Perustelut
Uudenmaan liitto on käynnistänyt uuden vaihemaakuntakaavan laadinnan keväällä 2024. Kaava täydentää lainvoimaista kaavakokonaisuutta vihreän ja puhtaan siirtymän teemoilla. Vuoteen 2050 tähtäävä kaava laaditaan koko maakunnan alueelle lukuun ottamatta Östersundomin maakuntakaavan aluetta.
Uusi Uudenmaan 5. vaihemaakuntakaavakaava on nimeltään VISIO – Innovatiivinen vihreä siirtymä. Tavoitteena on tukea kuntien kaavoitusta ja sujuvoittaa vihreän ja puhtaan siirtymän hankkeiden toteutusta Uudellamaalla. VISIO-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä 10.3.–29.4.2025. Kaavatyön aineistot löytyvät sivuilta uudenmaanliitto.fi/visio-kaava.
VISIO-vaihemaakuntakaava täydentää voimassa olevaa ja lainvoimaista kaavakokonaisuutta seuraavilla vihreään siirtymään liittyvien teemoilla:
- Energia
- Logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne
- Luonto ja hiilensidonta
- Teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto
- Vesihuolto ja vesivarat
VISIO-kaavalla on kolme vihreään siirtymään liittyvää päätavoitetta:
1. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen
2. Kestävän ja innovatiivisen kilpailukyvyn vahvistaminen
3. Toimintavarmuuden ja turvallisuuden edistäminen
Päätavoitteita tarkentavat 20 alatavoitetta. Tavoitteita tarkentavat suunnitteluperiaatteet määritetään keväällä 2025, joiden pohjalta laaditaan kaavaluonnos, joka tulee nähtäville keväällä 2026. Tämän jälkeen valmistellaan kaavaehdotus ja tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan vuonna 2027.
Kaavatyön tueksi on laadittu tai laaditaan lukuisia selvityksiä ja kehityskuvia, jotka löytyvät VISIO-kaavan verkkosivuilta.
Maakuntakaavan oikeusvaikutukset:
”Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. (Alueidenkäyttölaki 32 §)”
”Maakuntakaavaan liittyy sen toteutumista turvaava ehdollinen rakentamisrajoitus. Rakentamisrajoitus on lähtökohtaisesti voimassa virkistys- tai suojelualueeksi osoitetulla alueella, Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tarkoituksiin osoitetulla alueella ja liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella. (Alueidenkäyttölaki 33 §)”
TUUSULAN KUNNANHALLITUKSEN LAUSUNTO
Tuusulan kunta kiittää hyvästä valmistelu- ja selvitysaineistoista sekä viranomaisesittelytilaisuudesta. Kunta kokee, että laadittavan VISIO-kaavan teemakokonaisuudet ja niiden tavoitteet ovat tärkeitä ja hyvin ajankohtaisia myös Tuusulassa. Maakuntatason tarkastelut edesauttavat merkittävästi myös kuntatason suunnittelutyötä.
Teollinen tuotanto, kiertotalous ja maa-aineshuolto
Tuusulan kunta kohdistaa strategian mukaisesti resursseja työpaikka-, tuotanto- ja kiertotalousalueiden kehittämiseen erityisesti Etelä-Tuusulan alueella. Uudet ja kehittävät alueet sijoittuvat keskeiselle paikalle niin seudun kuin ehkä jopa valtakunnan tasollakin tarkasteltuna. Näiden alueiden toivotaan houkuttelevan uusia teollisuuden, vihreän siirtymän ja kiertotalouden investointeja Suomeen ja toisaalta mahdollistavan olemassa olevien toimintojen kehittämisen. Näitä alueita ovat mm. Focus-alue Helsinki-Vantaan lentoaseman vieressä, Kiilan Kiertola tulevan Kehä IV:n varrella, Kulomäentien ja Jusslan työpaikka-alueet sekä hieman pohjoisempana Sulan ja Tuusulan itäväylän varren työpaikka-alueet. Pitkän aikavälin tavoitteena voidaan puhua yli kahden miljoonan kerrosneliömetrin suuruusluokasta, joten näiden alueiden toteutumisella voidaan nähdä olevan niin kansantaloudellista kuin aluerakenteellista merkitystä. Tuusulan kunta katsoo, että näiden alueiden potentiaalin ja merkityksen tunnistaminen on tärkeää maakuntakaavatyössä.
Focus-alueesta muodostuu tulevaisuudessa yksi merkittävimmistä työpaikkakeskittymistä Uudellemaalle ja alue rakentuu täydentäväksi osaksi lentokenttäkokonaisuutta. Alueen vahvuuksia on sijaintitekijöiden lisäksi poikkeuksellisen suuret tonttikoot. Alue tarjoaa mahdollisuuksia lentokenttätoimintojen ja logistiikan sekä erilaisten yritysekosysteeminen kehittämisen näkökulmasta. Laajan ja kokonaan uuden alueen suunnittelussa on mahdollisuus huomioida uudet normit ja ympäristön vastuullisuustekijät kokonaisvaltaisesti. Focus-alue voi toimia myös mahdollistajana lentoaseman ja lentoliikenteen murroksessa kohti kestävämpiä ja uusituvia käyttövoimia. Alue on myös potentiaalinen sijoittumispaikka raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakelupisteelle, kuten maakuntakaavassa on jo tunnistettu. Aiemmin laaditussa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa Focus-aluetta koskeva tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisaluemerkintä on hieman harhaanjohtavasti lentoaseman länsipuolella. Sama merkintä heijastuu myös nyt laadittuihin VISIO-kaavan liitekarttoihin. Tulevassa maakuntakaavassa Focus-alue on hyvä huomioida omana merkintänään lentoaseman pohjoispuolella ja lähempänä Tuusulanväylää.
