Kunnanhallitus, kokous 22.4.2025

Perustelut

Eeva-Liisa Nieminen jätti seuraavan Tuusulan Vihreät valtuustoryhmän aloitteen:

"HSL-liittymispäätöksen yhteydessä Tuusulan sisäisen liikenteen järjestäminen jäi avoimeksi. Sampo-liikenne on tähän asti paikannut tätä tarvetta. Vuoden alusta kutsuliikenne kilpailutettiin ja toiminta siirtyi Korsisaarelta Taksikuljetus Oy:lle elokuulle asti. Aivan hiljattain ilmoitettiin, että Sampoliikenne loppuu elokuussa. 
Kunnan tulisi nopealla aikataululla saada aikaan korvaava liikenne. 

Tämän hetken tilanne: 
Uusien ohjeiden mukaan kolmella autolla on kullakin alueensa: 1. Järven länsipuoli 2. Pohjoinen 3. Etelä. Kyytiä voi saada klo 9-15 ja 16-17 välisellä ajalla ja sen saa tilata 5 päivää ennen. Kyyti tilataan suoraan kuljettajalta. 

Käyttäjäkokemus uudesta järjestelystä on kahdenlaista. On hyvä, että on edes joku mahdollisuus liikkumiseen, kun muut linjat kuten linja 967 kulkevat vain ruuhka-aikaan. Epäkohta on, että kuljettaja joutuu samanaikaisesti ajamaan, vastaamaan puhelimeen ja vielä suunnittelemaan mihin saumaan kyyti sopisi. Haastetta lisää myös kuljettajien kielitaito. Jos asiakas on sinnikäs, joustava ajan ja pääteaseman suhteen, saattaa onnistua. Tiedossa ei myöskään ole, miten kyytikyselyjen ja toteutuneiden kyytien raportointi tehdään. Viime vuoden kuljettaja kertoi, että kehitysvammaisten ja koululaisten kuljetusten ohella erityisesti vanhemmat henkilöt käyttivät sitä paljon asiointimatkoihin. Nyt tämän kuljettajan mukaan etelän autot näyttävät seisovan asemalla, jota voi mahdollisesti selittää tilaamisen vaikeudella ja sopimukseen sisältyvällä ehdolla, että kuljettaja päättää kyydistä. 

ALOITE 
Kutsuliikenne on tärkeä täydennys ruuhka-aikoihin sijoittuvalle linjatarjonnalle. Sen tulisi myös ulottua iltaan ja lauantaihin. Digiaikana tulisi mahdollistaa tilauksien tekeminen netissä, jolloin kuljettajalle jäisi enemmän aikaa ajamiselle. Koulukyydit tulisi suunnitella niin, että ne ovat avoimia muillekin kuin kyytiin oikeutetuille koululaisille. Koska kutsuliikenne on katkolla ensi elokuussa, toivon kunnalta välitöntä toimintaa kutsuliikenteen järjestämiseksi."

Perustelut

Sivistyksen toimialueen vastaus aloitteeseen:

Lukuvuonna 2019-2020 Tuusulan kunnan oppilaista koulukuljetuksessa on 738 oppilasta, joista 57% kulkee tilausajoliikenteellä ja 43% joukkoliikenteellä. Peruskoulun oppilaita on Tuusulassa lukuvuonna 2019-2020 5180, joista 14% on oikeutettu koulukuljetuspalveluihin.

Koulukuljetusten suunnittelussa lähtökohtana on saada ne toimimaan oppilaiden kannalta mahdollisimman hyvin. Tuusulan palveluverkosta ja käytettävissä olevasta kuljetuskapasiteetista johtuen koulukuljetusten suunnittelu on vaativaa, koska siihen vaikuttaa niin moni tekijä kunnan laajuuden ja palveluverkon vuoksi. Tilausajoliikenteessä autot kulkevat pääsääntöisesti täysinä. Toisinaan reitillä autoon voi jäädä vapaita paikkoja päivästä ja kellonajasta riippuen. Joskus tyhjempää on myös siitä syytä, että oppilaat ovat sairauden tai muun syyn takia poissa koulusta. Kuljetusaikatauluja muutetaan jaksojärjestelmästä johtuen useamman kerran vuodessa ja koulujen aikataulumuutosten ja oppilaiden tarpeiden muutosten vuoksi viikoittain, jonka vuoksi vapaista paikoista koulukuljetusten yhteydessä ei ole saatavissa vakituista käytäntöä.

Sivistyksen toimialueen mielestä ehdotus sähköisen tilausjärjestelmän kehittämisestä kutsuliikenteeseen on erittäin hyvä ajatus ja sitä kannattaa viedä eteenpäin kunnan muilla palvelualueilla. Ehdotus edistäisi hyvin todennäköisesti palvelun toimivuutta. Ratkaisuna asiaan nähdään myös palveluverkon ja kuljetusten kehittäminen siten, että yhä useampi koulukuljetus voidaan toteuttaa julkista liikennettä hyödyntäen. Lisääntyneet asiakasmäärät julkisessa liikenteessä voivat johtaa vuorojen ja reittien monipuolistumiseen, jota kautta kuntalaisten palvelut parantuisivat.

