Valtuusto, kokous 7.12.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 132 Talousarvio 2021, Tuusulan kunta

TUUDno-2020-1192

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Toimintaympäristön kehitys

Suomen talousnäkymät heikentyivät vuoden 2020 aikana erittäin nopeasti, kun koronapandemia johti niin kansainvälisen talouden kuin kotimaan taantumaan, tuotannon häiriöihin ja kysynnän rajuun vähentymiseen. Koronavirustilanne, tehdyt rajoitustoimet ja taloustilanteen heikkeneminen käänsivät julkisen talouden alijäämän, velan ja rahoitus- sekä takausvastuut nopeaan kasvuun. 

Myös kuntasektorin talous kiristyy koronakriisin vuoksi vuosina 2020 ja 2021. Kriisi iskee erityisesti kuntien verotuloihin, mutta samalla se kasvattaa kuntasektorin menoja ja lisää kuntien tulevia rahoitusvastuita. Korona heikentää kuntataloutta yli miljardilla eurolla vuonna 2020 valtion tukitoimenpiteistä huolimatta. Kuntatalouden näkymä lähivuosille on historiallisen synkkä. Kuntaliiton ennusteen mukaan kuntien lainakanta kasvaa kehyskaudella 2021 - 2025 lähes 20 miljardia euroa. Kuntasektorin tulojen ja menojen epätasapainoa painaa koronan lisäksi muun muassa väestön ikääntyminen ja korjausvelka. 

Kriisin vaikutukset vaihtelevat kunnittain merkittävästi riippuen mm. kunnan tulo- ja menorakenteesta sekä väestö- ja elinkeinorakenteesta. Hallitus päätti kesäkuussa kattavasta toimenpidekokonaisuudesta, jolla helpotetaan koronapandemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista johtuvia kuntien talouden haasteita. Kokonaisuus muodostuu useista toisiaan täydentävistä toimenpiteistä, joilla pyritään turvaamaan peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kaikissa kunnissa. Toimenpiteet ovat määräaikaisia ja kohdistuvat ensi vaiheessa vuoteen 2020. Vaikutusarvioiden tarkentuessa kunnille suunnattua toimenpidekokonaisuutta saatetaan täydentää lisätalousarvioissa ja syksyn budjettiriihessä.

Julkista taloutta on jo usean vuoden ajan heikentänyt väestön ikääntyminen. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön supistuessa eläkemenot kasvavat ja julkisten palveluiden tarve kasvaa. Koronapandemian seurauksena Suomen julkisen talouden tilanne heikkeni rajusti ja julkisen talouden velka on nousemassa nopeasti aiempaa selvästi korkeammalle tasolle suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velkasuhteen arvioidaan nousevan lähes 80 prosenttiin muutamassa vuodessa, mikä lisää julkisen talouden riskejä aiempaan noin 60 prosentin velkasuhteeseen verrattuna. VM:n heinäkuussa 2020 tekemän arvion mukaan julkista taloutta tulisi vahvistaa noin 5 mrd. eurolla, jotta julkisen talouden velkasuhde saataisiin vakautettua 2020-luvun aikana.

Tuusulan kunnan talous 2020

Koronaviruksella ja siihen liittyvillä toimenpiteillä on merkittävät negatiiviset vaikutukset Tuusulan kunnan talouteen. Kunnan menot ja tulot olivat epätasapainossa jo ennen koronakriisiä, sillä vuoden 2019 tilinpäätös oli -19,9 milj. euroa alijäämäinen (ilman kertaluonteisia arvonalennuksia ja alaskirjauksia alijäämä oli - 10,1 milj. euroa). Kunnan taseessa oli vuoden 2019 lopussa kertyneitä ylijäämiä 40,8 milj. euroa ja kuntakonsernin taseessa 57,1 milj. euroa. Kunnan ylijäämäkertymä on pienehkö suhteessa kunnan talouden kokoon ja toimintaympäristön haasteisiin.

Koronakriisin aiheuttamat negatiiviset vaikutukset kunnan kuluvan vuoden talouteen ovat tämän hetkisen arvion mukaan suuruusluokaltaan 13 milj. euroa. Merkittävin vaikutus koronakriisillä on kunnan kunnallisvero- ja yhteisöverotuottoihin, joiden ennustetaan heikkenevän noin 10 milj. euroa hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna vuodelle 2020, tilapäisesti korotettu yhteisöveron jako-osuus huomioon ottaen (Kuntaliiton ennuste 25.6.2020). Osaltaan kunnan 2020 taloutta tasapainottaa 4,2 milj. euron veronmaksulykkäysten aiheuttamien verotulomenetysten tilapäinen korvaus (maksetaan takaisin 2021). Lisäksi korona vähentää kunnan maksu- ja myyntituottoja ja kasvattaa toimintamenoja.

Tulopuolen 2020 riskit liittyvät keskeisesti tontinmyyntitulojen toteutumiseen. Lisäksi mm. päivähoitomaksutuotot ja asuntomessujen tulot jäävät budjetoidusta. Toimintamenojen osalta merkittävimmät ylitysriskit ovat HSL:ssa ja Keusotessa. Tuusulan kunnan maksuosuuden HSL:lle ennakoidaan ylittävän talousarvion 1,6 milj. euroa. Keusoten määrärahaa korotettiin OVK1/2020 yhteydessä 3,9 milj. euroa (2019 tilinpäätöksen ylitys 2,9 milj. euroa ja 1,0 milj. euron kasvuvara). Keusote ei ole alkuvuonna esittänyt jäsenkunnille uusia määrärahatarpeita ja HUS:n palvelusuunnitelman mukainen käyttö on ollut huomattavasti vuotta 2019 alhaisemmalla tasolla kiireettömän hoidon vähennyttyä koronaepidemian vuoksi.

Toukokuun lopun tilinpäätösennusteen mukaan kuluvan vuoden alijäämä on - 10,5 milj. euroa ja kunta velkaantuu lähes 36 milj. euroa. 

Talousarviokehys 2021

Talousarvion laatimisohjeessa annetaan talousarvioehdotuksen laatimista, sisältöä ja rakennetta koskevat ohjeet sekä määrärahakehys valmistelun ohjeeksi. Vuoden 2021 talousarviokehyksen perustana on Tuusulan kuntastrategia. Tulo- ja menoarviot pohjautuvat 2019 tilinpäätökseen, osavuosikatsaukseen 1/2021, Kuntaliiton vero- ja valtionosuusennusteisiin, kunnan toimialueiden ennakoimiin tulo- ja menolisäyksiin sekä tuottavuus- ja säästötoimiin. 

Talousarviokehys laaditaan toimialueiden kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialueet puolestaan jakavat saamansa kehyksen palvelualueille ja tarvittaessa edelleen palveluyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimialueiden talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä.
 
