Perustelut
Vastinepyyntö
Korkein hallinto-oikeus on 3.7.2020 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan vastinetta Vaasa hallinto-oikeuden 31.12.2019 (nro 19/0680/3) päätöksestä tehtyihin valituksiin ja Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntoon 20.6.2020. Vastine on pyydetty jättämään 31.8.2020 mennessä. Korkeimman hallinto-oikeuden diaarinumerot asiassa ovat: 0339/1/20, 0395/1/20 ja 0417/1/20.
Valituksenalainen päätös
Vastinepyyntö koskee Vaasan hallinto-oikeuden päätöstä ympäristölupa-asiassa 31.12.2019 (19/0680/3). Hallinto-oikeuden päätös on koskenut Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätöstä 9.5.2017 § 54 Keski-Suomen Kuljetus oy:n ympäristölupahakemuksesta ja aloituslupahakemuksesta Nurmijärven tilalle 543-404-1-692.
Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään: jättänyt tutkimatta osan valituksista; jättänyt tutkimatta korvausvaatimukset kiinteistöjen arvon alentumisesta; hylännyt vaatimuksen oikeudenkäyntikuluista; hylännyt vaatimukset katselmuksen järjestämisestä; ja valitukset enemmälti hyläten muuttanut ympäristöluvan lupamääräyksiä 5, 27 ja 28.
Valitukset ja niiden käsittely
Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä on haettu muutosta (3 kpl) korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt myös Uudenmaan ELY-keskuksen vastinetta valitusten johdosta. Hallinto-oikeus on pyytänyt ELY-keskusta lausumaan asiassa erityisesti siltä osin, kuin valituslupahakemukset ja valitukset kohdistuvat osayleiskaavassa osoitetun ekologisen yhteyden säilyttämiseen sekä muutoin alueen pohjavesiolosuhteisiin. Uudenmaan ELY-keskus on antanut lausunnon 30.6.2020 (UUDELY/3379/2016).
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitusten ja Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta seuraavaan vastineen:
Vastine
Ympäristölupapäätöstä koskeva hanke on kokoluokaltaan, kestoltaan ja ympäristövaikutuksiltaan Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan toimialueella tavanomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n mukaan ympäristönlupahakemuksen mukaisessa toiminnassa (alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka) toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristölupaharkinta tehdään ympäristölupahakemuksen mukaiselle toiminnalle ja hakemuksen mukaiselle sijoituspaikalle. Ympäristölupapäätöstä koskevan alueen lähiympäristössä ei ole muita ympäristöluvanvaraisia toimintoja, joista voisi aiheutua yhteisvaikutuksia. Lupapäätöstä koskeva toiminta-alue ei ole ympäristöltään erityisen herkkä. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt tiedot ja hakemusasiakirjat ovat olleet riittäviä ympäristölupaharkintaa varten. Hakemuksessa esitetyt luontoselvitykset on laadittu asianmukaisesti ja riittävällä tarkkuudella. Alueella on tehty luontoselvitykseen 23.9.2015 (FCG Suunnittelu ja Tekniikka oy) liittyen maastokatselmus 8.9.2015. Kirjoverkkoperhosselvitystä 2.11.2016 (FCG Suunnittelu ja Tekniikka oy) varten alueella on tehty lisäksi maastokatselmukset 9.7.2016 ja 2.9.2016.
Lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Toiminta ei sijoitu asemakaava-alueelle. Toiminta-alue on osoitettu osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Ympäristölupamääräyksen mukaan alue on maanläjitystoiminnan päätyttyä maisemoitava ja metsitettävä. Ympäristöluvan jälkihoitomääräyksillä varmistetaan alueen saattaminen täytön loppuvaiheessa osayleiskaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Toiminnan sijoittaminen ei vaikeuta myöskään lähialueen käyttämistä oikeusvaikutteisessa osakaavassa varattuun tarkoitukseen. Toiminta ei vaikeuta myöskään ympäröivien peltojen maatalouskäyttöä. Lupahakemuksessa esitetty toiminta ei sijoitu alueelle, jolla olisi osayleiskaavassa osoitettu olevan maiseman kannalta erityistä merkitystä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt päätöksellään 18.3.2019 (Nro 93/2019) Keski-Suomen Kuljetus oy:lle vesilain mukaisen luvan rummun rakentamiseen Myllyojaan. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 31.12.2019 nro 19/0681/2 hylännyt lupapäätöksestä tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 10.6.2020 diaarinumero 396/1/20 hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyn valituksen.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia taikka joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. Arvioitavista hankkeista ja niiden muutoksista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (713/2006). Keski-Suomen Kuljetus Oy:n lupahakemuksessa esitetty toiminta ei ole asetuksen hankeluettelon mukainen.
