Valtuusto, kokous 23.5.2022

§ 62 Kivikiila, asemakaavan muutosnro 3458, ehdotuksen hyväksyminen

TUUDno-2017-1341

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jari Wäre, kehittämis- ja hallintopäällikkö

Perustelut

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 21.12.2017–22.1.2018 välisenä aikana. Kuntasuunnittelu/kaavoitus pyytää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunnon.

Kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 63§ mukainen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavatyön edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. OAS:ia voidaan täydentää ja muokata tarvittaessa.

1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI 

Kivikiila sijaitsee Hyrylän taajamassa. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet; se
sijoittuu Hämeentien varteen ja on saavutettavissa helposti myös
kevyenliikenteenväyliä pitkin. Pohjoisessa suunnittelualueen rajaa Koskenmäentie,
idässä rakennetut korttelialueet ja lännessä Hämeentie. Etelän suunnassa
aluetta rajaa Hämeentie ja Kivimiehentien asuntokorttelit. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1.9 ha.

Aluerajauksessa on osoitettu asuinrakentamista varten suunnittelu
kohde. Asemakaavan muutosalue on laajempi, koska samalla tutkitaan
Koskenmäentien parantamisen tarvitsema tilavaraus.
 
Suunnittelutehtävänä on olemassa olevan aluerakentamisen
tehostaminen pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Tarkoitus on
kaavoittaa alue rivitalojen ja pientalojen rakentamista varten
samalla on tarkoitus kasvattaa alueen rakentamistehokkuutta.
Arvioitu rakentamistehokkuus on noin e=0,25-0,4.   

Muutosalue käsittää Koskenmäen kiertoliittymän kaakkoispuolella olevia korttelialueita ja tähän liittyviä katu- ja virkistysalueita.
 
2  TAVOITTEET
 
Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan läheisellä alueella. Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen rakentaminen. Tavoitteena on myös mahdollisuuksien mukaan kehittää alueen liikenneverkkoa ja mahdollistaa alueen melusuojauksen parantaminen maantiemelua vastaan.
 
3  LÄHTÖKOHDAT
 
Alueen yleiskuvaus

Alueen länsipuolella Hämeentien toisella puolella on autiorinteen ja lahelanrinteen pientalovaltaiset asuntoalueet. Pohjoisensuunnassa on Paijalannummentien varren asuntoaluetta ja Tuusulan hautausmaa Nummenkangas. Vaunukankaan koululle on matkaa noin 700m ja Hyrylän keskustaan noin kilometri. 

Maakuntakaava

Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on saanut lainvoiman 31.5.2016, suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (ruskea). Aluetta koskee lisäksi ruudutus, joka tarkoittaa tiivistettävää aluetta. Suunnittelualue on lisäksi pohjavesialuetta. 
 
Tuusulan yleiskaava 2040

Tuusulan yleiskaava 2040 on ollut luonnosvaiheessa vuonna 2014. Yleiskaava luonnosta on tarkennettu ehdotuksessa, mutta ehdotusta ei ole vielä asetettu nähtäville.
 
Yleiskaava 2010

Yleiskaava 2010:n mukaan alue on (AP) pientalovaltainen asuntoalue. Yleiskaava 2010 on oikeusvaikutukseton. 

Asemakaava

Alueen asemakaava on laadittu vuonna 1980 ja se on vahvistettu 7.5.1982. Asemakaavassa alue on osoitettu merkinnällä AO-10 omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi. Korttelialueen keskelle
on varattu alue viemäriä varten ja koko korttelialueen ympäri on leveä istutettava alueen osa. Muutettavassa asemakaavassa alueen rakentamistehokkuus on e=0,2
ja kerroslukuna on 1½.
 
Maanomistus

Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen yksityisten maanomistajien kanssa on tarkoitus tehdä maankäyttösopimukset. Kaava-
alue tarkentuu työn kuluessa.

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:
  
Kasvatus- ja sivistyslautakunnalla ei ole huomautettavaa Kivikiila, asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Kivikiilan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan yllä olevan lausunnon. 

 

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti todeta lausuntonaan, että Kivikiilan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tulee huomioida kevyen liikenteen väylät ja turvallinen kulkeminen kouluihin.

Valmistelija

Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi
Jaana Koskenranta, museoamanuenssi, jaana.koskenranta@tuusula.fi

Perustelut

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 21.12.2017–22.1.2018 välisenä aikana. Kuntasuunnittelu/kaavoitus pyytää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunnon.

Kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 63§ mukainen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavatyön edetessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. OAS:ia voidaan täydentää ja muokata tarvittaessa.

1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI 

Kivikiila sijaitsee Hyrylän taajamassa. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet; se sijoittuu Hämeentien varteen ja on saavutettavissa helposti myös kevyenliikenteenväyliä pitkin. Pohjoisessa suunnittelualueen rajaa Koskenmäentie,idässä rakennetut korttelialueet ja lännessä Hämeentie. Etelän suunnassa aluetta rajaa Hämeentie ja Kivimiehentien asuntokorttelit. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1.9 ha.

Aluerajauksessa on osoitettu asuinrakentamista varten suunnittelu kohde. Asemakaavan muutosalue on laajempi, koska samalla tutkitaan
Koskenmäentien parantamisen tarvitsema tilavaraus.
 