Talousarviokehys on laadittu talousarviovuodeksi 2021. Sosiaali- ja terveystoimi on edelleen mukana kehyslaskelmissa Keusoten palveluostoina, osana Kunnanviraston johtoa. Keusoten toimintamenoihin ja maksuosuuksiin 2021 kohdistuu vielä merkittävää epävarmuutta. Keusoten luvut täsmentyvät taloussuunnittelun edetessä sekä osakaskuntien kanssa käytävien tarkentavien keskustelujen myötä.

Koronapandemia heikentää edelleen merkittävästi Tuusulan taloutta vuonna 2021. Kunnan taloutta rasittavat merkittävästi keskeisesti veronmaksulykkäysten kompensaation takaisinmaksu (4,4 milj. euroa) sekä HSL:n kuntaosuuden lisäys (2,0 milj. euroa). Kaiken kaikkiaan koronan vuoksi vuoden 2021 talousnäkymiin liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta mm. työttömyyden kehitykseen, verotulokertymään ja sote-menoihin liittyen. Tämän vuoksi 2021 talousarvioesitykseen varaudutaan tekemään vielä olennaisiakin muutoksia vaikeasti ennakoitavien koronavaikutusten vuoksi.
 
Toimintatulot ja -menot

Käyttöomaisuuden myyntivoittojen arvioidaan kehyslaskelmassa asettuvan noin 10,3 milj. euroon, kasvua 2020 talousarviosta 3,2 milj. euroa. Maankäyttösopimuskorvausten arvioidaan kasvavan 3,0 milj. euroon (kasvua 1,5 milj. euroa). Erityisesti käyttöomaisuuden myyntivoittojen määrään liittyy epävarmuutta ja arviota tarkennetaan talousarvioprosessin aikana. Muiden ulkoisten toimintatulojen ennakoidaan vähenevän 0,5 milj. euroa, lähinnä koronavaikutusten sekä asuntomessutuottojen supistumisen vuoksi.

Toimintakatteen kasvuksi esitetään 0,6 % (1,2 milj. euroa). Ulkoisten toimintamenojen lisäykseksi (kunta ilman vesihuoltoliikelaitosta) esitetään talousarviokehyksessä 1,8 % (5,6 milj. euroa) talousarvioon 2019 nähden. Ulkoisten toimintamenojen kasvu koostuu pääosin seuraavista menolisäyksistä: Keusote 2,6 milj. euroa, HSL:n kuntaosuus, 2,0 milj. euroa, ja Apotti 0,8 milj. euroa sekä palkat ja sivukulut 0,9 milj. euroa.

Kunta-alan palkoista on sovittu sopimuskaudeksi 1.4.2020 -28.2.2022. Vuonna 2021 työvoimakustannukset nousevat noin 1,5 % (1,0 % yleiskorotus ja paikallinen järjestelyvaraerä 0,8 % 1.4.2020 alkaen sekä virka- ja työehtosopimuksiin perustuviin muihin korotuksiin 0,2 %). Sivukuluprosentin arvioidaan pysyvän 2020 tasossa. Palkkakustannusten ja sivukulujen nousu on huomioitu kehykseen. Sivukuluja alentaa varhe-maksujen poistuminen.

Hallitusohjelman mukaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia kunnan toimintamenoihin ei ole tässä vaiheessa kyetty arvioimaan kattavasti. Hallitusohjelman mukaisesti valtio kompensoi lisätehtävistä aiheutuvat kustannukset kunnille

Toimialueille kohdistuva talouskehyslaskelmien mukaiset toimintameno- ja tulotavoitteet sekä toimintakatetavoitteet vuodelle 2021 on esitetty liitteenä olevassa talousarviokehys 2021 laskelmassa.
    
Kuntatasoiseen talousarviokehykseen sisältyy 3,0 milj. euron säästöohjelman mukainen lisätuotto- ja säästötavoite. Tätä talousarviokehyksen sisältämää 3,0 milj. euron lisätuotto- ja säästötavoitetta ei ole vielä kohdistettu toimialueille, vaan se kohdennetaan toimialueille kansliapäällikön määrittelemällä tavalla elokuussa.

Koska talousarvio 2021 uhkaa muodostua selkeästi alijäämäiseksi, toimialueiden tulee käsittää raamin mukaiset määrärahat enimmäismäärärahana. 

Vesihuoltoliikelaitoksen tulee omassa talousarviovalmistelussaan noudattaa kunnan tiukan talouden periaatetta. Vesihuollon toimintamenoja kasvattaa isojen aluekehityshankkeiden suunnittelu ja toteutus sekä vesihuoltoverkoston saneeraukset. Kunnan talouden suunnittelun lähtökohtana on, että vesihuoltoliikelaitoksen toimintakatteen kasvu on vuonna 2021 enintään 1,2 %.

Kehyslaskelman lähtökohtana on ansiotuloveroprosentin korotus 0,25 %-yksikköä 19,75 %:iin sekä yleisen kiinteistöveroprosentin korotus 0,42 %-yksiköllä 1,35 %:iin ja vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveron korotus 0,14 %-yksiköllä 0,55 %:iin. Tuusulan verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2021 12,9 milj. euroa, josta veroprosenttien korotuksen vaikutus on noin 6,2 milj. euroa. Valtionosuuksien ennakoidaan supistuvan peräti 5,7 milj. euroa, kun koronaviruksesta aiheutuneiden verotulojen viivästymiseen saatu valtion kompensaatio 4,4 milj. euroa vähennetään Tuusulan valtionosuudesta vuonna 2021. Talousarvion verotulot sekä valtionosuudet pohjautuvat Kuntaliiton kesäkuun ennusteisiin.

Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteistöveroprosenttien osalta lain sallima vaihteluväli ja kunnassa noudatettavat veroprosentit esitettyihin veroprosenttikorotuksiin pohjautuen. 
 

  Lain sallima vaihteluväli  Tuusulan nykyinen vero-%
Yleinen kiinteistövero    0,93-2,00  1,35
Vakituinen asuinrakennus 0,41-0,90 0,55
Muu asuinrakennus  0,93-1,80 0,93
Rakentamaton rakennuspaikka 3,93-6,00 3,93
Yleishyödyllinen yhteisö 0,00-1,55 0,65


Rahoitus ja investoinnit

Rahoituslaskelman lähtökohtana ovat ennätyksellisen suuret, noin 59 milj. euron investoinnit. Talonrakennushankkeisiin on varattu noin 37 milj. euroa, kuntatekniikan rakentamiseen noin 15 milj. euroa ja maan hankintaan 3 milj. euroa. Seuraavan kolmena taloussuunnitelmavuotena investointien taso pysyisi keskimääräin yli 50 milj. eurossa. Tulevien investointien mittakaavaan vaikuttaa olennaisesti suurten koulurakennushankkeiden aikataulu ja toteutustapa, väestö- ja lapsiennusteet sekä uusien asuin- ja yritysalueiden rakentaminen. Kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja arvioidaan budjetointiprosessin aikana kriittisesti. Vajaakäytössä olevien kiinteistöjen ja rakennusten realisointitoimia edistetään valtuuston 12.6.2020 päättämän aikataulun mukaisesti, tulevien investointien mahdollistamiseksi. 

Tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen kunnan korollisten velkojen kasvu säilyy nopeana. Kehyslaskelmassa toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2021 on noin 45 milj. euroa negatiivinen.
 
Yhteenveto

Kuntatasoisen talouskehyksen lähtökohtana on käyttötalouden pysyvä tasapaino, selkeästi ylijäämäinen talous taloussuunnitelmakaudella 2021 – 2025 sekä velkaantumisen hallittu kasvu. Tavoitteena on parantaa kunnan tulonmuodostusta vauhdittamalla uusien yritysalueiden kehittämistä, tonttikauppaa sekä muita kunnan elinvoimaa vahvistavia toimenpiteitä. Lähtökohtana on, että henkilöstömäärää arvioidaan kriittisesti, ottaen huomioon erityisesti palvelutarpeen ja asiakasmäärien muutokset eri toimialueilla. Palvelutarpeiden aiheuttamaan kustannuspaineen kasvuun pyritään edelleen vastaamaan kevyemmillä ja ennaltaehkäisyyn painottuvilla palveluilla. Keusoten kanssa tehtävällä edunvalvonnalla, omistajaohjauksella ja tiiviillä yhteistyöllä tähdätään sote-palveluiden menokehityksen tiukkaan hallintaan. 

Talousarviokehyksen mukaan Tuusulan kunnan (kunta + vesihuoltoliikelaitos) tulos asettuu vuonna 2021 noin 7,0 milj. euroa alijäämäiseksi . 

Kesän ja alkusyksyn 2020 aikana Tuusulan kunnassa päivitetään Kasvun ja talouden hallintaohjelmaa vuosille 2021 - 2020. Kasvun ja talouden hallintaohjelmaan sisällytetään talousarviokehyksen yhteydessä linjattavat säästötoimenpiteet. Kasvun ja talouden hallintaohjelma valmistellaan talousarvion valmistelun aikataulujen mukaisesti siten, että ohjelma tuodaan kunnan päätöselinten käsittelyyn samaan aikaan talousarvion 2021 kanssa.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • käynnistää vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2025 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelman mukaisesti
  • kuntatasoiseen talousarviokehykseen sisältyvästä 3,0 milj. euron säästöohjelman mukaisesta lisätuotto- ja säästötavoitteesta. Lisätuotot- ja säästöt kohdennetaan toimialueille kansliapäällikön määrittelemällä tavalla elokuun aikana
  • hyväksyä vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2025 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

___

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Lilli Salmi teki seuraavan muutosesityksen: "Ehdotan, että vuoden 2021 talousarvio laaditaan lähtökohdalla, että ansiotulo- ja kiinteistöveroprosentit pidetään ennallaan. Ensisijaisesti keinoja talouden säästöihin tulee etsiä mm. menoja karsimalla ja tuloja kuten kiinteistönmyyntejä jouduttamalla. Suomen kuntien talouden tulevaisuus ei ole valoisa, emmekä voi vielä tietää kuinka pitkäaikaisia ja syviä seurauksia Korona-kriisi jättää jälkeensä. Siksi on tärkeää pyrkiä tasapainottamaan ja sopeuttamaan kuntamme taloutta." Mika Mäki-Kuhna kannatti muutosesitystä.

Keskustelun jatkuessa Satu Heikkilä teki seuraavan muutosesityksen: "Esitän, etä tarkastelemme investointisuunnitelman laajuutta ja jaksotusta." Pentti Mattila kannatti Satu Heikkilän muutosesitystä.

Koska oli tehty kaksi kannatettua muutosesitystä, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä. Ensimmäiseksi äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Lilli Salmen muutosesitystä äänestävät EI. 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä (Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Peltonen, Reinikainen, Salonen, Lindberg) ja 5 EI-ääntä (Heikkilä, Mattila, Mäki-Kuhna, Nordström, Salmi). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen kannatetuksi äänin 8 - 5.

Toiseksi äänestykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, jonka mukaan ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Satu Heikkilän muutosesitystä äänestävät EI. 

Suoritetussa toisessa äänestyksessä annettiin 11 JAA-ääntä (Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Nordström, Peltonen, Reinikainen, Salmi, Salonen, Lindberg) ja 2 EI-ääntä (Heikkilä ja Mattila). Puheenjohtaja totesi pohjaesityksen tulleen kannatetuksi äänin 11 - 2.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • käynnistää vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2025 taloussuunnitelman valmistelun liitteenä olevaan kehyslaskelman mukaisesti
  • kuntatasoiseen talousarviokehykseen sisältyvästä 3,0 milj. euron säästöohjelman mukaisesta lisätuotto- ja säästötavoitteesta. Lisätuotot- ja säästöt kohdennetaan toimialueille kansliapäällikön määrittelemällä tavalla elokuun aikana
  • hyväksyä vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021 - 2025 taloussuunnitelman laadintaohjeet.

 

Markku Vehmas oli asiantuntijana kokouksessa.

Perustelut

Konsernijaosto arvioi talousarvion valmistelun tilannetta sekä laadittuja talouden skenaarioita 2021 - 2030.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi
  • antaa tarvittavat ohjeet jatkovalmistelua varten.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Perustelut

Talousjohtaja esittää katsauksen valmistelun tilanteeseen.

Ehdotus

Esittelijä

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Konsernijaosto päättää

  • merkitä asian tiedoksi ja antaa tarvittavat linjaukset jatkovalmistelua varten.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Taustaa

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on suunnitelmakauden ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan.

Maaliskuussa 2018 hyväksytyn Tuusulan kuntastrategian mukaisia päämääriä ovat sujuva, hyvinvoiva ja vireä Tuusula. Yhtenä keskeisenä strategiakauden tavoitteena on parantaa kunnan tuottavuutta ja talouden tasapainoa.

Verotulot

Vuonna 2021 koko maan kunnallisverojen ennakoidaan kasvavan 1,7 %. Ennustettuun palkkasummaan ja kunnallisverokertymään sisältyy merkittävää epävarmuutta; toteumaan vaikuttaa ratkaisevasti koronaepidemian kesto sekä valtion mahdolliset tukitoimet. Kunnallisveron jako-osuuden nousu 61,79 %:sta 62,27 %:iin tukee verotulojen kasvua kunnissa noin 150 miljoonalla eurolla. Veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa koko maan tasolla arviolta 179 miljoonalla eurolla. 

