Kunnanhallitus, kokous 22.4.2025

§ 187 Tuusulan sisäisen liikenteen HSL MaaS -pilotointi, aloite

TUUDno-2019-1766

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Jussi Salonen esitti seuraan Tuusulan puolesta ry:n valtuustoryhmän aloitteen:

"Tuusulan kunnan on Tuusulan kunnan sisäisen liikenteen palvelutason ja taloudellisuuden parantamiseksi esitettävä HSL:lle tai muuten Tuusulan sisäisessä liikenteessä tutkittavan ja pilotoitavan aikataulutetun reittiliikenteen rinnalla uudenaikaista kutsuohjattua liikennettä. Tämä tavoite on myös lisättävä Tuusulan kunnanhallituksen 26.8.2019 antamaan lausuntoon HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmasta.

1
Sisäinen liikenne on tuusulalaisten suurin ongelma liikkumisessa hajanaisessa ja laajassa kunnassa. Tämä hankaloittaa niin kunnan sisällä tapahtuvaa liikkumista kuin myös liityntäliikennettä Hyrylään, Jokelaan ja Tuusulanväylän varteen, HSL:n runkoverkostoon.

HSL:n toimintamalli perustuu aikataulutettuun reittiliikenteeseen isoilla ja välillä pienemmillä linja-autoilla. Tällä mallilla emme pysty Tuusulan sisäistä liikennettä parantamaan taloudellisesti ja palvelutasoa nostaen. Harmillisesti näin juuri toimimme ja  lausuntoehdotuksessa ehdotetaan vielä enemmän näin toimittavan. Tämä toimintamalli on järkevä vain runsaasti matkustajia olevilla reiteillä. Tuusulan sisäisessä liikenteessä mallilla ei saavuteta hyötyjä.

1990-luvulla Tuusula oli edelläkävijä Sampo-kutsujoukkoliikenteellään, joka sai paljon kiitosta. Nyt on katseet suunnattava nykyaikaiseen kutsuliikenteen, 2000-luvun sampoliikenteeseen. Kutsuohjatulla, reitit älykkäillä algoritmeilla laskettuina saamme samalla tai alhaisemmalla kululla parempaa palvelutasoa, liikkumisen helpottumista, sujuvampaa arkea.

2
Uudenlaiseen kutsuohjattuun liikenteeseen on mahdollista uusilla yhteistyömalleilla yhdistää myös koululaiskuljetuksia, vammaispalvelulain kuljetuksia sekä sote-kuljetuksia, myös tavaralogistiikkaa. MTK, Coreorient ja Kyytigroup julkistivat maaliskuussa 2019 KaikkiKyytiin yhteistyönsä maaseudun kuljetusten uudistamiseksi. Tämä toimintamalli on hyvä esimerkki uudenlaisista liikkumisen palveluista maaseudulla ja haja-asutusalueilla.

3.
Valtuustoaloitteemme on pormestarisopimuksen 7.5.2017, Tuusulan kuntastrategian ja Tuusulan vuoden 2019 talousarvion vuositavoitteiden ja toimenpiteiden mukainen. Näissä todetaan: "kehitämme uusia liikkumisen muotoja yhteistyössä HSL:n kanssa."

Päätös

Aloite lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Perustelut

Aiemmin Tuusulassa on ollut käytössä Sampo-kutsuliikenne vuoden 2019 kesäliikennekauden loppuun saakka. Kutsuliikennepalvelun järjestäminen lopetettiin HSL:n Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman mukaisen liikennöinnin aloituksen myötä. HSL vastaa Tuusulan joukkoliikenteen järjestämisestä ja suunnittelusta. Joukkoliikennelinjastot suunnitellaan HSL:n ja kunnan yhteistyönä ja suunnittelussa huomioidaan myös liikkumisen ja liikenneympäristön paikallisia erityispiirteitä. HSL:n linja-autolinjastot perustuvat nykyisin lähes täysin aikataulutettuun reittiliikenteeseen, mutta liikennöintiin voi sisältyä myös täysikokoista linja-autoa pienemmällä kalustolla ajettavia reittejä hiljaisemman kysynnän aikoina ja matalan kysynnän alueilla, mikäli näin pystytään paremmin vastaamaan kunkin alueen ja sen asukkaiden liikkumistarpeisiin.

