Valtuusto, kokous 10.12.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 150 Johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistaminen, hallintosäännön muuttaminen

TUUDno-2018-591

Aikaisempi käsittely

Kunnanhallitus, 20.8.2018

Valmistelija

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Perusteita uudistamiselle

Valtuusto hyväksyi kunnan uuden strategian kokouksessaan 19.3.2018 § 19. Strategian päämäärinä ovat Sujuva, Hyvinvoiva ja Vireä Tuusula. Päämääriä toteutetaan valtuuston hyväksymillä valtuustokauden tavoitteilla. Yhdeksi valtuustokauden tavoitteeksi määriteltiin uuden kunnan organisaation ja prosessien kehittäminen. Tavoite kunnan, palveluiden ja organisaation uudistamisesta on myös yksi kuluvan vuoden talousarviotavoitteista.

Uudessa kuntastrategiassa painottuvat kasvun ja elinvoiman vahvistamisen, kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä kuntalaisvaikuttamisen ja ympäristön kehittämisen teemat. Johtamisen ja johtamisjärjestelmän uudistamisella voidaan osaltaan varmistaa ja luoda edellytyksiä kuntastrategian tavoitteiden tehokkaalle toteuttamiselle.

Tuusulan valtuusto päätti kokouksessaan 4.6.2018 siirtää kunnan sote-tuotannon Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymään 1.1.2019 lukien. Tämä osaltaan painottaa tarvetta tarkastella kunnan johtamisen rakennemalleja ja johtamisjärjestelmää. Kunnan oman palvelutuotannon määrä vähenee huomattavasti. 
Tuusulan kunnan toimintaympäristö on kaikkiaan merkittävässä muutoksessa. Maakuntauudistus, Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä, talous- ja velkaneuvonnan siirtyminen valtiolle, digitalisaatio ja palvelurakenteen muutos ovat tästä esimerkkeinä.

Toimintaympäristön muuttuessa myös kunnan rooli muuttuu. Kuntien keskinäinen kilpailu asukkaista, yrityksistä ja osaavasta henkilöstöstä kiristyy. Kunnan rooli edunvalvonnassa ja omistajaohjauksessa korostuu. Vuorovaikutusvaatimukset myös kasvavat.
Kaikkiaan Tuusulan on vastattava muutokseen, uusiuduttava, kehityttävä.

Valmistelun sisällöstä

Johtamisen rakenteiden ja johtamisjärjestelmän uudistamistyö käynnistettiin kunnan johtoryhmässä keväällä 2018. Yhteistyökumppanina valmistelussa on ollut FCG Konsultointi Oy.
Johtoryhmässä määriteltiin kriteerit, joiden perusteella uudistamista tehdään. Kriteerien toteutus tapahtuu joko rakenteen (”organisaatiolaatikot”) tai johtamisjärjestelmän (mm. johtamisen foorumit) kautta. Työn perustana olleet kriteerit ovat seuraavat:  

Rakenteen kautta toteutettavat:

  • Kunnan uuden strategian painopistekokonaisuuksien selkeä vastuuttaminen.
  • Palvelukokonaisuuksien johtaminen (esim. hyte, elinvoima, turvallisuus)
  • Uusiutuva, innovatiivinen, taloudellinen kunta
  • Resurssien joustava kohdennettavuus.

Johtamisjärjestelmän kautta toteutettavat:

  • Asiakkuuksien kokonaisjohtaminen.
  • Vahva poikkihallinnollinen yhteistyö ja verkostomainen toiminta.
  • Poliittisen johtamisen ja viranhaltijaorganisaation saumaton yhteistyö.
  • Tietojohtamisen sekä osaamisen laajamittainen hyödyntäminen.
  • Kunnan eri maantieteellisten alueiden kokonaiskehittämisen vastuuttaminen.

Uudistuksella haetaan myös rakenteen ja johtamisjärjestelmän selkeyttä, yksinkertaisuutta ja helppoa ymmärrettävyyttä.
Johtamisen rakennemallia ja johtamisjärjestelmän sisältöjä on valmisteltu johtoryhmässä, erillisissä alatyöryhmissä ja toimialueiden esimiesten kanssa. Uudistamistyön sisältöä on käsitelty ja valmisteltu kunnanhallituksen seminaarissa 14.6.2018. Yhteistyökomitea on käsitellyt uudistamisehdotuksia kokouksessaan 15.8.2018 ja paikalliset ammatilliset järjestöt antavat mahdolliset lausuntonsa 27.8.2018 mennessä.

Tarkoitus on, että valtuusto linjaisi kokouksessaan 3.9.2018 johtamisrakenteen keskeiset muutokset. Valmistelua jatkettaisiin syksyllä valtuuston linjausten pohjalta. Tarkistettu hallintosääntö tulisi valtuuston hyväksyttäväksi 10.12.2018 kokoukseen. Muilta osin muutokset johtamisrakenteissa päätettäisiin hallintosäännön toimivaltasäännösten mukaisesti. Uusi johtamisen rakenne tulisi voimaan 1.1.2019.

Johtamisjärjestelmän muutoksien valmistelu etenisi syksyllä ja muutoksia otettaisiin asteittain käyttöön jo syksyn aikana.     

Keskeiset muutosehdotukset

Muutokset johtamisen rakenteisiin

1. Yhden toimialan malli

Uudessa rakennemallissa siirryttäisiin yhden toimialan malliin. Toimialan nimi olisi Kuntatoimiala. Kuntatoimialaa johtaisi kansliapäällikkö pormestarin alaisuudessa ja toimivallan jako vastaisi voimassa olevan hallintosäännön mukaista jakoa. Toimialatasolla vahvistetaan kuntastrategian toteutuksen ohjausta ja seurantaa, sekä kunnan edunvalvontaa, omistajaohjausta ja kuntatasoista yhdyspintatyöskentelyä.   

