Valtuusto, kokous 23.5.2022

Perustelut

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen tarpeet 

Varhaiskasvatus 

Varhaiskasvatuksen ruotsinkielinen toiminta, ruotsia äidinkielenään puhuville lapsille, on sijoittunut Kievarin päiväkodin yhteen lapsiryhmään Tuusulan Hyrylässä. Ruotsinkielinen esiopetus on sijoittunut Klemetskogin koulun yhteyteen, joskin aamuisin täydentävää varhaiskasvatusta tarvitsevat lapset tuodaan ensin Kievarin päiväkotiin, josta heille on taksikuljetus Klemetskogiin. Iltapäivän osalta täydentävä varhaiskasvatus esiopetusikäisille on järjestetty Klemetskogin koululla.  

Varhaiskasvatuksen ruotsinkielistä toimintaa on lähdetty kehittämään ja laajentamaan yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Tavoitteena on ollut tarjota varhaiskasvatuksessa ruotsinkielistä kielirikasteista toimintaa, jonka parissa olleet lapset voisivat siirtyä ruotsinkieliseen perusopetukseen. Perusopetuksen laskevan oppilasmäärän kasvattamiseksi on käynnistetty varhaiskasvatuksessa kielirikasteinen toiminta syksyllä 2019, joka on suunnattu 3-5-vuotiaille suomenkielisille lapsille. Syksyllä 2020 toiminta laajenee. Tällä hetkellä Kievarin päiväkodin ryhmissä on 16 lasta, joista 3 on alle kolmevuotiaita ja 8 on ruotsinkielisessä kielisuihkussa. 

Varhaiskasvatuksen palveluverkkouudistuksen myötä toiminta Kievarin päiväkodissa päättyy ja toiminta tulee siirtymään joko Martta Wendelin päiväkotiin tai Kirkonkylän kampukseen. 

Varhaiskasvatuksessa haasteena on ollut ruotsinkielisen henkilökunnan saaminen usean vuoden ajan. Toiminnan kehittäminen on lisännyt kiinnostusta työpaikkojamme kohtaan. Lukumäärältään suurempi ruotsinkielinen työyhteisö on osoittautunut kiinnostavaksi ja toiminnan kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden työssä kehittymiseen ja toiminnan kehittämiseen.  

Luonteva yhteistyö perusopetuksen kanssa on nykytilanteessa etäisyyden vuoksi kuitenkin haastavaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö samassa toimipisteessä tuottaisi suuremman ruotsinkielisen työyhteisön ja lasten osalta selkeän jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. 

Perusopetus 

Ruotsinkielinen perusopetus on järjestetty Tuusulan Klemetskogin koulussa vuosiluokille 1-6. Esiopetuksen järjestämisen paikka on lapsimääristä riippuen vaihdellut Klemetskogin koululla tai Kievarin päiväkodissa. Yläkouluikäisten opetuksen järjestämisessä Tuusula on tehnyt yhteistyötä Vantaan Helsinge Skolanin kanssa. 

Oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa on kehittämistoimenpiteistä huolimatta ollut viime vuosina laskeva. Tammikuussa 2010 oppilaita oli 53 perusopetuksessa ja 12 esiopetuksessa eli yhteensä 65 oppilasta. Nyt tammikuussa oppilaita oli perusopetuksessa 42 ja esiopetuksessa 7 eli yhteensä 49. Oppilasmäärien laskun lisäksi haasteena on ollut palkata kelpoisia opettajia vakituisiin virkoihin. Henkilöstön hakeutumiseen vaikuttanee yksikön sijainti ja yhteisön koko. Yksikön sijainti on ollut myös monien perheiden kannalta haastava, koska ruotsinkieliset perheet sijoittuvat eri puolille Tuusulan kuntaa. 

Taulukot kunnan lapsimäärät ja ruotsinkielisten perheiden sijoittuminen kunnassa ovat liitteenä.

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen vaihtoehdot 1-4 

Vaihtoehto 1: Kehittäminen nykyisellä palveluverkolla 

Kievarin kielirikasteinen varhaiskasvatus laajenee elokuussa 2020. Tavoitteena on kasvattaa ruotsinkielistä varhaiskasvatusta kielirikasteisena toimintana.  

Klemetskogin kouluun on mahdollista ottaa enemmän oppilaita. Koulun oppilasmäärää voidaan kasvattaa nykyisestä ja kehittää pedagogiikkaa samoin kuin muissakin Tuusulan kouluissa. Tilojen riittävyyden ja opetuksen järjestämisen näkökulmasta toimivin vaihtoehto olisi 3 -ryhmäinen koulu, jolloin oppilasmäärä voisi olla n. 60-70 perusopetuksen oppilasta. Koulussa on osaava henkilöstö ja vahva yhteisöllisyys, mutta henkilöstön vaihtuvuus on kohtalaista. Haasteena ovat pienet lapsi- ja oppilasmäärät sekä varhaiskasvatus ja esi-/perusopetus sijainti eri toimipaikoissa. Tämä vaikuttaa mm. esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Koulun sijainti vaikuttaa saavutettavuuteen ja houkuttelevuuteen eikä mahdollista yhteistyötä naapurikuntien kanssa oppilasmäärän lisäämiseksi. 

Vaihtoehto 2: Ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus siirtyy Kirkonkylän kampukselle 2023 

Opetus ja varhaiskasvatus voidaan sijoittaa samaan yksikköön ja saadaan lapselle selkeä jatkumo.  Laskevat oppilasmäärät mahdollistavat sen, että hankesuunnitelmassa hyväksyttyyn Kirkonkylän kampukseen mahtuvat ruotsinkielisen opetuksen oppilaat ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus. Kirkonkylän kampukselle on hyvät kulkuyhteydet eri puolilta Tuusulaa, niin oppilaille kuin henkilöstöllekin. Yksikkö on lähellä isoja asuinalueita mm. Rykmentinpuistoa. Yhteistyö naapurikuntien kanssa mahdollistuu ja yhteistyön kautta koulu voi kasvaa ns. 1-sarjaiseksi, yli sadan oppilaan yksiköksi. Tiivis ja joustava varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työyhteistyö ja toiminnot tukevat toisiaan ja ovat etuna myös rekrytoinnissa. 

Vaihtoehto 3: Ruotsinkielinen perusopetus siirtyy Rykmentinpuiston yhtenäiskouluun 2024 ja varhaiskasvatus järjestetään Martta Wendelinin päiväkodissa

Kouluun on hyvät kulkuyhteydet eri puolilta Tuusulaa. Rykmentinpuiston koulu kasvaa entistä suuremmaksi, jos ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus siirretään sinne. Lähellä isoja asuinalueita mm. Rykmentinpuistoa. Jatkumo varhaiskasvatuksesta opetukseen ei toteudu tässä vaihtoehdossa. Yhteistyö naapurikuntien kanssa mahdollistuisi koulun Rykmentinpuiston sijainnilla ja yhteistyön kautta koulu voi kasvaa ns. 1-sarjaiseksi, yli sadan oppilaan yksiköksi. 

Vaihtoehto 4: Ruotsinkielinen perusopetus siirtyy Lahelan yhtenäiskouluun vuonna 2026 ja varhaiskasvatus järjestetään Martta Wendelinin päiväkodissa

Nykyistä keskeisempi sijainti, mutta yhteistyö naapurikuntien kanssa ei toteudu. Perusopetus säilyy samalla alueella. 