Suunnittelutehtävänä on olemassa olevan aluerakentamisen tehostaminen pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Tarkoitus on
kaavoittaa alue rivitalojen ja pientalojen rakentamista varten samalla on tarkoitus kasvattaa alueen rakentamistehokkuutta.
Arvioitu rakentamistehokkuus on noin e=0,25-0,4.   

Muutosalue käsittää Koskenmäen kiertoliittymän kaakkoispuolella olevia korttelialueita ja tähän liittyviä katu- ja virkistysalueita.
 
2  TAVOITTEET
 
Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan läheisellä alueella. Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen rakentaminen. Tavoitteena on myös mahdollisuuksien mukaan kehittää alueen liikenneverkkoa ja mahdollistaa alueen melusuojauksen parantaminen maantiemelua vastaan.
 
3  LÄHTÖKOHDAT
 
Alueen yleiskuvaus

Alueen länsipuolella Hämeentien toisella puolella on autiorinteen ja lahelanrinteen pientalovaltaiset asuntoalueet. Pohjoisensuunnassa on Paijalannummentien varren asuntoaluetta ja Tuusulan hautausmaa Nummenkangas. Vaunukankaan koululle on matkaa noin 700m ja Hyrylän keskustaan noin kilometri. 

Maakuntakaava

Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on saanut lainvoiman 31.5.2016, suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (ruskea). Aluetta koskee lisäksi ruudutus, joka tarkoittaa tiivistettävää aluetta. Suunnittelualue on lisäksi pohjavesialuetta. 
 
Tuusulan yleiskaava 2040

Tuusulan yleiskaava 2040 on ollut luonnosvaiheessa vuonna 2014. Yleiskaava luonnosta on tarkennettu ehdotuksessa, mutta ehdotusta ei ole vielä asetettu nähtäville.
 
Yleiskaava 2010

Yleiskaava 2010:n mukaan alue on (AP) pientalovaltainen asuntoalue. Yleiskaava 2010 on oikeusvaikutukseton. 

Asemakaava

Alueen asemakaava on laadittu vuonna 1980 ja se on vahvistettu 7.5.1982. Asemakaavassa alue on osoitettu merkinnällä AO-10 omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi. Korttelialueen keskelle on varattu alue viemäriä varten ja koko korttelialueen ympäri on leveä istutettava alueen osa. Muutettavassa asemakaavassa alueen rakentamistehokkuus on e=0,2
ja kerroslukuna on 1½.
 
Maanomistus

Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueen yksityisten maanomistajien kanssa on tarkoitus tehdä maankäyttösopimukset. Kaava-
alue tarkentuu työn kuluessa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa lausuntonaan, että Kivikiilan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tulee huomioida kevyen liikenteen väylät ja turvallinen kulkeminen kouluihin.


 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Kivikiilan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan yllä olevan lausunnon. 

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan kaavoituksessa on laadittu kaksi luonnosta asemakaavan muuttamiseksi Kivikiilan alueella. Asemakaavamuutosalue sijoittuu Hyrylän keskustaajaman läheisyyteen Kivikiilankujan varrelle.

Asemakaavan muutos koskee korttelia 34027 sekä kortteliin liittyviä katu- ja puistoaluetta.

Asemakaavan muutosluonnoksessa alueelle on osoitettu:

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentamistehokkuus korttelille on osoitettu tehokkuuslukuna e=0,30.

Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella. Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa toteutumattoman pientalokorttelin tehokkaampi ja parempi rakentaminen. Tiiviillä rakenteella pyritään estämään melun leviäminen laajemmin asunto- ja virkistysalueille. Samalla pyritään muodostamaan suojaisa sisäpiha asukkaiden oleskelua varten.

Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että Tuusula kehittyy asumisen alueena. Kaava mahdollistaa myös elinvoiman vahvistumisen keskustojen monipuolisia palveluita, asumista ja viihtyvyyttä kehittämällä. Asemakaava nostaa maanarvoa suunnittelualueella. Suunnittelu-alue on yksityisomistuksessa. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa. Kaavaratkaisu on tehty maanomistajan aloitteesta.

Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 19.12.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut MRL:n 30 §:n mukaisesti nähtävillä 20.12.2017–22.1.2018 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin mielipiteitä ja lausuntoja. Mielipiteet ja vastineet on koottu erilliselle liitteelle ja ne liitetään asemakaavaluonnoksen selostukseen. Mielipiteet kohdistuivat alueen oloihin ja ympäristöön. Erityistä huomiota oli kohdistettu liikenneympäristöön. 

Ehdotus

Esittelijä

Henna Lindström, yleiskaavasuunnittelija, henna.lindstrom@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavaluonnoksen nähtävilleasettamista varten sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman mielipiteisiin ja lausuntoihin laaditut vastineet
  • asettaa asemakaavan ja asemakaavan muutosluonnoksen MRL 62 § ja MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten.

