Perustelut
Vireilletulo
Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen on tehty 1.9.2020 kirjallinen vireillepano, jonka mukaan Nurmijärvellä sijaitsevan Lepsämän koulun väistötilan ilmanvaihtolaitteesta aiheutuisi meluhaittaa noin 80-150 metrin etäisyydellä olevalle asutukselle. Melun on kerrottu olevan ympäri vuorokauden kuuluvaa tasaista ulinaa, joka koetaan haitaksi terveydelle ja hyvinvoinnille. Asiaan on pyydetty viranomaiselta toimenpiteitä ja tutustumista tilanteeseen paikan päällä. Vireillepanoon on osallistunut 6 taloutta.
ASIAN KÄSITTELY
Tiedot melulähteestä ja ennen vireillepanoa tehdyt korjaustoimenpiteet
Nurmijärven kunnan tilakeskukselta saatujen tietojen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä mainituilla tarkastuskäynneillä tehtyjen havaintojen perusteella melun lähteenä on koulun keittiön ilmanvaihdon huippuimuri. Sen melusta on tehty valitus aiemmin tilakeskukselle ennen asian vireille tuloa ympäristönsuojeluviranomaisessa. Tilakeskuksen 24.9.2020 päivätyn vastineen mukaan huippuimuri on valituksen jälkeen tarkastettu ja säädetty kesällä 2020. Melua on mitattu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa konsultin toimesta 26.8.2020. Ilmanvaihdon ulkoyksikön aiheuttaman melutason on mittauksen perusteella todettu olevan ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä (796/2017) ohjearvon rajoissa.
Tarkastukset 24.9.2020 ja 30.9.2020
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on selvittänyt asiaa ensin syyskuussa 24.9.2020 ja 30.9.2020 koulupäivän aikana tehdyillä tarkastuksilla, jotka sisälsivät aistinvaraisen havainnoinnin ja melumittaukset. Tarkastuksista on laadittu 1.10.2020 ja 2.10.2020 päivätyt tarkastuskertomukset. Näillä tarkastuskäynneillä ennen viimeisimpien korjaustoimenpiteiden toteutusta huippuimurin asuinalueelle aiheuttama keskiäänitaso oli tehtyjen mittausten perusteella noin 43 dB (LAeq). Kuulohavaintojen perusteella mittauksen kohteena olleessa melussa oli selvästi kuuluva äänesmäinen komponentti. Melu oli aistinvaraisesti arvioiden pääosin tasaista huminaa, mutta melusta erottui selvästi ujeltava ääni, joka kuului alueen äänimaisemassa hallitsevana.
Korjaustoimenpiteet 26.10.2020 ja saadut tiedot laitteiden käyntiajoista
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sai 28.10.2020 Nurmijärven kunnan tilakeskukselta selvityksen, jonka mukaan keittiön huippuimurin aiheuttaman melun pienentämiseksi oli tehty 26.10.2020 uusia toimenpiteitä. Selvityksen mukaan keittiön ilmanvaihdon uuden säätämisen ansiosta saatiin huippuimurin pyörimisnopeutta laskettua 35 %, minkä pitäisi vaikuttaa ujeltavaan ääneen merkittävästi.
Tilakeskukselta 4.12.2020 saadun selvityksen mukaan koulun keittiön huippuimurin toiminta on ohjelmoitu seuraavasti: Arkipäivisin klo 5.00 -16.00 päällä, arki-iltaisin ja -öisin klo 16.00-5.00 poissa päältä. Lauantaisin ja sunnuntaisin kokonaan pois päältä.
Opetusluokkien ilmanvaihtokoneet käyvät täydellä teholla arkisin klo 5.00-17.00 ja puolella teholla sen ajan ulkopuolella mukaan lukien viikonloppuisin.
Kokemukset korjaustoimenpiteen 26.10.2020 vaikutuksista
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt 6.11.2020 sähköpostiviestissä vireillepanijaa kertomaan, miten korjaustoimenpiteen koetaan vaikuttaneen meluun ja koetaanko melun olevan 26.10.2020 tehdyn koulun keittiön ilmanvaihdon uudelleen säätämisen jälkeen hyväksyttävällä tasolla.
