Valtuusto, kokous 10.12.2018

Perustelut

Kunnanvaltuusto hyväksyy vuosittain kaavoitussuunnitelman viiden vuoden jaksolle. Tämän jälkeen vuoden alussa hyväksytään alkavan vuoden kaavoituksen työohjelma, jonka edistymistä seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Kaavoitussuunnitelman tavoitteena on ohjata kuntasuunnittelun (1.1.2019 alkaen kuntakehityksen) toimintaa ja kaavatöihin vaikuttavien luottamuselinten päätöksentekoa niin, että hankeluettelosta ensisijaisiksi nostetut hankkeet etenevät mahdollisimman nopeasti ja että niiden valmisteluun kohdennetaan eniten resursseja.

Tavoitteena on huolehtia siitä, että MAL-aiesopimuksen tavoitteiden ja kunnanvaltuuston hyväksymän vuotuisen asunto-ohjelman lisäksi kaavoitetaan riittävästi tonttivarantoa tulevaa käyttöä varten. Valtuusto on linjannut, että tavoitteena on kerryttää tonttivarantoa siten, että se vastaa vähintään viiden vuoden tarvetta.

Vuosien 2019–2023 kaavoitussuunnitelma on liitteenä. Kaavoitussuunnitelmassa on edellisten vuosien tavoin yleiskaavoitushankkeita, yleissuunnitelmia sekä asemakaavahankkeita, jotka on priorisoitu kolmeen eri luokkaan hankkeiden kiireellisyyden ja oletetun etenemisjärjestyksen mukaisesti.

Yleiskaava ja yleissuunnitelmat

Suunnittelukauden alussa on tavoitteena saada yleiskaava 2040 hyväksyttyä. Tämän jälkeen tehtävien linjausten mukaisesti varaudutaan osayleiskaavojen laadintaan. Toistaiseksi tarpeellisimpana taajamaa koskevan osayleiskaavan päivityksenä pidetään Koillis-Hyrylän osayleiskaavan laadintaa. Koillis-Hyrylän osayleiskaavan laatiminen on tarpeen suunnittelukauden aikana, jotta tämän jälkeen alueelle voidaan asemakaavoittaa aiotusti pientaloalueita päätetyin tavoittein mm. liikenneverkkoon ja aluetehokkuuteen liittyen.

Tämän ohella yleiskaava 2040:n myötä tehtävät linjaukset johtanevat myös suunnittelutarvealueiden osayleiskaavojen tarkistamiseen liittyen mm. kylien kehittämistavoitteeseen, mutta tässä vaiheessa ei vielä ole voitu valita ensimmäisiä osayleiskaavoja, jotka päivitetään.

Asemakaavahankkeet

Asunto- ja asuinalueiden osalta pyritään tarjoamaan monipuolisesti vaihtoehtoja. Tarkoituksena on valikoida hankkeet, joiden myötä saadaan kaikkiin taajamiin tonttivarantoa eri tarpeisiin: asuinrakentamisen tontteja, keskustojen kehittämishankkeita, työpaikkatontteja ja vetovoimahankkeita. Asemakaavahankkeet on priorisoitu painottaen

Strategisesti merkittäviä maankäyttöhankkeita (FOCUS, Rykmentinpuisto, Hyrylän keskusta)
Kunnan maalle sijoittuvia hankkeita
Paljon asuntoja/työpaikkoja tuottavia kaavoja
Työpaikka-alueiden kaavoja
Kunnan omistamien realisoitavien kiinteistöjen kaavamuutoksia
Kunnan kannalta tärkeitä yhdyskuntatekniikan toteuttamisen edellyttämiä kaavoja

Liitteenä olevassa kaavoitussuunnitelmassa prioriteetilla 1 olevat ovat kärkihankkeita. Prioriteettien 2 ja 3 hankkeita edistetään kärkihankkeiden valmistelun jälkeen. On todennäköistä, että tulee tehtäväksi erityisesti kaavamuutoksia suunnittelukauden aikana sekä johtuen ajankohtaisista rakentamishankkeista että kunnan velvollisuudesta pitää kaavat ajan tasalla. Hankkeita koskevista hakemuksista päätettäessä tai muutoin käynnistämispäätöksin päätetään erikseen, minkälaisella prioriteetilla näitä edistetään.

Tonttivaranto ja asemakaavahankkeiden rakentamispotentiaalin arviointi

Asuinalueille sijoittuva oleva yhtiömuotoisten tonttien varanto riittää pitkälle tulevaisuuteen jo nyt kaikissa taajamissa lähivuosien tarpeisiin. Sen sijaan keskustojen kehittäminen on tarpeen vetovoiman kasvattamiseksi kaikissa taajamissa, eikä tähän ole vielä syntynyt riittävästi kaavallisia mahdollisuuksia.

Työpaikka-alueiden asemakaavoja laaditaan suunnittelukauden alussa Etelä-Tuusulaan – Jokelassa ja Kellokoskella tonttivarantoa on jo. Etelä-Tuusula on työpaikkarakentamisen kannalta ensisijaisen tärkeä kysynnästä johtuen. Sekä Kehä IV:n varteen kehittyvät työpaikka-alueet että Tuusulan itäväylän varteen työpaikka-alueiden laajentaminen ovat tärkeimmät hankkeet. FOCUS-alueella on painoarvoa jopa pääkaupunkiseudun työpaikka-alueiden joukossa. Kolmantena, pienempänä, työpaikka-alueen hankkeena viedään eteenpäin Kelatien työpaikka-alueen laajennusta. Näiden suurien kaavojen ohella on valmiuksia tehdä pieniä määriä pienehköjä asemakaavan muutoksia.

Hyrylän keskustan kehittämiseksi on vireillä yleissuunnittelun ohella liikekeskushanke, Kirkonmäen asemakaava ja muutamia korttelikohtaisia kaavahankkeita. Jokelassa asemakaavoja on lainvoimaisena asuinkerrostalorakentamista varten jo muutamien asuinkerrostalohankkeiden tarpeiksi, mutta edelleen uusia hankkeita kehitetään. Kellokosken sairaala-alueen muutos kehittynee hankkeena ennen kaavaprosessia.
Keskustojen palvelurakentamista mahdollistavien kaavojen myötä kaupallisen rakentamisen tarpeeseen vastataan. Keskustojen kehittäminen on pitkälti hankekaavoittamista, mistä johtuen päästäneen laatimaan asemakaavamuutoksia suunnittelukauden aikana myös lueteltujen hankkeiden lisäksi. Kaupallisen verkon kehittämishankkeet tulevat usein vireille toimijan ja maanomistajan aloitteesta.

Omakotitonttien osalta ensisijaisen tärkeää on saada oleva ja lähivuosiksi hyvin riittävä varanto Hyrylässä luovutuskuntoon, seuraava pientaloalue kaavallisesti eteenpäin ja lisättyä Kellokoskella varantoa pikaisesti. Jokelassa omakotitonttivarantoa on Peltokaaren ja Kartano I –alueilla.

Perustelut

Kaavoitussuunnitelman hankekuvauksiin ja asemakaavojen hankekarttaan on lisätty hanke. Kunnanhallitus on hyväksynyt Katiskakuja-nimisen kohteeseen liittyvän asemakaavahakemuksen 22.1.2018 § 22, mutta hanketta ei oltu merkitty aineistoon. Kyseessä on Koskenmäellä pienehkön toteuttamattoman virkistysalueen muuttaminen asuinrakentamisen korttelialueeksi ja kh oli aiemmin päättänyt hankkeen prioriteetiksi III. Kunta omistaa osan alueesta.