---

Puheenjohtajan jatkettua asiasta keskustelua, Liisa Sorri esitti Margita Winqvistin ja  Päivö Kuusiston kannattamana seuraavan muutosesityksen:

"Lisäysesitys päätösesitykseen:

Kuntakehityslautakunta pitää parempana vaihtoehto 1

Kuntakehityslautakunta edellyttää, että selvitetään, millainen vaikutus koko alueen viihtyvyyteen on rakennustehokkuuden pienentämisellä 0,2 ja 0,25"

Puheenjohtaja totesi, että koska oli kannatettu muutosesitys, on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Kuntakehityslautakunta hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Sorrin muutosesitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa äänestyksessä jaa-ääniä antoivat jäsenet: Lundberg Vesa, Sipiläinen Johanna, Heino Mika, Vaittinen Antti, Kaukolampi Tiia, Rosenqvist Ulla ja Mika Mäki-Kuhna. Ei-ääniä antoivat jäsenet: Anttalainen Jari, Sorri Liisa, Virtanen Jukka, Winqvist Margita, Kuusisto Päivö ja Palomäki Ulla. Suoritetussa äänestyksessä annettin 7 jaa-ääntä ja 6 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi muutosesityksen tulleen hylätyksi äänin 7-6.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi
Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan kuntakehityslautakunta on 25.3.2020 § 28 päättänyt asettaa Kivikiilan asemakaavan muutosluonnoksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää luonnoksesta lausunnon kasvatus- ja sivistyslautakunnalta. Ehdotus on nähtävillä 16.4.2020 - 18.5.2020. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 18.5.2020 klo 16.00.

Tuusulan kunnan kaavoituksessa on laadittu kaksi luonnosta asemakaavan muuttamiseksi Kivikiilan alueella. Asemakaavamuutosalue sijoittuu Hyrylän keskustaajaman läheisyyteen Kivikiilankujan varrelle.

Asemakaavan muutos koskee korttelia 34027 sekä kortteliin liittyviä katu- ja puistoaluetta.

Asemakaavan muutosluonnoksessa alueelle on osoitettu:

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentamistehokkuus korttelille on osoitettu tehokkuuslukuna e=0,30.

Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella. Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa toteutumattoman pientalokorttelin tehokkaampi ja parempi rakentaminen. Tiiviillä rakenteella pyritään estämään melun leviäminen laajemmin asunto- ja virkistysalueille. Samalla pyritään muodostamaan suojaisa sisäpiha asukkaiden oleskelua varten.

Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että Tuusula kehittyy asumisen alueena. Kaava mahdollistaa myös elinvoiman vahvistumisen keskustojen monipuolisia palveluita, asumista ja viihtyvyyttä kehittämällä. Asemakaava nostaa maanarvoa suunnittelualueella. Suunnittelu-alue on yksityisomistuksessa. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa. Kaavaratkaisu on tehty maanomistajan aloitteesta.

Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 19.12.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut MRL:n 30 §:n mukaisesti nähtävillä 20.12.2017–22.1.2018 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin mielipiteitä ja lausuntoja. Mielipiteet ja vastineet on koottu erilliselle liitteelle ja ne liitetään asemakaavaluonnoksen selostukseen. Mielipiteet kohdistuivat alueen oloihin ja ympäristöön. Erityistä huomiota oli kohdistettu liikenneympäristöön. 

Kasvatus- ja sivistyslautakunnan lausunto:

Palveluverkon näkökulmasta on aina hyvä, jos alueiden rakentamista tiivistetään ja saadaan lisää palveluiden käyttäjiä. Tässä puhutaan Vaunukankaan koulun läheisyydestä. Tulevaisuudessa oppilaat ohjaantuvat uuden palveluverkon mukaisesti esim. Lahelan monitoimikampukseen. Sen sijaintia ei ole vielä päätetty.

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Kivikiilan asemakaavan muutosluonnoksesta, kaavasta nro 3458 asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi

Perustelut

Tuusulan kunnan kuntakehityslautakunta on 25.3.2020 § 28 päättänyt asettaa Kivikiilan asemakaavan muutosluonnoksen MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville ja pyytää luonnoksesta lausunnon kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta. Ehdotus on nähtävillä 16.4.2020 - 18.5.2020. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 18.5.2020 klo 16.00.

Tuusulan kunnan kaavoituksessa on laadittu kaksi luonnosta asemakaavan muuttamiseksi Kivikiilan alueella. Asemakaavamuutosalue sijoittuu Hyrylän keskustaajaman läheisyyteen Kivikiilankujan varrelle.

Asemakaavan muutos koskee korttelia 34027 sekä kortteliin liittyviä katu- ja puistoaluetta.

Asemakaavan muutosluonnoksessa alueelle on osoitettu:

Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentamistehokkuus korttelille on osoitettu tehokkuuslukuna e=0,30.

Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella. Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa toteutumattoman pientalokorttelin tehokkaampi ja parempi rakentaminen. Tiiviillä rakenteella pyritään estämään melun leviäminen laajemmin asunto- ja virkistysalueille. Samalla pyritään muodostamaan suojaisa sisäpiha asukkaiden oleskelua varten.

Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että Tuusula kehittyy asumisen alueena. Kaava mahdollistaa myös elinvoiman vahvistumisen keskustojen monipuolisia palveluita, asumista ja viihtyvyyttä kehittämällä. Asemakaava nostaa maanarvoa suunnittelualueella. Suunnittelu-alue on yksityisomistuksessa. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa. Kaavaratkaisu on tehty maanomistajan aloitteesta.

Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 19.12.2017. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut MRL:n 30 §:n mukaisesti nähtävillä 20.12.2017–22.1.2018 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin mielipiteitä ja lausuntoja. Mielipiteet ja vastineet on koottu erilliselle liitteelle ja ne liitetään asemakaavaluonnoksen selostukseen. Mielipiteet kohdistuivat alueen oloihin ja ympäristöön. Erityistä huomiota oli kohdistettu liikenneympäristöön. 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto:

Ajoneuvoliittymäkieltomerkintä kaava-alueen pohjoisreunassa vasten Koskenmäntien eteläreunan pyörätie-jalkakäytävälle: ajoneuvoliittymäkiellon ei tulisi estää jalankulkua ja pyöräilyä varten tarkoitetun liittymän toteuttamista asemakaava-alueen ja Koskenmäentien eteläreunan yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän välille.

 

Ehdotus

Esittelijä

Virpi Lehmusvaara, kansliapäällikkö, virpi.lehmusvaara@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Kivikiilan asemakaavan muutosluonnoksesta, kaavasta nro 3458 asiaselostuksen mukaisen lausunnon.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Helena Sundström, projektipäällikkö, helena.sundstrom@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Kaavoitus on 9.4.2020 pyytänyt lausuntoa Hyrylässä sijaitsevan Kivikiilan asemakaavamuutoksen luonnoksesta. Lautakunnan esityslistan mukana jaetaan kaavaselostus ja -kartat. Aineisto on myös nähtävillä kokuksessa ja Tuusulan kunnan verkkosivuilla (www.tuusula.fi -> Asuminen ja ympäristö -> Kaavoitus ja maankäyttö -> Vireillä olevat kaavahankkeet -> Kivikiila).

Lausuntoon on pyydetty ja saatu lisäaikaa 12.6.2020 saakka.

Sijainti ja maanomistus

Alue sijaitsee Hyrylän taajamassa, Hämeentien, Koskenmäentien ja Kivikiilan rajaamalla alueella. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2,5 ha. Asemakaavan muutos koskee korttelia 34027 sekä kortteliin liittyviä katu- ja puistoalueita.

Alue on pääosin yksityisten maanomistajien hallussa. Kunta omistaa pienen, noin 500 m2 suuruisen alan alueen itäreunassa.

Nykyinen maankäyttö ja ympäristösuhteet

Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on laadittu 1980-luvun alkupuolella (kaava nro. 90) ja sitä täydennetty osittain kaavamuutoksella 1990-luvun alussa (kaava nro. 3232). Alue on toteutunut vain osittain suunnittelualueen itäreunasta. Nykyinen rakennuskanta koostuu pientaloista.

Suunnittelualue sijoittuu tiiviin yhdyskuntarakenteen sisälle. Suunnittelualue rakentuu idästä ja etelästä olemassa olevaan pientaloasutukseen kiinni. Suunnittelualuetta rajaavat lännestä ja pohjoisesta vilkasliikenteiset tiet: Hämeentie ja Koskenmäentie sekä näiden risteysalue. Tiealueiden toisella puolella rakentaminen on niin ikään pientalovoittoista.

Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Lähin vedenottamo sijaitsee n. 800 metrin päässä. Pohjavesi virtaa alueella lounaaseen kohti vedenottamoa. Maanpinta on tasolla +51…56 mpy.

Voimakkaasta liikennemelusta johtuen, leikki- ja ulko-oleskelualueeksi tarkoitettu alue on suojattava siten, että alueen liikennemelutasojen ohjearvot alittavat päiväohjearvon 55 dBA ja yöohjearvon 50 dB. Leikki- ja oleskelupiha-alueet tulee järjestää luonnonvaloisaan ja pienilmastollisilta olosuhteiltaan suojaisaan paikkaan.

Asemakaavaluonnoksen kuvaus

Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella. Asemakaavalla mahdollistetaan rivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja erillisten pientalojen rakentaminen.

Rakentamistehokkuudeksi on esitetty e=0,30. Aiemmin rakennusoikeus on ollut e=0,2. Kaavassa tullaan antamaan määräykset melunhallintaan, pohjaveden huomioimiseen, ajoliittymään ja istutuksiin liittyen. Myös rakennusten arkkitehtuurin laatuun tullaan kiinnittämään huomioita kaavamääräyksissä.

