Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 13.4.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 36 Vastine Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntöön valitusasiasta, Asunto Oy Sompion rivitalot Kerava

TUUDno-2020-2378

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Ari Antila, terveystarkastaja, ari.antila@tuusula.fi

Perustelut

Asiaan liittyvät taustatiedot

As Oy Sompion rivitalot (Simeonintie 10, 04200 Kerava) on 1960-luvulla rakennettu asunto-osakeyhtiö, joka koostuu paritalosta ja kahdesta rivitalosta. Huoneistoja taloyhtiössä on 17. Huoneiston A 1 asukkaat laittoivat 10.3.2020 terveydensuojeluun vireille asuntoa koskevan terveyshaittaepäilyn. Asukkaat olivat aistineet asunnossa poikkeavaa hajua ja heillä oli ollut asunnossa oleskellessa sisäilmaepäkohtaan viittaavia oireita.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastaja suoritti 11.3.2020 pyynnöstä terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen asunnossa A 1 terveyshaittaepäilyn johdosta. Tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella taloyhtiölle annettiin kehotus teettää ulkopuolisella asiantuntijalla kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jolla selvitetään asunnon sisäilmassa todetun kemiallisen hajun syy ja epäkohdan laajuus. Lisäksi kehotettiin selvittämään keittiössä ja makuuhuoneessa havaitun mikrobiperäisen hajun syy ja epäkohdan laajuus. Taloyhtiö teetti rakennetutkimuksen Raksystems Insinööritoimisto Oy:llä (raportin päiväys 30.4.2020, päivitetty 5.5.2020). Tutkimuksen perusteella asunnossa oli todettu korjausta vaativia epäkohtia keittiö- ja olohuoneen lattiarakenteessa, sekä ulkoseinärakenteissa. Vauriot oli todettu aistinvaraisesti sekä materiaalinäytteen mikrobianalyysin ja VOC-analyysin perusteella huoneiston yläkerrassa. Tutkimustulosten perusteella taloyhtiö teetti korjaussuunnitelman alapohjarakenteen ja ulkoseinärakenteen korjaamiseksi yläkerrassa sijaitsevien olohuoneen ja keittiön alueella. Asukkaat olivat tutkimusten ja korjaussuunnitelman jälkeen tehneet lisää epäkohtaan viittaavia hajuhavaintoja suunnitellun korjausalueen ulkopuolelta. Tervestarkastaja suoritti uuden tarkastuksen 14.8.2020, jossa havaittiin viitteitä terveyshaitoista suunnitellun korjausalueen ulkopuolella. Taloyhtiölle annettiin kehotus teettää aiempaa tutkimusta täydentävä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jolla selvitetään kattavasti asunnon sisäilman laatua heikentävien epäpuhtauslähteiden syy, sekä epäkohtien ja korjaustarpeen laajuus. Jatkotutkimukset teki taloyhtiön tilaamana Raksystems Insinööritoimisto Oy (raportin päiväys 19.11.2020).

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tutkimusraporttien tietoja

Asunnon olohuoneessa, keittiössä ja eteistilassa todetun selkeästi poikkeavan, kemiallinen hajun lähde on lattiarakenne. Materiaalinäytteiden VOC-analyysien perusteella kaksoislaattarakenteen lämmöneristeessä (styrox) oli todettu poikkeavat TVOC-pitoisuudet, jotka aiheutuivat PAH-yhdisteistä. Pintalaattaan tehtyjen avauksien perusteella ilman oli todettu liikkuvan eristetilasta huoneilmaan päin paine-erojen vaikutuksesta. Olohuoneen ja keittiön lattian alla olevasta tuulettumattomasta alustilasta ei oltu havaittu ilmayhteyksiä huoneilmaan.

Asunnon alakerran lattian alla olevassa alustatilassa oli tutkimuksessa todettu jonkin verran mikrobivaurioitunutta materiaalia. Merkkiainetutkimuksessa oli todettu alakerran ja alustatilan välillä selkeitä ilmayhteyksiä. Merkkiaine kulkeutui alapuolisesta alustatilasta huoneilmaan patteriputkien läpivientien, viemäriläpivientien sekä kylpyhuoneen liittymien kautta. Ilmayhteys mahdollistaa hajujen ja epäpuhtauksien kulkeutumisen alustatilasta huoneilmaan.