Saavutettavuus koko Tuusulasta vaikeampaa kuin Kirkonkylän ja Rykmentinpuiston vaihtoehdoissa. Koulun kehittäminen siirtyy pidemmälle tulevaisuuteen, koska valmistuminen vasta 2026. 

Ennakkovaikutusten arviointi

Osana ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä on tehty ennakkovaikutusten arviointia. Hyväksytyssä kunnan palveluverkkosuunnitelmassa (valtuusto 9.12.2019) on kirjattu, että ruotsinkielisen opetuksen osalta arviointi toteutetaan.  Ennakkovaikutusten arvioinnin tarkoituksena on arvioida yhdessä; lapset, huoltajat, henkilökunta, kuntalaiset ja muut toimijat, mitä erilaisia vaikutuksia mahdollisilla muutoksilla ja tehtävillä päätöksillä olisi. 

Näkökulmina tässä toteutetussa ennakkovaikutusten arvioinnissa on suorat henkilövaikutukset eli vaikutukset lapsiin, perheisiin ja henkilöstöön sekä talousvaikutukset. Tärkeä osa ennakkovaikutusten arviointia on lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arvioinnilla varmistetaan lasten kuulemista ja lasten oikeuksien toteutumista päätöksenteossa.  

Ennakkovaikutusten arviointia varten voidaan mm. järjestetään tilaisuuksia, johon kutsutaan mukaan kuntalaisia, joita asia koskee, toteutetaan erilaisia kyselyitä sekä kerätään viranhaltijoiden tuottamaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Ruotsinkielisen opetuksen kehittämiseksi ennakkovaikutusten arviointia toteutettiin yhteistyössä seuraavasti: 

1. Huoltajille järjestettiin vanhempainilta 12.12.2019, jossa oli neljän eri kehittämisvaihtoehdon esittely sekä osallistavaa yhteistä työskentelyä 

2. Kysely Klemetskogin ja Kievarin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen huoltajille tammikuussa 2020 vanhempainillassa esitetyistä vaihtoehdoista. 

3. Työskentely Klemetskogin esi- ja perusopetuksen oppilaille tammikuussa 2020 piirtäen ja kirjoittaen teemasta: Tulevaisuuden koulu. 

4. Henkilöstökysely Klemetskogin opetushenkilöstölle vaihtoehdoista helmikuu 2020. 

5. Pidettiin infokeskustelu kasvatus- ja sivistyslautakunnassa 28.1.2020

6.  Tuotettiin viranomaistietoa talousvaikutusten arviointia varten 

Ennakkovaikutusten arviointi on liitteenä.
 

Yhteenveto ennakkovaikutusten arvioinnista ja johtopäätökset 

Ennakkovaikutusten arvioinnin eri osa-aluissa on laajasti tarkasteltu ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämistä ja mahdollista sijoittumista neljällä eri vaihtoehdolla. Vahvimpina vaihtoehtoina on toiminnan jatkaminen nykyisellä palveluverkolla tai ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen siirtäminen Kirkonkylän kampukselle. Ennakkovaikutusten arvioinnin lisäksi kehittämisestä on tiedotettu sekä Kievarin varhaiskasvatusyksikön ja Klemetskogin koulun henkilöstöä ennen prosessin alkua.

Huoltajille tärkeinä näyttäytyi ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen (75% erittäin tärkeää), yhteisön vahvistaminen (34.5% erittäin tärkeää) ja oppilaiden määrän lisääminen (37.9% erittäin tärkeää). Kyläkoulu nykyisellä sijainnillaan saa myös vahvaa kannatusta (34.5 % erittäin tärkeää), mutta sen nykysijainnin ja kehittämisen rajalliset mahdollisuudet nostettiin esille ja varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen sijainti samassa paikassa erittäin tärkeänä (34.5%). Kirkonkylän kampus nähtiin hyvänä vaihtoehtona tulevaisuuden tarpeita vastaamaan. Uuden kampuksen suunnittelussa tulee ruotsinkielisen yhteisön tarpeet huomioida, kampuksen suunnittelussa tulee huolehtia “kielihygieniasta” ja vanhempia sekä ruotsinkielisiä taustayhteisöjä aktiivisesti osallistaa. 

Lasten ja nuorten toiveissa näkyy halu päästä vaikuttamaan enemmän sekä opetukseen että toimintaympäristöön riippumatta siitä missä opetus järjestetään. Osa oppilaista otti kantaa nykyisen tilanteen säilymisen ja pysyvyyden puolesta, osa visioi uutta oppimisympäristöä. 

Henkilökunnasta puolet toivoo pysyvyyttä ja puolet haluavat muutosta - henkilökunnan osallistaminen muutosprosessiin ja uuden koulun kehittämiseen on tärkeää.  

Talousvaikutusten näkökulmasta ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen siirtäminen Kirkonkylän kampukselle tuottaa kustannussäästöjä karkeasti arvioiden n. 215 000 euroa vuodessa tuntikehyksen, ruokapalveluiden ja kiinteistön vuokrien osalta. 

Kun mietitään yksikön sijaintia Tuusulan alueella, ei tällä hetkellä kaikille “parasta” paikkaa ole, koska oppilaat tulevat eri puolilta Tuusulaa. Päätöksen tekemisessä täytyykin tämän vuoksi keskittyä mikä on paras sijaintipaikka tulevaisuutta ajatellen. 

Varhaiskasvatuksessa haasteena on ollut ruotsinkielisen henkilökunnan saaminen usean vuoden ajan. Toiminnan kehittäminen on lisännyt kiinnostusta työpaikkojamme kohtaan. Lukumäärältään suurempi ruotsinkielinen työyhteisö on osoittautunut kiinnostavaksi ja toiminnan kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden työssä kehittymiseen ja toiminnan kehittämiseen. Luonteva yhteistyö perusopetuksen kanssa on nykytilanteessa etäisyyden vuoksi kuitenkin haastavaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö samassa toimipisteessä tuottaisi suuremman ruotsinkielisen työyhteisön, joka ei olisi niin haavoittuva mahdollisten sijaistilanteiden kohdalla ja takaisi lasten osalta selkeän jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun. 

Oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa on kehittämistoimenpiteistä huolimatta ollut viime vuosina laskeva. Oppilasmäärien laskun lisäksi haasteena on ollut palkata kelpoisia opettajia vakituisiin virkoihin. Henkilöstön hakeutumiseen vaikuttanee yksikön sijainti ja yhteisön koko.  

Siirrolla Kirkonkylään tai Rykmentinpuistoon voidaan saada alueen houkuttelevin ja uudenaikaisin ruotsinkielinen koulu. Koulun yhteisön jäsenet voivat asua 3 kunnan alueella ja saada silti palvelun kohtalaisen koulumatkan päästä. Keskeisempi sijainti mahdollistaa oppilaiden ohjautumisen myös lähikunnista, joiden kanssa on käyty alustavia neuvotteluja.   

Vain siirrolla Kirkonkylään tai Rykmentinpuistoon voidaan saada nopeaa kasvua ruotsinkieliseen opetukseen. Kirkonkylä varmistaa myös yhtenäisen polun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja alakoulun loppuun. 