Vireillepanija on toimittanut tiedusteluun 20.11.2020 päivätyn vastauksen. Vireillepanijan ja yhden asiankumppanin, jotka edustavat samaa kiinteistöä/taloutta, nimet on kirjattu kyseiseen vastaukseen alle. Vastauksen mukaan se on annettu kaikkien vireillepanon allekirjoittaneiden henkilöiden puolesta. Vastauksessa kerrotaan, että äänihaitan olemassaolosta tehtyjen muutosten jälkeen on keskusteltu yhdessä vireillepanon allekirjoittaneiden henkilöiden kesken. Kaikkiaan 3 sivuisessa vastauksessa todetaan mm. seuraavaa:
Meluntorjunnan yleisinä päämäärinä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen ympäristö sekä mahdollisuus nauttia hiljaisuudesta ja kuunnella luonnon ääniä. Laadukas elinympäristö edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä elinympäristön viihtyvyyttä. Näiden päämäärien ja tavoitteiden ei koeta tällä hetkellä huippuimurin melun vuoksi toteutuvan.
Melun torjunnan yleisten päämäärien lisäksi vastauksessa kerrotaan yleisesti myös elinympäristössä esiintyvän melun terveyshaitoista, niiden tunnistamisesta, ehkäisemisestä ja poistamisesta, jotta ihmisille voitaisiin turvata terveellinen elinympäristö. Ohjearvovertailu ymmärretään viranomaistoimintaa ohjaavana ja viitteellisenä, kun arvioidaan melusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja, mutta ympäristön käytön sääntelyssä ei ole määritelty, että kulloinkin määriteltyjä ohjearvoja ei voisi alittaa asumisterveyden tai - viihtyisyyden saamiseksi kohtuulliselle tasolle. Vastauksessa tuodaan esille, että pelkkien melutason ohjearvoihin vetoamisen sijaan kyse on kokonaisvaltaisemmasta asiasta ja jokainen aistii melun eri tavalla. Haittaa kannattaa arvioida myös aistinvaraisesti.
Vastauksen mukaan huippuimurista tuleva ääni tarkoittaa käytännössä jatkuvaa, pitkäkestoista ja pysyvää altistumista melulle. Kunta on hakenut kyseiselle koulurakennukselle kaavamuutosta pysyväisluonteiseksi ratkaisuksi uudisrakennuksen rinnalle. Vastauksessa huomautetaan, että melualtistusta arvioitaessa on huomioitava altistuksen luonne ja taso, ajankohta ja kesto. Melu voi tutkitusti aiheuttaa terveysvaikutuksia. Melun johdosta ei haluta altistua sydän- ja verisuonisairauksille, verenpaineella ja stressille, kun asia voidaan ratkaista turvallisesti hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella.
Lisäksi vastauksessa todetaan, ettei tilanne ole hyvinvoinnin edistämisessä osalta yhdenvertainen muiden kuntalaisten kanssa ja taloudellisten vaikutusten osalta ollaan huolissaan meluhaitan mahdollisista vaikutuksista kiinteistöjen ja muun omaisuuden arvoon. Ympäristön luontoarvojen osalta todetaan, että asuinalue rajoittuu korkeaan kallioon, jossa meluhaitta tuntuu tehdyistä huippuimurisäädöistä huolimatta edelleen haitallisesti ja melulla on olettavasti vaikutuksia eläimiin. Alue on yleisesti arvostettu viihtyisänä asuin- ja elinympäristönä. Moni osallisista on valinnut alueen asuinpaikakseen sen rauhallisen ja maalaismaisen ympäristön vuoksi. Tämä ollaan vaarassa menettää huonon suunnittelun ja rakentamisen seurauksena.
Vastauksessa on haluttu tuoda esille myös vaikuttamismahdollisuuksiin liittyvä puute, jonka mukaan tilakeskus olisi kieltäytynyt asukkaiden kesällä ehdottamasta tapaamisesta. Vastauksessa kritisoidaan sitä, että osallisia ei haluttu kuulla asiassa, vaikka Nurmijärven kunta korostaa, että asukkaat tulisi ottaa mukaan heitä koskevien asioiden päätösten tekoon.
Vastauksen mukaan vireillepanon allekirjoittaneet ovat yhdessä keskustelleet tämän hetkisen äänihaitan olemassaolosta tehtyjen muutosten jälkeen.
Äänen taso ei ole merkittävästi alentunut kaikkien asukkaiden osalta. Viikoilta 45 ja 46 on annettu muutamia havaintoesimerkkejä:
- Viikonloppuna ajalla 14.-15.11. äänen taso oli alhainen.
- Arkipäivinä päivisin kello 07.00 - 17.00 välillä äänen taso on ollut melkein samalla tasolla, kun ennen säätöä.
- Arkipäivinä öisin kello 17.00 - 07.00 välillä äänen taso on ollut päivätasoa alhaisempi, kuitenkin ääni kuuluu voimakkaampana kuin viikonloppuna.