Yläkerran ulkoseinärakenteista otetuista kymmenestä materiaalinäytteestä yhdessä (olohuone) oli todettu viite vauriosta mikrobianalyysin perusteella. Havaintojen perusteella ulkoseinän eristetilasta kulkeutuu vuotoilmaa huoneilmaan päin. Yhdessä makuuhuoneessa oli todettu poikkeavaa hajua ulkoseinän läheisyydessä, mutta rakenneavauskohdassa ei oltu todettu viitteitä vaurioista. Yläkerran ulkoseinärakenteiden tutkimuksissa ei oltu rakennekosteusmittauksien perusteella todettu viitteitä vauriosta. Huoneistojen välisestä seinästä otetussa näytteessä oli todettu kosteusvaurioindikaattorimikrobeja.

Alakerrassa ulkoseinän alaosassa oli todettu kosteus- ja mikrobivaurio. Ulkoseinärakenteesta oli todettu selvä ilmayhteys huoneilmaan.

Terveydellisiä olosuhteita koskeva lainsäädäntö

Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- ja lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa. Soveltamisohjeen mukaan ilmanvaihdon ulkoilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Terveydensuojelulain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla.

Kuuleminen

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus varasi 25.11.2020 päivätyllä kirjeellä taloyhtiölle (As Oy Sompion rivitalot) ja asunnon A 1 asukkaille mahdollisuuden tulla kuulluksi päätösesityksen johdosta. Taloyhtiö kuvaa 8.12.2020 toimittamassaan vastineessa asunnossa A 1 todettujen epäkohtien selvitys- ja korjausten suunnitteluprosessin, sekä tuo esiin syitä varsinaisten korjausten viivästymiseen. Taloyhtiö esittää vastineessaan lisäksi pyynnön kuulemisessa esitetyn määräajan pidentämiseksi.

Yhteenveto

Tehtyjen viranomaistarkastusten ja taloyhtiön teettämien kuntotutkimusten perusteella taloyhtiön (As Oy Sompion rivilot) asunnossa A 1 on todettu terveyshaitaksi katsottavia kosteus- ja mikrobivaurioita, rakenteista ilmavuotojen mukana tulevaa mikrobiperäistä hajua sekä lattiarakenteissa poikkeava kemiallinen epäpuhtauslähde. Terveysvalvonnalla on syytä epäillä, että terveyshaitan poistamiseksi tehtävät korjaukset eivät ole riittävän laaja-alaisia tai korjaukset voivat tarpeettomasti viivästyä ilman terveydensuojeluviranomaisen antamaa korjausmääräystä.

Ehdotus

Esittelijä

Miia Suurkuukka, terveysvalvonnanpäällikkö, miia.suurkuukka@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa taloyhtiölle As Oy Sompion rivitalot seuraavan terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen:

Päävelvoitteet

Taloyhtiön tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tutkimuksissa todettujen, terveydensuojelulain mukaiseksi terveyshaitaksi katsottavien, epäkohtien poistamiseksi:

  1. Huoneiston A 1 alakerran puurunkoisen ulkoseinän vaurioitunut alaosa tulee korjata.
  2. Huoneiston A 1 alakerran lattiarakenteen läpiviennit ja liittymät tulee tiivistää huoneilmaan tapahtuvien ilmavuotojen ja epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi.
  3. Huoneiston A 1 yläkerran lattiarakenne tulee korjata siten, että siitä ei kulkeudu poikkeavia kemiallisia yhdisteitä / epäpuhtauksia asunnon sisäilmaan.
  4. Huoneiston A 1 yläkerran ulkoseinärakenteiden liittymien tiiveyttä tulee parantaa epäpuhtauksien huoneilmaan kulkeutumisen ehkäisemiseksi.

Korjaukset tulee toteuttaa pätevän korjaussuunnittelijan suunnitelmien mukaisesti.