Yhden toimialan mallissa talouden ohjauksen toimivaltaan tulisi muutoksia. Valtuusto hyväksyy talousarviossa toimialan sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, liikelaitoksen talousarvion sitovat erät ja liikelaitoksen sitovat toiminnan ja talouden tavoitteet sekä kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Rahoituksen osalta valtuusto vahvistaa puitteet taloussuunnitelmaan perustuvalle lainanotolle

Perusperiaatteena olisi, että talousarvion määrärahojen sitovuustaso valtuustoon nähden olisi toimialataso. Poikkeuksena olisivat valtuuston erikseen määrittelemät erät, kuten esimerkiksi verotulot, valtionosuudet ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Kunnanhallitukseen nähden sitovina tasoina olisivat toimialueet. Lautakuntien rooli substanssilautakuntina vahvistuisi. Lautakunnat valmistelisivat edelleen nykyiseen tapaan talousarvion toiminnallisen sisällön, mutta määrärahojen osalta lausuisivat kunnanhallitukselle määrärahatarpeista.
Palvelualueet raportoisivat pääsääntöisesti kuukausittain kunnanhallitukselle siten, että raportoinnissa ovat mukana ennusteet. Raportit tuotaisiin valtuustolle sähköisesti tiedoksi. Laajempi talouden ja toiminnan seuranta laaditaan valtuustolle osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksen yhteydessä.

Kunnanhallitukselle siirtyy enemmän operatiivista vastuuta talouden ohjauksesta ja tavoitteiden toteutumisesta.

Kaikkiaan tavoitteena olisi talousarvioprosessin jäntevöittäminen ja talouden ohjauksen joustavoittaminen sekä poliittisen ohjauksen vahvistaminen. Lisäksi tavoitteena on parantaa yhteistä sitoutumista tavoitteisiin sekä madaltaa toimielinten ja palveluorganisaation välisiä raja-aitoja.
Talouden ohjauksen yksityiskohtainen sisältö valmistellaan syksyn aikana hallintosäännön valmistelun yhteydessä.

2. Palveluorganisaation rakenne ja toimialuejako

Palveluorganisaatio jakaantuisi toimialan sisällä jatkossa kolmeen toimialueeseen ja ne jakaantuisivat edelleen palvelualueisiin ja palveluyksiköihin. Palvelualueet olisivat Yhteiset palvelut, Sivistys, Kasvu ja ympäristö. 

Valmistelussa on laadittu luonnokset toimialueiden jakaantumisesta palvelualueisiin. Lisäksi valmistelussa on kuvattu johtamiseen, työnjakoihin ja toimintatapoihin liittyviä uudistamisen toimenpiteitä. 

Yhteisten palveluiden (nykyinen yleisjohto ja konsernipalvelut - toimiala) osalta keskeisinä muutoksina tulisivat olemaan keskeisten toiminallisten kokonaisuuksien yhdistäminen samaan palvelualueeseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien olennainen vahvistaminen, kunnan kehittämistyön vahvistaminen sekä talouden, henkilöstöpalveluiden ja hallinnon kuntatasoisen ohjauksen keskittäminen ja vahvistaminen. Kunnan henkilöstömäärän ja omalla organisaatiolla tuottamien palveluiden väheneminen tarkoittaa sisäisissä palveluissa eräin osin palvelutarpeen vähenemistä.

Sivistyksen toimialueella (nykyinen kasvatuksen ja sivistyksen toimiala) on valmisteltu varhaiskasvatuksen ja oppimisen palveluiden eriyttämistä omiksi palvelualueiksi. Lisäksi sivistyksen hallinto kevenee yhteisten palveluiden keskittämisellä.

Kasvun ja ympäristön palvelualueella (nykyinen kuntakehityksen ja tekniikan toimiala) keskeinen muutoskohde on elinkeino- ja kasvupalveluiden vahvistaminen ja niiden sisäisen roolin muuttaminen. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa asiakaslähtöistä palvelua ja sujuvia asiakasprosesseja.
Elinkeino- ja kasvupalveluita johtaisi uuteen perustettavaan virkaan valittava elinvoimajohtaja. Avoimeksi tullut elinkeinopäällikön virka jätettäisiin toistaiseksi täyttämättä. Elinvoimajohtajan virka tulisi perustaa heti johtamaan Kuntakehityksen tulosaluetta ja täyttää mahdollisuuksien mukaan jo ennen 1.1.2019. Virka siirtyisi 1.1.2019 lukien johtamaan organisaatiomuutosehdotuksen mukaisesti Elinkeino- ja kasvupalveluita.

Elinkeino- ja kasvupalveluita tulisi vahvistaa myös ainakin hankejohtamisen resurssilla siten, että tehtävinä olisivat erityisesti asumisen ratkaisujen ja mahdollisuuksien toteuttaminen, sekä mahdollisesti myös yrityspalveluun osoitettavalla resurssilla. Elinkeino- ja kasvupalvelut toimisi asiakasrajapinnassa yrityksiin ja vastaisi sujuvien poikkihallinnollisten prosessien kehittämisestä asiantuntijaosaajien välillä. Tavoitteena on myös vahvistaa ja koota yhteen toimialueen projektijohtamista. Elinkeino- ja kasvupalveluihin sisältyisi myös matkailun kehittäminen.   

3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan perustaminen

Kunnan keskeisenä lakisääteisenä tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunnan lakisääteisiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäviä ovat:

  • asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin
  • kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportointi valtuustolle vuosittain
  • hyvinvointikertomuksen valmistelu valtuustolle kerran valtuustokaudessa
  • tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuen
  • päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttaminen
  • vastuutahojen nimeäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen
  • yhteistyö muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa, kuten 1.1.2019 lukien Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä sekä järjestöt.

Kunnat päättävät monista tehtävistä ja toimista, joilla on ratkaiseva merkitys asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, ruoka- ja kulttuuripalvelut, asuminen, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Näiden ja monien muiden asioiden hoidosta päätetään kunnassa.

Tuusulassa ei ole toistaiseksi ollut riittävästi resurssia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön.  Hyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin yksi kuntastrategiamme kolmesta päämäärästä. Lisäksi työn yhteistyötarpeet kasvavat mm. kun sotepalvelut siirtyvät Keski-uudenmaan sote –kuntayhtymälle.

