Valtuusto, kokous 7.12.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 136 Kaavoitussuunnitelma 2021-2025

TUUDno-2020-2109

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Kunnanvaltuusto hyväksyy vuosittain kaavoitussuunnitelman viiden vuoden jaksolle. Tämän jälkeen vuoden alussa hyväksytään alkavan vuoden kaavoituksen työohjelma, jonka edistymistä seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Kaavoitussuunnitelman tavoitteena on ohjata kuntasuunnittelu-palvelualueen toimintaa ja kaavatöihin vaikuttavien luottamuselinten päätöksentekoa niin, että hankeluettelosta ensisijaisiksi nostetut hankkeet etenevät mahdollisimman nopeasti ja että niiden valmisteluun kohdennetaan ensisijaisesti resursseja.

Tavoitteena on huolehtia siitä, että MAL-aiesopimuksen tavoitteiden ja kunnanvaltuuston hyväksymän vuotuisen asunto-ohjelman lisäksi kaavoitetaan riittävästi tonttivarantoa tulevaa käyttöä varten.

Vuosien 2021–2025 kaavoitussuunnitelma on liitteenä. Kaavoitussuunnitelmassa on edellisten vuosien tavoin yleiskaavoitushankkeita, yleissuunnitelmia sekä asemakaavahankkeita, jotka on priorisoitu kolmeen eri luokkaan hankkeiden kiireellisyyden ja oletetun etenemisjärjestyksen mukaisesti. Kartalle on merkitty myös ns. vähäiset kaavamuutokset ilman priorisointia. Näitä kaavamuutoksia valmistelevat kaavoitusavustajat muiden töiden ohella.

Yleiskaava ja yleissuunnitelmat

Suunnittelukauden alussa on tavoitteena saada yleiskaava 2040 hyväksyttyä. Tämän jälkeen tehtävien linjausten mukaisesti varaudutaan osayleiskaavojen laadintaan. Toistaiseksi tarpeellisimpana taajamaa koskevan osayleiskaavan päivityksenä pidetään Koillis-Hyrylän osayleiskaavan laadintaa. Koillis-Hyrylän osayleiskaavan laatiminen on tarpeen suunnittelukauden aikana, jotta tämän jälkeen alueelle voidaan asemakaavoittaa aiotusti asuinalueita päätetyin tavoittein mm. liikenneverkkoon ja aluetehokkuuteen liittyen. Alueen maankäyttöä on tarkoitus tutkia myös erillisten asemakaavahankkeiden yhteydessä asemakaavarunkoa hahmotellen.

Yleissuunnitelmia laaditaan asemakaavojen laatimisen tavoitteiden asettamiseksi ja laajempien kokonaisuuksien hahmottamiseksi, jotta voidaan olla varmoja, että pienehkötkin asemakaavatyöt toimivat kokonaisuuden osina. Tällaisia yleissuunnitelmia ovat Hyrylän ja Jokelan keskustojen yleissuunnitelmat. Lisäksi laaditaan viher- ja virkistysverkon kehittämisen kokonaissuunnitelma sekä yleissuunnitelmaa Tuusulanjärven virkistyskäytön lisäämiseksi koskien ranta-aluetta.

Asemakaavahankkeiden priorisointi

Asunto- ja asuinalueiden osalta pyritään tarjoamaan monipuolisesti vaihtoehtoja. Tarkoituksena on valikoida hankkeet, joiden myötä saadaan kaikkiin taajamiin tonttivarantoa eri tarpeisiin: asuinrakentamisen tontteja, keskustojen kehittämishankkeita, työpaikkatontteja ja vetovoimahankkeita. Asemakaavahankkeet on priorisoitu painottaen

  1. Keskustojen kehittämistä
  2. Työpaikka-alueiden kaavoja
  3. Kunnan maalle sijoittuvia hankkeita
  4. Paljon asuntoja/työpaikkoja tuottavia kaavoja
  5. Kunnan omistamien realisoitavien kiinteistöjen kaavamuutoksia
  6. Kunnan kannalta tärkeitä palveluverkon kehittämisen tai yhdyskuntatekniikan toteuttamisen edellyttämiä kaavoja