Siirto Kirkonkylään on aikaisin mahdollinen ajankohta ruotsinkielisen opetuksen kasvulle. Kirkonkylän kampuksen osalta toteutussuunnittelu on käynnissä ja valmistumassa elokuussa 2020. Jos ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus halutaan siirtää samalle kampukselle, tulee päätökset tehdä kevään 2020 aikana, jotta ehditään hyvin valmistella toimiva suomenkielisen ja ruotsinkielisen toiminnan yhteistyö riittävän laajalla osallisuudella. Mikäli ruotsinkielistä opetusta ei siirretä osaksi Kirkonkylän kampusta, on kampuksen toteutussuunnittelussa tarkasteltava oppilasmäärien riittävyyttä jo hyväksyttyyn hankkeen laajuuteen ja selvittää muiden yksiköiden mahdollinen yhdistäminen tai oppilaaksioton muutokset.  

Perustelut

Valmisteluvaiheessa on tehty useammasta eri näkökulmasta ennakkovaikutusten arviointia. Ehdotuksen mukaan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten,​ että molemmat toiminnot sijoittuvat, arviolta vuonna 2023 valmistuvaan, Kirkonkylän kampukseen. Toimeenpanon yhteydessä, eli suunniteltaessa yksityiskohtaisemmin Kirkonkylän kampuksen toimintoja ja toimintatapoja, on erityisen tärkeää varmistaa laajemminkin ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen.  

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen sijoittuessa Kirkonkylän kampukseen, vapautuu Klementskogin koulu opetuskäytöstä. Suunniteltaessa Klementskogin koulun jatkokäyttöä on tärkeää samalla arvioida ja varmistaa alueen ja kyläyhteisön tarpeiden toteutuminen. 

Perustelut

Tuusulassa on lähdetty kehittämään ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta. Valmistelua on tehty sivistyksen toimialueella ja sitä on viety eteenpäin vaikutusten ennakkoarviointia hyödyntäen. Kuntien päätösten ennakkoarviointimenettely, eli EVA –menettely, on lakisääteinen velvoite arvioida ennalta tietyn valmisteltavan päätöksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. EVA lisää toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon avoimuutta kunnissa.  

Vaikutusten ennakkoarviointi on tapa arvioida etukäteen, miten valmistelussa oleva päätös vaikuttaisi erilaisten ihmisryhmien elämään.  Vaikutusten ennakkoarvioinnissa yhdistetään eri näkökulmia samaan arviointityöhön. Käsiteltävä asia vaikuttaa siihen, mitä näkökulmia on syytä ottaa huomioon. Ennakkoarvioinnin tavoitteena on jäsentää ja selventää valmistelu- ja päätöksentekotilannetta. Se tukee moniarvoista ja läpinäkyvää päätöksentekokulttuuria kunnissa. 

Vaikutusten ennakkoarviointi osana kuntien ja Tuusulan kunnan päätöksentekoa 

Kuntaliitto on antanut suosituksensa ennakkovaikutusten arvioinnin käyttöönotosta kunnille jo vuonna 2011. Kunnallishallinnossa tehtävät päätökset ovat usein mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat syvästi paitsi kuntalaisiin myös kunnan talouteen. Kuntaliiton suosituksen tarkoituksena onkin vahvistaa päätösvaihtoehtojen vaikutusten arviointia kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti pitkällä aikajänteellä.   

Kesäkuussa 2018 Etelä-Suomen aluehallintovirasto lähestyi kuntia ohjauskirjeellä kuntien lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja etenkin päätösten ennakkoarviointimenettelyä eli EVA-menettelyä koskien. Kirjeen viestinä oli, että kuntien päätösten ennakkoarviointimenettelyssä on parannettavaa. 

Kunnan oman EVA-mallin luominen ja mallin käyttöönotto on ollut kunnan tavoitteena jo useamman vuoden. Mallin varsinainen valmistelu käynnistyi vuonna 2019 ja sitä käsiteltiin kunnanhallituksen seminaareissa 2/2019 ja 2/2020. Kuntatasoisen EVA-mallin valmistelua on tehty poikkihallinnollisesti ja toimialueiden johtoryhmiä osallistaen. Mallin hyväksyminen on lykkääntynyt mm. Koronaepidemiasta johtuvista syistä ja sen hyväksyminen ajoittuu touko-kesäkuulle 2020.  

Vaikutusten ennakkoarviointi ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä Tuusulassa 

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämistä on valmisteltu sivistyksen toimialueella ja sitä on viety eteenpäin vaikutusten ennakkoarviointia hyödyntäen. Sivistyksen toimialue on valmistelussa hyödyntänyt Kuntaliiton suosituksen pohjalta laadittua sivistyksen toimialueen omaa EVA-mallia. Kuntaliiton suositus on toiminut työn pohjana, sillä kunnan omaa EVA-mallia ei ole vielä käyttöönotettu. 

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen ennakkoarvioinnin toteutus: 

• Klemetskogin koulun ja Kievarin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen huoltajille järjestettiin vanhempainilta 12.12.2019, jossa oli neljän eri kehittämisvaihtoehdon esittely sekä osallistavaa yhteistä työskentelyä eri vaihtoehtojen arvioimiseksi. 
• Kysely Klemetskogin koulun ja Kievarin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen huoltajille tammikuussa 2020 vanhempainillassa esitetyistä vaihtoehdoista.  
• Työskentely Klemetskogin esi- ja perusopetuksen oppilaille tammikuussa 2020 piirtäen ja kirjoittaen teemasta: Tulevaisuuden koulu.  
• Henkilöstökysely Klemetskogin opetushenkilöstölle vaihtoehdoista helmikuu 2020.  
• Pidettiin infokeskustelu kasvatus- ja sivistyslautakunnassa 28.1.2020. 
• Tuotettiin viranomaistietoa talousvaikutusten arviointia varten. 

Asiaa käsiteltiin kasvatus- ja sivistyslautakunnassa 25.2. ja lautakunta päätti, että  

• Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023 
• Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla  
• kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse.  

Lisäksi kasvatus- ja sivistyslautakunta kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että valmistelun edetessä tarkennetaan ennakkovaikutusten arviointia Ruotsinkylän ruotsinkieliselle ja kyläyhteisölle. Samalla lautakunta muistutti myös valtuustokauden tavoitteesta 22 kylien elinvoimaisuuden edistämisestä ja maaseutumaisesta ympäristöstä ja edellyttää Tuusulan kunnalta konkreettisia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, myös koulukiinteistön tulevassa käytössä. Matti Alanko jätti päätöksestä eriävän mielipiteen perustelunaan puutteellinen vaikutusten ennakkoarviointi. 

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämistä käsiteltiin kunnanhallituksessa 16.3. ja kunnanhallitus päätti hyväksyä asian kasvatus- ja sivistyslautakunnan päätöksen mukaisesti ja päätti lisäksi, että toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista. Tuija Reinikainen ja Pekka Heikkinen jättivät päätöksestä eriävät mielipiteet.  Reinikaisen eriävässä mielipiteessä todettiin: perusteluissa kerrottiin, että ennakkovaikutusten arviointi on tehty Ruotsinkylän ruotsinkielisille kyläyhteisölle. Näin ei kuitenkaan ole tehty.  Ruotsinkylän kyläyhdistys on pyytänyt asiasta lausunnon hyte-lautakunnalta. Lautakunnan lausunto kuitenkin puuttuu. Perusteluissa puhutaan myös yhteistyöstä naapurikuntien, Keravan ja Järvenpään kanssa. Kun kyseessä on Tuusulalle samalla merkittävästä investoinnista, olisi ollut tärkeää, että niiden kasvatus- ja sivistystoimen lausunnot olisivat olleet mukana. Ruotsinkielinen opetus on vuoden 2018 palveluverkkosuunnitelmassa ja suunnitelman 2019 tehdyssä tarkistuksessa todettu voitavan hyvin hoitaa nykyisissä tiloissa. Heikkinen totesi eriävässä mielipiteessään, että ruotsinkielisten opetus- ja varhaiskasvatuksen palvelujen tarve on kehittämistoimenpiteistä huolimatta vähentynyt selvästi, tietoa naapurikunnista mahdollisesti tulevien oppilaiden määristä ei ole, eikä myöskään investointikustannusten määrää. 