Määräaika

Päävelvoitteiden mukaiset toimenpiteet tulee suorittaa viipymättä, mutta kuitenkin viimeistään 30.6.2021 mennessä.

Uhkasakko

Päävelvoitteiden tehosteeksi asetetaan seuraavat uhkasakot:

Päävelvoite 1: 5000 €
Päävelvoite 2: 5000 €
Päävelvoite 3: 5000 €
Päävelvoite 4: 5000 €

Perustelut

Huoneiston A 1 ala-ja yläkerran seinärakenteessa sekä alakerran lattian alustilassa on todettu mikrobivaurio, josta on ilmayhteys sisätilaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään mikrobikasvustoa rakenteessa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa.

Asunnon A 1 yläkerran olohuoneessa, keittiössä ja eteistilassa on todettu selkeästi poikkeava kemiallinen haju, jonka lähde on lattiarakenne. Materiaalinäytteiden VOC-analyysien perusteella kaksoislaattarakenteen lämmöneristeessä (styrox) oli todettu poikkeavat TVOC-pitoisuudet, jotka aiheutuivat PAH-yhdisteistä. Pintalaattaan tehtyjen avauksien perusteella ilman oli todettu liikkuvan eristetilasta huoneilmaan päin paine-erojen vaikutuksesta. Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Täytäntöönpano

Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

Sovellettu lainsäädäntö ja oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki 763/1994

Terveydensuojeluasetus 1280/1994

Asumisterveysasetus 545/2015

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 2016

Uhkasakkolaki 1113/1990

Hallintolaki 434/2006 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin Hallinto-oikeuteen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Ari Antila, terveystarkastaja, ari.antila@tuusula.fi

Perustelut

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan 19.01.2021 taloyhtiölle As Oy Sompion rivitalot antamassa terveydensuojelulain mukaisessa korjausmääräyksessä (§ 3) on todettu virheellinen huoneiston tunniste A 1. Oikea yhtiöjärjestyksen mukainen tunniste korjausmääräyksen kohteena olevalle asuinhuoneistolle on C 1. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta korjaa hallintolain 51 §:n mukaisesti päätöksessä toistuvan asiavirheen tällä uudella päätöksellä. Muilta osin päätöstä ei muuteta. Koska tieto aiemman päätöksen asiavirheestä oli peräisin taloyhtiöltä, sen kuuleminen kirjoitusvirheen korjaavasta päätösesityksestä katsottiin olevan tarpeetonta.

Asiaan liittyvät taustatiedot

As Oy Sompion rivitalot (Simeonintie 10, 04200 Kerava) on 1960-luvulla rakennettu asunto-osakeyhtiö, joka koostuu paritalosta ja kahdesta rivitalosta. Huoneistoja taloyhtiössä on 17. Huoneiston C 1 asukkaat laittoivat 10.3.2020 terveydensuojeluun vireille asuntoa koskevan terveyshaittaepäilyn. Asukkaat olivat aistineet asunnossa poikkeavaa hajua ja heillä oli ollut asunnossa oleskellessa sisäilmaepäkohtaan viittaavia oireita.

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastaja suoritti 11.3.2020 pyynnöstä terveydensuojelulain mukaisen tarkastuksen asunnossa C 1 terveyshaittaepäilyn johdosta. Tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella taloyhtiölle annettiin kehotus teettää ulkopuolisella asiantuntijalla kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jolla selvitetään asunnon sisäilmassa todetun kemiallisen hajun syy ja epäkohdan laajuus. Lisäksi kehotettiin selvittämään keittiössä ja makuuhuoneessa havaitun mikrobiperäisen hajun syy ja epäkohdan laajuus. Taloyhtiö teetti rakennetutkimuksen Raksystems Insinööritoimisto Oy:llä (raportin päiväys 30.4.2020, päivitetty 5.5.2020). Tutkimuksen perusteella asunnossa oli todettu korjausta vaativia epäkohtia keittiö- ja olohuoneen lattiarakenteessa, sekä ulkoseinärakenteissa. Vauriot oli todettu aistinvaraisesti sekä materiaalinäytteen mikrobianalyysin ja VOC-analyysin perusteella huoneiston yläkerrassa. Tutkimustulosten perusteella taloyhtiö teetti korjaussuunnitelman alapohjarakenteen ja ulkoseinärakenteen korjaamiseksi yläkerrassa sijaitsevien olohuoneen ja keittiön alueella. Asukkaat olivat tutkimusten ja korjaussuunnitelman jälkeen tehneet lisää epäkohtaan viittaavia hajuhavaintoja suunnitellun korjausalueen ulkopuolelta. Tervestarkastaja suoritti uuden tarkastuksen 14.8.2020, jossa havaittiin viitteitä terveyshaitoista suunnitellun korjausalueen ulkopuolella. Taloyhtiölle annettiin kehotus teettää aiempaa tutkimusta täydentävä kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jolla selvitetään kattavasti asunnon sisäilman laatua heikentävien epäpuhtauslähteiden syy, sekä epäkohtien ja korjaustarpeen laajuus. Jatkotutkimukset teki taloyhtiön tilaamana Raksystems Insinööritoimisto Oy (raportin päiväys 19.11.2020).

Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tutkimusraporttien tietoja

Asunnon olohuoneessa, keittiössä ja eteistilassa todetun selkeästi poikkeavan, kemiallinen hajun lähde on lattiarakenne. Materiaalinäytteiden VOC-analyysien perusteella kaksoislaattarakenteen lämmöneristeessä (styrox) oli todettu poikkeavat TVOC-pitoisuudet, jotka aiheutuivat PAH-yhdisteistä. Pintalaattaan tehtyjen avauksien perusteella ilman oli todettu liikkuvan eristetilasta huoneilmaan päin paine-erojen vaikutuksesta. Olohuoneen ja keittiön lattian alla olevasta tuulettumattomasta alustilasta ei oltu havaittu ilmayhteyksiä huoneilmaan.

Asunnon alakerran lattian alla olevassa alustatilassa oli tutkimuksessa todettu jonkin verran mikrobivaurioitunutta materiaalia. Merkkiainetutkimuksessa oli todettu alakerran ja alustatilan välillä selkeitä ilmayhteyksiä. Merkkiaine kulkeutui alapuolisesta alustatilasta huoneilmaan patteriputkien läpivientien, viemäriläpivientien sekä kylpyhuoneen liittymien kautta. Ilmayhteys mahdollistaa hajujen ja epäpuhtauksien kulkeutumisen alustatilasta huoneilmaan.

Yläkerran ulkoseinärakenteista otetuista kymmenestä materiaalinäytteestä yhdessä (olohuone) oli todettu viite vauriosta mikrobianalyysin perusteella. Havaintojen perusteella ulkoseinän eristetilasta kulkeutuu vuotoilmaa huoneilmaan päin. Yhdessä makuuhuoneessa oli todettu poikkeavaa hajua ulkoseinän läheisyydessä, mutta rakenneavauskohdassa ei oltu todettu viitteitä vaurioista. Yläkerran ulkoseinärakenteiden tutkimuksissa ei oltu rakennekosteusmittauksien perusteella todettu viitteitä vauriosta. Huoneistojen välisestä seinästä otetussa näytteessä oli todettu kosteusvaurioindikaattorimikrobeja.

Alakerrassa ulkoseinän alaosassa oli todettu kosteus- ja mikrobivaurio. Ulkoseinärakenteesta oli todettu selvä ilmayhteys huoneilmaan.

Terveydellisiä olosuhteita koskeva lainsäädäntö

Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- ja lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa. Soveltamisohjeen mukaan ilmanvaihdon ulkoilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Terveydensuojelulain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla.

Kuuleminen

Keski-Uudenmaan ympäristökeskus varasi 25.11.2020 päivätyllä kirjeellä taloyhtiölle (As Oy Sompion rivitalot) ja asunnon C 1 asukkaille mahdollisuuden tulla kuulluksi päätösesityksen johdosta. Taloyhtiö kuvaa 8.12.2020 toimittamassaan vastineessa asunnossa C 1 todettujen epäkohtien selvitys- ja korjausten suunnitteluprosessin, sekä tuo esiin syitä varsinaisten korjausten viivästymiseen. Taloyhtiö esittää vastineessaan lisäksi pyynnön kuulemisessa esitetyn määräajan pidentämiseksi.