Liitteenä olevassa kaavoitussuunnitelmassa prioriteetilla 1 olevat ovat kärkihankkeita. Prioriteettien 2 ja 3 hankkeita edistetään kärkihankkeiden valmistelun jälkeen. On todennäköistä, että tulee tehtäväksi erityisesti kaavamuutoksia suunnittelukauden aikana sekä johtuen ajankohtaisista rakentamishankkeista että kunnan velvollisuudesta pitää kaavat ajan tasalla. Hankkeita koskevista hakemuksista päätettäessä tai muutoin käynnistämispäätöksin päätetään erikseen, minkälaisella prioriteetilla näitä edistetään.

Työpaikka-alueiden asemakaavat

Jokelassa työpaikka-alueiden tonttivarantoa on lähivuosien tarpeeseen. Näin ollen työpaikka-alueiden asemakaavoja laaditaan suunnittelukauden alussa pääosin Etelä-Tuusulaan ja resurssien mahdollistaessa myöhemmin Kellokoskelle. Kellokoskella Rajalinnan työpaikka-alueen laajentaminen on tarpeen lähivuosina, mutta tämä hanke ei prioriteetiltaan kärkeä.

Sen sijaan Etelä-Tuusula on työpaikkarakentamisen kannalta ensisijaisen tärkeä kysynnästä johtuen ja tonttivarannon kannalta heikoimmassa asemassa. On erittäin tärkeää panostaa näistä syistä johtuen Etelä-Tuusulaan. Sekä Kehä IV:n varteen kehittyvät työpaikka-alueet että Tuusulan itäväylän varteen työpaikka-alueiden laajentaminen ovat tärkeimmät hankkeet. FOCUS-alueella on painoarvoa jopa pääkaupunkiseudun työpaikka-alueiden joukossa. Näiden suurien asemakaavojen ohella on valmiuksia tehdä pieniä määriä pienehköjä työpaikka-alueiden asemakaavan muutoksia.

Keskustojen kehittäminen

Keskustojen kehittäminen on tarpeen vetovoiman kasvattamiseksi kaikissa taajamissa, eikä tähän ole vielä syntynyt Jokelassa ja Hyrylässä riittävästi kaavallisia mahdollisuuksia. Hyrylän alueella asuinkerrostalotonttivaranto on hyvä, mutta kaupallisen keskustan kehittämiseksi on vielä laadittava kaavamuutoksia. Palvelukeskuksen kaavamutuoksen lisäksi mm. purettavan hallintorakennuksen alueen asemakaavatyö esitetään nostettavaksi kärkihankeeksi.
Jokelassa tämän ohella myös liike- ja asuinkerrostalotontteja on tarpeen kehittää keskusta-alueella tai lähituntumassa, josta johtuen kaavoitussuunnitelmassa on kärkihankkeena Keskustien kaavamuutos ja ”Opintien ja Nukarintien risteyksen ympäristö”-niminen kaavamuutos. Uutena hankkeena esitetään käynnistettäväksi Asemanseutu-kaavamuutosta aseman itäpuoleiselle alueelle.
Kellokoskella jo Vanhan valtatien itäpuolelle laaditun kaavan jälkeen seuraava keskustan kehittämishanke on ent. sairaalan alueen kaavallinen muutos, joka voi edetä maanomistajan selvitettyä mahdollisuuksia kiinteistöjen uusiokäytön osalta.

Pääasiassa asuintontteja tuottavat asemakaavat

Onnistuneen maanhankinnan ja suurten kaavaprojektien läpiviemisen seurauksena Tuusulan kunnalla on hyvä tonttivaranto ja mahdollisuudet päästä tavoitellulle kasvu-uralle. Alla on laskelma koskien rakentamattomien asuinrakentamista mahdollistavien korttelien potentiaalista. Laskelma on tehty paikkatietoperusteisesti ja johtuen aineiston epäyhtenäisyydestä joitakin pieniä puutteita luvuissa voi olla. Tästä huolimatta suuruusluokka on oikein.