Valtuusto käsitteli asiaa 6.4. kokouksessaan ja äänestyksen (39 jaa-ääntä, 9 ei-ääntä ja 3 tyhjää ääntä) jälkeen hyväksyi kunnanhallituksen pohjaesityksen, johon yksimielisesti hyväksyttiin Jussi Salosen ja Sanna Kervisen esittämät lisäykset pohjaehdotukseen. Näin valtuuston päätökseksi tuli, että 

• Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten, että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023 
• Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten, että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla 
• kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko, jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse 
• toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista 
• edellyttää ennen lopullista rakentamispäätöstä tarkemmat taloudelliset laskelmat ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä niin toiminta- kuin kiinteistökustannusten osalta 
• että jatkotyössä tulee ottaa huomioon HYTE-lautakunnan hankkeesta antama lausunto. 

Päätökseen kolme valtuutettua jätti eriävän mielipiteen, joista valtuutettu Matti Alangon eriävä mielipide on kirjattu pöytäkirjaan. Alanko totesi eriävässä mielipiteessään, että valtuuston päätöksenteko tapahtui puutteellisilla tiedoilla. Ennakkovaikutusten arviointi pitää näin merkittävässä päätöksessä olla laaja, käsittäen taloudelliset seikat koko kuntatalouden kannalta. Valtuuston kokouksessa tietoon oli saatettu vain osa vanhempien mielipiteistä. Ruotsinkylän kyläyhteisön kannalta asiaa ei ollut selvitetty. Pormestariohjelmassa on mainittu, ettei kyläkouluja lakkauteta, ellei niissä ole sisäilmaongelmia. Klemetskogin koulu on hiljattain remontoitu, eikä siellä ole sisäilmaongelmia. Asian valmistelussa on pyritty osoittamaan vain yksi vaihtoehto mahdolliseksi mm. kirjoittamalla esittelytekstiin henkilöstön kyselyn tulokset siten, että puolet henkilöstöstä kannattaa koulun säilyttämistä nykyisellä paikallaan ja puolet haluaisi siirtää opetuksen muualle. Kuitenkin kyselyn vastauksien perusteella 86% henkilöstöstä haluaisi opetuksen säilyvän Klemetskogin koululla. HYTE-lautakunnan mielipidettä ei edes ollut Valtuuston kokoukseen mennessä, vaikka oikean menettelytavan mukaan se olisi pitänyt olla.   

HYTE-lautakunnan lausunto ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä 

Valtuuston 6.4. tekemän päätöksen mukaisesti, ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen jatkotyössä tulee ottaa huomioon HYTE-lautakunnan hankkeesta antama lausunto. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta pitää tärkeänä, että Tuusulan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta kehitetään. Tuusulan ruotsinkielisellä väestöllä ja yhteisöllä on pitkä historia ja ruotsinkielisellä koululla on ollut tärkeä asema tässä historiassa. Klemetskogin koulun historia ulottuu lähes 130 vuoden taakse. Ruotsinkielinen yhteisö on tärkeä osa Tuusulan kulttuuriperintöä. Tuusulan kasvustrategia sekä sijainti Helsingin seudulla luo mahdollisuuksia kasvattaa ruotsinkielisen väestön määrää sekä vahvistaa ruotsinkielistä paikallisyhteisöä. Myös Tuusulassa hyödynnettävä ruotsinkielinen kielisuihkutoiminta luo edellytyksiä ruotsinkielisen opetuksen kasvavalle kysynnälle. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ei tässä lausunnossaan ota kantaa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen siirtoon tai siirron kohdalla tutkittuihin vaihtoehtoihin. Lausunnossa otetaan kantaa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä tehtyyn ennakkovaikutusten arviointiin.  

Hallintosäännön mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta vastaa kuntatasoisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön ohjauksesta, kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn ohjauksesta ja ohjeistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista sekä kuntalaisvaikuttamisen ohjauksesta. Hallintosäännön 25.3 § Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta ohjaa ja ohjeistaa kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettelyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista. 

Nyt tehdyssä ennakkovaikutusten arvioinnissa ei ole noudatettu Kuntaliiton suositusta vaikutusten ennakkoarvioinnista eikä ennakkoarvioinnin periaatteita. Valmistelu ei ole myöskään noudattanut valmistelussa olevan kunnan oman EVA-mallin lähtökohtia tai jo valmistelun aikana tehtyjä linjauksia.  

Kuntaliiton vuonna 2011 antamassa suosituksessa korostetaan, että päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen. Päätösesitysten vaikutusta tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä päätöksestä riippuen. Lisäksi päätösesityksissä ja tavoitteita asetettaessa esitetään vaihtoehtoja ja valmistelijan esityksen rinnalle nostetaan ainakin nollavaihtoehto, jossa on kuvattu, mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Kuntaliiton mallissa korostetaan myös, että on tärkeää arvioida vaikutuksia samanaikaisesti ja kokonaisuutena eri näkökulmien osalta. Ja lisäksi kunnan on tarpeen linjata itselleen, mitkä päätökset vaativat ennakkoarviointia ja keskittyä arvioimaan vain niitä päätöksiä ja tavoitteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia.  

Sivistyksen toimialue järjesti 12.12. Klemetskogin koululla vanhempainillan, jossa esiteltiin Kuntaliiton suosituksen pohjalta laadittua sivistyksen toimialueen omaa EVA-mallia. Sivistyksen toimialue kertoi noudattavansa Kuntaliiton suositusta tilanteessa, jossa kunnan oma EVA-mallia ei ole vielä hyväksytty.  

Kunnan omaa EVA-mallia on valmisteltu poikkihallinnollisesti joulukuusta 2019 ja sivistyksen toimialue on ollut mukana työssä ja tehdyissä linjauksissa. Tuusulan EVA-mallia on valmisteltu Kuntaliiton suosituksen pohjalta. Kunnan EVA-mallia on esitelty kunnanhallituksen seminaarissa 6.-7.2.2020 ja mallin viimeistely on käynnissä. Malli etenee päätöksentekoon touko-kesäkuussa 2020. 

EVA-mallin poikkihallinnollisessa valmistelutyöryhmässä 16.12.2019, ja sen jälkeen vielä kirjallisesti, on sivistyksen toimialuetta muistutettu, että ennakkovaikutusten arvioinnissa tulee huomioida kuntalais- ja ympäristövaikutuksia myös kunnan ruotsinkielisten asukkaiden ja yhteisöjen osalta, ei vain koulun ja varhaiskasvatuksen huoltajien ja lasten osalta. Samalla sivistyksen toimialuetta muistutettiin HYTE-lautakunnan hallintosäännön mukaisesta tehtävästä vastata kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn (EVA) ohjauksesta ja ohjeistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista sekä kuntalaisvaikuttamisen ohjauksesta, ja että valmisteluaikataulussa olisi myös huomioitava milloin valmisteltu EVAus tulee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaan. Sivistyksen toimialueelle huomautettiin myös, että suunniteltua aikataulua tulisi arvioida kriittisesti, jotta vaikutusten arviointi ennätetään toteuttaa laadukkaasti ja ruotsinkielinen väestö ja yhteisö pääsevät mukaan valmisteluun ja suunnitteluun. 