Lausunto

  • Koskenmäentielle on laadittu aluevaraussuunnitelma vuonna 2019 (Koskenmäentien liikenneturvallisuuden kehttämis- ja katualue-varaussuunnitelma, Sitowise, 31.5.2019). Aluevaraussuunnitelmassa on esitetty tilantarve myös Kivikiilankujan liittymälle Koskenmäentielle. Kaavakartassa esitetyllä korttelialueen rajauksella ei aluevaraussuunnitelman mukaista liittymäaluetta pystytä toteuttamaan. Asemakaava-alueen rajaus tulee tehdä niin, että aluevaraussuunnitelmassa esitetty Kivikiilankujan ja Koskenmäentien liittymäalue on mahdollista toteuttaa ko. suunnitelman mukaisesti. Liittymä muutetaan joko liikennevalo-ohjatuksi liittymäksi tai kiertoliittymäksi.
  • Kaava-alueen rajausta tulee tarkistaa yllä mainitun lisäksi Kivikiilankujan varrella niin, että jalkakäytävän tai kevyenliikenteenväylän rakentaminen Kivikiilankujan varteen olisi tulevaisuudessa mahdollista.
  • Kaava-alueen pohjoisraja on asemakaavaluonnoksessa esitetty paikoin hyvin lähelle Koskenmäentien eteläpuolen kevyenliikenteenväylää. Tämän johdosta on mahdollista, että talven aurauslumet päätyvät korttelialueen puolelle. Kaava-alueen rajausta korttelin pohjoisreunalla tulee tarkistaa siten, että Koskenmäentien varren kevyenliiketeenväylän asfaltin ulkoreunan ja kaavan korttelialueen väliin jää kauttaaltaan vähintään 1,5 m levyinen lumitila.  Tämän levyinen lumitila mahdollistaa myös mahdollisten uusien kaapelivetojen tekemisen kevyenliikenteenväylän luiskaan asfalttia rikkomatta.
  • Esitämme, että kaava-alueen pohjoisreunan kaavamerkintää ”Ei ajoneuvoliittymää” tarkennettaan siten, että kevyen liikenteen (jalankulku ja pyöräily) yhteys voisi olla mahdollinen. Yksiselitteinen "ei ajoneuvoliittymää" tarkoittaisi juridisesti sitä, että polkupyöräliittymää ei olisi mahdollista toteuttaa, koska polkupyörä on ajoneuvo.
  • Kaavaehdotuksessa on esitetty kaksi eri vaihtoehtoa (VE1 ja VE2), jotka eroavat toisistaan ainakin ajoliittymälle varatun tilan osalta. Näistä VE2 ei ole toteuttamiskelpoinen ajoneuvojen kääntymisen ja risteysnäkemien kannalta. Lisäksi VE2 aiheuttaisi vesihuollon ja kaapeleiden siirtoja.

Lausuntopyyntö oheismateriaalina.

Kaavamateriaali on nähtävillä osoitteessa: https://kartta.tuusula.fi/applications/hanke/showplan.aspx?map=yes&ID=3458 

Ehdotus

Esittelijä

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää antaa Kivikiilan asemakaavan muutosluonnoksesta, kaavasta 3458, asiaselostuksen mukaisen lausunnon. 

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Perustelut

Asiaselostus

Tuusulan kunnan kaavoituksessa on laadittu Kivikiilan asemakaavan muutosehdotus kaava nro 3548. Asemakaavan tavoitteena on alueen kaavoittaminen tukemaan Tuusulan kunnan kasvua.

perustelut

Asemakaavan muutos alue sijaitsee etelä Tuusulassa Hyrylässä noin kilometrin päässä Hyrylän keskustasta. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet; se sijoittuu Hämeentien varteen ja on saavutettavissa helposti myös kevyenliikenteenväyliä pitkin.  Pohjoisessa suunnittelualueen rajaa Koskenmäentie ja lännessä Hämeentie. Etelän suunnassa aluetta rajaa Kivikiilankuja ja Kivimiehentien asuntokorttelit. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2.75 ha.

Tiivistelmä asemakaavaehdotuksesta

Asemakaavan muutos koskee korttelia 34027 sekä kortteliin liittyviä katu- ja puistoalueita. Asemakaavaa on laajennettu koskemaan kahta (AO) tonttia korttelissa 34029.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö:

  • Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentamistehokkuus vaihtelee korttelissa e= 0,20 ja e=0,30 välillä. Alueella saa rakentaa kahteen kerrokseen, kerrosluku on II.

  • Erillispientalojen korttelialue (AO)

Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentamistehokkuus on e=0,20 ja kerroslukuna on I1/2.

Asemakaavan muutoksessa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelemiseksi, hulevesiin, liikennemelun huomioimiseksi, paikoitukseen, ilman laatuun, kaupunkikuvaan ja arkkitehtoniseen laatuun liittyen.

Asemakaavan muutoksella muutetaan osa alueella olevasta (P) puistoalueesta asuinpientalojen korttelialueeksi ja osa muutetaan (VL) lähivirkistysalueeksi. Samalla muutetaan osa (VP) merkinnällä olevasta pienestä puistoalueesta (VL) lähivirkistysalueeksi ja pieni osa muuttuu tontille ajoa varten korttelialueeksi. Osa Kivikiilankujasta muuttuu (AP) asuinpientalojen korttelialueeksi, jota pitkin muodostuu kulkuyhteys (ajo) korttelin 8118 tonteille 1 ja 2. Olemassa olevaa Kivikiilankujan aluetta siis vähäisesti levennetään ja muutetaan se korttelialueeksi. Kortteleiden väliin jätetään lähivirkistysalue pehmentämään olemassa olevan ja tulevan uudisrakentamisen vaikutuksia.

Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella. Rakentamistehokkuutta on siten nostettu osalla korttelialuetta.  Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa pientalojen rakentaminen. Tiiviillä rakenteella Koskenmäentien varressa pyritään estämään melun leviäminen asuntoalueille. Samalla pyritään muodostamaan suojaisa sisäpiha oleskelua varten.

Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että hyödynnämme metropolialueen tarjoamia kasvun edellytyksiä asumisessa. Tuusula kasvaa ja kehittyy vahvasti mutta hallitusti.

Kaava mahdollistaa myös elinvoiman vahvistumisen keskustojen monipuolisia palveluita ja viihtyvyyttä kehittämällä.

Rakennuksen arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty huomiota kaavamääräyksissä. Kaavassa on annettu määräykset myös melunhallintaan, pohjaveden huomioimiseen, ajoliittymään ja istutuksiin liittyen. Asemakaavaan liittyy rakentamistapaohje.

