta oppilasmäärän kasvamisen nykyisestä noin 50 oppilaasta 120 oppilaaseen asti. Kustannuslaskelmissa on huomioitava, että vertailu on tehty Klemetskogin oppilasmäärän ja Kirkonkylän kampuksen mahdollistaman ruotsinkielisen opetuksen kasvupotentiaalin välillä.
Klementskogin koulun käyttö muuhun tarkoitukseen ratkaistaan erikseen palveluverkkosuunnitelmatyössä ja kehitettävien kiinteistöjen jatkokäytöstä päätettäessä.
Kuntayhteistyövalmistelut ja jatkotoimenpiteet
Ensisijainen peruste ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen keskittämiselle Kirkonkylän kampukseen on ollut tuusulalaisen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen.
Kuntayhteistyövalmistelut käynnistettiin keväällä 2020, jotta keskeisellä sijainnilla sijaitsevan ruotsinkielisen yksikön palveluita voisivat hyödyntää myös lähikunnat ja samalla mahdollisesti vahvistettaisiin oppilasmäärää. Keskustelua ruotsinkielisen opetuksen kuntayhteistyöstä on käyty Keravan ja Järvenpään kanssa. Neuvottelut aloitettiin Järvenpään kanssa heidän kiinnostuksensa perusteella. Koska Järvenpää tarttui asiaan, neuvotteluja ei voitu jatkaa Keravan kanssa. Koko alueen (Tuusula, Kerava, Järvenpää) oppilaiden ottaminen yksikköön ei olisi jättänyt tilaa Tuusulan ruotsinkielisen opetuksen kasvulle.
22.3.2022 Järvenpään opetus- ja kasvatuslautakunta päätti, että ruotsinkielinen alakouluopetus järjestetään edelleen yhteistyössä Sipoon kanssa. Tätä ratkaisua tarkastellaan uudelleen, mikäli lähikuntien ruotsinkielisiin kouluverkkoihin tulee merkittäviä muutoksia.
Kirkonkylän kampukseen tulevat tilat mahdollistavat paitsi kasvavan Tuusulan asukkaita paremmin palvelevat ja laajemmat palvelut ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle ja opetukselle, niin myös seudulliset yhteistyöratkaisut lähikuntien kanssa.
Toimintakulttuurin kehittäminen
Ruotsinkielisen varhaiskasvatukseen ja opetuksen kehittämisen osalta ennakkovaikutuksia on arvioitu laajemmin kuin kunnan voimassa ollut ohjeistus edellytti tai vastaavissa asioissa oli tehty.
Ennakkovaikutusten arvioinnista on huomioitu jatkovalmistelussa lasten ja heidän huoltajiensa esiin tuomat asiat kielestä, kavereista, koulumatkasta, oppimisympäristöstä ja harrastusmahdollisuuksista. Näiden osalta valmistelu ja työskentely jatkuvat osana toimintakulttuurin kehittämistä siirryttäessä Kirkonkylän kampukselle.
Toimintakulttuurin kehittämistä ja uuden kampuksen suunnittelua on tehty oppilaita ja henkilöstöä osallistaen jo lukuvuosien 2020-21 ja 2021-22 aikana. Klemetskogin koulun kehittämistoimet tähtäävät vahvaan pedagogiseen osaamiseen (yhteisopettajuus, moniammatillinen tiimityö, laaja-alaisen osaamisen kehittäminen, osallisuuden kehittäminen) ja kieliosaamiseen (mm. koulukirjaston kehittäminen).
Kirkonkylän kampuksen suunnittelussa on kaikissa vaiheissa mukana henkilöstöä jokaisesta kampukseen sijoittuvasta yksiköstä. Kampuksella on ruotsinkieliselle opetukselle omat tilansa sekä yhteiskäyttöiset taide- ja taitoaineiden tilat. Jatkumo varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen toteutuu samalla kampuksella. Kirkonkylän kampuksen yhteistä toimintakulttuuria on lähdetty rakentamaan johtamisesta. Varhaiskasvatuspäällikkö, opetuspäällikkö, varhaiskasvatusyksiköiden johtajat ja koulujen rehtorit ovat lukuvuoden 2021-22 aikana luoneet yhteistä johtamismallia.
Tutustumiskäynnit erilaisiin uusiin oppimisympäristöihin ja kaksikielisiin kampuksiin tuovat henkilöstölle mahdollisuuden havainnoida niin erilaisia oppimisympäristöjä kuin toimintakulttuureita. Kalustuksen ja yhteisopettajuuden näkökulmista keväällä 2022 on vierailtu Vantaalla Hämeenkylän koululla, Tuusulassa Kellokosken koululla ja Keravalla Keravanjoen koululla. Kaksikieliseen kampukseen tutustuttiin Sipoon Nikkilän sydämen kampuksella. Syksyllä 2023 on tarkoitus jatkaa vierailuja.