Valmistelussa on päädytty esittämään Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan perustamista 1.1.2019 lukien Sosiaali- ja terveyslautakunnan tilalle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan keskeisiä tehtäviä olisivat ainakin kuntatasoinen

  • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja yhteistyön ohjaus
  • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman valmistelu, seuranta ja raportointi
  • kunnan päätöksenteon vaikutusten ennakkoarviointimenettely ohjaus ja ohjeistus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta
  • kuntalaisvaikuttamisen ohjaus.

Lautakunnan käsittelyyn tulevat asiat valmisteltaisiin ja täytäntöönpanosta huolehtisi Yhteisten palveluiden -toimialue.

Johtamisjärjestelmä

Johtamisjärjestelmän uudistamistyössä on kuvattu nykyiset johtamisen foorumit ja alustavasti hahmoteltu muutostarpeet.  Erikseen on yksityiskohtaisemmin määritelty uudistamisen sisällöt mm. poliittisen johtoryhmän, kunnan johtoryhmän ja toimialueiden johtoryhmien keskinäisessä roolissa ja yhteistyössä.

Johtamisjärjestelmään sisältyvien johtamisen foorumeiden kokoonpanojen ja tehtävien tarkempi uudistamisen määrittely jatkuu syksyn aikana. Uudistuksia otetaan käyttöön asteittain jo syksyllä.

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten, että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut, sivistys, kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää, että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten, että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.

Päätös

Kunnanhallitus päätti

  • ottaa asian valtuuston 3.9. pidettävän kokouksen esityslistalle
  • tehdä ehdotuksensa valtuustolle 27.8. pidettävässä kunnanhallituksen kokouksessa.
Kunnanhallitus, 27.8.2018

Valmistelija

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten,​ että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut,​ sivistys,​ kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää,​ että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten,​ että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Ulla Rosenqvist esitti, että koska tässä vaiheessa ei ole vielä esitetty riittäviä perusteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan perustamiseen nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä, ei jatkovalmistelun suhteen tätä asiaa ole tässä vaiheessa vielä syytä linjata ja esityksestä tulee poistaa kohta ”perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä”. Ari Nyman kannatti Rosenqvistin esitystä.

Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, oli asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät ”jaa” ja ne, jotka kannattavat tehtyä muutosesitystä, äänestävät ”ei”. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä (Friman, Seuna, Huusko, Koivunen, Mäki-Kuhna, Peltonen, Laitinen, Salonen, Sipiläinen, Tamminen ja Lindberg)  ja 2 ei-ääntä (Nyman ja Rosenqvist). Puheenjohtaja totesi  pohjaehdotuksen tulleen  kunnanhallituksen päätökseksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten,​ että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut,​ sivistys,​ kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää,​ että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten,​ että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.
Valtuusto, 3.9.2018

Valmistelija

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Ehdotus

 Valtuusto päättää

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten,​ että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut,​ sivistys,​ kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää,​ että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten,​ että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Eetu Niemelä esitti Ari Nymanin kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Pekka Heikkinen Seppo Noron kannattamana esitti, että asia käsitellään tässä kokouksessa ja päätökseen liitetään liitteen mukainen toimenpidealoite.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu ehdotus asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi, on asian käsittely ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyä tässä kokouksessa, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessa

  • jaa-ääniä antoivat: Anna Yltävä, Pekka Heikkinen, Jorma Sulander, Mika Mäki-Kuhna, Ilmari Sjöblom, Johanna Sipiläinen, Satu Taiveaho, Vesa Lundberg, Seppo Noro, Ulla Palomäki, Eeva-Liisa Nieminen, Jerry Airikka, Kati Lepojärvi, Ilona Toivanen, Ruut Sjöblom, Markus Meckelborg, Aila Koivunen, Sanna Tuhkunen, Kari Kinnunen, Emmi Sirniö, Päivö Kuusisto, Janne Mellin, Henri Koskela, Elisa Laitila, Liisa Palvas, Jani Peltonen, Margita Winqvist, Mari Vainionpää, Arto Nätkynmäki, Jussi Salonen, Kari Friman, Jere Pulska, Karita Mäensivu, Aarno Järvinen, Arto Lindberg, Jukka Ahlgren, Merja Kuusisto, Sami Tamminen
  • ei ääniä antoivat: Matti Alanko, Eetu Niemelä, Harri Hellgren, Kirsi Viitanen, Lea Ahonen, Monica Avellan, Ulla Rosenqvist, Antti Kaikkonen, Satu Heikkilä, Ari Nyman, Raimo Stenvall, Taina Ketvel.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa-ääntä, 12 ei-ääntä ja 1 poissa. Puheenjohtaja totesi, että asia käsitellään tässä kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa Ulla Rosenqvist esitti Ari Nymanin kannattamana, että ehdotuksen  2. kohdan 4. alakohta (perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä) poistetaan.

Eetu Niemelä esitti, että:

"Valtuusto päättää

  • Merkitä uudistuksen valmisteluvaiheen tiedoksi
  • Linjata jatkovalmistelua seuraavasti:
    • Ennen jatkovalmistelua on tarkoin määritettävä mitä ongelmia uudistuksella halutaan ratkaista ja mitä muutoksia johtamisjärjestelmään halutaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi tehdä ja miksi nämä ongelmat on tarpeellista ratkaista.
    • Uudistuksen onnistumiselle määritetään kriteerit ja niiden toteutumista seurataan uudistuksen jälkeen.
    • Uudistuksen tulee keventää ja selkeyttää hallinnon rakenteita ja tämä tulee olla mitattavissa ja todennettavissa.
    • Jos esitetään perustettavan uusia toimielimiä tai virkoja, on niiden tehtävät/toimenkuvat oltava selvillä."