Maankaatopaikkatoiminnan osalta ympäristölupapäätöksessä on määrätty, että alueelle saa ottaa vuosittain välivarastoivaksi ja loppusijoittamiseksi pilaantumattomien ylijäämämassojen enintään 49 000 tonnia. Ympäristöluvassa määrättyä vuosittaista ylijäämämaamäärää ei saa ylittää, joten maankaatopaikan osalta toiminta ei ole YVA-hankeluettelon mukainen kaatopaikka, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.
Ympäristölupapäätöksen mukaan alueelle saa ottaa vastaan betoni-, tiili- ja asfalttijätettä vuosittain enintään 15 000 tonnia. Ympäristöluvassa määrättyä vuosittaista jätteiden vastaanottomäärää ei saa ylittää, joten jätteiden vastaanottotoiminta ei ole YVA-hankeluettelon mukainen muiden jätteiden kuin vaarallisten jätteiden polttolaitos tai fysikaalis-kemiallinen käsittelylaitos, jonka mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa tai biologinen käsittelylaitos, joka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle.
Lupahakemuksessa esitetty hanke on maankaatopaikkatoiminnalle sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteiden käsittelytoiminnalle tavanomainen. Toimintojen aiheuttamat ympäristövaikutukset tunnetaan yleisellä tasolla varsin hyvin. Murskauksessa on annettu lisäksi kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettu asetus (800/2010), joka normitasoisena määrittää näille toiminnoille ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset. Lupapäätöksen mukaisesti murskaamo saa toimia enintään 195 tuntia vuodessa. Murskaustoimintaa tulee siten alueella olemaan vain lyhyinä jaksoina vuoden aikana.
Lupapäätöstä koskeva hanke ei ole kooltaan merkittävän suuri eikä suunnittelualueella ole YVA-asetuksen 7 §:n kohdan 2c tarkoittamia kohteita. Toiminnan vaikutusalueen väestön määrä ei ole merkittävän suuri. Lupahakemuksia koskevan hankkeen läheisyydessä ei ole myöskään muita hankkeita, joista voisi aiheutua YVA-asetuksen 7 §:n tarkoittamia yhteisvaikutuksia.
Maankaatopaikkatoiminnat aiheuttavat aina toteutuessaan muutoksia suunnittelualueen olemassa oleviin luonnonoloihin. Lupapäätöksen mukaisen hankkeen aiheuttamat vaikutukset eivät ole kuitenkaan YVA-asetuksen 7 §:n kolmannen arviointikriteerien tarkoittamia (merkittävien haitallisten vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; merkittävien haitalliset vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus). Lupapäätöstä koskeva toiminta ei ole kokonsa, sijaintinsa tai yhteisvaikutusten puolesta sellainen YVA–lain tarkoittama merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava, että siihen olisi sovellettava harkinnanvaraista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Maisemasta
Perttulan osayleiskaavassa suunnittelualueen eteläpuolella oleva pelto on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma-4). Kaavaselostuksen mukaan merkinnällä on osoitettu Lopentien itäpuolinen peltoalue Mikkolanmäen pohjoispuolella ja Perttulantien molemmin puolin olevat laajat peltoalueet Uotilan koulutien liittymän itäpuolella. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu maisemasuojeluvarausta ympäristölupahakemusta koskevalle alueella. Ympäristölupahakemusta koskevalla alueella ei ole myöskään maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:n mukaista toimenpiderajoitusta.
Ympäristölupaa koskeva toiminnan jälkeenkin osayleiskaavassa maisemallisesti arvokkaat ma-4 –alueet säilyvät kaavaselostuksessa esitetyllä tavalla laajana peltoalueena. Ympäristölupaa koskeva toiminta ei siten vaikuta avoinna olevaan peltoalueeseen. Osayleiskaavassa ei ole peltoaukean reuna-alueille osoitettu toimenpiderajoitusta. Kaavassa ei ole peltoaukealle avautuvan maiseman osalta annettu erityisiä suojelumääräyksiä.
Lupahakemuksessa esitetyn täyttöalueen korkeus on lupapäätöksen mukaan enintään +75. Täyttöalueen itä-, koillis-, pohjois-, luoteis- ja länsipuolella sijaitsee maastonmuotoja, joiden korkeus on yli +80, joten valmis täyttömäki ei jää maisemakuvassa vallitsevaksi tai poikkeuksellisen korkeaksi. Ympäristölupapäätöksessä on annettu täyttömäen maisemointiin liittyviä määräyksiä. Toiminnan sijoittuminen ympäristöön ja maisemaan täyttää siten jätelain 13 §:n vaatimukset.