Pätevän henkilöstön saaminen on ollut vaikeaa Klemetskogin koulussa. Pätevän opetushenkilöstön, erityisopetuksen ja oppilashuollon palveluiden saaminen ruotsinkielisinä on todennäköisempää isommalla, keskeisellä sijainnilla olevalla kampuksella. Kirkonkylän kampuksen kaksikielisyys on kiinnostanut hakijoita jo kevään 2022 rekrytoinneissa, ja suomenkielisessä opetukseen on saatu kaksikielisiä opettajia. Ruotsin kielen aseman vahvistuminen suomenkielisessä opetuksessa vahvistaa ruotsin kielen asemaa koko Tuusulassa.
Ruotsinkielisen perusopetuksen sijainti suhteessa oppilaiden kotipaikkoihin vaihtelee. Perheiden asuinpaikat sijoittuvat eri puolille Tuusulaa. Tällä hetkellä (kevät 2022) kolmen kilometrin säteellä Kirkonkylän koulusta asuu 19 oppilasta ja kolmen kilometrin säteellä Klemetskogin koulusta asuu 14 oppilasta. Kirkonkylän kampukselle joukkoliikenneyhteyksien hyödyntäminen on HSL-linjojen myötä mahdollista useammalle oppilaalle kuin Klemetskogin koululle.
Huoltajien kanssa tehty yhteistyö valtuuston käsittelyn/päätöksen 6.4 2020 jälkeen
1.9.2020 ja 14.9.2020 on pidetty huoltajaillat, joissa molempien kieliyhteisöjen huoltajat varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta ovat voineet osallistua keskusteluun hallinnon edustajien kanssa ruotsinkielisen toiminnan toteuttamisesta Kirkonkylän kampuksella. Mahdollisuuksina näissä illoissa tuotiin esiin:
- Yhteisöllisyys ja monikulttuurisuus ovat uuden kaksikielisen kampuksen kantavia voimavaroja ja vetovoimatekijöitä. Alueelle muutetaan kaksikielisen kampuksen vuoksi. Ruotsinkielinen yhteisö voi kasvaa suuremmaksi.
- Kaksikielinen, uusi ja isompi kampus houkuttelee sekä varhaiskasvatuksessa että oppimisessa pedagogisesti taitavaa, pätevää, kielitaitoista henkilöstöä: Isompi kampus – enemmän henkilöstöä – laajempaa osaamista – lapsen oppimisen edellytykset paranevat
- Henkilöstön kieliosaaminen lisääntyy sekä ruotsinkielisessä että suomenkielisessä päiväkoti- ja kouluyhteisössä. Ruotsinkielinen yhteisö vahvistuu, kaksikielinen yhteisö vahvistuu. Mahdollisuudet sekä ruotsinkieliseen toimintaan että kieliyhteisöjen yhteistoimintaan ovat laajat.
- Jatkumo ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen vahvistuu.
- Suomenkieliset perheet ovat olleet kiinnostuneita ruotsin kielen oppimisesta: Jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kielirikasteisuudesta ja kielikylvystä perusopetuksen kielirikasteiseen toimintaan ja ruotsin opettamiseen A1-kielenä vahvistaa ruotsin kielen asemaa suomalaisessa kieliyhteisössä.
- Hoito- tai koulupäivän yhteydessä tarjottava kerho- ja harrastustoiminta laajenee molemmissa kieliryhmissä ja monikielisenä toimintana.
- Päiväkodin ja koulun ulkopuolella vapaa-ajalla lapsilla on laajempi kaveripiiri, ja ruotsin kielelle voi tulla enemmän käyttöyhteyksiä lapsen ja nuoren arjessa.
Toimintakulttuurin kehittämistä on tehty Hem och skolan –vanhempainyhdistyksen kanssa lukuvuosien 2020-21 ja 2021-2022 aikana. Koulun rehtori mukana on ollut mukana joka toisessa vanhempainyhdistyksen kokouksessa. Kokouksissa on käsitelty Kirkonkylän kampuksen suunnittelun eri vaiheita ja työstetty yhdessä koulun eri suunnitelmia (järjestyssäännöt, valinnaisaineet, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta) sillä näkökulmalla, että ne viedään uudelle kampukselle osana toimintakulttuuria. Keväällä 2022 toteutettu Kirkonkylän kampuksen ehdotus nimikilpailusta tuli alun perin Hem och Skolan -yhdistykseltä.
Lukuvuonna 2022-23 toimintakulttuurin kehittämiseksi huoltajat voisivat pohtia, mihin asioihin he haluaisivat Kirkonkylän kampuksella vaikuttaa. Toiveista voidaan poimia 3-5 keskeistä toivetta, joiden toteuttamista ja reunaehtoja pohditaan yhdessä. Ruotsin- ja suomenkieliset yhteisöt yhdessä ja yhteisöt erikseen voivat osallistua toimintakulttuurin kehittämiseen. Kirkonkylän kampuksella vanhempainyhdistyksellä voisi olla rakenne, joka mahdollistaa sekä kieliryhmien erillisen, että yhteisen toiminnan.
Päätös
Ehdotus hyväksyttiin.
Hallintojohtaja Harri Lipasti ja sivistysjohtaja Tiina Simons selostivat asiaa kokouksessa.