Vastauksessa kerrotaan tyydyttävän tämän hetkiseen ratkaisuun ehdolla, että äänen voimakkuus ei tule yhtään nousemaan nykyisestä, tosin nyt mittaamattomasta desibelitasosta seuraavin tarkennuksin.
Koulun ilmanvaihtokoneiden toiminta on ohjelmoitu pyörimisteholtaan (35 %:ia laskettu aiemmasta tehostaan) seuraavasti:
- maanantaista perjantaihin klo 05.00 – 16.00 maksimi, muina aikoina normaali
- lauantaina koko päivä minimi ja sunnuntaina koko päivä normaali.
Koulun ilmanvaihtokoneiden toiminnassa ehdotetaan käytettävän pyörimistehon minimitasoa myös
- viikonlopun päivistä (24 h) kumpanakin päivänä eli lauantaina ja sunnuntaina.
- arkipäiville osuvina juhlapäivinä (24 h).
- koulujen kaikkina loma-aikoina maanantaista sunnuntaihin (24/7).
Lisäksi vastauksessa huomautetaan, että ääntä ei ole mitattu säätötoimenpiteen jälkeen ja toivotaan uutta melumittausta huolimatta aistinvaraisten havaintojen merkityksen tärkeydestä. Vastauksessa myös edellytetään, että mahdollisten tulevien toimenpiteiden yhteydessä varmistetaan, että uusia haittoja ei enää tule. Jos näin tapahtuisi, on oltava mahdollisuus ottaa asia uudelleen esille. Esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelu voi tuoda muutoksia melutasoon ääntä vaimentavan puiden lehtien puuttuessa. Tavoitteena on ennakoivasti ja vuorovaikutteisesti löytää ratkaisu yhdessä viranomaisten kanssa meluhaitan poistamiseksi tai edes vähentämiseksi siedettävälle tasolle pysyvästi.
Tarkastus 25.11.2020
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus teki 25.11.2020 uusintatarkastuksen viimeisimpien korjaustoimenpiteiden jälkeen. Tarkastus tehtiin koulupäivän aikana ja tarkastuksesta on laadittu 4.12.2020 päivätty tarkastuskertomus. Havainnot ja mittaustulokset olivat seuraavat:
Aistinvaraisesti arvioiden koulun keittiön huippuimurin ääni ei erottunut oleellisesti alueen muusta melusta ja äänimaisemasta. Tieliikenne aiheutti alueelle huippuimurin melun kaltaista tasaista melua. Tämän lisäksi merkittävää melua alueelle aiheutui lasten äänistä päiväkodin ja koulun pihalla. Aiemmilla syyskuun tarkastuskäynneillä havaittu selvä kapeakaistaiseksi tulkittava ujeltava ääni oli kuulohavaintojen perusteella poistunut huippuimurin aiheuttamasta melusta. Mittauspisteiden keskiäänitasot mitattiin kuitenkin myös terssikaistoittain kapeakaistaisuuden arvioimiseksi. Jos kuulohavainnot eivät selkeästi sulje pois kapeakaistaisuuden mahdollisuutta, voidaan melun kapeakaistaisuus todentaa karkeasti seuraavasti: ainakin yhden terssikaistan terssipainetaso on vähintään 5 dB suurempi kuin välittömästi kyseisen kaistan ylä- ja alapuolella olevien terssikaistojen äänenpainetasot. Taajuuspainottamattomassa terssispektrissä terssikaistan 315 Hz terssipainetasot olivat mittauspisteillä 1 ja 2 yli 5 dB suuremmat kuin välittömästi kaistan ylä- ja alapuolella olevien terssikaistojen äänenpainetasot. Mittauspisteellä 1 ero viereisiin kaistoihin oli vähintään 6,5 dB. Mittauspisteellä 2 ero viereisiin kaistoihin oli vähintään 6,1 dB. Mittaustuloksia tarkasteltaessa on otettava kuitenkin huomioon, että terssikaistan 315 Hz terssipainetasot olivat laskeneet molemmilla mittauspisteillä taustamelun tasolle noin 40 dB:iin, eivätkä ne erottuneet koko terssispektrin äänenpainetasoista selkeästi kuten aiemmilla syyskuun tarkastuskäynneillä. Syyskuun tarkastuksilla olivat terssikaistan 315 Hz terssipainetasot mittauspisteillä 1 ja 2 noin 42- 47 dB ja kaista 315 Hz erottui selvästi terssispektristä. Tehtyjen kuulohavaintojen ja mittausten perusteella huippuimurin ympäristöön aiheuttaman melun kapeakaistaisuutta ei voida täysin pois sulkea, vaikka ujeltavaa ääntä ei enää kuultu.