Yhteenveto

Tehtyjen viranomaistarkastusten ja taloyhtiön teettämien kuntotutkimusten perusteella taloyhtiön (As Oy Sompion rivilot) asunnossa C 1 on todettu terveyshaitaksi katsottavia kosteus- ja mikrobivaurioita, rakenteista ilmavuotojen mukana tulevaa mikrobiperäistä hajua sekä lattiarakenteissa poikkeava kemiallinen epäpuhtauslähde. Terveysvalvonnalla on syytä epäillä, että terveyshaitan poistamiseksi tehtävät korjaukset eivät ole riittävän laaja-alaisia tai korjaukset voivat tarpeettomasti viivästyä ilman terveydensuojeluviranomaisen antamaa korjausmääräystä.

Ehdotus

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa taloyhtiölle As Oy Sompion rivitalot seuraavan terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen:

Päävelvoitteet

Taloyhtiön tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tutkimuksissa todettujen, terveydensuojelulain mukaiseksi terveyshaitaksi katsottavien, epäkohtien poistamiseksi:

  1. Huoneiston C 1 alakerran puurunkoisen ulkoseinän vaurioitunut alaosa tulee korjata.
  2. Huoneiston C 1 alakerran lattiarakenteen läpiviennit ja liittymät tulee tiivistää huoneilmaan tapahtuvien ilmavuotojen ja epäpuhtauksien kulkeutumisen estämiseksi.
  3. Huoneiston C 1 yläkerran lattiarakenne tulee korjata siten, että siitä ei kulkeudu poikkeavia kemiallisia yhdisteitä / epäpuhtauksia asunnon sisäilmaan.
  4. Huoneiston C 1 yläkerran ulkoseinärakenteiden liittymien tiiveyttä tulee parantaa epäpuhtauksien huoneilmaan kulkeutumisen ehkäisemiseksi.

Korjaukset tulee toteuttaa pätevän korjaussuunnittelijan suunnitelmien mukaisesti.

Määräaika

Päävelvoitteiden mukaiset toimenpiteet tulee suorittaa viipymättä, mutta kuitenkin viimeistään 30.6.2021 mennessä.

Uhkasakko

Päävelvoitteiden tehosteeksi asetetaan seuraavat uhkasakot:

Päävelvoite 1: 5000 €
Päävelvoite 2: 5000 €
Päävelvoite 3: 5000 €
Päävelvoite 4: 5000 €

Perustelut

Huoneiston C 1 ala-ja yläkerran seinärakenteessa sekä alakerran lattian alustilassa on todettu mikrobivaurio, josta on ilmayhteys sisätilaan. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään mikrobikasvustoa rakenteessa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa.

Asunnon C 1 yläkerran olohuoneessa, keittiössä ja eteistilassa on todettu selkeästi poikkeava kemiallinen haju, jonka lähde on lattiarakenne. Materiaalinäytteiden VOC-analyysien perusteella kaksoislaattarakenteen lämmöneristeessä (styrox) oli todettu poikkeavat TVOC-pitoisuudet, jotka aiheutuivat PAH-yhdisteistä. Pintalaattaan tehtyjen avauksien perusteella ilman oli todettu liikkuvan eristetilasta huoneilmaan päin paine-erojen vaikutuksesta. Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Täytäntöönpano

Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.

Sovellettu lainsäädäntö ja oikeusohjeet

Terveydensuojelulaki 763/1994

Terveydensuojeluasetus 1280/1994

Asumisterveysasetus 545/2015

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 2016

Uhkasakkolaki 1113/1990

Hallintolaki 434/2006 

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin Hallinto-oikeuteen.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Miia Suurkuukka poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Valmistelija

  • Ari Antila, terveystarkastaja, ari.antila@tuusula.fi

Perustelut

Helsingin hallinto-oikeus pyytää 1.3.2021 päivätyllä lähetteellä lausuntoa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksestä §3, 19.01.2021 tehtyyn valitukseen. Päätös koskee taloyhtiölle Asunto Oy Sompion rivitalot annettua korjausmääräystä asunnossa todetun terveyshaitan poistamiseksi. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on uudella päätöksellä § 33, 9.3.2021 korjannut valituksenalaisessa päätöksessä olleen asiavirheen.