Tuusulan kunnan vuoden 2021 kunnallisveroon esitetään korotus 19,50 %:sta 19,75 %:iin. Korotuksen arvioidaan tuottavan kunnalle noin 2,0 milj. euron verotulojen lisäyksen, jonka ansiosta Tuusulan kunnallisverokertymän ennustetaan kasvavan 0,9 milj. euroa (0,5 %). Tuusulan kunnallisveron heikko kehitys perustuu pääosin koronan vuoksi tapahtuneeseen vuoden 2020 verotettavien tulojen laskuun, jonka ennakoidaan näkyvän vuonna 2021 normaalia suurempina ennakonpalautuksina veronmaksajille. Lisäksi Tuusulan jako-osuutta koko maan kunnallisverokertymästä on tarkistettu alaspäin viime vuosien hitaan väestönkasvun vuoksi. Kunnallisveroprosenttina on taloussuunnitelmakaudella käytetty 19,75 %.

Yhteisöveroissa ennustetaan Tuusulan osalta koronasta huolimatta kasvua 18,6 %. Kasvu selittyy kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikaisella korotuksella vuosille 2020 - 2021 sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen liittyvällä yhteisöveron jako-osuuden 2,0 prosenttiyksikön korotuksella. Tuusulan kunnalle kertyvien yhteisöverotulojen kehitys on pitkälti sidoksissa kunnassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän kasvuun.

Kiinteistöveroprosenteille on laissa määritellyt vaihteluvälit. Kiinteistöverojen osalta Kuntaliitto ennustaa koko maassa 2,6 %:n kasvua. Tuusulan kunnan vuoden 2021 kiinteistöveroprosentteihin esitetään korotukset yleiseen kiinteistöveroon 0,93 %:sta 1,35 %:iin (verotulojen lisäys noin 2,9 milj. euroa), vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroon 0,41 %:sta 0,55 %:iin (verotulojen lisäys noin 1,2 milj. euroa) sekä muun asuinrakennuksen kiinteistöveroon 0,93 %:sta 1,35 %:iin (verotulojen lisäys noin 0,02 milj. euroa).

Toimintatulot ja myyntivoitot

Ulkoiset toimintatulot kasvavat 1,5 milj. eurolla 34,4 milj. euroon 2020 ennusteeseen verrattuna (OVK2/2020) verrattuna (lisäys 0,9 milj. euroa talousarvioon 2020).  Toimintatulojen kasvu perustuu pääosin maankäyttösopimuskorvausten ennakoituun 1,5 milj. euron kasvuun. Kunnan tuloja kasvattivat vuonna 2020 kertaluonteisesti asuntomessujen 0,7 milj. euron pääsylipputulot. Lähinnä tonttikaupasta tulevien käyttöomaisuuden myyntivoittojen ennakoidaan kasvavan vuoden 2020 ennusteesta 2,0 milj. eurolla 7,5 milj. euroon. Tonttien myyntivoittojen kehitystä laimentaa tonttien vuokrauksen yleistyminen.

Toimintatulot sisältävät myös sisäisten palveluiden myynnin ja kiinteistöjen vuokratuotot kunnan sisällä, kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen välillä sekä kunnan ja seudullisten yksiköiden välillä. Sisäisten toimintatulojen määräksi on budjetoitu 25,0 milj. euroa, josta sisäisten kiinteistövuokrien osuus on 23,5 milj. euroa.

Menokehitys ja taloussuunnitelman tasapainotus

Vuonna 2021 ulkoiset toimintamenot kasvavat 3,2 milj. euroa (1,3 %) 2020 ennusteeseen verrattuna. Menojen kasvu on merkittävintä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tuusulan Keusoten maksuosuuden kasvuksi 2021 on arvioitu 2,1 milj. euroa, kasvun ennakoidaan tapahtuvan erikoissairaanhoidossa. Keusoten maksuosuus on budjetoitu toimintakatetasolla palveluiden ostoihin. Rakenteilla olevasta sosiaali- ja terveydenhuollon Apotti-tietojärjestelmästä aiheutuu 2021 Tuusulalle arviolta 3,0 milj. euron kustannukset (lisäys 1,8 milj. euroa).

Henkilöstökulujen kasvuksi ennakoidaan 0,9 milj. (1,2 %), kuluja kasvattavat 1,75 % palkkojen korotukset.  HSL:n kuntaosuuden arvioidaan kasvavan 0,4 milj. eurolla vuodesta 2020 koronan pienentäessä lipputuloja.

Kunta sopeuttaa toimintamenojaan vuonna 2021 erikseen nimetyillä 3 milj. euron säästö- ja tuottavuustoimenpiteillä. Vuodet 2021 - 2030 kattavalla kasvun ja talouden hallintaohjelman mukaisilla toimenpiteillä tavoitellaan pitkällä aikajänteellä vähintään 10 milj. euron säästöjä ja tuottavuushyötyjä.

Vuoden 2021 talousarvion toimintatulojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on 217,1 milj. euroa. Toimintakate pysyy samalla tasolla vuoden 2020 ennusteeseen nähden. Toimintakatetta parantavat arvioitu käyttöomaisuuden myyntivoittojen kasvu 2,0 milj. euroa sekä 3,0 milj. euron säästö- ja tuottavuustoimet.

Tuusulan kunnan vuoden 2021 talousarvion tasapainoa heikentää merkittävästi koronan synkentämä talous- ja työllisyystilanne. Koronan mittavat talousvaikutukset, sote-menojen kasvu sekä kuntastrategian mukaiset panostukset ja vaikuttavat keskeisesti siihen, että kunnan vuodelle 2021 budjetoitu tulos painuu 7,2 milj. euroa alijäämäiseksi.

Vaikka koronaepidemia hellittänee vuoden 2021 kuluessa, jää koronasta pysyvä heikentävä vaikutus kunnan talouden tasapainoon. Tulevina vuosina menopainetta kasvattaa väestön vanhenemiseen sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvä sote-menojen kasvu. Tuusulan tulee lähivuosina ottaa huomioon ennustettu väkiluvun ja väestörakenteen kehitys ja mitoittaa emokunnan toiminnot palvelukysynnän mukaisesti.  Ikääntyvä väestö tulee väistämättä vaatimaan rajallisten resurssien kohdentamista sote-palveluihin. Keusotella on mahdollisuus entistä vahvempana toimijana vastata haasteeseen ja pitää toimintamenojen kasvu hallittavalla tasolla. Toimintamenojen kasvun hidastaminen edellyttää kunnan toimintojen tuottavuuden jatkuvaa parantamista; palvelurakenteita ja -verkkoa kevennetään ja kunnan palveluja järjestetään uusin tavoin, esimerkiksi digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen.

Tontinmyynneillä ja veropohjan laajentamisella on olennainen merkitys Tuusulan kunnan tulonmuodostuksessa. Suunnitellut veronkorotukset sekä keskeisen kaavoituksen ja maankäytön hankkeiden edistäminen varmistavat kunnan tulopohjan vahvistamista pitkäjänteisesti. Tekemisen keskiössä ovat taloutta tukeva aktiivinen elinkeinopolitiikka ja kaavoitus, kuntakeskusten kehittäminen sekä kysyntään vastaavan asunto- ja yritystonttitarjonnan varmistaminen, erityisesti Etelä-Tuusulan alueella.