Kierrätyksen päästöjen ja kustannuksien vähentämisen kannalta lyhyet kuljetusetäisyydet ovat keskeisessä roolissa, jotta kiertotaloudesta muodostuu kannattavaa liiketoimintaa. Uudellamaalla on merkittävä puute kiertotalouden mahdollistavista työpaikkatonteista. Yhtälö on haastava, sillä pääkaupunkiseudulla syntyy merkittävä määrä koko Suomen jätteistä. Tuusulan kunta ja Vantaan kaupunki suunnittelevat yhdessä Helsinki-Vantaan lentokentän luoteispuolelle sijoittuvalle Kiilan–Ruotsinkylän alueelle seututasoisesti merkittävää kiertotalouteen perustuvaa yritysaluetta, Kiilan Kiertolaa. Alueella on myös merkittävät kiviainesvarannot ja niiden hyödyntämiseen liittyvää tuotantoa. Kehityskuvatyöllä tarkennetaan sekä ajantasaistetaan aiemmin laadituissa Vantaan sekä Tuusulan yleiskaavoissa ja osayleiskaavoissa esitettyjä maankäytön ratkaisuja. Kiilan Kiertolan kehityskuvan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kevättalvella 2025.
Kiilan Kiertolassa on kiertotalous- ja maa-ainestoimintoihin soveltuvaa pinta-alaa on yhteensä yli 600 hehtaaria. Alueella on siis sijaintinsa ja kokonsa puolesta ainutlaatuisia mahdollisuuksia edistää kiertotalouden ja vihreän siirtymän toteutumista koko maakunnassa. VISIO-kaavalla voidaan tukea näiden tavoitteiden saavuttamista, tukea alueen profiloinnin muodostamisessa sekä korostaa ja havainnollistaa alueen merkitystä seudullisesta näkökulmasta osana laajempaa tavoiteverkostoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan VISIO-kaavan teemoista on jo tunnistettu lisäselvitystarpeita, ja näitä tarkennetaan kaavatyön edetessä. Uusia selvityksiä tehdään sillä tasolla kun maakuntakaavan tarkkuustaso vaatii. Yhtenä tunnistettuna selvityksenä on: Lentoaseman rahtiradan ja lentoaseman pohjoispuolen terminaalijärjestelyiden sekä varikon suunnittelu maakuntakaavan tarpeisiin. Tuusulan kunta näkee selvityksen laatimisen todella tarpeellisena, jotta Tallinnatunneli ja sen tarvitsemat rata- ja terminaaliratkaisut voidaan huomioida laadittavassa kehityskuvassa ja myöhemmissä suunnitelmissa.
Focus-alueen ja Kiilan Kiertolan läpi kulkee Tuusulanväylän ja Hämeenlinnanväylän yhdistävän maantie 152:n jatkeen (Kehä IV) tievaraus, joka on Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä tienä. Tien toteuttaminen on äärimäisen tärkeää, mikäli em. alueiden koko potentiaali halutaan ottaa käyttöön. Kehä IV on kriittinen ja toistaiseksi puuttuva Keski-Uudenmaan poikittaisyhteys, jota tarvitaan erityisesti raskaan liikenteen tarpeisiin. Tiellä on myös vaikutuksia lentokenttäalueen kehittämiseen, Kehä III:n toimivuuteen ja huoltovarmuuteen. Tien merkitys tulee tunnistaa ja huomioida maakuntakaavatyössä.
Logistiikka ja pitkän matkan henkilöliikenne
Pitkän matkan henkilöliikenteen ja logistiikan kehityskuvassa esitetyt potentiaalisten jakelualueiden sijainnit tulee tarkentaa jatkotyössä.
Energia
Tuusulan kunnassa on vireillä laajan teollisen mittakaavan aurinkovoimalan osayleiskaavahanke. Kunta kokee arvokkaana, että maakuntakaavassa käsitellään aurinkovoimaa maakunnallisessa mittakaavassa, myös Tuusulan hanke on ylikunnallinen. Kunta odottaa mielenkiinnolla käynnistyvän aurinkovoiman maisema- luonto- ja hiilensidontavaikutuksia koskevan selvityksen tuloksia ja toivoo voivansa hyödyntää lopputuloksia myös Vanhakylän aurinkovoimalan osayleiskaavassa.
Lausunnossa aiemmin on todettu, että Tuusula kehittää aktiivisesti Tuusulan itäväylän varren maankäyttöä. On tärkeää tietää, mitä kehitettävät voimajohdot edellyttävät tilavarauksen näkökulmasta.