Mittaustulosten vertaaminen päiväajan melutason ohjearvoon
Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §:n mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (keskiäänitaso) (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB. Asetuksen 4 §:n mukaan, jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuun ohjearvoon. Edellä oleva melun ohjearvo on annettu päivämelun (klo 7-22) keskiäänitasolle. Ennen lyhytaikaisten mittaustulosten vertaamista melutason ohjearvoon olisi ne muutettava vastaamaan keskimääräistä päiväohjearvoa, jolloin korjauslaskelmissa olisi otettava huomioon koulun keittiön huippuimurin (melulähteen) oleminen poissa päältä klo 16.00-22.00 välisenä aikana. Mittaustuloksia ohjearvoon verrattaessa on otettava huomioon myös mittausepävarmuus.
Huippuimurin asuinalueelle aiheuttama keskiäänitaso oli tehtyjen mittausten perusteella noin 42 dB (LAeq). Vaikka mittaustuloksiin lisättäisiin kapeakaistaisuuskorjaus 5 dB ja mittausepävarmuus 4 dB jää huippuimurista aiheutuva melutaso mittauspisteillä selvästi alle päiväohjearvon (LAeq, 7-22) 55 dB. Tässä tapauksessa korjauslaskelmat koko päiväajan melutason laskemiseksi eivät ole tarpeen, koska mittaukset tehtiin ajankohtana, jolloin huippuimuri oli päällä ja siten myös voimakkainta melua aiheuttaen.
Mittaustulosten vertaaminen yöajan melutason ohjearvoon
Valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) 2 §:n mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (keskiäänitaso) (LAeq) yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Asetuksen 4 §:n mukaan, jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista edellä mainittuun ohjearvoon. Edellä oleva melun ohjearvo on annettu yömelun (klo 22-7) keskiäänitasolle. Ennen lyhytaikaisten mittaustulosten vertaamista melutason ohjearvoon olisi ne muutettava vastaamaan keskimääräistä yöohjearvoa, jolloin korjauslaskelmissa olisi otettava huomioon, että koulun keittiön huippuimuri (melulähde) on päällä yöaikaan vain klo 5.00-7.00 välisenä aikana. Mittaustuloksia ohjearvoon verrattaessa on otettava huomioon myös mittausepävarmuus.
Huippuimurin asuinalueelle aiheuttama keskiäänitaso oli tehtyjen mittausten perusteella noin 42 dB (LAeq). Vaikka mittaustuloksiin lisättäisiin kapeakaistaisuuskorjaus 5 dB ja mittausepävarmuus 4 dB ei viitteitä yöohjearvon (LAeq, 7-22) 50 dB ylittymisestä ole. Mittausten perusteella melutaso jää alle ohjearvon tai on korkeintaan sen tasalla. Asiassa on otettava myös huomioon, että huippuimurin yöajalle aiheuttama ohjearvoon verrattava keskiäänitaso on mitattua alhaisempi, koska huippuimuri on päällä yöaikana vain kahden tunnin ajan. Tässä tapauksessa korjauslaskelmat koko yöajan melutason laskemiseksi eivät ole tarpeen, koska mittaukset tehtiin ajankohtana, jolloin huippuimuri oli päällä ja siten myös voimakkainta melua aiheuttaen.
Kuuleminen
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on varannut 8.12.2020 päivätyllä kuulemiskirjeellä hallintolain (434/2003) 34 § mukaisesti asianosaisille mahdollisuuden vastineen jättämiseen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle asian käsittelyn lopettamisen johdosta. Samalla asianosaisille on varattu mahdollisuus esittää kirjallisesti mielipide ja selitys kuulemiskirjeessä sekä kuulemiskirjeen liitteinä olleissa asian käsittelyn aikana muodostuneissa asiakirjoissa esitetyn johdosta sekä antaa selityksensä ja selvityksensä kaikista sellaisista asioista, jonka he katsovat saattavan vaikuttaa asian ratkaisuun.
Kuulemiseen toimitettiin määräaikaan mennessä yksi 15.1.2021 päivätty vastine.
Vireillepanijan ja yhden asiankumppanin, jotka edustavat samaa kiinteistöä/taloutta, nimet on kirjoitettu kyseiseen vastineeseen alle. Vastineeseen on kirjattu, että se on annettu lisäksi kolmen muun kiinteistön/talouden henkilöiden puolesta, jotka ovat asiankumppaneita alkuperäisessä vireillepanossa.