Helsingin hallinto-oikeus myönsi lausunnon antamiselle lisäaikaa ympäristölautakunnan kokousaikataulun vuoksi 20.4.2021 asti. 

Valitus

Helsingin hallinto-oikeudelle toimitetussa valituksessa Asunto Oy Sompion rivitalot vaatii Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksen kumoamista kokonaan tai ainakin asetetun uhkasakon osalta taikka uhkasakon määrän alentamista olennaisesti. Yhtiö vaatii joka tapauksessa asetetun määräajan pidentämistä 31.8.2021 saakka.

Asunto Oy Sompion rivitalot vaati lisäksi Helsingin hallinto-oikeutta kieltämään päätöksen täytäntöönpanon ennen sen lainvoimaisuutta. Hallinto-oikeus hylkäsi vaatimuksen 26.2.2021.

Valituksen perustelut 

As Oy Sompion rivitalot perustelee vaatimuksiaan mm. sillä, että Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan asettama velvoite ja erityisesti velvoitteiden tehosteeksi asetettu uhkasakko on perusteeton ja asetettu määräaika kohtuuttoman lyhyt. Lisäksi taloyhtiö pitää valituksenalaisen päätöksen päävelvoitetta neljä epämääräisenä, koska siitä ei käy ilmi minkälaista tiiveystasoa ulkoseinärakenteelta edellytetään.

Taloyhtiön mukaan terveystarkastajaa on taloyhtiön toimesta informoitu tutkimusten ja korjaussuunnittelun etenemisestä. Terveystarkastaja on tietoisena menettelyn etenemisestä ja jatkotutkimusten aikataulusta kuullut taloyhtiötä korjausmääräyksestä ja ympäristölautakunnan päätös on annettu vain kaksi kuukautta kuntotutkimusraportin päiväyksen jälkeen.

Taloyhtiön mukaan korjausmääräyksen perusteluissa mainittu epäily korjausten mahdollisesta viivästymisestä tai korjausten laajuuden riittämättömyydestä on perusteeton, koska taloyhtiö on vienyt asiaa eteenpäin johdonmukaisesti, ja korjaussuunnitelma kattaa kaikki päävelvoitteet.

Ehdotus

Esittelijä

  • Miia Suurkuukka, terveysvalvonnanpäällikkö, miia.suurkuukka@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa valituksen (Dnro 20893/03.04.04.04.19/2021) johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: 

Korjausmääräyksellä viranomainen määrittelee terveydensuojelulain tarkoittaman terveyshaitan poistamiseksi tarvittavat korjaukset ja rajaa viranomaisen vaatimat terveysperusteiset korjaukset muista samassa yhteydessä mahdollisesti tehtävistä toimenpiteistä. Korjausten suunnittelun käynnistyminen ja eteneminen eivät estä viranomaisen korjausmääräyksen antamista ja määräyksellä pyritään tällöin erityisesti ennalta ehkäisemään taloyhtiön sisäisen päätöksenteon vaikeuksista mahdollisesti aiheutuvia viivästyksiä.  Terveydensuojeluviranomaisella olevan yleisen kokemuksen perusteella taloyhtiöissä ajaudutaan ajoittain mallikoiden toimesta kiistelemään korjausten tarpeellisuudesta ja kustannuksista, eikä tarvittavia päätöksiä aina saada tehtyä ilman turhia viivytyksiä hyvistä korjaussuunnitelmista huolimatta. Viranomaistarkastuksella 14.8.2020 käytiin sellaista joidenkin toimenpiteiden tarpeellisuuteen liittyvää keskustelua, jonka vuoksi terveydensuojeluviranomainen katsoi tarpeelliseksi korjausmääräyksellä ohjata prosessia terveydensuojelulain mukaiseen lopputulokseen käynnissä olleesta korjaussuunnittelusta huolimatta.