Kutsuliikenteen olemassaolo tuottaa selviä hyötyjä palvelua hyödyntämään pystyville. Tyypillisesti kutsuliikennepalvelujen laajuus ja kapasiteetti on sellainen, ettei palvelu ole tarjolla ympäri vuorokauden tai aamusta iltaan. Yksilölle kyyti on usein edullisempi kuin taksi, ja kutsukyyti tarjoaa yksilöllisempää palvelua kuin normaali joukkoliikenne. Kääntöpuolena on puolestaan kutsuliikenteen huonompi tehokkuus normaaliin joukkoliikenteeseen verrattuna. Vaikka kutsuliikenteessä käytettävän kaluston hinta ei erityisesti normaalista joukkoliikennekalustosta poikkeakaan, tilausjärjestelmä tai tilauskeskus tuottaa kustannuksia, jotka voivat olla pienessä kutsuliikennejärjestelmässä merkittäviäkin suhteessa liikennöinnin kustannuksiin. Samalla, johtuen kutsukyytien yksilöllisestä luonteesta, ajettua autotunteja ja kilometrejä kohden pystytään tyypillisesti toteuttamaan melko pieni määrä matkoja. verrattuna normaaliin linjaliikenteeseen. Kustannus toteutunutta matkustajamatkaa kohden jää kutsuliikenteessä tavallisesti korkeaksi. 

Matkahuolto on selvittänyt keväällä 2024 kutsuliikenteen tilannetta Suomen kunnissa. Esimerkkeinä kyytipalveluista on nostettu Pietarsaaressa, Riihimäellä, Uudessakaupungissa, Porvoossa ja Akaassa käytössä olevat palvelut. Niissä toteutuu 0,8 -4,4 matkaa ajettua autotuntia kohden. Uudenkaupungin, Pietarsaaren ja Riihimäen palveluista on tarkastelussa eritelty liikennöinnin yksikkökustannus kyytiin nousua kohden, joka on ollut 11-15 euroa. Kun lipputulot on lisäksi otettu huomioon, kunnan subventio kutsukyytipalvelussa tehtyä matkaa kohden on ollut 69% - 90%.

Tuusulassa linjaliikenteessä kustannus nousua kohden on linjasta riippuen ollut noin 2,1 €/nousu - 7 €/nousu (vuoden 2022 aineisto). Hyrylän ja Jokelan välillä liikennöivän 965 linjan osalta kustannus on korkeimmalla tasolla, noin 10 €/nousu. Vuonna 2022 kunnan subventio HSL-alueen joukkoliikennejärjestelmälle on ollut noin 55%. 

HSL laati vuoden 2021 lopulla kutsuliikenteen soveltamisselvityksen alueellaan. Tuusulan osalta tarkastelussa tutkittiin Hyrylän ja Jokelan välisen linjalla 965 tarjottavan palvelun täydentäminen joustavan reitin kutsupalvelulla iltaisin ja viikonloppuisin minibusseilla pysäkiltä pysäkille. Tutkimus tehtiin simuloimalla ja päätelmät tehtiin simulointien perusteella. Operointiin tällä yhteysvälillä tarvittaisiin kaksi joukkoliikenneautoa, jotta kysyntään pystyttäisiin vastaamaan siedettävästi. Kysyntää oli mallinnuksessa kuitenkin sen verran vähän, että tyhjänä-ajoprosentti kasvoi suhteellisen korkeaksi (noin 60 %, normaalisti kutsuliikenteessä 40 % - 50 %). Simulointien perusteella Hyrylä-Jokela -käytävään voitaisiin kutsuliikenteen avulla tuottaa kohtalaisella tehokkuudella toimivaa liikennetarjontaa. Haasteena on mm. pienen kysynnän vaihtelu suurella palvelualueella, jolloin operointimallia on joko rajattava tehokkuuden varmistamiseksi tai hyväksyttävä se, että palvelu ei aina ole saatavana ja että nousukustannus jää korkeaksi. Yleisesti harvempaan asutuilla alueilla lisäkannattavuutta suositellaan haettavaksi sosiaalisektorin kuljetusten yhdistämisellä kuljetuspalveluun. Tällöin palveluverkko pitäisi ottaa selvemmin lähtökohdaksi myös kutsuliikenteenteen ominaisuuksia ja palveltavaa aluetta valittaessa.