Kaikkiaan 5 sivuisessa vastineessa todetaan mm. seuraavaa:
Koulun katolla olevasta ilmanvaihdon huippuimurin (jäljempänä melulähde) toiminnasta aiheutuu edelleen selvästi kuulohavainnoin erottuva vinkuva ominaisuus arkisin maanantaista perjantaihin kello 05.00-17. 00 välisenä aikana. Tämä voimakas ääni kuuluu edelleen alueella, etenkin mittauspisteen 2 kohdalla ja sen välittömässä läheisyydessä olevan vireillepanijan asuinkiinteistön kohdalla. Havainnot voimakkaasta äänestä perustuvat monien eri henkilöiden, ei siis vain vireillepanon asianosaisten, aistinvaraisiin havaintoihin.
Vireillepanoon osallistuneiden muiden kiinteistöjen/talouksien henkilöiden mielestä melulähteen äänen taso on heidän kiinteistöjensä kohdilla tällä hetkellä (2021 tammikuussa) hyväksyttävällä tasolla myös arkisin maanantaista perjantaihin kello 05.00-17.00 välisenä aikana.
Tässä vastineessa hyväksyttävää asiaintilaa kutsutaan käsitteellä perusmelu. Perusmelu on siis sellaista koulun keittiön huippuimurista eli melulähteestä kantautuvaa melua, jonka häiritsevyys on siinä määrin alhainen, että äänen taso on kaikkien asianosaisten hyväksyttävissä, joskaan ei vielä ideaali taso.
Kolmella vireillepanoon osallistuneella kiinteistöillä olevaa melulähteen äänitasoa (perusmelua) on pidettävä tämän hetkisenä yhteisenä minimitasona kaikkien vireillepanon asianosaisten kohdalla, koska tämä äänen taso on alhaisin häiritsevyydeltään. Kun myös vireillepanijan kiinteistön kohdalla vielä selvästi kuulohavainnoin erottuva vinkuva ominaisuus saadaan arkisin maanantaista perjantaihin kello 05.00-17.00 välisenä madallettua yhtä alhaiseksi kuin edellä mainittujen kolmen kiinteistön kohdilla, voidaan melulähteen tuottama melu hyväksyä perusmeluksi. Tilakeskuksen tehtäväksi jää määrittää tarvittavat lisäsäädöt, joilla muutokset toteutetaan kyseisen kiinteistön kohdalla.
Asiassa on siten kysymys siitä, kohdellaanko asianosaisia tasapuolisesti ja tarkastellaanko tätä melulähteelle altistumista kokonaisuutena. Vastineessa vaaditaan tilakeskusta ryhtymään viivytyksettä seuraaviin korjaaviin toimiin, koska melulähteeseen kohdistuneet korjaus- ja säätötoimenpiteet ovat olleet toistaiseksi riittämättömiä:
Koulun keittiön huippuimurin käyntitehot säädetään tasolle ja tavalla, jotka on esitetty yksilöidysti ja tarkemmin kellonaikoineen vastinekirjelmässä. Vaadituista toiminta-ajoista ja käyntitehoista on kirjelmässä taulukkoesitys. Säätötoimenpiteitä on pidettävä ensisijaisena ja välittömänä toimenpiteenä, kunnes koulun keittiön huippuimuriin tehdään sellaiset rakenteelliset tai vastaavat korjaus- ja muutostyöt, jotka poistavat voimakkaan äänen kokonaan kaikkien asianosaisten elin- ja asuinpiiristä.
Mikäli tilakeskus ei kuitenkaan saisi säädetyksi koulun keittiön huippuimurin äänitasoa vireillepanijan kiinteistön kohdalla edellä mainittujen kolmen kiinteistön äänitasoa vastaavaksi, tulee tilakeskuksen ryhtyä viipymättä sellaisiin olennaisiin rakenteellisiin tai vastaaviin korjaus- ja muutostöihin, joilla melulähteestä aiheutuva voimakas ääni saatetaan samalle perusmelutasolle kuin em. kiinteistöjen kohdilla.
Lisäksi vastineessa vaaditaan, että melulähde on poissa päältä arkipyhinä ja lukuvuoden kaikkina vaapaapäivinä ja lomajaksoina. Nurmijärven tilakeskuksen pitää noudattaa oma-aloitteisesti ja ennakoivasti toiminnassaan (melulähteen säädöt) opetuksen järjestäjän eli nykyisin Nurmijärven kunnan kouluistaan antamia työ- ja loma-aikoja koskevia päätöksiä.