Laadittu vaikutusten ennakkoarviointi on monin osin puutteellinen. Arvioinnissa on keskitytty arvioimaan mahdollisen siirron vaikutuksia eri sijaintivaihtoehdoista, mutta arvioinnissa ei ole otettu kantaa siirron kielellisiin vaikutuksiin. Päätösten vaikutuksia ruotsinkielisen väestön ja yhteisön hyvinvointiin ei ole pohdittu kokonaisvaltaisesti ja samanaikaisesti eri näkökulmista. Yhtä kieliryhmää, tässä tapauksessa Tuusulan ruotsinkielisiä asukkaita ja yhteisöä, koskevan päätöksen valmistelu olisi tullut tehdä poikkihallinnollisessa yhteistyössä. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta esittää ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä laaditun ennakkovaikutusten arvioinnin täydentämistä seuraavilta osin: 

• Päätöksen vaikutuksia ei ole arvioitu lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä 
• Vaikutuksia ei ole arvioitu kuntalaisvaikutusten ja ympäristövaikutusten osalta 
  • Koulun siirron vaikutuksia kyläyhteisölle ja kylän ruotsinkieliselle yhteisölle ei ole arvioitu 
  • Koulun siirron vaikutuksia eri puolella asuvalle ruotsinkieliselle yhteisölle ei ole arvioitu 
  • Klemetskogin ja Ruotsinkylän koulujen mahdollisen sulkemisen vaikutuksia ei ole arvioitu yhteisökäytön osalta, mm. kyläläisten ja iltakäyttäjien osalta. 
  • Vaikutuksia ei ole arvioitu kyläkoulu-koulukampus näkökulmasta tai kylän vetovoiman ja elinvoiman näkökulmista 
• Lapsivaikutusten arviointi (Lava), osana kuntalaisvaikutusten arviointia, on puutteellinen 
  • Vaikutusten arvioinnissa esitellään kyselyiden/työskentelyn tuloksia, mutta itse analyysi puuttuu. Analyysia siitä miten vaihtoehdot vaikuttavat ruotsinkielisten lasten hyvinvointiin tai lapsen oikeuksien toteutumiseen ei ole tehty.  
  • Arvioinnissa ei ole tuotu esiin mikä on lapsen etu. Arvioinnissa tulisi selkeästi pitäisi tuoda esiin, miten kouluyksikön muutos isommaksi vaikuttaa nykyisten lapsiryhmien koulumatkoihin, koulupäivän kokonaispituuteen sekä iltapäivähoitoon. Arviointia pitää tehdä myös erityisryhmien näkökulmasta, jotta lapsen edun ensisijaisuus saataisiin selville.  
  • Kielinäkökulmaa ei ole arvioitu riittävästi. Mitä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sillä on lapselle, jos kieliyhteisö muuttuu? Mikä on vaikutus ruotsinkielisen koulun lapsille, entä koulukampuksen suomenkielisille lapsille? Mikä on kaksikielisen koulukampuksen synnyn vaikutus (suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu samassa rakennuksessa ja pihapiirissä)? 
  • Lapsivaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda esille niitä vahvuuksia ja heikkouksia, joita eri vaihtoehdoissa on juurikin lapsen edun ja hyvinvoinnin näkökulmasta, jotta voitaisiin tehdä päätöksiä sen perusteella, mutta myös löytää niitä keinoja joilla negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää toteutuksen yhteydessä. Nyt on lähinnä vanhempien kyselyn tulosten ja lasten kuulemisen esittelyä. Lasten kuuleminen on yksi osa lapsivaikutusten arviointia, mutta vain yksi.
  • Tutkimusdata ja mittarit puuttuvat. Mikä on nykytilanne ko. oppilaiden oppimistuloksissa, terveydessä yms. indikaattoreissa ja miten niiden arvioidaan muuttuvan eri vaihtoehdoissa? 
  • Vaikutuksia ruotsinkieliseen ympäristöön ei ole arvioitu eikä myöskään miten ruotsinkieliset lapset sijoittuvat ja kokevat olevansa osa isompaa kaksikielistä kouluyhteisöä. Miten turvataan oma yhteisöllisyys ja toisaalta estetään kouluyhteisön kahtia jakautuminen? Tässä nimenomaisessa päätösvaihtoehdossa pitäisi arvioida eri lapsiryhmien yhteydessä myös kielellisiin lapsiryhmiin johtuvia vaikutuksia. Erityishuomiota tulisi kiinnittää, jos uudessa kouluryhmässä on kertautumista esim. kielelliseen vähemmistöön kuuluva lapsi, joka on myös erityisoppilas tms. 
• Strategiavaikutuksia ei ole arvioitu.
  • Yksi Tuusulan kuntastrategian tavoitteista liittyy kylien elinvoiman lisäämiseen. Siitäkin näkökulmasta ympäristövaikutuksia olisi tullut arvioida osana valmistelua.  
• Taloudellisten vaikutusten arviointi on puutteellinen, etenkin koko kuntaan kohdistuvien vaikutusten osalta 
  • tyhjilleen jäävän rakennuksen muu käyttö/kustannukset jne. 
  • taloudelliset vaikutukset kuntakonsernin näkökulmasta 

Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen lautakunta muistuttaa, että asian käsittely aloitettiin lautakunnan helmikuun kokouksessa, mutta se oli kesken kunnanhallitus- ja valtuustokäsittelyn aikana, koska lautakunnan maaliskuun kokous oli koronaepidemian vuoksi peruutettu. Näin ollen lautakunnan lausunto ei ollut käytettävissä em. päätöksiä tehtäessä. 

Lautakunta edellyttää, että asian jatkovalmistelussa EVAus tehdään asianmukaisesti loppuun ja valtuuston päätöksen 6.4.2020 § 26 kohtien 2-6 mukaiset toimet ja selvitykset tehdään ennen kohdan 1 mukaista opetuksen siirtopäätöksen toimeenpanoa ja mikäli em. kohtien 2-6 perusteella ilmenee aihetta asian uudelleen käsittelyyn, niin menetellään. Joka tapauksessa em. selvitysten tulokset saatetaan lautakunnalle ja asianomaisille päätöksentekoelimille tiedoksi.   

Lautakunta edellyttää, että asian jatkovalmistelussa ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen piirissä olevat tahot (henkilöstö, vanhemmat, lapset, vanhempainyhdistykset) sekä ruotsinkielinen yhteisö otetaan mukaan hankkeen jatkovalmisteluun. 

Perustelut

Lausuntopyyntö

Helsingin hallinto-oikeus on lähettänyt Tuusulan kunnalle osoitetun lausuntopyynnön asiassa dnro 20658/03.04.04.04.10/2020. Lausunto tulee toimittaa Helsingin hallinto-oikeudelle 25.5.2020 mennessä.

Tuusulan kunnan hallintosäännön 24 §:n 5. kohdan mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.

Valitus

Valituksessa pyydetään, että Helsingin hallinto-oikeus kumoaa ja palauttaa uudelleen valmisteluun 6.4.2020 Tuusulan kunnanvaltuuston tekemän päätöksen § 26. Valituksen perusteluina esitetään, että asian käsittely on tapahtunut puutteellisella valmistelulla asukkaita kuulematta ja osittain väärillä ja vajavaisilla tiedoilla.