Sivistyksen toimialueen mielestä koulukuljetusten avaaminen muille kuin kuljetusoikeuden saaneille oppilaille ei ole mahdollista, koska reitit ovat aikataulullisesti jo hyvin optimaaliset sekä autojen kapasiteetti hyvin käytössä. Kunta ei pystyisi koulukyydeillä tarjoamaan tasapuolista kuljetuspalvelua kaikille kuntalaisille ja liikenteen avaaminen vaarantaisi koulukyytien aikataulussa pysymisen sekä matka-aikojen pysymisen lain mukaisissa ajoissa. Palvelun laajentuessa pitäisi myös ratkaista saako vapaana olevia paikkoja käyttää oppilaat, jotka eivät saa kuljetusetuutta vai muut kuntalaiset. 

Muutoksen myötä voisi syntyä tilanteita, joissa yhtenä päivänä kuntalainen saisi kyydin, mutta seuraavalla viikolla samaan aikaan se ei välttämättä olisi mahdollista, jolloin kuntalainen joutuisi kuitenkin turvautumaan kutsuliikenteeseen. Palvelun avaaminen joillain alueilla kuntaa todennäköisesti vähentäisi kutsuliikenteen käyttöä, jolloin kyseistä palvelua voisi olla entistä vaikeampaa saada. Suurin osa koulukuljetusautoista on joukkoliikenneluvallisia autoja, ei takseja, joten niissä ei ole mittareita eikä rahastuslaitteita.

Perustelut

Teknisen lautakunnan vastaus aloitteeseen:

HSL:n Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelman mukainen liikennöinti aloitettiin syysliikennekauden käynnistyessä vuonna 2019. Sampo -kutsuliikenne loppui tässä vaiheessa. Linjastosuunnitelman mukaisen liikenteen aloituksesta alkaen kunnan alueella on keskitytty reititetyn ja aikataulutetun linja-autojoukkoliikenteen toteuttamiseen 

Kutsuliikenteen olemassaolo tuottaa selviä hyötyjä palvelua hyödyntämään pystyville. Tyypillisesti kutsuliikennepalvelujen laajuus ja kapasiteetti on sellainen, ettei palvelu ole tarjolla ympäri vuorokauden tai aamusta iltaan. Yksilölle kyyti on usein edullisempi kuin taksi, ja kutsukyyti tarjoaa yksilöllisempää palvelua kuin normaali joukkoliikenne. Kääntöpuolena on puolestaan kutsuliikenteen huonompi tehokkuus normaaliin joukkoliikenteeseen verrattuna. Vaikka kutsuliikenteessä käytettävän kaluston hinta ei erityisesti normaalista joukkoliikennekalustosta poikkeakaan, tilausjärjestelmä tai tilauskeskus tuottaa kustannuksia, jotka voivat olla pienessä kutsuliikennejärjestelmässä merkittäviäkin suhteessa liikennöinnin kustannuksiin. Samalla, johtuen kutsukyytien yksilöllisestä luonteesta, ajettua autotunteja ja kilometrejä kohden pystytään tyypillisesti toteuttamaan melko pieni määrä matkoja. verrattuna normaaliin linjaliikenteeseen. Kustannus toteutunutta matkustajamatkaa kohden jää kutsuliikenteessä tavallisesti korkeaksi.  

Matkahuolto on selvittänyt keväällä 2024 kutsuliikenteen tilannetta Suomen kunnissa. Esimerkkeinä kyytipalveluista on nostettu Pietarsaaressa, Riihimäellä, Uudessakaupungissa, Porvoossa ja Akaassa käytössä olevat palvelut. Niissä toteutuu 0,8 -4,4 matkaa ajettua autotuntia kohden. Uudenkaupungin, Pietarsaaren ja Riihimäen palveluista on eritelty liikennöinnin yksikkökustannus kyytiin nousua kohden, joka on ollut 11-15 euroa. Kun lipputulot on lisäksi otettu huomioon, kunnan subventio kutsukyytipalvelussa tehtyä matkaa kohden on ollut 69% - 90%.

Tuusulassa linjaliikenteessä kustannus nousua kohden on linjasta riippuen ollut noin 2,1 €/nousu - 7 €/nousu (vuoden 2022 aineisto). Hyrylän ja Jokelan välillä liikennöivän 965 linjan osalta kustannus on ollut korkeimmalla tasolla, noin 10 €/nousu. Vuonna 2022 kunnan subventio HSL-alueen joukkoliikennejärjestelmälle on ollut noin 55%. 