Niemelän esitys raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Rosenqvistin tekemää muutosesitystä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-ääniä antoivat: Ilona Toivanen, Jani Peltonen, Ilmari Sjöblom, Jorma Sulander, Satu Taiveaho, Janne Mellin, Kari Kinnunen, Vesa Lundberg, Ulla Palomäki, Liisa Palvas, Aila Koivunen, Harri Hellgren, Henri Koskela, Kati Lepojärvi, Margita Winqvist, Arto Nätkynmäki, Jerry Airikka, Sanna Tuhkunen, Anna Yltävä, Mika Mäki-Kuhna, Pekka Heikkinen, Ruut Sjöblom, Johanna Sipiläinen, Eeva-Liisa Nieminen, Seppo Noro, Elisa Laitila, Päivö Kuusisto, Jussi Salonen, Kari Friman, Jere Pulska, Emmi Sirniö, Mari Vainionpää, Aarno Järvinen, Arto Lindberg, Jukka Ahlgren, Merja Kuusisto, Raimo Stenvall, Sami Tamminen, Markus Meckelborg, Karita Mäensivu
  • ei-ääniä antoivat: Eetu Niemelä, Ari Nyman, Matti Alanko, Ulla Rosenqvist, Kirsi Viitanen, Satu Heikkilä, Antti Kaikkonen, Taina Ketvel
  • tyhjää äänestivät: Lea Ahonen, Monica Avellan.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 40 jaa-ääntä, 8 ei-ääntä, 2 tyhjää ääntä ja 1 poissa. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen valtuuston päätökseksi.

Jussi Salonen esitti ryhmien välisen neuvottelun tuloksena, että valtuusto hyväksyy seuraavan toimenpidealoitteen: "Esitämme, että talousarvion sitovuusmääräykset määritellään niin, että valtuustolla säilyy ote talousohjaukseen. Sitovia tasoja valtuustoon nähden voidaan yhdistää käyttötalouden osalta, jos siihen on perusteet, mutta niiden perusteella pitää voida vastuuttaa määrärahojen käyttö ja tuloarvioiden toteuttaminen. Hyvä tapa on määritellä sitovuus valtuustoon nähden palvelualueille. Investointiosan määrärahojen sitovuus on syytä pitää pääosin nykyisenä. Myös tuloarviot on tämän vuoden käytännöstä poiketen määriteltävä sitoviksi samalla tasolla kuin määrärahat. Mikäli tuloarvio ei toteudu, siitä on raportoitava valtuustolle. Esitämme, että sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kustannuksiin tarvittavat määrärahat vuosina 2019 ja 2020 esitetään talousarviossa ja raportoidaan samalla tasolla kuin vuoden 2018 talousarviossa ja valtuustoon nähden sitovina. Kokonaisuutena soten osuus on otettava Tuusulan budjettiin ja seurantaan ainakin vuoden 2020 loppuun saakka mukaan niin, että työnjaon muutoksen vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin sekä kunnan talouteen voidaan seurata ja varmistaa, että kunnan ja kuntayhtymän talous ovat kestävällä pohjalla. Toiminnan siirron suunnittelu, ja kontrollointi sekä kuntayhtymän omistajien yhteistyö resursoidaan tarpeen mukaisesti."

Koska Eetu Niemelä vastusti toimenpidealoitteen hyväksymistä, puheenjohtaja totesi, että asia on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat toimenpidealoiteen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka eivät kannata sen hyväksymistä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessa

  • jaa-ääniä antoivat: Pekka Heikkinen, Jorma Sulander, Jani Peltonen, Harri Hellgren, Ari Nyman, Ulla Palomäki, Lea Ahonen, Jussi Salonen, Margita Winqvist, Kirsi Viitanen, Aila Koivunen, Monica Avellan, Jere Pulska, Markus Meckelborg, Anna Yltävä, Ilona Toivanen, Sanna Tuhkunen, Päivö Kuusisto, Kati Lepojärvi, Jerry Airikka, Emmi Sirniö, Liisa Palvas, Kari Kinnunen, Seppo Noro, Elisa Laitila, Ilmari Sjöblom, Ruut Sjöblom, Satu Taiveaho, Janne Mellin, Mika Mäki-Kuhna, Kari Friman, Vesa Lundberg, Taina Ketvel, Johanna Sipiläinen, Arto Nätkynmäki, Henri Koskela, Satu Heikkilä, Mari Vainionpää, Eeva-Liisa Nieminen, Antti Kaikkonen, Aarno Järvinen, Arto Lindberg, Jukka Ahlgren, Karita Mäensivu, Merja Kuusisto, Raimo Stenvall, Sami Tamminen, Ulla Rosenqvist
  • tyhjän äänen antoivat: Matti Alanko, Eetu Niemelä.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 48 jaa-ääntä, 2 tyhjää ääntä ja 1 poissa. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt toimenpidealoitteen.

Päätös

Valtuusto päätti

  • merkitä johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön valmisteluvaiheen tiedoksi
  • linjata jatkovalmistelua siten,​ että 1.1.2019 lukien
     
    • siirrytään yhden toimialan malliin
    • toimiala jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin
    • toimialueet ovat yhteiset palvelut,​ sivistys,​ kasvu ja ympäristö
    • perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali-​ ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä
  • edellyttää,​ että johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua jatketaan siten,​ että valtuusto päättää hallintosäännön muutoksista 1.1.2019 lukien kokouksessaan 10.12.2018
  • perustaa heti elinvoimajohtajan viran nykyiselle kuntakehityksen ja tekniikan toimialalle tehtävänään johtaa ja vastata kuntakehityksen tulosalueen toiminnasta ja taloudesta.

Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toimenpidealoitteen:

Talousarvion sitovuusmääräykset määritellään niin, että valtuustolla säilyy ote talousohjaukseen. Sitovia tasoja valtuustoon nähden voidaan yhdistää käyttötalouden osalta, jos siihen on perusteet, mutta niiden perusteella pitää voida vastuuttaa määrärahojen käyttö ja tuloarvioiden toteuttaminen. Hyvä tapa on määritellä sitovuus valtuustoon nähden palvelualueille. Investointiosan määrärahojen sitovuus on syytä pitää pääosin nykyisenä. Myös tuloarviot on tämän vuoden käytännöstä poiketen määriteltävä sitoviksi samalla tasolla kuin määrärahat. Mikäli tuloarvio ei toteudu, siitä on raportoitava valtuustolle. Esitämme, että sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kustannuksiin tarvittavat määrärahat vuosina 2019 ja 2020 esitetään talousarviossa ja raportoidaan samalla tasolla kuin vuoden 2018 talousarviossa ja valtuustoon nähden sitovina. Kokonaisuutena soten osuus on otettava Tuusulan budjettiin ja seurantaan ainakin vuoden 2020 loppuun saakka mukaan niin, että työnjaon muutoksen vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen kustannuksiin sekä kunnan talouteen voidaan seurata ja varmistaa, että kunnan ja kuntayhtymän talous ovat kestävällä pohjalla. Toiminnan siirron suunnittelu, ja kontrollointi sekä kuntayhtymän omistajien yhteistyö resursoidaan tarpeen mukaisesti.