Ekologisesta käytävästä
Perttulan osayleiskaavassa on osoitettu ympäristölupa-alueen koillispuolelta tuleva ja Lopentien ylittävä maakunnallisesti tärkeä viheryhteystarve. Viheryhteystarve kulkee peltojen välissä olevalla metsäalueella koillis-lounais-suuntaisena. Metsäalue on kapeimmillaan peltojen välissä noin 300 metriä. Alueella on myös hajarakentamista. Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti tärkeät tien ylittävät ekologiset yhteydet. Kaavamääräyksen mukaan tien molemmin puolin olevia alueita pääkäyttötarkoituksen mukaan suunniteltaessa ja käytettäessä tulee turvata maantien ylittävän ekologisen yhteyden riittävä leveys ja jatkuvuus. Hankealue on kaavassa merkitty kaavamerkinnöillä M-7 ja M-8, joille kaavamääräysten mukaan on sallittua maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä muu mitoituksen mahdollistama rakentaminen. Kaavassa ei ole asetettu MRL 128 §:n mukaisia toimenpiderajoituksia ekologisen käytävän riittävyyden varmistamiseksi.
Lupahakemuksessa esitetty toiminta voi muuttaa eläinten nykyisiä kulkureittejä alueella, mutta se mahdollistaa kuitenkin edelleen osayleiskaavassa esitetyn viheryhteystarpeen säilymisen alueella. Alue on maankaatopaikkatoiminnan aikanakin mahdollisuus ylittää tai kiertää toiminta-alueen etelä- tai pohjoispuolella olevien peltoalueiden kautta. Alue on mahdollista myös kiertää kokonaan Vanhankylän pellon pohjoispuolella olevan yhtenäisen metsäalueen kautta. Lupahakemuksessa esitetty alue maisemoidaan maanläjitystoiminnan jälkeen ja alueen käyttötarkoitus muuttuu osayleiskaavan mukaiseksi maa- ja metsätalousalueeksi. Ympäristöluvassa on annettu täyttöalueen jälkihoitoa koskevia lupamääräyksiä. Maankaatopaikkaa edellytetään täytettävän ja maisemoitavan suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti, jolloin toiminnan vaikutukset eläinten kulkureitteihin saadaan minimoitua mahdollisimman pieneksi.
Pohjavedestä
Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin talousvesikäytössä oleva kaivo (porakaivo) sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajalta. Toiminnanharjoittajalle on määrätty talousvesikaivon vedenlaadun tarkkailuvelvoite. Lupahakemuksessa on esitetty alueelle tehdyn kaivokartoituksen tulokset. Kaivokartoitus on ollut lupaharkinnan kannalta riittävä.
Ympäristölupapäätöstä koskevasta toiminnasta ei suunnittelualueen maaperä huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheudu sellaista ympäristönsuojelulain tarkoittamaa pohjaveden pilaantumisriskiä, jonka perusteella ympäristölupahakemus olisi tullut hylätä.
Edellä mainitun stabiliteettitarkastelun yhteydessä alueelle on asennettu pohjavesiputki (P9). Mittaus- ja asennuskortin mukaan pohjavesiputken kohdalla maaperä on ollut humusta (syvyydellä 0-0,12 metriä), savea (0,12-17,6 m) ja hiekkaa (17,6-18,6 m). Pohjavesiputken siivilä on asennettu tasoon noin 8-9 metriä maanpinnan alapuolelle. Pohjaveden pinnan taso on ollut havaintoputken asentamisen jälkeen noin kuuden metrin syvyydellä maanpinnan tasosta. Myöhemmin pohjaveden pinta on asettunut havaintoputkessa putken yläpään tasolle, jolloin vesi havaintoputkessa on tulkittu paineelliseksi. Paineellisen pohjaveden tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että kyseessä oleva havaintoputki on kokonaisuudessaan savessa. Pohjavesiputken antoisuus on todettu hyvin pieneksi, putken tyhjentämisen jälkeen havaintoputken täyttymistä on jouduttu odottamaan noin viikko. Suunnittelualueella olevan havaintoputken siiviläosaa ei ole asennettu saven alla olevaan vettä johtavaan kerrokseen. Kairaustietojen perusteella on mahdollista, että savikerroksen alla olevassa vettä johtavassa kerroksessa oleva pohjavesi on paineellista. Tätä olettamusta vahvistaa myös valituksessa esitetyt havainnot arteesisesta kaivosta suunnittelualueen eteläpuolella. Alueen kairauksista saatujen maaperätietojen perusteella pohjaveden tihkupinnan esiintymistä suunnittelualueella pidetään epätodennäköisenä.