Investoinnit ja rahoitus

Kunnan ja vesihuollon investoinnit ovat kasvavat merkittävästi vuonna 2021 ja kokonaismäärän ennakoidaan nousevan 52,6 milj. euroon. Infrahankkeisiin (tiet, liikenneväylät, puistot yms.) investoidaan noin 12,0 milj. euroa sekä vesi- ja viemäriverkostoon noin 3,8 milj. euroa. Suurimmat infrainvestoinnit kohdistuvat Rykmentinpuiston ja Lahelanpelto II:n asuinalueiden tiestön, puistojen ja muun kunnallistekniikan rakentamiseen sekä Kellokosken katuverkoston parantamiseen. Rykmentinpuiston työpaikka-alueen I vaiheen rakennustyöt käynnistyvät.

Rakennusinvestointien määrän arvioidaan nousevan 25,4 milj. euroon. Suurimmat yksittäiset 2021 käynnistyvät rakennushankkeet ovat Martta Wendelinin päiväkoti, Monion lukio- ja kulttuurin monitoimirakennus sekä Kirkonkylän koulu- ja päiväkotikampus. Kunnassa on suunnitteilla useita mittavia koulujen perusparannus- ja uudisrakentamishankkeita vuosille 2021 -2025, joiden toteutuessa vuotuisten investointien määrä asettuisi yhteensä 50 -80 milj. euroon /vuosi. Investointien toteuttamiseen luo aikataulupainetta nykyisiin koulukiinteistöihin liittyvät sisäilmaongelmat.

Kunnan tulorahoitus ei riitä kasvavien investointien rahoittamiseen. Vuoden 2021 investoinneista pystytään kattamaan tulorahoituksella ainoastaan noin neljännes.  Kunnan korollisten velkojen ennakoidaan kohoavan vuoden 2020 loppuun mennessä 188 milj. euroon. Velan määrä olisi 4 870 euroa /asukas.

Tavoitteena on pitää kunnan velkaantuminen hallittuna. Lähivuosien raskaan investointiohjelman läpivienti edellyttää kunnan tulopohjan vahvistamisesta. Etusijalle asetetaan kiireellisten koulu- ja päiväkoti-investointien ohella investoinnit, joilla on potentiaalia lisätä kunnan elinvoimaa ja tuloja, pienentää kustannuksia sekä parantaa toiminnan tuottavuutta.  Kunnan elinvoiman ja rahoituspohjan näkökulmasta on Etelä-Tuusulan yritysalueiden kaavoituksen ja myynnin ripeä edistäminen äärimmäisen tärkeää. Samalla tulee varmistaa palveluverkon tiivistämisten mahdollistamien säästöjen toteuttaminen sekä henkilöstön mitoittaminen oppilas- ja lapsimäärien mukaiselle tasolle.

Kunnan tulisi päästä taloussuunnitelmakaudella investoinneissa vähintään 50 %:n tulorahoitukseen; tämä edellyttää kunnalta tulevina vuosina vähintään 20 - 30 milj. euron vuosikatetta sekä reilusti ylijäämäisen tuloksen saavuttamista.  Tavoitteena tulee olla, että kunnan lainamäärä saadaan pidettyä alle 320 milj. euron tasossa vuosina 2025 - 2026, ja tämän jälkeen velkamäärä käännetään laskevalle uralle.

Lisätiedot: Markku Vehmas, puh. 040 314 3060

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO

  • päättää hyväksyä ehdotuksen vuoden 2021 talousarvioksi sekä vuosien 2021 – 2025 taloussuunnitelmaksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • jättää asian pöydälle ja jatkaa asian käsittelyä 16.11.2020 pidettävässä kokouksessa.

 

Markku Vehmas, Virpi Lehmusvaara ja Heikki Lonka selostivat asiaa.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Pormestari esittää tehtävän muutoksia vuoden 2021 talousarvioon sekä vuosien 2021 – 2025 taloussuunnitelmaan verotuloja, Apotti tietojärjestelmää sekä henkilöstömenoja koskien.

  1. Tuusulan valtuusto päätti kokouksessaan 9.11.2020 vuonna 2021 noudatettavat veroprosentit. Valtuusto päätti muuttaa kunnanhallituksen 19.10.2020 tekemää esitystä seuraavasti
    1. Yleinen kiinteistövero 1,35%:n sijasta 1,15 %
    2. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero 0,55 %:n sijasta 0,48 %
  • tehtyyn päätökseen perustuen talousarvion 2021 verotuloja esitetään alennettavan 1 973 700 eurolla 193 771 920 euroon
  1. Keusoten yhtymävaltuusto päätti 29.10.2020 Tuusulan kunnan Oy Apotti Ab osakkeiden siirtämisestä
    kuntayhtymälle. Tuusulan kunnanhallitus teki omalta osalta saman sisältöisen päätöksen 2.10.2020.
  • tehtyihin päätöksiin perustuen talousarvion 2021 toimintamenoja esitetään pienennettävän koskien Apotti tietojärjestelmän käyttöönottoa 2 569 000 euroa
  1. Henkilöstösuunnitelmaan esitetään tehtävän seuraavat täsmennykset
    1. Sivistyksen toimialueen esityksestä poistetaan toistaiseksi voimassa olevan varhaiskasvatuksen opettajan määrärahan lisäys sekä kasvatusohjaajan vakinaistamisesitys
    2. Kasvun ja ympäristön toimialueelle esitetään lisättäväksi vakinainen hankekehittäjä sekä määräaikainen kunnossapitorakennuttaja
    3. Kasvun ja ympäristön toimialueen yhteisöpuutarhurin muutos ympärivuotiseksi poistetaan
  • henkilöstömuutokset vähentävät sivistyksen toimialueen toimintamenoja 75 000 euroa sekä lisäävät kasvun ja ympäristön toimialueen toimintamenoja 102 200 euroa. Henkilöstömenojen muutokset yhteensä netto 27 200 euroa.

Talousarvion 2021 ja taloussuunnitelman 2021 - 2025 taulukot ja tekstiosiot on päivitetty muutosesitysten mukaisiksi. Muutokset on esitetty erillisessä liitteessä.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO

  • päättää hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2021 talousarvioksi sekä vuosien 2021 – 2025 taloussuunnitelmaksi.

---

Kunnanhallitus kävi läpi pormestarin talousarvioehdotuksen ja teki seuraavat päätökset:

Valtuustokauden tavoitteet (1-32) sekä tavoitteet ja toimenpiteet vuodelle 2021-valtuustotaso

Kohtaan 03.i.a Kehitämme luottamushenkilöiden sähköisen työskentelyn menetelmiä 

  • Tuija Reinikaisen esityksestä tarkennettiin Pelikirja-käsitettä seuraavasti: Digitaaliset työvälineet -pelikirja.