Ulla Rosenqvist ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Koska tässä vaiheessa ei ole vielä esitetty riittäviä perusteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan perustamiseen nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä, ei jatkovalmistelun suhteen tätä asia ole tässä vaiheessa vielä syytä linjata."  

Eetu Niemelä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Kuten kokouskäyttäytymisestäni saattaa päätellä, olen erimieltä valtuuston päätöksestä johtamisjärjestelmän uudistamisasiassa.
Uudistusta on lähdetty tekemään puutteellisin lähtötiedoin. Lähtötilannetta ja ratkaistavia ongelmia ei ole selvitty ja määritelty tarpeeksi. Näin ollen uudistuksella ei ole päämääriä, eikä uudistus tule parantamaan johtamista tai mitään muutakaan toimintaa kunnassa.
Nyt esitetyt perusteet uudistukselle ja toimenpiteet ovat täysin irrationaalisia, eivätkä mitenkään linjassa. Ensin täytyy määritellä ongelma tai muu input uudistustarpeelle ja toteutettavat toimenpiteet suunnitella niiden perusteella. Vaikuttaakin, että nyt taustalla on jonkin tai joidenkin piiloagenda, jota nyt ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.
Selvää on, että kuntalaiset eivät tästä puuhastelusta tule hyötymään yhtään mitään ja koko homma on täyttä verorahojen tuhlausta.
On todella surullista, että pormestarimallista on tullut työkalu ideologioiden ja yksittäisten ryhmien tavoitteiden ajamiseen. Kunnan johtamisen pitäisi perustua faktoihin ja kokonaisuuden kannalta parhaiden ratkaisujen etsimiseen. "

Kunnanhallitus, 1.10.2018

Valmistelija

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Perustelut

Johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän valmistelua on jatkettu valtuuston linjausten mukaisesti. Valmistelu jatkuu loppuvuoden 2018 aikana siten, että valmistelun osa-alueet on määritelty ja valmistelua johtamaan on nimetty vastuuhenkilöt. Osa-alueet ovat kuuntatoimilan tehtävien ja vastuiden määrittely, kolmen toimialueen tehtävien ja vastuiden määrittely, elinvoiman sekä kaavoituksen ja maankäytön uusi toimintamalli, kehitttämisen johtamisen toimintamallin määrittäminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamallin määrittäminen. Lisäksi on vastuutettu muutoksen suunnittelu ja yhteistoimintamenttelyt, muutosten huomioon ottaminen vuoden 2019 talouden suunnittelussa, hallintosäännön päivittäminen, muutosta valmisteleva viestintä.   

Valmistelua tehdään paitsi viranhaltijatyönä niin myös vahvasti luottamushenkilöfoorumeissa. Luottamushenkilövalmistelua on alustavasti aikataulutettu syksylle siten, että valtuusto voisi hyväksyä tarkistetun hallintosäännön kokouksessaan 10.12.2018.

 

   . 

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän jatkovalmistelun keskeisen sisällön ja aikataulun loppuvuodelle 2018.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Kunnanhallitus, 26.11.2018

Perustelut

Valtuusto linjasi 3.9.2018 johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamistyön jatkovalmistelua siten, että 1.1.2019 lukien siirrytään yhden toimialan malliin, joka jakaantuu toimialueisiin ja edelleen palvelualueisiin. Toimialueet ovat Yhteiset palvelut, Sivistys sekä Kasvu ja ympäristö. Valtuusto linjasi valmistelua myös siten, että perustetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävien päättyessä. Valtuusto edellytti, että hallintosäännön muutoksista päätetään 10.12.2018 pidettävässä valtuuston kokouksessa.

Hallintosääntöä on muutettu vastaamaan 1.1.2019 voimaan tulevaa uutta organisaatiota eli siinä on huomioitu siirtyminen yhteen toimialaan eli Kuntatoimialaan ja edellä mainittuihin kolmeen toimialueeseen. Tulosalueiden tilalle tulevat palvelualueet ja tulosyksiköiden tilalle palveluyksiköt. Myös toimialajohtaja-, tulosaluejohtaja- ja tulosyksikön esimiesnimikkeet on muutettu vastaamaan uutta organisaatiota (toimialuejohtaja, palvelualuejohtaja, palveluyksiköiden esimies). Sosiaali- ja terveyslautakunta lakkaa ja peruste-taan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta.

Lisäksi on tehty mm. seuraavat muutokset:

  • kahden osa-aikaisen kunnanhallituksen varapuheenjohtajan tilalle tulee kaksi apulaispormestaria. Toimikausi muuttuu kunnanhallituksen toimikaudesta valtuustokauteen, mutta tehtävät eivät muutu.
  • talousarvion valmisteluun liittyvää tehtäväjakoa kunnanhallituksen ja lautakuntien välillä on muutettu. Ehdotuksen sijasta lautakunnat antavat lausunnon talous-arvioehdotuksesta kunnanhallitukselle ja käyttösuunnitelmien hyväksymisen sijasta lautakunnat tekevät ehdotuksen käyttösuunnitelmista kunnanhallitukselle.
  • taulukko-osioon on tehty tarkennuksia ja joitain muutoksia toimivallan osalta kuten esim. että kaikkien palvelualuepäälliköiden valinta kuuluu kunnanhallitukselle. Päätösvaltaa ja järjestystä on muutettu joltain osin maankäyttöä koskevassa taulukossa. 