Vety- ja P2X-laitosten sijaintia tutkittaessa tulee ottaa huomioon vesihuoltoverkon kehittämisedellytykset, sillä laitokset vaativat suuren määrän vettä.
Luonto ja hiilensidonta
Tuusulan kunta edistää kuntastrategiansa mukaan ilmastotekoja kaikessa toiminnassa ja vaalii luonnon monimuotoisuutta. Ilmastotekoja edistetään kunnassa ilmasto-ohjelmalla, joka hyväksyttiin valtuustossa kuluvalla valtuustokaudella. Parhaillaan kuntaan ollaan laatimassa luonnonmonimuotoisuusohjelmaa, jonka päätavoitteisiin kuuluu ekologisten verkostojen kehittäminen ja turvaaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi kunnassa on käynnissä viher- ja siniverkoston yleissuunnitelmatyö (VISSI), jolla ohjataan koko kunnan viher- ja siniverkoston suunnittelua yleispiirteisellä tasolla. VISSI-työn luonnos on tarkoitus asettaa nähtäville kevätkesällä 2025. Lisäksi kaavojen ilmastovaikutuksia arvioidaan Planect-työkalulla ja asemakaavoituksessa on otettu käyttöön viherkerroin.
Uudenmaan ekologiset verkostot 2050 -kehityskuvakarttaan merkitylle viherkehälle kohdistuu paljon kehyskuntien tulevaisuuden kasvupaineita, esimerkiksi Tuusulan kiertotalousalue, Tallinna-tunnelin terminaali ja uusi ratayhteys Hanko-radalle. Nämä VISIO-kaavassa tunnistetut kehittämistavoitteet tulee yhteensovittaa ekologisten arvojen kanssa. Kehyskuntia ei tule nähdä laajana pääkaupunkiseudun hiilensidonta- ja luontoreservaattina tai kompensaatikokohteina. Maakuntakaavan tulee mahdollistaa kuntien merkittävät kehityshankkeet myös niin sanotulla viherkehällä.
Tuusulan kunta pitää tärkeänä maakunnallisen LUMO-ohjelman laatimista ja onkin mukana valmistelussa työryhmän jäsenenä. VISIO-kaavan tavoite EU:n ennallistamisasetuksen kansalliseen toimeenpanoon varautumisesta on tärkeä. Tuusulassa viheralueiden ja latvuspeittävyyden raja-arvot ylittyvät ja kunta valmistautuu mm. VISSI-työllä tavoitteeseen kasvattaa viheralueiden ja latvuspeittävyyden osuutta.
Väestö- ja työpaikkaprojektiot
Tuusula on valtakunnallisesti sekä Helsingin seudun mittakaavassa poikkeuksellisen vahvasti kehittyvä kunta. Helsingin seutukunnista ainoastaan Espoon suhteellinen kasvu ylitti Tuusulan väestönkasvun vuoden 2024 aikana.
Tuusulan kunta valmistelee väestösuunnitteen vuosittain toukokuussa. Vuoden 2024 väestösuunnite ennustaa väestönkasvua vuoteen 2047 saakka. Väestönkasvu on viime vuosina toteutunut suunnitetta voimakkaampana ja niin kävi myös viime vuonna. Toistaiseksi voimassa olevan väestösuunnitteen (2024) mukaisen voimakkaimman kehityksen toteutuessa Tuusulassa asuisi vuonna 2047 hieman yli 51 300 asukasta.
Uudenmaan liiton tekemä väestöprojektio mallintaa kehitystä aina vuoteen 2060. Pitkällä aikavälillä analyyttisten mallinnosten tarkkuus heikkenee, minkä vuoksi kunta ei valmistele omaa suunnitettaan 2060 saakka. Uudenmaan liiton projektiossa ennusteet vuodelle 2047 asettuvat kunnan oman suunnitteen lukeman (51 324) molemmin puolin skaalaan n. 47 300–55 000 asukasta.
Työpaikkaprojektioissa esitetty työpaikkojen kasvu on maltillinen verrattuna siihen, mitä kehityskäytävä mahdollistaa jo nyt. VISIO -maakuntakaavassa tulee ottaa huomioon Kehä IV - Tuusulan itäväylän varren merkittävä työpaikkapotentiaali, sillä alueelle tulee syntymään useita tuhansia työpaikkoja lisää.
Lopuksi
Tuusula näkee toimintavarmuuden ja turvallisuuden edistämisen tavoitteen alatavoitteineen erittäin tärkeänä yhdessä keskusteltavana ja läpikäytävänä teemana. Kriittisen infran turvaaminen vaatii laajaa näkökulmaa ja oleellisten sidosryhmien kuulemista. Maakuntakaava voi toimia tässä selventävänä työkaluna. Lisäksi kriittisen infran huomioimiseen kuntakaavoissa toivottaisiin laajempaa ja yhtenäistä ohjeistusta.
Toivomme hyvän yhteistyön jatkuvan VISIO-maakuntakaavan merkeissä.