Asemakaavan muutos nostaa maan arvoa suunnittelualueella. Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle uusia kustannuksia. Kunnallistekniikka ja kadut ovat valmiiksi rakennettuna alueelle. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa asemakaavan oltua ehdotuksena nähtävillä.

Alue on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty tontin omistajan hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisällöstä on neuvoteltu hakijan kanssa.

Suunnittelun vaiheet

Kaavahanke on käynnistetty maanomistajien aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 11.5.–12.6.2017. Vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä ja Tuusulan kunnan nettisivulla sekä lehti-ilmoituksella paikallislehdessä.

Asemakaavaa varten laadittiin kaksi asemakaavaluonnosta, jotka ovat olleet nähtävillä 16.4.2020 - 18.5.2020. Asemakaavaluonnokset asetettiin nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten. Asemakaavaluonnoksista saatiin mielipiteitä 4 kpl ja lausuntoja 13 kpl. Mielipiteet ja vastineet ovat selostuksen liitteenä.

Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelialuetta 2,4687 ha ja rakennusoikeutta muodostuu 6506 k-m2. Rakennusoikeuden määrä lisääntyy 2082 k-m2. Lähivirkistysaluetta on 0,2595 ha ja liikennealuetta on 0,0306 ha.

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa asemakaavaehdotuksen MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa asemakaavaehdotuksen MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa asemakaavaehdotuksen MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markus Torvinen, opetuspäällikkö, markus.torvinen@tuusula.fi
Hannamari Halinen, varhaiskasvatuspäällikkö, hannamari.halinen@tuusula.fi
Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanhallitus päätti 15.11.2021 § 434 hyväksyä laaditun asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa asemakaavaehdotuksen MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten. Kaavaehdotus on nähtävillä 24.11.2021 – 10.1.2022 välisenä aikana. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 10.1.2022 klo 16.00.

Kuvaus

Asemakaavan muutos alue sijaitsee etelä Tuusulassa Hyrylässä noin kilometrin päässä Hyrylän keskustasta. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet; se sijoittuu Hämeentien varteen ja on saavutettavissa helposti myös kevyenliikenteenväyliä pitkin. Pohjoisessa suunnittelualueen rajaa Koskenmäentie ja lännessä Hämeentie. Etelän suunnassa aluetta rajaa Kivikiilankuja ja Kivimiehentien asuntokorttelit. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2.75 ha.

Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella. Rakentamistehokkuutta on siten nostettu osallakorttelialuetta. Asemakaavan muutoksessa alueella on asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialuetta.

Tiivistelmä asemakaavaehdotuksesta

Asemakaavan muutos koskee korttelia 34027 sekä kortteliin liittyviä katu- ja puistoalueita. Asemakaavaa on laajennettu koskemaan kahta (AO) tonttia korttelissa 34029.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö:

  • Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentamistehokkuus vaihtelee korttelissa e= 0,20 ja e=0,30 välillä. Alueella saa rakentaa kahteen kerrokseen, kerrosluku on II.

  • Erillispientalojen korttelialue (AO)

Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentamistehokkuus on e=0,20 ja kerroslukuna on I1/2.

Asemakaavan muutoksessa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelemiseksi, hulevesiin, liikennemelun huomioimiseksi, paikoitukseen, ilman laatuun, kaupunkikuvaan ja arkkitehtoniseen laatuun liittyen.

Asemakaavan muutoksella muutetaan osa alueella olevasta (P) puistoalueesta asuinpientalojen korttelialueeksi ja osa muutetaan (VL) lähivirkistysalueeksi. Samalla muutetaan osa (VP) merkinnällä olevasta pienestä puistoalueesta (VL) lähivirkistysalueeksi ja pieni osa muuttuu tontille ajoa varten korttelialueeksi. Osa Kivikiilankujasta muuttuu (AP) asuinpientalojen korttelialueeksi, jota pitkin muodostuu kulkuyhteys (ajo) korttelin 8118 tonteille 1 ja 2. Olemassa olevaa Kivikiilankujan aluetta siis vähäisesti levennetään ja muutetaan se korttelialueeksi. Kortteleiden väliin jätetään lähivirkistysalue pehmentämään olemassa olevan ja tulevan uudisrakentamisen vaikutuksia.

Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella. Rakentamistehokkuutta on siten nostettu osalla korttelialuetta.  Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa pientalojen rakentaminen. Tiiviillä rakenteella Koskenmäentien varressa pyritään estämään melun leviäminen asuntoalueille. Samalla pyritään muodostamaan suojaisa sisäpiha oleskelua varten.

Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että hyödynnämme metropolialueen tarjoamia kasvun edellytyksiä asumisessa. Tuusula kasvaa ja kehittyy vahvasti mutta hallitusti.

Kaava mahdollistaa myös elinvoiman vahvistumisen keskustojen monipuolisia palveluita ja viihtyvyyttä kehittämällä.

Rakennuksen arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty huomiota kaavamääräyksissä. Kaavassa on annettu määräykset myös melunhallintaan, pohjaveden huomioimiseen, ajoliittymään ja istutuksiin liittyen. Asemakaavaan liittyy rakentamistapaohje.

Asemakaavan muutos nostaa maan arvoa suunnittelualueella. Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle uusia kustannuksia. Kunnallistekniikka ja kadut ovat valmiiksi rakennettuna alueelle. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa asemakaavan oltua ehdotuksena nähtävillä.