Siirtyminen kunnanhallituksen osa-aikaisista varapuheenjohtajista apulaispormestareihin edellyttää, että valtuusto suorittaa apulaispormestarien valinnan. Kuntalain 45 §:n mukaan apulaispormestari on luottamushenkilö, jonka valintaan, vaalikelpoisuuteen ja toimikauteen sovelletaan, mitä Kuntalain 44 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään pormestarista.
Kuntalain 44 §:n 2 momentin mukaan pormestarin valitsee valtuusto. Pormestariksi voidaan valita myös henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan. Valtuusto voi päättää, että pormestarin on oltava kyseisen kunnan valtuutettu. Kuntalain 44 §:n 3 momentin mukaan pormestari voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi ja toimikausi jatkuu siihen saakka, kunnes uusi pormestari tai kunnanjohtaja on valittu. 1.1.2019 voimaan tulevan hallintosäännön 2 §:n mukaan valtuusto valitsee pormestarin ja apulaispormestarit valtuutettujen keskuudesta toimikaudekseen.

Hallintosäännön muutosehdotukseen sisältyy kuntatoimialan jakautuminen kolmeen toimialueeseen: Yhteiset palvelut, Sivistys, Kasvu ja ympäristö. Yhteisten palveluiden toimialuejohtajan valitsee ehdotuksen mukaan kunnanhallitus kunnan viranhaltijoista. Tarkoitus on, että kunnanhallitus tekisi valinnan kokouksessaan 17.12.2018. Kasvun ja ympäristön toimialuetta johtaa kuntakehitysjohtaja ja Sivistyksen toimialuetta sivistysjohtaja. Selvyyden vuoksi on tarkoituksenmukaista erikseen todeta, että 1.1.2019 lukien kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen johtaa Kasvun ja ympäristön toimialuetta ja nykyinen kasvatus- ja sivistystoimenjohtaja Virpi Lehmusvaara johtaa sivistysjohtajana Sivistys-toimialuetta.    

Hallintosäännönmuutosehdotus on käsitelty ja hyväksytty yhteistyökomiteassa 15.11.2018. Ammatillisille paikallisille järjestöille on annettu lisäksi mahdollisuus lausua ehdotuksesta 30.11.2018 mennessä.  

Tehdyt muutokset on merkitty liitteenä olevaan hallintosääntöluonnokseen  punaisella. Lisäksi liitteenä on kuntatason organisaatiorakenteen kuvaus.

Johtamisen rakennemallin ja johtamisjärjestelmän uudistamista on valmisteltu myös laajemmin koskemaan toimialueiden tarkempaa organisaatiorakennetta ja johtamisjärjestelmän uudistamista. Toimialueiden organisoitumisesta palvelualueiksi päättää kansliapäällikkö ja muilta osin toimialuejohtaja. Päätökset tarkemmasta organisaatiorakenteesta tehdään valtuuston 10.12.2018 päätöksen jälkeen joulukuun 2018 aikana niin, että uusi rakenne on kaikilta osin käytössä 1.1.2019 alkaen. Luonnokset toimialueiden organisaatiorakenteen uudistamiseksi esitellään kokouksessa.

Hallintosäännön muutosehdotuksessa kunnahallitus tulisi päättämään kaikkien palvelualuepäälliköiden valinnasta. Koska uusi johtamisrakenne ja palvelualuejako tulevat voimaan 1.1.2019, on tarkoituksenmukaista, että kansliapäällikkö voisi valtuutettuna kuitenkin päättää aloittavan organisaation palvelualuepäälliköistä 1.1.2019 alkaen. Pääosin palvelualuepäällikköinä tulevat toimimaan nykyiset tulosaluepäälliköt.

Johtamisjärjestelmän uudistaminen etenee mm. johtamisen foorumeiden ja kehittämistoiminnan sisällön ja toimintatapojen määrittelyillä. Lisäksi uusimme asiakaslähtöisiä palveluprosesseja sekä johtamisen ja työskentelyn toimintatapoja. Työ jatkuu vahvasti vuoden 2019 aikana. 

Ehdotus

Esittelijä

Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä liitteestä ilmenevät muutokset voimassaolevaan hallintosääntöön
  • että ko. muutokset tulevat voimaan 1.1.2019 lukien
  • valita osa-aikaiset kunnanhallituksen varapuheenjohtajat Jussi Salosen ja Mika Mäki-Kuhnan apulaispormestareiksi toimikaudeksi 2019-5/2021
  • todeta, että Kasvu ja ympäristö toimialueen toimialuejohtajana toimii kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen ja Sivistys toimialueen toimialuejohtaja sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara, molemmat nykyisin palvelussuhteen ehdoin,
  • valtuuttaa kansliapäällikön nimeämään 1.1.2019 aloittavan organisaation palvelualuepäälliköt

---

Puheenjohtajan avattua asiassa keskustelun Ulla Rosenqvist Ari Nymanin kannattamana esitti, että hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen lautakuntaa koskevat kohdat poistetaan hallintosääntöluonnoksesta. 

Puheenjohtaja totesi,​ että koska oli tehty kannatettu muutoesitys,​ on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen,​ että ne,​ jotka kannattavat pohjaehdotusta,​ äänestävät "jaa" ja ne,​ jotka kannattavat Rosenqvistin tekemää muutosesitystä,​ äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä jaa-ääniä antoivat: Kari Friman, Veikko Seuna, Outi Huusko, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Jani Peltonen, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Johanna Sipiläinen, Sami Tamminen ja Arto Lindberg. Ei-ääniä antoivat: Ari Nyman ja Ulla Rosenqvist. 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä ja 2 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi.

Ari Nyman Ulla Rosenqvistin kannattamana esitti, ettei hallintosääntöä muuteta kunnanhallituksen osa-aikaisten varapuheenjohtajien osalta.

Puheenjohtaja totesi,​ että koska oli tehty kannatettu muutoesitys,​ on asia ratkaistava äänestämällä. Kunnanhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen,​ että ne,​ jotka kannattavat pohjaehdotusta,​ äänestävät "jaa" ja ne,​ jotka kannattavat Nymanin tekemää muutosesitystä,​ äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä jaa-ääniä antoivat: Kari Friman, Veikko Seuna, Outi Huusko, Karita Mäensivu, Mika Mäki-Kuhna, Jani Peltonen, Lilli Salmi, Jussi Salonen, Johanna Sipiläinen, Sami Tamminen ja Arto Lindberg. Ei-ääniä antoivat: Ari Nyman ja Ulla Rosenqvist. 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 11 jaa-ääntä ja 2 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus tuli kunnanhallituksen päätökseksi.