Vastineessa huomautetaan, että havaintojen mukaan huippuimuri on päällä maanantaista perjantaihin kello 5.00-17.00 välisenä aikana toisin kuin on ilmoitettu. Asianosaisille sopii, että melulähteen toimintajaksot perustuvat 12 tunnin käyntijaksoihin eli jaksoon 5.00-17.00 ja jaksoon 17.00-5.00 tilakeskuksen viranomaiselle ilmoitetun 5.00-16.00/16.00-5.00 toimintajaksojen sijaan.
Vastineessa esitettyjä vaatimuksia perusteellaan mm. seuraavasti: Vireillepanijan kiinteistön kohdalla melulähteen äänen taso on saatettava yhdenvertaisuuteen vedoten samalle tasolle kuin mitä se on kolmella muulla vireillepanoon osallistuneella kiinteistöllä. Muutoin tosiasiallinen tasavertaisuus ei toteudu, vaan ko. kiinteistö asetetaan naapurustonsa kanssa eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Tämä voi todellistua esimerkiksi talon myynnissä.
Tilakeskuksen 24.9.2020 vastineessa mainitut seikat mahdollisista tulevaisuuden muutos- tai korjaustöissä ovat sisällöltään ja luonteeltaan niin määrittämättömiä, että on perusteltu syy olettaa niiden jäävän toteuttamatta taloudellisen niukkuuden aikoina.
Nurmijärven kunta on aloittanut alueella asemakaavamuutoksen. Näin ollen kunnan on mahdollista jättää alun perin väliaikaiseksi aiottu väistötila pysyväksi koulurakennukseksi. Tällöin on riskinä, että melulähde muuttuu asianosaisille pysyväksi ja jatkuvaksi altistumisen lähteeksi.
Asianosaisille ei ole varattu tosiasiallisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, koska tilakeskus ei katsonut tarvetta asukkaiden ehdottamalle tapaamiselle. Kunta on vastoin kuntalain (410/2015) periaatteita käyttänyt johtamisessa määräävää asemaansa osittain väärin sivuuttaessaan asianosaisten roolin omasta hyvinvoinnistaan huoltapitävinä ja omatoimisina kuntalaisina.
Merkille pantavaa on, että viranomainen ei yhdessäkään melun kapeakaistaisuuden arvioinnissaan poissulje pääosin tasaisesta huminasta erottuvaa selvästi ujeltavaa ääntä. Nämä viranomaisen havainnot ja arviot ovat täysin yhteneväisiä sen tosiseikan kanssa, että huippuimurin toiminnasta aiheutuu vireillepanijan kiinteistön kohdalla selvästi kuulohavainnon erottuva vinkuva ominaisuus. Siksi on inhimilliselle elämälle vierasta, että melumittauksissa on kuitenkin toistaiseksi vedottu vain ja ainoastaan kategorisesti viranomaisvaatimusten täyttymiseen.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta saadun ohjeistuksen mukaan asia saatettiin 1.9.2020 viranomaisessa vireille ainoastaan melulähdettä lähimpänä sijainneiden kuuden talouden osalta. Tosiasiallisesti meluhaitalle altistuneita olisi ollut omakotitaloalueella arviolta vähintään 15 taloutta. Vireillepanoasia oletetaan käsiteltävän viranomaisessa kaikkien kuuden talouden osalta yhtä asianmukaisesti kuin mitä se olisi tutkittu ja ratkaistu mikäli kaikki omakotialueen melulle altistutuneet taloudet olisivat olleet mukana vireillepanossa.
Vastineessa todetaan myös, että neuvottelua koulun keittiön huippuimurin koskevista säädöistä tullaan jatkamaan suoraan tilakeskuksen kanssa. Kunnan meluntorjuntatehtävistä annettujen säädösten mukaan kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa, ohjata ja edistää meluntorjuntaa ja että kunnalle kuuluvat tämän lain mukaiset meluntorjuntatehtävät hoitaa ympäristölautakunta. Koska ympäristökeskuksella on toimivaltaisena valvontaviranomaisena mahdollisuus myös ohjata ja edistää toiminnan järjestämistä, pyydetään viranomaista myötävaikuttamaan toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa asiaa, jotta koulun ilmavaihtokoneen aiheuttama melu saadaan minimoitua tilakeskuksen toimesta. Vireillepanon käsittelyn lopettamista viranomaisessa on esitetty tilanteessa, jossa asianosaiset ovat edelleen altistuneita melunlähteen aiheuttamalle melulle ja siten lopettamispäätöksellä tulee olemaan huomattavasti heikentävä vaikutus edelleen melulle altistuneiden asianosaisten terveyteen ja asuin- ja elinympäristöön sekä omaisuuden arvoon.