Kohtaan 04.b Pyrimme säilyttämään joukkoliikenteen tason ja varmistamaan, että HSLn linjastosuunnitelma palvelee Tuusulan alueella liikkumista ja tuusulalaisten kulkemista

  • Jussi Salosen esityksestä lisättiin "Arvioimme korona-ajan aiheuttamia muutoksia kuntalaisten liikkumisessa."

Kohtaan 17.a Valmistelemme palvelukeskushankkeen toteutumista....

  • lisättiin Pekka Heikkisen esityksestä Valmistelemme "Hyrylän" palvelukeskushankkeen...

Kohtaan 32.c.a Laajennamme tuotteistusta vaiheittain valittuihin yksiköihin

  • muutettiin Pekka Heikkisen esityksestä "Aloitamme" tuotteistusta....

Yhteiset palvelut

Kohtaan Kehittämien ja tietohallinto, Palvelusuunnitelman painopisteet ja keskeiset muutokset toiminnassa

  • lisättiin Jussi Salosen ehdotuksesta viimeisen kappaleen loppuun "sekä ketterät kokeilut."

Sivistys

Kohtaan Varhaiskasvatuksen ja oppimisen palvelualueiden strategiset vuositavoitteet 2021

  • lisätään Tuija Reinikaisen esityksestä liite Agenda 2030 tavoitteet

Kohtaan Palveluverkon kehittäminen sivistyksen toimialueella 2021 kappaleen, joka alkaa Tuusulan kuntakeskusten sydämeen nousee....

  • lisättiin Jussi Salosen esityksestä toisen lauseen jälkeen "sekä näiden läheisyyteen mahdollisesti kevyemmän palvelutason asumispalveluja."

Kohdassa Keskeiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 2021 ja taloussuunnitelmakaudella 2021 - 2025

1) Palveluverkon muutokset...

  • Tuija Reinikainen teki muutosesityksen, että Linjamäen, Nahkelan ja Klemetskogin koulut jatkavat entisissä tiloissaan itsenäisinä kouluina. Pentti Mattila kannatti Reinikaisen esitystä. Pormestari muutti omaa esitystään siten, että Linjamäen koulu yhdistetään Kellokosken kouluun, mutta Nahkelan koulu jatkaa entisissä tiloissaan. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja ehdotti, että asia on ratkaistava äänestämällä. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että ne, jotka kannattavat pormestarin muutettua esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Tuija Reinikaisen muutosesitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä (Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Peltonen, Salmi, Vainionpää, Lindberg) , 4 EI-ääntä (Heikkilä, Heikkinen, Mattila, Reinikainen) ja yksi tyhjä ääni (Salonen). Pormestarin muutettu esitys tuli kunnanhallituksen päätökseksi. Määrärahan lisäys 106 120 euroa.

2) Ryhmä- ja luokkakokojen nostaminen

  • kohta poistettiin yksimielisesti. Määrärahan lisäys 70 000 euroa.

3) ja 4)

  • Tuija Reinikainen esitti, että kohdat 3) ja 4) poistetaan listalta. Jussi Salonen esitti, että kohdista 3) ja 4) päätetään vasta kasvatus- ja sivistyslautakunnan käsiteltyä asian kokouksessaan. Satu Heikkilä kannatti Salosen esitystä. Puheenjohtaja esitti, että äänestetään kohtien 3) ja 4) jättämisestä pois listalta. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, jonka mukaan ne, jotka kannattavat kohtien 3) ja 4) jättämistä listalle äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat niiden poistamista listalta äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin  4 JAA-ääntä (Huuhtanen, Mäki-Kuhna, Salmi  ja Vainionpää) ja 9 EI-ääntä (Heikkilä, Heikkinen, Lappalainen, Mattila, Mäensivu, Peltonen, Reinikainen, Salonen, Lindberg). Kohdat 3) ja 4) päätettiin poistaa listalta. Määrärahan lisäys yhteensä 100 000 euroa.

Kasvu ja ympäristö

Elinvoima, asuminen ja kehittäminen -palvelualueen tavoitteiden viimeinen kohta: Kehitämme aleen markkinointia...

  • Tuija Reinikaisen esityksestä muutettiin seuraavasti: "Kehitämme yhteistyötä Hyrylän alueella toimivan keskustayhdistyksen kanssa."

Rykmentinpuisto

Taseyksikön tavoitteet viimeinen kohta: Taideohjelman mukaisesti...

  • Pentti Mattila esitti kohdan poistamista. Pasi Huuhtanen kannatti Mattilan esitystä. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys puheenjohtaja esitti, että asia on ratkaistava äänestämällä. Äänestysesitykseksi hyväksyttiin puheenjohtajan esitys että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Mattilan muutosesitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 JAA-ääntä (Heikkilä, Heikkinen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Peltonen, Reinikainen, Salmi, Salonen, Vainionpää, Lindberg) ja 2 EI-ääntä (Huuhtanen, Mattila). Pohjaesitys jäi voimaan.

Kuntasuunnittelu

Palvelualueen tavoitteet -kohta

  • Jussi Salosen esittämänä lisättiin kohta "Selvitämme liikenneturvallisuushankkeissa kunnallisen kameravalvonnan aloittamista vaarallisilla tieosuuksilla."

Henkilöstö

Henkilöstösuunnitelma 2021

  • Pasi Huuhtanen esitti, että uusista toistaiseksi voimassaolevista viroista ja työsuhteista maahanmuutto- ja työllisyyspalveluista poistetaan työllisyysohjaaja ja uusista määräaikaisista virka- ja työsuhteista maahanmuutto- ja työllisyyspalveluista poistetaan pakolaisohjaaja. Esitys raukesi kannattamattomana.
  • Jussi Salosen esittämänä lisättiin yksimielisesti sivistyksen alueelle neljä kasvatusohjaajan tehtävää.