Päätös

Kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • hyväksyä liitteestä ilmenevät muutokset voimassaolevaan hallintosääntöön
  • että ko. muutokset tulevat voimaan 1.1.2019 lukien
  • valita osa-aikaiset kunnanhallituksen varapuheenjohtajat Jussi Salosen ja Mika Mäki-Kuhnan apulaispormestareiksi toimikaudeksi 2019-5/2021
  • todeta, että Kasvu ja ympäristö toimialueen toimialuejohtajana toimii kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen ja Sivistys toimialueen toimialuejohtaja sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara, molemmat nykyisin palvelussuhteen ehdoin,
  • valtuuttaa kansliapäällikön nimeämään 1.1.2019 aloittavan organisaation palvelualuepäälliköt.

---

Ari Nyman ja Ulla Rosenqvist ilmoittivat päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Mielestämme osa-aikaisia varapuheenjohtajien nimikkeitä ei pitäisi muuttaa vaan pitää 2-vuotiset kaudet ennallaan. Täten turvataan myös pienille ryhmille mahdollisuus kyseisiin tehtäviin. Lisäksi on kummalista, että Tuusulassa esitetään kolmea miespuolista pormestaria tasa-arvon aikana."

Marko Härkönen ja Markku Vehmas olivat asiantuntijoina kokouksessa.

Valmistelija

  • Harri Lipasti, vt. hallintojohtaja, harri.lipasti@tuusula.fi

Ehdotus

Valtuusto päättää

  • hyväksyä liitteestä ilmenevät muutokset voimassaolevaan hallintosääntöön
  • että ko. muutokset tulevat voimaan 1.1.2019 lukien
  • valita osa-​aikaiset kunnanhallituksen varapuheenjohtajat Jussi Salosen ja Mika Mäki-​Kuhnan apulaispormestareiksi toimikaudeksi 2019-​5/2021
  • todeta,​ että Kasvu ja ympäristö toimialueen toimialuejohtajana toimii kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen ja Sivistys toimialueen toimialuejohtaja sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara,​ molemmat nykyisin palvelussuhteen ehdoin,​
  • valtuuttaa kansliapäällikön nimeämään 1.1.2019 aloittavan organisaation palvelualuepäälliköt.

---

Puheenjohtajan avattua asiasta keskustelun Sanna Kervinen Ulla Rosenqvistin kannattamana esitti, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakuntaa ei perusteta.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kervisen tekemää muutosesitystä äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä

  • jaa-äänen antoivat Elisa Laitila, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Aila Koivunen, Kari Friman, Jorma Sulander, Ilmari Sjöblom, Jussi Salonen, Kim Kiuru, Liisa Palvas, Jouko Riola, Päivö Kuusisto, Tommi Partanen, Annika Lappalainen, Jere Pulska, Mika Mäki-Kuhna, Markus Meckelborg, Lilli Salmi, Seppo Noro, Karita Mäensivu, Kati Lepojärvi, Arto Nätkynmäki, Annina Nuutinen, Henri Koskela, Ruut Sjöblom, Aarno Järvinen, Ulla Palomäki, Janne Mellin, Sanna Tuhkunen, Jani Peltonen, Laura Åvall, Johanna Sipiläinen, Ilona Toivanen, Arto Lindberg, Jerry Airikka, Kari Kinnunen, Merja Kuusisto, Pekka Heikkinen, Mari Vainionpää
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Sanna Kervinen, Ulla Rosenqvist, Satu Heikkilä, Eetu Niemelä, Ari Nyman, Taina Ketvel, Monica Avellan, Lea Ahonen, Raimo Stenvall, Pentti Mattila, Timo Huhtaluoma.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 39 jaa-ääntä ja 12 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto hyväksyi pohjaehdotuksen.

Keskustelun jatkuessa Ari Nyman Sanna Kervisen kannattamana esitti, että kunnanhallituksen varapuheenjohtajien nimikkeitä ei muuteta apulaispormestareiksi.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Nymanin tekemää muutosesitystä äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Jorma Sulander, Kim Kiuru, Margita Winqvist, Anna Yltävä, Jussi Salonen, Aila Koivunen, Sanna Tuhkunen, Ilona Toivanen, Annika Lappalainen, Jere Pulska, Liisa Palvas, Jouko Riola, Janne Mellin, Seppo Noro, Annina Nuutinen, Markus Meckelborg, Ilmari Sjöblom, Johanna Sipiläinen, Tommi Partanen, Kari Friman, Mika Mäki-Kuhna, Lilli Salmi, Ruut Sjöblom, Mari Vainionpää, Ulla Palomäki, Aarno Järvinen, Kati Lepojärvi, Henri Koskela, Päivö Kuusisto, Laura Åvall, Jani Peltonen, Elisa Laitila, Karita Mäensivu, Arto Nätkynmäki, Arto Lindberg, Jerry Airikka, Kari Kinnunen, Merja Kuusisto, Pekka Heikkinen, Raimo Stenvall, Timo Huhtaluoma
  • ei-äänen antoivat Matti Alanko, Eetu Niemelä, Monica Avellan, Ulla Rosenqvist, Sanna Kervinen, Satu Heikkilä, Lea Ahonen, Taina Ketvel, Ari Nyman, Pentti Mattila.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 jaa-ääntä ja 10 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto hyväksyi pohjaehdotuksen.

Eetu Niemelä esitti Pentti Mattilan kannattamana, että ehdotus hylätään.

Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, on asia ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotuksen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Niemelän tekemää muutosesitystä äänestävät "ei".