Lausunto 

Päätöksenteon valmistelu ja vaikutusten ennakkoarviointi

Kuntalain (2015/410) 1 §:n 2 momentin mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 

Kuntalain 22 §:n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää mm. järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa sekä suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. Vaikuttamisen keinoja voivat olla mm. asiakaspalautteen kerääminen, ideointitilaisuudet ja yhteissuunnittelu. Mitä keinoja käytetään, on kunnan omassa harkinnassa.

Kunnallisessa päätöksenteossa tarvitaan useita erilaisia päätösvaihtoehtoja ja vaikutusten ennakkoarviointia, jolla tarkoitetaan päätösesitysten vaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa ja sen kytkemistä osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelun ja toteutuksen arviointia. Kuntaliiton hallitus on 8.6.2011 hyväksynyt suosituksen, jonka mukaan kunnallisia päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, henkilöstöön sekä talouteen. Vaikutuksia tulee arvioida sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Päätösesityksissä tulee esittää vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi.

Tuusulan kunnassa ei ole erikseen vahvistettu tai hyväksytty yksityiskohtaisempaa toimintamallia siitä miten ennakkovaikutusten arviointia tulee toteuttaa ennen päätöksentekoa.   

Tuusulan kunnassa ruotsinkielisen opetuksen järjestämistä koskevan asian valmistelussa toteutettiin ennakkovaikutusten arviointi. Asian valmistelussa sovellettiin Kuntaliiton ennakkovaikutusten arvioinnin mallia. Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseksi ennakkovaikutusten arviointi toteutettiin Tuusulan kunnassa seuraavasti:

• Huoltajille järjestettiin vanhempainilta 12.12.2019, jossa esiteltiin neljä eri kehittämisvaihtoehtoa sekä järjestettiin osallistavaa yhteistä työskentelyä
• Toteutettiin kysely Klemetskogin ja Kievarin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen huoltajille tammikuussa 2020 vanhempainillassa esitetyistä vaihtoehdoista
• Järjestettiin tilaisuus Klemetskogin esi- ja perusopetuksen oppilaille tammikuussa 2020 teemasta ”Tulevaisuuden koulu”
• Järjestettiin henkilöstökysely Klemetskogin opetushenkilöstölle vaihtoehdoista helmikuussa 2020
• Tuotettiin viranomaistietoa talousvaikutusten arviointia varten

Tuusulan kunnassa ennakkovaikutusten arvioinnin eri osa-alueissa on laajasti tarkasteltu ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämistä ja mahdollista sijoittumista neljällä eri vaihtoehdolla. Ennakkovaikutusten arvioinnin lisäksi kehittämisestä on tiedotettu sekä Kievarin varhaiskasvatusyksikön että Klemetskogin koulun henkilöstöä ennen prosessin alkua.

Päätöksenteko 

Tuusulan kunnan hallintosäännön mukaan kunnan kasvatus- ja sivistyslautakunta vastaa kunnan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Koska käsiteltävänä olleella asialla on ollut vaikutuksia koko kunnan palveluverkkoon, asia käsiteltiin Tuusulan kunnanvaltuustossa.

 
Tuusulan kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnalla ei ole päätösvaltaa nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Asian käsittely ei myöskään kunnan hallintosäännön mukaan vaadi lausunnon pyytämistä em. lautakunnalta. Lautakunnan tehtävänä on mm. vastata kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettelyn ohjauksesta ja ohjeistuksesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmista. Tältä osin ohjeistusta on valmisteltu kunnassa, mutta sen sisällöstä ei ole vielä tehty päätöksiä.  

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen esiteltiin kasvatus- ja sivistyslautakunnalle ennen lautakunnan päätöksentekoa lautakunnan kokouksessa 28.1.2020. Kyselyn ja tehtyjen arviointien tulokset käytiin seikkaperäisesti läpi lautakunnan kokouksessa ja ne ovat olleet toimielinten käsittelyssä liitemateriaalina. Lautakunta teki asiassa päätöksensä seuraavassa kokouksessaan 25.2.2020 ja hyväksyi ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämisen ja esitti asian etenemistä kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle päätettäväksi.

Kunnanvaltuusto teki lopullisen päätöksensä asiasta kokouksessaan 6.4.2020.

Kirkonkylän kampuksen tilaohjelma ja kustannusarvio on ollut päätöksenteossa materiaalin liitteissä. Valmistelussa on myös ollut erillinen selvitys siitä, missä eri puolilla Tuusulaa ruotsinkieliset oppilaat asuvat. 

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiseksi ennakkovaikutusten arviointi toteutettiin Tuusulan kunnassa laajasti ja se pohjautui perusteelliseen selvitykseen. Siinä otettiin tarkoin huomioon päätöksen vaikutukset kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon, henkilöstöön sekä talouteen.

Edellä mainituilla perusteilla katsomme, että Tuusulan kunnanvaltuuston päätös 6.4.2020 § 26 ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Valitus on hylättävä.
 

Perustelut

Hallinto-oikeuden päätös 14.12.2021

Valtuusto päätti kokouksessaan 6.4.2020 § 26, että

• Tuusulan ruotsinkielistä opetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään siten,​ että molemmat toiminnot sijoittuvat valmistuvaan Kirkonkylän kampukseen. Kirkonkylän kampuksen arvioitu valmistumisaika on syksy 2023
• Tuusulan kunta käynnistää neuvottelut kuntayhteistyön lisäämiseksi ja valmistelee huolellisesti kampuksen toteutussuunnittelun siten,​ että suomenkielinen ja ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla
• kunnan palveluverkkosuunnitelmassa tarkastellaan Klemetskogin koulukiinteistön jatko,​ jota sivistyksen toimialue ei ruotsinkielisen opetuksen siirtymisen jälkeen enää tarvitse
• toimeenpanon yhteydessä varmistetaan ruotsinkielisen yhteisön tarpeiden toteutuminen sekä tulevan koulukampuksen että Ruotsinkylän yhteisön näkökulmista
• edellyttää ennen lopullista rakentamispäätöstä tarkemmat taloudelliset laskelmat ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä niin toiminta- kuin kiinteistökustannusten osalta
• että jatkotyössä tulee ottaa huomioon HYTE-lautakunnan hankkeesta antama lausunto.

Päätöksen kaksi viimeistä kohtaa lisättiin valtuuston kokouksessa.

Valtuuston päätöstä tulkittiin kunnassa siten, että valtuusto oli päättänyt sitovasti ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen keskittämisestä rakennettavaan Kirkonkylän kampukseen. Sen vuoksi päätöksestä annettiin muutoksenhakuohjaus hallinto-oikeuteen.

Valtuuston päätöksestä valittivat kahdella erillisellä valituksella, Matti Alanko ja 10 muuta, sekä Monica Avellan ja 33 muuta valittajaa. Valittajat vaativat, että hallinto-oikeus kumoaa ja palauttaa uudelleen valmisteluun 6.4.2020 Tuusulan kunnanvaltuuston tekemän päätöksen

Hallinto-oikeus päätti yllättäen ratkaisullaan 14.12.2021, että valtuuston päätös oli luonteeltaan lähinnä asian valmistelun jatkamista ohjaava periaatepäätös. Päätöksessä oli siten ollut kysymys kuntalain 136 §:ssä tarkoitetusta vain valmistelua koskevasta päätöksestä, joka ei sisällä sellaista ratkaisua, josta saa tehdä kunnallisvalituksen. Valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus oli näin ollen poistettava ja valitus ja vaatimus valtuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämisestä oli jätettävä tutkimatta. 