  Hyrylä Jokela  Kellokoski
rakennusoikeutta kunnan omistamilla alueilla 203958 79103 31819
rakennusoikeutta muiden omistamilla alueilla 153884 23403 8543
yht 357842 102506 40362
       
Talotyyppikohtaisesti      
Omakotitalojen rakennusoikeus 47191 24853 9065
Muiden pientalojen rakennusoikeus 44182 52544 24992
Kerrostalojen rakennusoikeus 266469 25109 6305
       
Asuntoja      
Omakotitalot 236 124 45
Muut pientalot 589 701 333
Kerrostalot 4441 418 105
yht 5266 1243 484
       
Asukkaita      
Omakotitaloihin 944 497 181
Pientaloihin 982 1168 555
Kerrostaloihin 6662 628 158
yht 8587 2292 894

Asuinalueille sijoittuva oleva yhtiömuotoisten tonttien varanto riittää kaikissa taajamissa lähivuosien tarpeisiin. Hyrylässä olevat Rykmentinpuiston, Lahelanpelto II:n, Häriskiven ja Pellavamäentien kaavojen alueet sekä pienemmät täydennyskohteet mahdollistavat tavoitellun kasvun. Kellokosken keskustan kaavan lisäksi Linjapuiston asemakaavat I ja II mahdollistavat asuinrakentamista. Kellokoskella tulee arviolta 2-3 vuoden sisällä lisätä omakotitonttivarantoa, joten mm. Joenranta-kaava on kärkihankkeena. Uusia pientaloalueiden kaavoja ei siksi tarvita juuri nyt kärkihankkeiksi Jokelaan, mutta keskustarakentamista turvaavaa tonttivarantoa olisi hyvä kasvattaa.

Kasvun turvaamiseksi on ensisijaisen tärkeää saada oleva ja lähivuosiksi hyvin riittävä varanto Hyrylässä ja Kellokoskella luovutuskuntoon eli tontit lohkottua ja infra rakennettua. Jokelassa sen sijaan Peltokaaren, Kartano I:n ja keskustan tonttivaranto on riittävä ja infratyöt akuuteimpaan tonttitarpeeseen nähden riittävän pitkällä eli tontteja riittää siellä hyvin myytäväksi.

 

Ehdotus

Esittelijä

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Kuntakehityslautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2021–2025.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Liisa Sorri teki muutosesityksen Margita Winqvistin kannattamana. Muutosesityksen mukaan kaavoitussuunnitelma vuosille 2021-2025 tulee hyväksyä siten muutettuna, että Jokelan Kartano II -asemakaavamuutos nostetaan 2. prioriteetin hankkeeksi. Kuntakehityslautakunta hyväksyi Sorrin esityksen yksimielisesti.

 

Päätös

Kuntakehityslautakunta päätti

  • hyväksyä kaavoitussuunitelman vuosille 2021-2025 siten muutettuna, että Jokelan Kartano II -asemakaavamuutos nostetaan 2. prioriteetin hankkeeksi.
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2021–2025.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Perustelut

Poliittinen johtoryhmä kannusti KKL:n käsittelyn jälkeen miettimään vielä miten kärkihankkeita voitaisiin priorisoida, jotta kunnan kannalta tärkeimmät tähtihankkeet saataisiin selville. Jos kaikkein tärkeimmät hankkeet myös luottamuselinten päätöksellä voidaan erotella muista sinänsä tärkeistä hankkeista, voidaan valmistelussa keskittyä näihin yhteisesti tärkeiksi pidettyihin hankkeisiin. Jopa yksinomaan kärkihankkeita on erinomaisen suuri määrä - kärkihankkeita on ollut Tuusulan kaavoitusyksiköllä pitkään 30-35 kpl vaikka näitä on saatu valmiiksikin hyvin ja tonttivaranto on kasvanut suurelta osin hyvälle tasolle.

Käytännössä kaavan valmistelija pystyy valmistelemaan samanaikaisesti 1-3 hanketta. Yleiskaavatason suunnitelmia valmistellaan päätyönä noin 1 hlön ja asemakaavoja noin 6 hlön toimesta. Kullakin on kaavojen valmistelun lisäksi muita tehtäviä.On perusteltua valita kaavoituksen kärkihankkeiksi esim. 5-15 hanketta nykyisen noin 30 hankkeen sijaan.