Suoritetusssa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Anna Yltävä, Margita Winqvist, Jorma Sulander, Kari Friman, Lilli Salmi, Jere Pulska, Sanna Tuhkunen, Ilona Toivanen, Annika Lappalainen, Jouko Riola, Tommi Partanen, Aila Koivunen, Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Päivö Kuusisto, Seppo Noro, Markus Meckelborg, Johanna Sipiläinen, Aarno Järvinen, Sanna Kervinen, Monica Avellan, Arto Nätkynmäki, Ulla Palomäki, Ilmari Sjöblom, Lea Ahonen, Jani Peltonen, Mari Vainionpää, Karita Mäensivu, Ruut Sjöblom, Liisa Palvas, Ulla Rosenqvist, Mika Mäki-Kuhna, Taina Ketvel, Henri Koskela, Satu Heikkilä, Arto Lindberg, Janne Mellin, Jerry Airikka, Jussi Salonen, Kari Kinnunen, Laura Åvall, Merja Kuusisto, Pekka Heikkinen, Annina Nuutinen
  • ei-äänen antoivat Eetu Niemelä, Matti Alanko, Ari Nyman, Pentti Mattila, Timo Huhtaluoma
  • tyhjän äänen antoi Raimo Stenvall.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 45 jaa-ääntä, 5 ei-ääntä ja 1 tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto hyväksyi pohjaehdotuksen.

Arto Lindberg esitti, että valtuusto hyväksyy ryhmien yhdessä sopiman seuraavan toimenpidealoitteen: "Kunnanvaltuusto edellyttää kunnanhallitukselta erittäin tarkkaa strategian noudattamista ja sitovissa erissä pysymistä."

Eetu Niemelä vastusti toimenpidealoitteen hyväksymistä.

Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa ei ole päästy yksimielisyyteen, toimenpidealoitteen hyväksyminen on ratkaistava äänestämällä. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, että ne, jotka kannattavat toimenpidealoitteen hyväksymistä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sen hyväksymistä, äänestävät "ei".

Suoritetussa äänestyksessä 

  • jaa-äänen antoivat Kim Kiuru, Anna Yltävä, Margita Winqvist, Jorma Sulander, Kari Friman, Lilli Salmi, Jere Pulska, Sanna Tuhkunen, Ilona Toivanen, Annika Lappalainen, Jouko Riola, Tommi Partanen, Aila Koivunen, Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Päivö Kuusisto, Seppo Noro, Markus Meckelborg, Johanna Sipiläinen, Aarno Järvinen, Sanna Kervinen, Monica Avellan, Arto Nätkynmäki, Ulla Palomäki, Ilmari Sjöblom, Lea Ahonen, Jani Peltonen, Mari Vainionpää, Karita Mäensivu, Ruut Sjöblom, Liisa Palvas, Ulla Rosenqvist, Mika Mäki-Kuhna, Taina Ketvel, Henri Koskela, Satu Heikkilä, Arto Lindberg, Janne Mellin, Jerry Airikka, Jussi Salonen, Kari Kinnunen, Laura Åvall, Merja Kuusisto, Pekka Heikkinen, Annina Nuutinen, Aarno Järvinen
  • ei-äänen antoi Pentti Mattila
  • tyhjän äänen antoivat Lea Ahonen, Eetu Niemelä, Tommi Partanen.

 

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 47 jaa-ääntä, 1 ei-ääni ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto on hyväksynyt toimenpidealoitteen.

Päätös

Valtuusto päätti

  • hyväksyä liitteestä ilmenevät muutokset voimassaolevaan hallintosääntöön
  • että ko. muutokset tulevat voimaan 1.1.2019 lukien
  • valita osa-​aikaiset kunnanhallituksen varapuheenjohtajat Jussi Salosen ja Mika Mäki-​Kuhnan apulaispormestareiksi toimikaudeksi 2019-​5/2021
  • todeta,​ että Kasvu ja ympäristö toimialueen toimialuejohtajana toimii kuntakehitysjohtaja Marko Härkönen ja Sivistys toimialueen toimialuejohtaja sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara,​ molemmat nykyisin palvelussuhteen ehdoin,​
  • valtuuttaa kansliapäällikön nimeämään 1.1.2019 aloittavan organisaation palvelualuepäälliköt
  • hyväksyä seuraavan toimenpidealoitteen: "Kunnanvaltuusto edellyttää kunnanhallitukselta erittäin tarkkaa strategian noudattamista ja sitovissa erissä pysymistä."

 

Eetu Niemelä ilmoitti päätöksestä seuraavan eriävän mielipiteen:

"Olen eri mieltä valtuuston päätöksestä § 150

Apulaispormestarien tehtävien perustaminen ilman järkeviä perusteita on käsittämätöntä ahneutta poliittisilta ryhmiltä ja kertoo omaa kieltään siitä, että tärkeintä kunnallispolitiikassa ei ole kuntalaisten ja kunnan hyvinvointi, vaan valta ja luottamushenkilöpaikat.
Asian valmistelu on ollut epäjohdonmukaista, eikä esitystä siitäkään syystä tulisi hyväksyä. Valtuusto linjasi valmistelua aikaisemmassa kokouksessaan, eikä silloin ollut mitään puhetta apulaispormestareista. Siksi pidänkin kummallisena, että mistä ne ovat nyt yhtäkkiä putkahtaneet ilman mitään perusteita.
Uudistus on ylipäätään hyvin hatarasti perusteltu, eikä selvää syy-seuraus suhdetta ole esitetyissä ratkaisuissa esitetty.
Asia tulisi valmistella rauhassa uudestaan ja määrittää lähtötilanne ja tavoitteet kunnolla ennen ratkaisuihin menemistä."

 

 

Tiedoksi

toimialat, arkisto ja kirjaamo / säädöskokoelma

Liitteet

Hallintosääntöluonnos 2018, valt 10.12.2018.pdf (pdf, 370 kt)
Uusi kuntaorganisaatio 1.1.2019, valt 10.12.2018.pdf (pdf, 150 kt)
Kuuntele Hallintosääntöluonnos 2018, valt 10.12.2018.pdf
Kuuntele Uusi kuntaorganisaatio 1.1.2019, valt 10.12.2018.pdf

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen
Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.
Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi

Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti
Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

MRL 188 §:n 3 momentin mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon samaan aikaan, kun päätöksen katsotaan kuntalain 140 §:n mukaisesti tulleen kunnan jäsenen tietoon.

Muista kuin em. päätöksistä asianosaisen katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Valituksen muoto ja sisältö 
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

1) päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
3) vaatimusten perustelut;
4) mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
     

Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.