Vastaselitys
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyysi 4.2.2021 tilakeskukselta vastinetta edelle referoidun asianosaisten vastineen (15.1.2021) johdosta.
Nurmijärven kunnan tilakeskus toimitti asiaan 23.2.2021 päivätyn vastaselityksen, jossa todetaan mm. seuraavaa: Kohde täyttää viranomaisvaatimukset, eikä talotekniikkalaitteiden äänitaso poikkea normaalista taajama-alueiden taustamelusta. Keittiön ilmanvaihtokone käy 1/1 teholla maanantaista perjantaihin klo 5–16 ja muuna aikana se on pois päältä. Luokkien ilmanvaihtokoneet käyvät 1/1 teholla maanantaista perjantaihin klo 5–17 ja muuna aikana ne ovat ½ teholla.
Kohdetta ei ole mahdollista ohjata kunnan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla, koska se on vuokrakohde ja sen laitteissa on viikkokello, joka mahdollistaa ilmanvaihdon ohjaamisen ainoastaan viikkotasolla. Tilakeskus ohjaa kiinteistöjensä talotekniikkaa viikkotasolla ja yhden kohteen erilainen toiminta asettaisi kuntalaiset eriarvoiseen asemaan, sillä Tilakeskuksen kaikkien kohteiden talotekniikkaan muutosten tekeminen ei ole mahdollista. Tilakeskuksessa työskentelee 10 toimihenkilöä, joilla on vastuullaan noin 190.000 m2 rakennuksia ja 107 kpl pihoja.
Kesälomakaudeksi ilmanvaihto muutetaan ½ teholle, mikäli rakennuksen käyttöaste sen sallii ja ilmamäärät ovat riittävät henkilömäärä huomioiden. Koulurakennuksen hyvän sisäilman turvaamisen vuoksi ilmanvaihto tulee olla luokkatilojen kohdalla toiminnassa 1/1 teholla myös ennen ja jälkeen koulupäivän, jotta rakennus pysyy kuivana ja terveenä.
Asemakaava on vireillä, mutta Tilakeskus ei näe ensisijaisena vaihtoehtona jättää nykyistä tilapäistä koulurakennusta pysyväksi ratkaisuksi. Rakennuksessa on ominaisuuksia, jotka eivät puolla kohteen pysyvää käyttöä ilman muutoksia.
Äänitasot täyttävät viranomais- ja lainsäädäntövaatimukset, minkä takia Tilakeskus ei tee välittömiä toimenpiteitä tässä vaiheessa. Tilakeskus huomioi kuitenkin edelleen saadun palautteen ja ohjaa tilatoimittajaa madaltamaan äänitasoja, mikäli rakennukseen tehdään merkittäviä muutos- tai korjaustöitä ja toiveet on mahdollista toteuttaa kohtuullisin kustannuksin. Tilakeskus huomioi asian piha-aluetta ja sen rakenteita suunniteltaessa ja kehitettäessä mahdollisuuksiensa mukaan. Tilakeskuksen toimihenkilöt ovat käyneet kohteessa useaan kertaan. Koska kyse on teknisistä vaatimuksista ja ratkaisuista, niin Tilakeskuksessa ei nähty erillistä tapaamista tarpeelliseksi asianomaisten kanssa. Jos asianosaisten mielestä tapaaminen on edelleen tarpeellinen, niin tapaamisajan voi sopia puhelimitse.
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on tutkinut asian. Ympäristölautakunta katsoo, että vireillepano ei edellytä ympäristönsuojeluviranomaiselta toimenpiteitä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää lopettaa asian käsittelyn ympäristönsuojeluviranomaisessa.
PERUSTELUT
Oikeusohjeita
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 186 §:ssä on säädetty asianosaiselle, kuten mahdolliselle haitan kärsijälle, erityinen vireillepano-oikeus. Vireillepano-oikeuden perusteella vireille tulleessa asiassa on aina tehtävä valituskelpoinen päätös.
Ympäristönsuojelulain 5.1 §:n mukaan ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan päästöllä ihmisen toiminnasta aiheutuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä, johtamista tai jättämistä yhdestä tai useammasta kohdasta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään.
Ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan ympäristönsuojelulaissa sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa a) terveyshaittaa, b) haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, c) luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, d) ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, e) ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai g) muu näihin rinnastettava yleisen tai yksityisen edun loukkaus.
Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla tarkoitetaan laitoksen perustamista tai käyttämistä sekä siihen teknisesti ja toiminnallisesti kiinteästi liittyvää toimintaa taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista
Ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys voi koskea toimea tai rajoitusta, toiminnan tarkkailua tai tiedottamista taikka valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Määräys ei voi koskea luvanvaraista, ilmoituksenvaraista eikä rekisteröitävää toimintaa. Määräyksen on oltava kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja ympäristön pilaantumisen merkittävyys.
Melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) 2.1 §:n mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Asetuksen 4 §:n mukaan, jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatuloksiin lisätään 5 dB ennen niiden vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin.
Tosiseikat ja johtopäätökset
Viimeisimpien korjaustoimenpiteiden (26.10.2020) jälkeen tehdyllä tarkastuskäynnillä (25.11.2020) koulun keittiön huippuimurin ääni ei erottunut enää oleellisesti alueen muusta melusta ja äänimaisemasta. Tieliikenne aiheutti alueelle huippuimurin melun kaltaista tasaista melua. Aiemmilla syyskuun tarkastuskäynneillä havaittu selvä kapeakaistaiseksi tulkittava ujeltava ääni oli kuulohavaintojen perusteella poistunut huippuimurin aiheuttamasta melusta. Mittaustiedot tukivat tätä aistinvaraista havaintoa, vaikkakaan mittaustietojen ja kuulohavaintojen perusteella ei voitu täysin pois sulkea melun kapeakaistaisuutta. Riippumatta melun mahdollisesta kapeakaistaisesta ominaisuudesta, ei melua ole enää pidettävä samalla tavalla häiritsevänä kuin syyskuussa ennen keittiön ilmanvaihdon säätötoimenpiteitä.
Edellä oikeusohjeissa mainitut melutason ohjearvot eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niitä on käytetty ympäristönsuojeluviranomaisen prosesseissa vakiintuneesti apuna arvioitaessa erilaisten toimintojen ympäristömeluvaikutuksia ja meluhaittojen kohtuullisuutta. Syyskuussa ja marraskuussa tehtyjen mittausten perusteella huippuimurin asuinalueelle aiheuttama keskiäänitaso jäi selvästi alle valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisen päiväohjearvon, eikä viitteitä yöohjearvon ylittymisestä ollut, vaikka mittaustuloksiin lisättäisiin kapeakaistaisuuskorjaus ja mittausepävarmuus. Mittaustuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että huippuimurin päivä- ja yöajalle aiheuttama ohjearvoon verrattava keskiäänitaso olisi mitattua alhaisempi, koska huippuimuri on päällä päiväajasta (7-22) yhdeksän tunnin ajan ja yöajasta (22-7) vain kahden tunnin ajan.
Saatujen tietojen perusteella melutilanne myös koetaan lokakuun 2020 korjausten jälkeen vireillepanijan kiinteistöä lukuun ottamatta ainakin osittain hyväksyttävänä, eikä vireillepanijan kiinteistön läheisellä mittauspisteellä 2 ole tehty tarkastuksilla muista mittauspisteistä oleellisesti poikkeavia havaintoja tai saatu oleellisesti poikkeavia mittaustuloksia.
Edellä mainittujen säännösten sekä tehtyjen tarkastusten ja asiassa saatujen tietojen perusteella lautakunta katsoo, ettei vireillepanon kohteena oleva melu aiheuta sellaista ympäristön pilaantumista, ympäristön pilaantumisen vaaraa tai kohtuutonta haittaa, joka edellyttäisi määräysten antamista ympäristönsuojelulain 180 §:n perusteella tai muitakaan toimenpiteitä ympäristönsuojeluviranomaiselta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5 §, 6 §, 7 §,172 §, 180 §, 185 §, 186 §, 190 § ja 191 §;
Hallintolaki (434/2003) 11 §, 19 §, 20 §, 31 §, 32 §, 33 §, 34 §, 36 §, 39 §, 43 §, 44 §, 45 §, 47 §, 54 §, 55 §, 56 § ja 60 §;
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992);
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.2.2020 § 15; ja
Tuusulan kunnan hallintosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 10.12.2018 § 150).
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.
Täytäntöönpano
Päätösote + valitusosoitus saantitodistuksella (tiedoksisaannin osoittaa saantitodistus) /
- Vireillepanoon osallistuneet taloudet
Päätösote + valitusosoitus tavallisena tiedoksiantona /
- Nurmijärven kunnan tilakeskus