Investoinnit

Puistot ja leikkipaikat

  • Jani Peltonen esitti, että Puustellinmetsän puisto jätetään listalta pois. Pasi Huuhtanen ja Pekka Heikkinen kannattivat esitystä. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti, että asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat Puustellinmetsän puiston rakentamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat sen poistamista investointilistalta äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 JAA-ääntä (Mäki-Kuhna, Vainionpää) ja 11 EI-ääntä (Heikkilä, Heikkinen, Huuhtanen, Lappalainen, Mattila, Mäensivu, Peltonen, Reinikainen, Salmi, Salonen, Lindberg). Puustellinmetsän puisto (500 000 euroa) poistettiin investointilistalta.
  • Pentti Mattila esitti, että Lahelanpelto II (Kaffepaussi ja Murupuisto) poistetaan listalta. Esitys raukesi kannattamattomana.
  • Kirkonkylän koulukampuksen hankekorttia päivitettiin Rakennuksen käyttöönoton osalta siten, että käyttöönoton tavoite on 8/2023.
  • Riihikallion ja Rykmentinpuiston monitoimikampusten osalta Pekka Heikkinen teki seuraavan muutosesityksen: "Investoinnit s. 117 Riihikallion koulun hankesuunnitelma hyväksyttiin 6.4.2020 valtuustossa niin, että sinne tulisi tilat 900 oppilaalle ja 25 esiopetuspaikkaa. Kustannusarvio oli tuolloin 32,4 milj. euroa. Taloussuunnitelmaehdotuksen mukaan hankkeen koko on nyt pienentynyt sadalla oppilaspaikalla. Kuitenkin hankekortissa esitetään, että kustannusarvio on edelleen sama 32,4 milj. euroa. Ehdotan, että hankkeen kustannusarviota pienennetään 28,9 milj. euroon. Ehdotan myös jäljempänä kerrottavin perustein, että Riihikallion koulun uudisrakentamista lykätään niin, että se aloitetaan vuonna 2025 ja tehdään valmiiksi niin, että se voidaan ottaa käyttöön syyslukukauden alussa 2027. Investoinnit s. 118 Ehdotan, että kouluverkon rakentamista jaksotetaan pidemmälle aikavälille ja sen vuoksi en pidä järkevänä, että Mikkolan koulun tyhjentäminen mainitaan Rykmentinpuiston koulukeskuksen rakentamisen yhteydessä. Ehdotan poistettavaksi hankekortista seuraavan tekstin: ”..sekä tiloiltaan vanhentuneen Mikkolan koulun perusopetuksen sekä vaativan erityisopetuksen tilat” Ehdotan myös, että Rykmentinpuiston koulukeskuksen rakentaminen aloitetaan vuonna 2026 niin, että se voidaan ottaa käyttöön syyslukukauden alussa 2028. Pyydämme korjaamaan luvut hankekorttiin sekä sivun 120 taulukkoon."
    Pentti Mattila kannatti Heikkisen muutosesitystä. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti, että asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Heikkisen muutosesitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 JAA-ääntä (Huuhtanen, Lappalainen, Mäensivu, Mäki-Kuhna, Peltonen, Reinikainen, Salmi, Salonen, Vainionpää, Lindberg) ja 3 EI-ääntä (Heikkilä, Heikkinen, Mattila). Pohjaesitys jäi voimaan.
  • Riihikallion monitoimikampus hankkeen kokonaiskustannukseksi korjattiin 30,6 milj. euroa.
  • Kellokosken keskusta. Pasi Huuhtanen teki muutosesityksen, että hanketta siirretään vuodella eteenpäin. Pentti Mattila ja Mika Mäki-Kuhna kannattivat Huuhtasen muutosesitystä. Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja esitti, että asia on ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi äänestysesitykseksi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaesitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Huuhtasen muutosestitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 JAA-ääntä (Heikkinen, Lappalainen, Mäensivu, Peltonen, Reinikainen, Salmi, Salonen, Vainionpää, Lindberg), 3 EI-ääntä (Huuhtanen, Mattila, Mäki-Kuhna) ja yksi tyhjä ääni (Heikkilä). Pohjaesitys jäi voimaan.
  • Investoinnit-taulukko kohta 3.4. 10 Rakennus ja Taidekasarmi: päätettiin yksimielisesti jäättää suunnittelurahat vuodelle 2021, mutta poistaa 2 milj.euron investointi 10 Rakennuksen kohdalta ja 1 milj.euron investointi Taidekasarmin kohdalta
  • Investoinnit-taulukko kohta 5.5. Pentti Mattila esitti koneinvestointien siirtämistä eteenpäin. Esitys raukesi kannattamattomana.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

Markku Vehmas, talousjohtaja, markku.vehmas@tuusula.fi

Perustelut

Talousarvioesitykseen on päivitetty kunnanhallituksen 16.11.2020 päättämän talousarvioesityksen 2021 mukaiset määräraha ja tekstimuutokset.

Lisäksi kasvun ja ympäristön toimialueen luvut ja tekstit on muutettu vastaamaan toimialueen 1.1.2021 voimaan astuvan uuden organisaatiorakenteen mukaisiksi. Organisaatiomuutoksella ei ole vaikutusta toimialuetason toimintatuloihin ja -menoihin tai määrärahoihin.

Ehdotus

Esittelijä

Arto Lindberg, pormestari, arto.lindberg@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO

  • päättää hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2021 talousarvioksi sekä vuosien 2021 – 2025 taloussuunnitelmaksi.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä muutetun ehdotuksen vuoden 2021 talousarvioksi sekä vuosien 2021–2025 taloussuunnitelmaksi.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Aarno Järvinen teki Pasi Huuhtasen, Liisa Palvaksen, Margita Winqvistin ja Pekka Heikkisen kannattamana seuraavan muutosesityksen: "Esitän, että talousarviossa kohdan 4. Jokelan kehittäminen (Vireä Tuusula) nykyinen teksti (s. 9) korvataan seuraavalla tekstillä: Jokelan sijainti pääradan varressa on erinomainen. Pasila-Riihimäki lisäraiteiden rakentamisen käynnistyminen Purolasta Jokelaan on hyödynnettävä panostamalla puutarhakaupunki-idean toteutukseen. Käsittelyssä oleva Jokelan keskustan yleissuunnitelma luo raamit kaavoituksen pikaiselle aloittamiselle keskustan keskeisillä alueilla. Näin monipuolistetaan ja lisätään tonttitarjontaa Peltokaaren alueen lisäksi erityisesti puutarhakaupungin säteen (n 1,5 km rautatieasemasta) sisällä. Kiireisimmät kaavoituskohteet ovat jo 1990-luvulla käynnistyneen alueen eli Opintien ja Nukarintien risteyksen ympäristö (silloinen Kartano I -alue) ja Keskustien eteläpuolen kortteleiden tehostaminen osayleiskaavan mukaisesti. Kiinteistönomistajien ja mahdollisten toteuttajien kanssa neuvotellaan jo kaavassa olevien keskusta-alueen kerrostalohankkeiden toteutuksesta."

Valtuusto hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

Ilmari Sjöblomin esityksestä päätettiin yksimielisesti poistaa talousarvion sivulta 12 viimeinen kappale "Investointiohjelman toteuttaminen edellyttää kunnan tulorahoituspohjan vahvistamista maltillisten veronkorotusten avulla."

Sanna Kervinen teki kohtaan Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä  Aro Nätkynmäen, Liisa Palvaksen, Lea  Ahosen, Ari Nymanin, Tuija Reinikaisen  ja Margita Winqvistin kannattamana seuraavan muutosesityksen: "Keusoten edunvalvonta vaatii erityistä huomiota jo pelkästään kunnan talouden, mutta erityisesti kuntalaisten palveluiden näkökulmasta. On tärkeää, että myös kunnan viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä on tarvittavat ja ajantasaiset tiedot Keusoten toiminnasta, palveluista ja valmistelussa olevista muutoksista niissä. Tuusulan kunnassa luodaan kevään 2021 aikana kunnan sisäiseen toimintaan prosessi, jolla varmistetaan, että kunnanvaltuutetuilla ja valtuustoryhmillä on mahdollisuus ennen Keusoten valmistelun ja päätöksenteon ratkaisevia vaiheita sekä kuulla että evästää Keusoten avainpaikoilla olevia Tuusulan kunnan edustajia."