Hallinto-oikeus totesi perusteluinaan mm., että valtuusto oli valituksenalaisella päätöksellään päättänyt ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämisen jatkamisesta tietyn vaihtoehdon pohjalta, ja siihen liittyen Klemetskogin koulukiinteistön jatkokäytön arvioimisesta. Valtuuston päätös sinänsä merkitsee asian eteenpäin viemistä yhden vaihtoehdon mukaisena. Valtuusto oli kuitenkin edellyttänyt tarkempien taloudellisten laskelmien esittämistä ennen lopullista rakentamispäätöstä. Tähän nähden toimintojen sijoittamisesta Kirkonkylän kampukseen ei ole vielä päätetty sitovasti ja niin, että muut vaihtoehdot olisi suljettu pois. Valtuusto ei ole näin ollen myöskään sitovasti päättänyt Klemetskogin koulun lakkauttamisesta tai koulukiinteistön jatkokäytöstä, vaan asiaan vaikuttaa se, mitä ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen toimintojen osalta lopulta päätetään. 

Kirkonkylän koulun rakentamispäätös

Kirkonkylän koulusta on tehty sitovat rakentamispäätökset.

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 10.6.2019 § 83 hyväksynyt Kirkonkylän kampuksen hankesuunnitelman nyt toteutuvassa laajuudessa. Valtuuston kokouksen 6.4.202 jälkeen kunnanhallitus hyväksyi 15.6.2020 § 248 Kirkonkylän kampuksen ehdotussuunnitelmat kustannusarvioineen. Edelleen kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.11.2021 § 436 tarjouskilpailujen perusteella valita Kirkonkylän koulun rakennusurakan toteuttajat.

Valtuusto on edelleen vuoden 2022 talousarviossa myöntänyt Kirkonkylän kampus -investoinnille hankesuunnitelmaan ja urakkakilpailuun perustuvat määrärahat. Hankekortin perusteluissa valtuusto totesi mm., että kyse on palveluverkkosuunnitelmaan vuosille 2019 -2026 perustuva hanke ja se perustuu kunnanvaltuuston päätökseen 6.4.2020 § 26 Ruotsinkielisen opetuksen siirtämisestä kampukseen.

Ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen siirtämisen valmistelu

Valtuuston linjaukset ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämiselle on vahva strateginen suunta, jolla vahvistetaan ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja opetusta sekä luodaan paremmat toimintaedellytykset toiminnan toteuttamiselle sekä laajenemiselle.

Varhaiskasvatuksen ruotsinkielinen toiminta, ruotsia äidinkielenään puhuville lapsille, on sijoittunut Kievarin päiväkodin yhteen lapsiryhmään Tuusulan Hyrylässä. Ruotsinkielinen esiopetus on sijoittunut Klemetskogin koulun yhteyteen, joskin aamuisin täydentävää varhaiskasvatusta tarvitsevat lapset tuodaan ensin Kievarin päiväkotiin, josta heille on taksikuljetus Klemetskogiin. Iltapäivän osalta täydentävä varhaiskasvatus esiopetusikäisille on järjestetty Klemetskogin koululla. 

Luonteva yhteistyö perusopetuksen kanssa on nykytilanteessa etäisyyden vuoksi kuitenkin haastavaa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteistyö samassa toimipisteessä tuottaa suuremman ruotsinkielisen työyhteisön ja lasten osalta selkeän jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta kouluun.

Ruotsinkielinen perusopetus on järjestetty Tuusulan Klemetskogin koulussa vuosiluokille 1-6. Esiopetuksen järjestämisen paikka on lapsimääristä riippuen vaihdellut Klemetskogin koululla tai Kievarin päiväkodissa. Yläkouluikäisten opetuksen järjestämisessä Tuusula on tehnyt yhteistyötä Vantaan Helsinge Skolanin kanssa.

Oppilasmäärä esi- ja perusopetuksessa on kehittämistoimenpiteistä huolimatta ollut viime vuosina laskeva.

Aiemmassa valmistelussa on osana ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittämistä tehty ennakkovaikutusten arviointi 12/2019 -1/2020. Valtuusto linjasi useasta vaihtoehdosta, että valmistelua jatketaan tavoitteena, että ruotsinkielinen varhaiskasvatus ja opetus siirtyy Kirkonkylän kampukselle 2023 (tällä hetkellä 2024).

Ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen kustannuslaskelmat olivat käytettävissä valtuuston käsiteltäessä asiaa 6.4.2020. Päivitetyt kustannuslaskelmat ovat liitteenä.   

Ruotsinkielisen opetuksen siirto Klemetskogin koulusta Kirkonkylän kampukselle mahdollistaa tilojen osalta oppilasmäärän kasvamisen nykyisestä noin 50 oppilaasta 120 oppilaaseen asti. Kustannuslaskelmissa on huomioitava, että vertailu on tehty Klemetskogin oppilasmäärän ja Kirkonkylän kampuksen mahdollistaman ruotsinkielisen opetuksen kasvupotentiaalin välillä.

Klementskogin koulun käyttö muuhun tarkoitukseen ratkaistaan erikseen palveluverkkosuunnitelmatyössä ja kehitettävien kiinteistöjen jatkokäytöstä päätettäessä.

Kuntayhteistyövalmistelut ja jatkotoimenpiteet

Ensisijainen peruste ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen keskittämiselle Kirkonkylän kampukseen on ollut tuusulalaisen ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen kehittäminen.

Kuntayhteistyövalmistelut käynnistettiin keväällä 2020, jotta keskeisellä sijainnilla sijaitsevan ruotsinkielisen yksikön palveluita voisivat hyödyntää myös lähikunnat ja samalla mahdollisesti vahvistettaisiin oppilasmäärää. Keskustelua ruotsinkielisen opetuksen kuntayhteistyöstä on käyty Keravan ja Järvenpään kanssa. Neuvottelut aloitettiin Järvenpään kanssa heidän kiinnostuksensa perusteella. Koska Järvenpää tarttui asiaan, neuvotteluja ei voitu jatkaa Keravan kanssa. Koko alueen (Tuusula, Kerava, Järvenpää) oppilaiden ottaminen yksikköön ei olisi jättänyt tilaa Tuusulan ruotsinkielisen opetuksen kasvulle.

22.3.2022 Järvenpään opetus- ja kasvatuslautakunta päätti, että ruotsinkielinen alakouluopetus järjestetään edelleen yhteistyössä Sipoon kanssa. Tätä ratkaisua tarkastellaan uudelleen, mikäli lähikuntien ruotsinkielisiin kouluverkkoihin tulee merkittäviä muutoksia.

Kirkonkylän kampukseen tulevat tilat mahdollistavat paitsi kasvavan Tuusulan asukkaita paremmin palvelevat ja laajemmat palvelut ruotsinkieliselle varhaiskasvatukselle ja opetukselle, niin myös seudulliset yhteistyöratkaisut lähikuntien kanssa.

Toimintakulttuurin kehittäminen

Ruotsinkielisen varhaiskasvatukseen ja opetuksen kehittämisen osalta ennakkovaikutuksia on arvioitu laajemmin kuin kunnan voimassa ollut ohjeistus edellytti tai vastaavissa asioissa oli tehty.