Terveydensuojelulain mukaisen määräyksen määräajalla pyritään ensisijaisesti suojelemaan asukkaiden terveyttä. Kyseinen terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta-asia on tullut viranomaiseen vireille asukkaiden toimesta 10.3.2020 ja terveydensuojeluviranomainen on korjausmääräystä asettaessaan arvioinut määräajan 30.6.2021 riittäväksi. Taloyhtiön isännöitsijän 10.3.2021 toimittaman väliaikatiedon mukaan huoneiston korjaustyöt ovat käynnistymässä huhtikuun 2021 alussa. Taloyhtiön isännöitsijän 9.4.2021 toimittaman väliaikatiedon mukaan korjaukset on aloitettu ja urakka on tarkoitus saada valmiiksi määräaikaan 30.6.2021 mennessä. Terveydensuojeluviranomaisen arvion mukaan uusien väliaikatietojenkin perusteella määräykseen asetettua määräaikaa ei voida pitää kohtuuttoman lyhyenä. Mikäli korjaustöissä kuitenkin tulisi vastaan jokin uskottavasti perusteltava viivästystekijä, ei terveydensuojeluviranomaisella ole tarvetta alkaa siltä osin valmistelemaan uhkasakon tuomitsemispäätöstä.

Uhkasakon määrällä ei ole ylä- eikä alarajaa. Lähtökohtana on, että sakon suuruuden on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Sakon suuruuden on oltava sellainen, että sen voidaan olettaa kannustavan päävelvoitteen täyttämiseen. Sakon määrä harkitaan tapauskohtaisesti, jolloin tulee ottaa huomioon asianomaisen maksukyky sekä päävelvoitteen laatu ja laajuus. Kun viranomaisen vaatimat toimet edellyttävät kalliita toimenpiteitä, uhkasakon tulee olla riittävän suuri, ettei velvoitteen laiminlyönti olisi taloudellisesti edullisempaa. Velvoitettavan maksukykyä ei tarvitse selvittää yksityiskohtaisesti uhan asettamisvaiheessa, vaan uhkasakon määrää koskeva ratkaisu voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Määrää on mahdollista kuitenkin tarvittaessa alentaa tuomitsemisen yhteydessä. (Ohje asunnon terveyshaitan selvitysprosessiin, Valviran ohje 4/2017) Tässä tapauksessa taloyhtiölle asetetun uhkasakon määrää, noin 25 % taloyhtiön arvioimista korjauskustannuksista, voidaan pitää varsin kohtuullisena ja jopa normaalikäytäntöä alhaisempana. Merkille pantavaa on lisäksi se, että taloyhtiö ei päätösesityksestä kuultaessa ottanut mitään kantaa uhkasakon asettamiseen tai sen määrään.

Terveydensuojeluviranomainen määrittelee korjausmääräyksessä halutun lopputuloksen ja pyrkii määrittelemään mahdollisimman vähän yksityiskohtaisia teknisiä ratkaisuja päävelvoitteiden täyttämiseksi. Taloyhtiölle annetun päätöksen päävelvoitetta neljä asetettaessa on tiedostettu se, että ulkoseinärakenne ei mahdollista täyttä ilmatiiveyttä ja tehtyjen tutkimusten perusteella riittäväksi lopputulokseksi on katsottu ilmatiiveyden paraneminen nykyisestä. Tästä syystä ilmavuotojen täydellisen estämisen tai tietyn tiiveysluokan vaatimisen sijasta on edellytetty toimenpiteitä, joilla ehkäistään yläkerran ulkoseinärakenteista ilmavuotojen mukana kulkeutuvia epäpuhtauksia. Yläkerran ulkoseinien tiiveyden parantamista rajatuilla alueilla esitettiin myös taloyhtiön teettämien tutkimusten toimenpidesuosituksissa. Päävelvoitteella neljä viranomainen halusi varmistaa, että suunniteltu toimenpide kattaa koko yläkerran ulkoseinärakenteiden liittymät, koska mikrobiperäistä hajua oli viranomaistarkastuksissa havaittu tulevan usean eri ulkoseinän liittymäkohdista. 

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Hallintolainkäyttölain 5 §, muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.