Alue on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty tontin omistajan hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisällöstä on neuvoteltu hakijan kanssa.

Suunnittelun vaiheet

Kaavahanke on käynnistetty maanomistajien aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 11.5.–12.6.2017. Vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä ja Tuusulan kunnan nettisivulla sekä lehti-ilmoituksella paikallislehdessä.

Asemakaavaa varten laadittiin kaksi asemakaavaluonnosta, jotka ovat olleet nähtävillä 16.4.2020 - 18.5.2020. Asemakaavaluonnokset asetettiin nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten. Asemakaavaluonnoksista saatiin mielipiteitä 4 kpl ja lausuntoja 13 kpl. Mielipiteet ja vastineet ovat selostuksen liitteenä.

Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelialuetta 2,4687 ha ja rakennusoikeutta muodostuu 6506 k-m2. Rakennusoikeuden määrä lisääntyy 2082 k-m2. Lähivirkistysaluetta on 0,2595 ha ja liikennealuetta on 0,0306 ha.


Sivistyksen lautakuntien lausunto:

Kivikiilan asuinalueelle suunnitellut asuinpientalot ja erillispientalot ovat tyypillisesti lapsiperheiden suosimia asumismuotoja. Tästä johtuen on odotettavissa, että alueelta tulee lapsia ja oppilailta, joiden on pystyttävä kulkemaan sujuvasti lähipalveluihin eli päiväkoteihin ja kouluihin.  Lausuntona todetaan, että Kivikiilan asemakaavamuutoksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisiin kevyen liikenteen väyliin asuinalueelta päiväkotien ja koulujen pihoille.   

Ehdotus

Esittelijä

Tiina Simons, sivistysjohtaja, tiina.simons@tuusula.fi

Kasvatus- ja sivistyslautakunta päättää antaa Kivikiila, asemakaavan muutos nro 3458, ehdotuksesta asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Risto Kanerva, vapaa-aikapalveluiden päällikkö, risto.kanerva@tuusula.fi
Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, ulla.kinnunen@tuusula.fi
Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanhallitus päätti 15.11.2021 § 434 hyväksyä laaditun asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa asemakaavaehdotuksen MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten. Kaavaehdotus on nähtävillä 24.11.2021 – 10.1.2022 välisenä aikana. Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 10.1.2022 klo 16.00.

Kuvaus

Asemakaavan muutos alue sijaitsee etelä Tuusulassa Hyrylässä noin kilometrin päässä Hyrylän keskustasta. Alueelle on hyvät liikenneyhteydet; se sijoittuu Hämeentien varteen ja on saavutettavissa helposti myös kevyenliikenteenväyliä pitkin. Pohjoisessa suunnittelualueen rajaa Koskenmäentie ja lännessä Hämeentie. Etelän suunnassa aluetta rajaa Kivikiilankuja ja Kivimiehentien asuntokorttelit. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2.75 ha.

Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella. Rakentamistehokkuutta on siten nostettu osalla korttelialuetta. Asemakaavan muutoksessa alueella on asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialuetta.

Tiivistelmä asemakaavaehdotuksesta

Asemakaavan muutos koskee korttelia 34027 sekä kortteliin liittyviä katu- ja puistoalueita. Asemakaavaa on laajennettu koskemaan kahta (AO) tonttia korttelissa 34029.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö:

  • Asuinpientalojen korttelialue (AP)

Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentamistehokkuus vaihtelee korttelissa e= 0,20 ja e=0,30 välillä. Alueella saa rakentaa kahteen kerrokseen, kerrosluku on II.

  • Erillispientalojen korttelialue (AO)

Alueella on ja/tai sille voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Rakentamistehokkuus on e=0,20 ja kerroslukuna on I1/2.

Asemakaavan muutoksessa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelemiseksi, hulevesiin, liikennemelun huomioimiseksi, paikoitukseen, ilman laatuun, kaupunkikuvaan ja arkkitehtoniseen laatuun liittyen.

Asemakaavan muutoksella muutetaan osa alueella olevasta (P) puistoalueesta asuinpientalojen korttelialueeksi ja osa muutetaan (VL) lähivirkistysalueeksi. Samalla muutetaan osa (VP) merkinnällä olevasta pienestä puistoalueesta (VL) lähivirkistysalueeksi ja pieni osa muuttuu tontille ajoa varten korttelialueeksi. Osa Kivikiilankujasta muuttuu (AP) asuinpientalojen korttelialueeksi, jota pitkin muodostuu kulkuyhteys (ajo) korttelin 8118 tonteille 1 ja 2. Olemassa olevaa Kivikiilankujan aluetta siis vähäisesti levennetään ja muutetaan se korttelialueeksi. Kortteleiden väliin jätetään lähivirkistysalue pehmentämään olemassa olevan ja tulevan uudisrakentamisen vaikutuksia.

Asemakaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on tiivistää aluerakennetta Hyrylän keskustan alueella. Rakentamistehokkuutta on siten nostettu osalla korttelialuetta.  Asemakaavalla on tarkoitus mahdollistaa pientalojen rakentaminen. Tiiviillä rakenteella Koskenmäentien varressa pyritään estämään melun leviäminen asuntoalueille. Samalla pyritään muodostamaan suojaisa sisäpiha oleskelua varten.