Hankkeiden tarkempi priorisointi

Tätä varten on valmisteltu kaavojen pisteytystaulukko, jossa on tutkittu kunkin tärkeän hankkeen tärkeyttä ja vaikuttavuutta muutamien kriteerien avulla. Kukin hanke on pisteytetty ja näin saatu aiempaa analyyttisempi lähestymistapa kaavoitussuunnitelmaan liittyen.Kaavahankkeita on arvioitu kriteeristön avulla:

  1. Kunnan maanomaisuus

    Vaikuttavuus ja tarve
  2. Työpaikkojen määrä
  3. Asuinrakentamisen määrä (muutamia – kymmeniä – sata – useita satoja – tuhat tai enemmän)
  4. Palveluverkon kehittyminen
     
  5. Kaavatalous

    Alueen merkittävyys kunnan kannalta
  6. Etelä-Tuusula
  7. Jokela
  8. Kellokoski

    Suunnitelman toteutumisen aikajänne
  9. Lyhyt
  10. Keskipitkä
  11. Pitkä
     
  12. Läpimenovarmuus

Kukin kriteeri tutkittujen kaavahankkeiden osalta arvioitiin asteikolla 1-5. Kriteereille annettiin lisäksi painoarvot. Kukin hanke sai pisteitä kriteerien arvosanojen ja painoarvojen summana. Pisteytystaulukko on asian liitteenä.

Johtopäätelmä

Tehdyn analyysin pohjalta tulisi kaavoitussuunnitelmaan ja työtapohoihin tehdä muutoksia:
Arvioinnissa parhaiten pisteitä saaneiden hankkeiden edistämiseen tulisi panostaa ja luettelon loppupäässä olevien hankkeiden edistämisen ei tulisi olla tässä vaiheessa ensisijaista. Pisteytyksessä heikommin menestyneitä hankkeita ei tulisi juuri nyt valmistella, ellei hankkeen valmistelu ole nyt lähes valmis jonkin kaavavaiheen osalta, jolloin olisi silti perusteltua viedä valmisteluvaihe loppuun ja kaava käsiteltäväksi.
Resursseja voi olla mahdollista lisätä pisteytyksessä parhaiten menestyneiden hankkeiden osalta siten, että useampi kuin yksi kaavan valmistelija käyttää työaikaansa näihin hankkeisiin.

Pisteytyksessä parhaiden menestyneiden hankkeiden top 10:

  1. Yleiskaava 2040
  2. Hyrylän keskustan yleissuunnitelma
  3. Palvelukeskus
  4. Lahelanpelto III (vain koulu)
  5. Rykmentinportin laajennus
  6. Jokelan paloasema
  7. Kehä IV
  8. Puistokylä
  9. Kehitettävät kiinteistöt II
  10. Koillis-Hyrylän osayleiskaava

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO hyväksyy

  • liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2021–2025.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • ottaa asian 7.12.2020 pidettävän valtuuston kokouksen esityslistalle  
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 30.11.2020 pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa.

 

Asko Honkanen ja Anne Olkkola selostivat asiaa.

Valmistelija

Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle,​ että

VALTUUSTO hyväksyy

liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2021–2025 seuraavin muutoksin:

  1. Kaavoitussuunnitelmaan lisätään II-luokkaan:
    1. Halkivahan alue, Paijalassa (alue täydentää olemassa olevaa kuntarakennetta)
    2. Peurantie 20, Riihikalliossa (alue täydentää olemassa olevaa kuntarakennetta)
  2. Kaavoitussuunnitelmasta poistetaan III-luokan hankkeita, joita ei ehditä aloittaa kaudella 2025:

    1. Rantatie II-IV

    2. Taistelukoulu

    3. Hiivoonlahti

    4. pilottirakentaminen

    5. Lepola III (2025->)

  3. Kaavoitussuunnitelmaan tarkennetaan Saksan alueen aluerajausta pienemmäksi ja se nimetään Mattila ja se säilyy kärkihankkeena