Valtuusto hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

Kati Lepojärvi teki Arto Lindbergin, Margita Winqvistin, Aarno Järvisen, Liisa Palvaksen ja Jorma Sulanderin kannattamana seuraavan muutosesityksen: "Poistetaan sivulta 162 kappale: ”Ikäihmisten ja vammaisten palvelualueella ikäihmisten nykymuotoisesta päivätoiminnasta luovutaan, mikä vaikuttaa maksuosuuteen n. 0,2 Me.” Huomioidaan palvelun lisäys 0,2 Me sivulla 61 talousarviokirjassa kohdassa Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymä. Kirjataan saatteeksi, että: Tuusula haluaa säilyttää ennaltaehkäisevät ikäihmisten päivätoimintapalvelut entisellään. Tuusula haluaa samalla myös panostaa Keusoten edistämään hyte-yhteistoiminnan edistämiseen kuntayhtymän laajuisesti."

Valtuusto hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

Mika Mäki-Kuhna esitti Ilmari Sjöblomin kannattamana, että kasvatusohjaajat poistetaan sivistyksen toimialueelta.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Mäki-Kuhnan tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Jorma Sulander, Päivö Kuusisto, Sanna Tuhkunen, Aarno Järvinen, Petra Kela, Anna Yltävä, Margita Winqvist, Taina Ketvel, Seppo Noro, Liisa Palvas, Aila Koivunen, Markus Meckelborg, Annika Lappalainen, Ulla Palomäki, Anu Åberg, Jere Pulska, Matti Alanko, Elina Väänänen, Satu Heikkilä, Kati Lepojärvi, Antti Kaikkonen, Emmi Sirniö, Karita Mäensivu, Pekka Heikkinen, Johanna Sipiläinen, Elisa Laitila, Ari Nyman, Arto Lindberg, Eeva-Liisa Nieminen, Jani Peltonen, Jussi Salonen, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvyall
  • ei-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Mika Mäki-Kuhna, Ulla Rosenqvist, Ilmari Sjöblom, Lilli Salmi, Jouko Riola, Vesa Lundberg, Henri Koskela, Janne Mellin, Laura Åvall, Sanna Kervinen, Tommi Partanen, Kari Kinnunen, Arto Nätkynmäki, Sami Tamminen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annnettiin 36 jaa-ääntä ja 15 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Ilmari Sjöblom esitti, että sivulla 101, kasvun ja ympäristön toimialue, viimeisen kappaleen lause "Neuvotteluiden pitkittyessä myös lunastusta käytetään yhtenä keinona maanhankinnassa korvataan lauseella "Käytettävissä on kaikki maapoliittisenohjelman ja MRL:n mahdollistamat keinot."

Valtuusto hyväksyi muutosesityksen yksimielisesti.

Pasi Huuhtanen esitti Johanna Sipiläisen ja Tommi Partasen kannattamana, että uusista henkilöstösuunnitelman toistaiseksi voimassa olevista viroista ja työsuhteista/ maahanmuutto- ja työllisyyspalvelut poistetaan työllisyysohjaaja ja uusista määräaikaisista virka- ja työsuhteista/ maahanmuutto- ja työllisyyspalvelut poistetaan pakolaisohjaaja.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia ratkaistaan äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysesityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Huuhtasen tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Jorma Sulander, Kim Kiuru, Taina Ketvel, Aila Koivunen, Aarno Järvinen, Anna Yltävä, Pekka Heikkinen, Sanna Tuhkunen, Laura Åvall, Kari Kinnunen, Petra Kela, Eeva-Liisa Nieminen, Liisa Palvas, Satu Heikkilä, Seppo Noro, Sanna Kervinen, Mika Mäki-Kuhna, Anu Åberg, Markus Meckelborg, Kati Lepojärvi, Annika Lappalainen, Janne Mellin, Elisa Laitila, Lilli Salmi, Margita Winqvist, Ulla Palomäki, Elina Väänänen, Vesa Lundberg, Matti Alanko, Jere Pulska, Arto Nätkynmäki, Emmi Sirniö, Karita Mäensivu, Ulla Rosenqvist, Päivö Kuusisto, Antti Kaikkonen, Ari Nyman, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Jussi Salonen, Kari Friman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall, Kaj Malmlund
  • ei-äänen antoivat Pasi Huuhtanen, Tommi Partanen, Johanna Sipiläinen
  • tyhjän äänen antoivat Jouko Riola, Ilmari Sjöblom, Henri Koskela.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 45 jaa-ääntä, 3 ei-ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Keskustelun jatkuessa Matti Alanko esitti Ari Nymanin kannattamana, että kohdassa Investoinnit Rykmentinpuiston kouluhanke siirretään aloitettavaksi 2026.

Puheenjohtaja totesi, koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Alangon tekemää muutosesitystä äänestävät EI.

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Pasi Huuhtanen, Mika Mäki-Kuhna, Janne Mellin, Päivö Kuusisto, Lilli Salmi, Sanna Tuhkunen, Annika Lappalainen, Anna Yltävä, Aila Koivunen, Jussi Salonen, Aarno Järvinen, Elina Väänänen, Sanna Kervinen, Ilmari Sjöblom, Jorma Sulander, Arto Nätkynmäki, Ulla Palomäki, Johanna Sipiläinen, Petra Kela, Elisa Laitila, Jouko Riola, Tommi Partanen, Laura Åvall, Kari Kinnunen, Jere Pulska, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Henri Koskela, Markus Meckelborg, Ulla Rosenqvist, Arto Lindberg, Jani Peltonen, Kari Friman, Heli Udd, Kaj Malmlund, Vesa Lundberg
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Margita Winqvist, Taina Ketvel, Anu Åberg, Satu Heikkilä, Ari Nyman, Lea Ahonen, Monica Avellan, Raimo Stenvall
  • tyhjän äänen antoivat Seppo Noro, Pekka Heikkinen, Eeva-Liisa Nieminen, Liisa Palvas, Antti Kaikkonen.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä ja 5 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä  vuoden 2021 talousarvion sekä vuosien 2021–2025 taloussuunnitelman edellä ilmenevin muutoksin. 

 

Matti Alanko ilmoitti päätöksestä eriävän mielipiteen Rykmentinpuiston koulun rakentamisen ajankohtaa koskevasta päätöksestä.

Tiedoksi

taloushallinto, toimialueet

Muutoksenhaku

Päätöksestä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.