Ennakkovaikutusten arvioinnista on huomioitu jatkovalmistelussa lasten ja heidän huoltajiensa esiin tuomat asiat kielestä, kavereista, koulumatkasta, oppimisympäristöstä ja harrastusmahdollisuuksista. Näiden osalta valmistelu ja työskentely jatkuvat osana toimintakulttuurin kehittämistä siirryttäessä Kirkonkylän kampukselle.  

Toimintakulttuurin kehittämistä ja uuden kampuksen suunnittelua on tehty oppilaita ja henkilöstöä osallistaen jo lukuvuosien 2020-21 ja 2021-22 aikana. Klemetskogin koulun kehittämistoimet tähtäävät vahvaan pedagogiseen osaamiseen (yhteisopettajuus, moniammatillinen tiimityö, laaja-alaisen osaamisen kehittäminen, osallisuuden kehittäminen) ja kieliosaamiseen (mm. koulukirjaston kehittäminen).

Kirkonkylän kampuksen suunnittelussa on kaikissa vaiheissa mukana henkilöstöä jokaisesta kampukseen sijoittuvasta yksiköstä. Kampuksella on ruotsinkieliselle opetukselle omat tilansa sekä yhteiskäyttöiset taide- ja taitoaineiden tilat. Jatkumo varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen toteutuu samalla kampuksella. Kirkonkylän kampuksen yhteistä toimintakulttuuria on lähdetty rakentamaan johtamisesta. Varhaiskasvatuspäällikkö, opetuspäällikkö, varhaiskasvatusyksiköiden johtajat ja koulujen rehtorit ovat lukuvuoden 2021-22 aikana luoneet yhteistä johtamismallia.

Tutustumiskäynnit erilaisiin uusiin oppimisympäristöihin ja kaksikielisiin kampuksiin tuovat henkilöstölle mahdollisuuden havainnoida niin erilaisia oppimisympäristöjä kuin toimintakulttuureita. Kalustuksen ja yhteisopettajuuden näkökulmista keväällä 2022 on vierailtu Vantaalla Hämeenkylän koululla, Tuusulassa Kellokosken koululla ja Keravalla Keravanjoen koululla. Kaksikieliseen kampukseen tutustuttiin Sipoon Nikkilän sydämen kampuksella. Syksyllä 2023 on tarkoitus jatkaa vierailuja.

Pätevän henkilöstön saaminen on ollut vaikeaa Klemetskogin koulussa. Pätevän opetushenkilöstön, erityisopetuksen ja oppilashuollon palveluiden saaminen ruotsinkielisinä on todennäköisempää isommalla, keskeisellä sijainnilla olevalla kampuksella. Kirkonkylän kampuksen kaksikielisyys on kiinnostanut hakijoita jo kevään 2022 rekrytoinneissa, ja suomenkielisessä opetukseen on saatu kaksikielisiä opettajia. Ruotsin kielen aseman vahvistuminen suomenkielisessä opetuksessa vahvistaa ruotsin kielen asemaa koko Tuusulassa.

Ruotsinkielisen perusopetuksen sijainti suhteessa oppilaiden kotipaikkoihin vaihtelee. Perheiden asuinpaikat sijoittuvat eri puolille Tuusulaa. Tällä hetkellä (kevät 2022) kolmen kilometrin säteellä Kirkonkylän koulusta asuu 19 oppilasta ja kolmen kilometrin säteellä Klemetskogin koulusta asuu 14 oppilasta. Kirkonkylän kampukselle joukkoliikenneyhteyksien hyödyntäminen on HSL-linjojen myötä mahdollista useammalle oppilaalle kuin Klemetskogin koululle.  

Huoltajien kanssa tehty yhteistyö valtuuston käsittelyn/päätöksen 6.4 2020 jälkeen

1.9.2020 ja 14.9.2020 on pidetty huoltajaillat, joissa molempien kieliyhteisöjen huoltajat varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta ovat voineet osallistua keskusteluun hallinnon edustajien kanssa ruotsinkielisen toiminnan toteuttamisesta Kirkonkylän kampuksella. Mahdollisuuksina näissä illoissa tuotiin esiin:

• Yhteisöllisyys ja monikulttuurisuus ovat uuden kaksikielisen kampuksen kantavia voimavaroja ja vetovoimatekijöitä. Alueelle muutetaan kaksikielisen kampuksen vuoksi. Ruotsinkielinen yhteisö voi kasvaa suuremmaksi. ​
• Kaksikielinen, uusi ja isompi kampus houkuttelee sekä varhaiskasvatuksessa että oppimisessa pedagogisesti taitavaa, pätevää, kielitaitoista henkilöstöä: Isompi kampus – enemmän henkilöstöä – laajempaa osaamista – lapsen oppimisen edellytykset paranevat​
• Henkilöstön kieliosaaminen lisääntyy sekä ruotsinkielisessä että suomenkielisessä päiväkoti- ja kouluyhteisössä. Ruotsinkielinen yhteisö vahvistuu, kaksikielinen yhteisö vahvistuu. Mahdollisuudet sekä ruotsinkieliseen toimintaan että kieliyhteisöjen yhteistoimintaan ovat laajat.
• Jatkumo ruotsinkielisestä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen vahvistuu. ​
• Suomenkieliset perheet ovat olleet kiinnostuneita ruotsin kielen oppimisesta: Jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kielirikasteisuudesta ja kielikylvystä perusopetuksen kielirikasteiseen toimintaan ja ruotsin opettamiseen A1-kielenä vahvistaa ruotsin kielen asemaa suomalaisessa kieliyhteisössä. ​
• Hoito- tai koulupäivän yhteydessä tarjottava kerho- ja harrastustoiminta laajenee molemmissa kieliryhmissä ja monikielisenä toimintana. ​
• Päiväkodin ja koulun ulkopuolella vapaa-ajalla lapsilla on laajempi kaveripiiri, ja ruotsin kielelle voi tulla enemmän käyttöyhteyksiä lapsen ja nuoren arjessa.​

Toimintakulttuurin kehittämistä on tehty Hem och skolan –vanhempainyhdistyksen kanssa lukuvuosien 2020-21 ja 2021-2022 aikana. Koulun rehtori mukana on ollut mukana joka toisessa vanhempainyhdistyksen kokouksessa. Kokouksissa on käsitelty Kirkonkylän kampuksen suunnittelun eri vaiheita ja työstetty yhdessä koulun eri suunnitelmia (järjestyssäännöt, valinnaisaineet, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta) sillä näkökulmalla, että ne viedään uudelle kampukselle osana toimintakulttuuria. Keväällä 2022 toteutettu Kirkonkylän kampuksen ehdotus nimikilpailusta tuli alun perin Hem och Skolan -yhdistykseltä.

Lukuvuonna 2022-23 toimintakulttuurin kehittämiseksi huoltajat voisivat pohtia, mihin asioihin he haluaisivat Kirkonkylän kampuksella vaikuttaa. Toiveista voidaan poimia 3-5 keskeistä toivetta, joiden toteuttamista ja reunaehtoja pohditaan yhdessä. Ruotsin- ja suomenkieliset yhteisöt yhdessä ja yhteisöt erikseen voivat osallistua toimintakulttuurin kehittämiseen. Kirkonkylän kampuksella vanhempainyhdistyksellä voisi olla rakenne, joka mahdollistaa sekä kieliryhmien erillisen, että yhteisen toiminnan.