  4. Kaavoitussuunnitelman toteutuksessa painotetaan vuonna 2021 erityisesti seuraavia hankkeita:

    1. Yleiskaava 2040

    2. Hyrylän keskustan yleissuunnitelma

    3. Palvelukeskus

    4. Lahelanpelto III (vain koulu)

    5. Rykmentinportin laajennus

    6. Jokelan paloasema

    7. Kehä IV

    8. Puistokylä

    9. Kehitettävät kiinteistöt II

    10. Koillis-​Hyrylän osayleiskaava

___

Avattuaan asiasta keskustelun puheenjohtaja teki pohjaesitykseen seuraavan lisäyksen kohtaan 4. "Kaavoitussuunnitelman toteutuksessa painotetaan vuonna 2021 erityisesti seuraavia hankkeita": -Kellokosken keskustakolmion asemakaavakuutos.

Jussi Salonen teki seuraavan muutosesityksen: Kaavoitussuunnitelmassa Kartano II nimetään Tiilitehtaan alueeksi ja vaihdetaan III-luokkaan ja Kartano III nimetään Kartano II:ksi ja muutetaan II-luokkaan. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Jussi Salonen teki muutosesityksen kylien täydennysrakentamisen ja elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi: Aloitamme tuusulalaisen kylän (Ruotsinkylä, Rusutjärvi, Tuomala tai Nahkela) asemakaavoituksen. Muutosesitys raukesi kannattamattomana.

Jussi Salonen esitti poistettavaksi päätösehdotuksesta III-luokan hankkeiden poistoesityksestä Tuusulan Rantatien varrella olevat Rantatie II-IV, Taistelukoulu ja Hiivooonlahti. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin kokouksessa tehdyin muutoksin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2021–2025.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Aarno Järvinen esitti Petra Kelan ja Kari Frimanin kannattamana, että  kaavoitussuunnitelman Jokela-kohtaan (powerpoint sivulle 10) III-luokka  palautetaan: Lepola III. Täydennetään pientaloaluetta Hyvinkään rajan tuntumassa.

Valtuusto hyväksyi Järvisen tekemän muutosesityksen yksimielisesti.

Liisa Palvas teki Aila Koivusen, Margita Winqvistin ja Eeva-Liisa Niemisen kannattamana seuraavan muutosesityksen: "Poistetaan Rivieera Kellokosken kärkihankkeista. Asuinkortteleiden lisääminen ei ole oleellisesti tarpeen ko. Rivieeran alueella, vaan alue tulee säilyttää liikunta- ja virkistyskäytössä."

Puheenjohtaja totesi, koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Palvaksen tekemää muutosesitystä, äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Jorma Sulander, Pasi Huuhtanen, Päivö Kuusisto, Tommi Partanen, Jouko Riola, Mika Mäki-Kuhna, Johanna Sipiläinen, Vesa Lundberg, Seppo Noro, Kim Kiuru, Aarno Järvinen, Lilli Salmi, Annika Lappalainen, Sanna Kervinen, Pekka Heikkinen, Janne Mellin, Kari Kinnunen, Ulla Rosenqvist, Arto Nätkynmäki, Kaj Malmlund
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Petra Kela, Aila Koivunen, Liisa Palvas, Margita Winqvist, Satu Heikkilä, Markus Meckelborg, Elisa Laitila, Taina Ketvel, Ulla Palomäki, Anna Yltävä, Karita Mäensivu, Elina Väänänen, Henri Koskela, Kati Lepojärvi, Antti Kaikkonen, Jussi Salonen, Jere Pulska, Eeva-Liisa Nieminen, Anu Åberg, Ari Nyman, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall, Heli Udd
  • tyhjän äänen antoi Sanna Tuhkunen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 20 jaa-ääntä, 28 ei-ääntä, 1 tyhjä ääni ja 2 poissa. Puheenjohtaja totesi Palvaksen muutosesityksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä liitteenä olevan kaavoitussuunnitelman vuosille 2021–2025 edellä ilmenevin muutoksin.

 

Ilmari Sjöblom ja Laura Åvall ilmoittivat olevansa esteellisiä, eivätkä ottaneet osaa asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. 

Tiedoksi

kaavoitus

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Lisätietoja
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 260 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.