HSL laati vuoden 2021 lopulla kutsuliikenteen soveltamisselvityksen alueellaan. Tuusulan osalta tarkastelussa tutkittiin Hyrylän ja Jokelan välisen linjalla 965 tarjottavan palvelun täydentäminen joustavan reitin kutsupalvelulla iltaisin ja viikonloppuisin minibusseilla pysäkiltä pysäkille. Tutkimus tehtiin simuloimalla ja päätelmät tehtiin simulointien perusteella. Operointiin tällä yhteysvälillä tarvittaisiin kaksi joukkoliikenneautoa, jotta kysyntään pystyttäisiin vastaamaan siedettävästi. Kysyntää oli mallinnuksessa kuitenkin sen verran vähän, että tyhjänä-ajoprosentti kasvoi suhteellisen korkeaksi (noin 60 %, normaalisti kutsuliikenteessä 40 % - 50 %). Simulointien perusteella Hyrylä-Jokela -käytävään voitaisiin kutsuliikenteen avulla tuottaa kohtalaisella tehokkuudella toimivaa liikennetarjontaa. Haasteena on mm. pienen kysynnän vaihtelu suurella palvelualueella, jolloin operointimallia on joko rajattava tehokkuuden varmistamiseksi tai hyväksyttävä se, että palvelu ei aina ole saatavana ja että nousukustannus jää korkeaksi. Yleisesti harvempaan asutuilla alueilla lisäkannattavuutta suositellaan haettavaksi sosiaalisektorin kuljetusten yhdistämisellä kuljetuspalveluun. Tällöin palveluverkko pitäisi ottaa selvemmin lähtökohdaksi myös kutsuliikenteenteen ominaisuuksia ja palveltavaa aluetta valittaessa.

Tarkastelun perusteella Tuusulan kohde on kutsuliikenteen pilotoinnin kannalta sen verran pieni, että kyytien yhdistelyyn ja kutsuliikennematkojen tilaamiseen käytettävä järjestelmä on todennäköisesti suhteellisen merkittävä kustannustekijä kokonaisuudessa. Mikäli toteutusta kohti päätettäisiin edetä, tulisi vielä pohjatyönä toteuttaa mm. kysely Hyrylä-Jokela -sektorissa joukkoliikennettä käyttäville sekä potentiaalisille käyttäjille kysyntäpotentiaalin ja tarpeen varmistamiseksi, liikennöinnin toteutustavan ja matkustajainfon konkreettinen suunnittelu, liikennöitsijän ja järjestelmäoperaattorin hankinta sekä maksu- ja lippujärjestelmän suunnittelu.

Valtuustokaudelle 2017-2021 asetettu tavoite Tuusulan sisäisessä liikenteessä toteutettavasta pilotista tai piloteista ei edennyt. Liikenne -yksikön näkökulmasta tapahtuneessa on pitkälti kyse tämän tyyppiseen kuntalähtöiseen kehitystoimintaan varattavien tai siihen osoitettavissa olevien resurssien niukkuudesta. Liikenne -yksikön näkemys on, että Helsingin seudun tiiviisiin kaupunki- ja asemanseutuolosuhteisiin verrattuna Tuusulan alueet tarvitsisivat liikenteen palvelujen osalta suhteellisen laajasti eri liikennepalvelun osana toimivien kulkumuotojen kehittämistä ja palvelulisäyksiä, jotta MaaS-operoinnin pilotointi edes rajatusti voisi asiakkaiden hankinnan onnistumisen tai sitouttamisen kannalta olla tasolla, joka tuottaisi pilotin päätelmien teon kannalta laadukasta ja hyödyllistä tietoa.  HSL on tehnyt omat linjauksensa markkinaehtoisesta MaaS -operaattoriyhteistyöstä. Markkinaehtoiset MaaS -operaattorit eivät yleisesti puolestaan ole viime vuosina todennäköisesti menestyneet Helsingin seudulla asiakashankinnassaan toivomallaan tavalla ja operaattoripalvelutarjonta on supistunut.  Kunnan valtuustokauden tavoitteet julkisen liikenteen kehittämisen osalta on kaudella 2021-2025 sanoitettu tavalla, jossa haetaan HSL -linjastolta parempaa palvelevuutta. Tässä tavoitteessa on resurssien puitteissa edetty myös Tuusulassa.

Vuonna 2025 on toteutumassa täydennys Tuusulan alueen joukkoliikennetarjontaan. HSL on esittänyt toiminta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille 2025-2027 uuden Tuusulanjärven länsipuolen joukkoliikennepalvelun perustamista. HSL varautuu perustamaan erityisesti Tuusulan koulukuljetustarpeita varten uuden reititetyn ja aikataulutetun linja-autoyhteyden Tuusulanjärven länsipuolelle Hyrylän ja Tuusulan Hiirimäen ja Ruskelan välille. Uuden linjan tunnus on 968 ja se on esitetty HSL:n liikennöintisuunnitelmassa 2025-2026 (HSL:n julkaisuja 1/2025). Linjan reitin ja aikataulun yksityiskohdat ovat vielä tällä hetkellä, keväällä 2025, suunnittelussa. Liikenteen aloitus ajoittuu syyslukukauden 2025 alkuun. Käynnistyessään reititetty ja aikataulutettu liikenne korvaa mahdollisuuksien mukaan koulutaksikuljetuksia reittiliikenteen vaikutusalueella. Käynnistyessään liikenne on avointa kaikille alueella matkustaville ja se esitetään HSL reittioppaassa osana muuta alueen joukkoliikennetarjontaa.