Maanläjityksen stabiliteettitarkastelusta
FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy on tehnyt lupahakemusta koskevalle alueelle ylijäämämaiden läjityksen stabiliteettitarkastelun (raportti 12.10.2016). Stabiliteettitarkastelua varten alueelle tehtiin neljältä tutkimuslinjalta yhteensä 12 puristinheijarikairausta, joiden diagrammit on esitetty lupahakemuksessa. Kolmesta tutkimuspisteestä otettiin maanäytteitä. Tutkimustulosten mukaan pintamaana alueella on noin 1,5–2 m paksuinen saven kuivakuorikerros. Kuivakuorikerroksen alla on noin 7–13 m paksuinen löyhästä melko tiiviiseen kerrostunut savimaakerros. Savimaakerroksen alla on siltti- ja hiekkamaakerros, jonka tiiviys vaihtelee kairausvastuksen perusteella melko tiiviistä erittäin tiiviiseen. Kairaukset ovat päättyneet noin 12,9–24,2 m syvyyteen tiiviiseen maakerrokseen tai kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Tarkastelun mukaan vaadittu stabiliteetin varmuustaso 1,5 pystytään saavuttamaan. Tulevan läjityspenkereen alueella pohjamaa on heikointa itä- ja eteläosissa, joten luiskaus voidaan tehdä siellä enintään kaltevuudella 1:4,5. Läjityksen muissa osissa luiskakaltevuus on 1:4.
Ympäristölupaharkinnan kannalta stabiliteettiselvitys on ollut riittävä. Toiminnanharjoittaja vastaa pengerrakenteen toteuttamisesta siten, että liukumia tai sortumia ei pääse syntymään. Ympäristöluvan lupamääräyksen 5 mukaan täyttö on toteutettava siten, että torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja liukumat, penkereen puutteellinen vakavuus ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. Täyttökerrosten liukumien ja sortumien estämiseksi vesi-, savi- ja silttipitoisten täyttömaakerrosten väliin on sijoitettava kerroksia karkeammista aineksista. Täyttöalueen luiskakaltevuuden tulee olla enintään lupahakemuksessa esitetyn stabiliteettitarkastelun mukainen.
Vaasan hallinto-oikeus on päätöksessään 31.12.2019 katsonut, että läjitysalueen stabiliteetti on asianmukaisesti selvitetty ja sen perusteella voidaan todeta, että alue tulee ennalta arvioiden kestämään maamassojen painon. Koska kyseessä on puhtaiden maamassojen läjitys, ei massoista voida katsoa aiheutuvan pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Koska saadun selvityksen mukaan hankealueella saattaa esiintyä paineellista pohjavettä, joka voi vaikuttaa läjitysalueen stabiliteettiin heikentävästi hallinto-oikeus on lisännyt lupamääräykseen 5 velvollisuuden esittää suunnitelma läjitysalueen painumien ja sivusiirtymien tarkkailusta sekä tarkkailutulosten ilmoittamisesta.
Maantäytön stabiliteettitarkastelussa tulee ottaa huomioon, että valmiin täyttöalueen luiskakaltevuus on hyvin loiva, vain 1:4-1:4,5. Esimerkiksi maa-ainesten ottoalueille määrätyt yleisimmät maisemointiluiskan kaltevuudet ovat luokkaa 1:3. Vastaavasti vakavuustarkastelussa tulee ottaa huomioon alueelle vuosittain vastaanotettavien maamassojen määrät. Maakaatopaikalle vuosittain vastaanotettavien maamassojen määrä 49 000 tonnia vastaa noin 27 000 m3ktr:a (tiheydellä 1,8 tn/m3ktr). Maakaatopaikka-alueen koko pinta-alalle (10 ha) levitettynä vuosittainen täyttökorkeus on siten alle 0,3 metriä. Puolella tästä pinta-alasta täyttökorkeus olisi alle 0,6 metriä. Kuormituksen hidas lisääminen tiivistää maaperää ja parantaa näin myös sen kantavuutta.
Ympäristöluvan lupamääräyksessä 4 on edellytetty, että ennen täyttötyön aloittamista alueelta tulee poistaa orgaanisesti hajoavat maa-ainekset (kannot, humus, turve yms.). Pintamaiden poisto ei olennaisesti vaikuta alueella olevan savikerroksen paksuuteen eikä saven alla olevan pohjaveden suojakerroksiin. Lähtökohtaisesti pilaantumattomien ylijäämämaiden maankaatopaikkojen ympäristöluvissa ei ole edellytetty jätetäytön alle erityisiä pohjarakenteita tai niihin liittyviä erityisiä selvityksiä kaatopaikan perustamisesta. Maaperätutkimuksissa suunnittelualueen maaperä soveltuu hyvin maankaatopaikkatoimintaan (1,5–2 m paksuinen saven kuivakuorikerros, jonka alla on noin 7–13 m paksuinen löyhästä melko tiiviiseen kerrostunut savimaakerros). Kaatopaikoista annettua valtioneuvoston asetusta (331/2013) ei sovelleta pilaantumattoman maa-ainesjätteen kaatopaikoille.
Edellä esitetyn perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 31.12.2019 (19/0680/3) tehdyt valitukset tulee hylätä.