Kaavaratkaisu edesauttaa kunnan strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että hyödynnämme metropolialueen tarjoamia kasvun edellytyksiä asumisessa. Tuusula kasvaa ja kehittyy vahvasti mutta hallitusti.

Kaava mahdollistaa myös elinvoiman vahvistumisen keskustojen monipuolisia palveluita ja viihtyvyyttä kehittämällä.

Rakennuksen arkkitehtuurin laatuun on kiinnitetty huomiota kaavamääräyksissä. Kaavassa on annettu määräykset myös melunhallintaan, pohjaveden huomioimiseen, ajoliittymään ja istutuksiin liittyen. Asemakaavaan liittyy rakentamistapaohje.

Asemakaavan muutos nostaa maan arvoa suunnittelualueella. Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa.

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kunnalle uusia kustannuksia. Kunnallistekniikka ja kadut ovat valmiiksi rakennettuna alueelle. Maankäyttökorvauksista sovitaan maanomistajan kanssa käytävissä maapoliittisissa neuvotteluissa asemakaavan oltua ehdotuksena nähtävillä.

Alue on yksityisomistuksessa. Kaavaratkaisu on tehty tontin omistajan hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisällöstä on neuvoteltu hakijan kanssa.

Suunnittelun vaiheet

Kaavahanke on käynnistetty maanomistajien aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto on ollut nähtävillä 11.5.–12.6.2017. Vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta on ilmoitettu osallisille kirjeillä ja Tuusulan kunnan nettisivulla sekä lehti-ilmoituksella paikallislehdessä.

Asemakaavaa varten laadittiin kaksi asemakaavaluonnosta, jotka ovat olleet nähtävillä 16.4.2020 - 18.5.2020. Asemakaavaluonnokset asetettiin nähtäville mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten. Asemakaavaluonnoksista saatiin mielipiteitä 4 kpl ja lausuntoja 13 kpl. Mielipiteet ja vastineet ovat selostuksen liitteenä.

Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelialuetta 2,4687 ha ja rakennusoikeutta muodostuu 6506 k-m2. Rakennusoikeuden määrä lisääntyy 2082 k-m2. Lähivirkistysaluetta on 0,2595 ha ja liikennealuetta on 0,0306 ha.


Sivistyksen lautakuntien lausunto:

Kivikiilan asuinalueelle suunnitellut asuinpientalot ja erillispientalot ovat tyypillisesti lapsiperheiden suosimia asumismuotoja. Tästä johtuen on odotettavissa, että alueelta tulee lapsia ja oppilailta, joiden on pystyttävä kulkemaan sujuvasti lähipalveluihin eli päiväkoteihin ja kouluihin.  Lausuntona todetaan, että Kivikiilan asemakaavamuutoksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisiin kevyen liikenteen väyliin asuinalueelta päiväkotien ja koulujen pihoille.   

 

Ehdotus

Esittelijä

Katja Elo, kehittämispäällikkö, katja.elo@tuusula.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää antaa Kivikiila, asemakaavan muutos nro 3458, ehdotuksesta asiaselostuksessa esitetyn lausunnon.

 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanhallitus päätti 4.12.2021 hyväksyä asemakaavaehdotuksen sekä luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet, sekä asettaa asemakaavaehdotuksen MRL 65 §:n ja MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville muistutusten ja lausuntojen esittämistä varten.

Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 24.11.2021 – 10.1.2022 aikana. Asemakaavan muutos ehdotuksesta saatiin 4 kpl lausuntoja ja 3 kpl muistutuksia. Lausunnot ja muistutukset lisätään asemakaava-aineistoon liitteeksi.

Muistutukset ja lausunnot sekä vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin on koottu erilliselle liitteelle.

 

Lausuntojen pohjalta asemakaavan muutosehdotukseen ei ole tehty korjauksia tai muutoksia.

Asemakaavaselostusta korjataan lausunnon mukaisesti pohjaveden ottamon sijainnin ja huleveden käsittelyn osalta.

Tekniset muutokset ja korjaukset eivät anna aihetta asemakaavan uudelleen nähtäville asettamiseen.

Ehdotus

Esittelijä

Anne Olkkola, kaavoituspäällikkö, anne.olkkola@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Kivikiila, asemakaavan muutoksen nro 3458
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Kivikiila, asemakaavan muutoksen nro 3458.
     

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

---

Esittelijä muutti ehdotustaan seuraavaksi:

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Kivikiila, asemakaavan muutoksen nro 3458 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 8118 ja 8132.
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Kivikiila, asemakaavan muutoksen nro 3458 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 8118 ja 8132.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä laaditun Kivikiila, asemakaavan muutoksen nro 3458 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 8118 ja 8132.
  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Kivikiila, asemakaavan muutoksen nro 3458 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 8118 ja 8132.

Lisäksi kuntakehityslautakunta päätti

  • tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.

Valmistelija

Lauri Kopposela, kaavasuunnittelija, lauri.kopposela@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • hyväksyä lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  • ehdottaa valtuustolle, että

 

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä Kivikiila, asemakaavan muutoksen nro 3458 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 8118 ja 8132.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä Kivikiila,​ asemakaavan muutoksen nro 3458 sekä sitovan tonttijaon kortteleille 8118 ja 8132.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Uudenmaan ELY-keskus, Väylävirasto,  kaavoitus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.