Tarkastelun perusteella Tuusulan kohde on kutsuliikenteen pilotoinnin kannalta sen verran pieni, että kyytien yhdistelyyn ja kutsuliikennematkojen tilaamiseen käytettävä järjestelmä on todennäköisesti suhteellisen merkittävä kustannustekijä kokonaisuudessa. Mikäli toteutusta kohti päätettäisiin edetä, tulisi vielä pohjatyönä toteuttaa mm. kysely Hyrylä-Jokela -sektorissa joukkoliikennettä käyttäville sekä potentiaalisille käyttäjille kysyntäpotentiaalin ja tarpeen varmistamiseksi, liikennöinnin toteutustavan ja matkustajainfon konkreettinen suunnittelu, liikennöitsijän ja järjestelmäoperaattorin hankinta sekä maksu- ja lippujärjestelmän suunnittelu.

Valtuustokaudelle 2017-2021 asetettu tavoite Tuusulan sisäisessä liikenteessä toteutettavasta pilotista tai piloteista ei edennyt. Liikenne -yksikön näkökulmasta tapahtuneessa on pitkälti kyse tämän tyyppiseen kuntalähtöiseen kehitystoimintaan varattavien tai siihen osoitettavissa olevien resurssien niukkuudesta. Liikenne -yksikön näkemys on, että Helsingin seudun tiiviisiin kaupunki- ja asemanseutuolosuhteisiin verrattuna Tuusulan alueet tarvitsisivat liikenteen palvelujen osalta suhteellisen laajasti eri liikennepalvelun osana toimivien kulkumuotojen kehittämistä ja palvelulisäyksiä, jotta MaaS-operoinnin pilotointi edes rajatusti voisi asiakkaiden hankinnan onnistumisen tai sitouttamisen kannalta olla tasolla, joka tuottaisi pilotin päätelmien teon kannalta laadukasta ja hyödyllistä tietoa.  HSL on tehnyt omat linjauksensa markkinaehtoisesta MaaS -operaattoriyhteistyöstä. Markkinaehtoiset MaaS -operaattorit eivät yleisesti puolestaan ole viime vuosina todennäköisesti menestyneet Helsingin seudulla asiakashankinnassaan toivomallaan tavalla ja operaattoripalvelutarjonta on supistunut.  Kunnan valtuustokauden tavoitteet julkisen liikenteen kehittämisen osalta on kaudella 2021-2025 sanoitettu tavalla, jossa haetaan HSL -linjastolta parempaa palvelevuutta. Tässä tavoitteessa on resurssien puitteissa edetty myös Tuusulassa.

Ehdotus

Esittelijä

Petri Juhola, yhdyskuntatekniikan päällikkö, petri.juhola@tuusula.fi

Tekninen lautakunta päättää

  • hyväksyä edellä olevan selvityksen aloitteen johdosta
  • ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • katsoa Jussi Salosen esittelemän Tuusulan puolesta ry:n valtuustoryhmän aloitteen 2.9.2019 §119 tulleen käsitellyksi.

 

Lisäksi tekninen lautakunta päättää

  • tarkastaa ja hyväksyä pykälän tämän asian osalta heti kokouksessa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Jukka-Matti Laakso, liikenneinsinööri, jukka-matti.laakso@tuusula.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Kalle Ikkelä, pormestari, kalle.ikkela@tuusula.fi

Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että

VALTUUSTO päättää

  • katsoa Jussi Salosen esittelemän Tuusulan puolesta ry:n valtuustoryhmän aloitteen 2.9.2019 §119 tulleen käsitellyksi.