Perustelut
Lausuntopyyntö
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 24.6.2020 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Mäntsälän kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Gles Kierrätys Oy:n ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee jätteen käsittelyä sekä betoni- ja tiilijätteen hyödyntämistä kierrätysalueen rakentamisessa. Lisäksi haetaan lupaa betoni- ja tiilimurskeen hyödyntämiselle kierrätysalueen rakentamisessa. Toiminnalle haetaan myös aloituslupaa (Dnro ESAVI/1611/2020). Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiselle 26.8.2020 asti.
Lupahakemus
Gles Oy hakee ympäristölupaa Mäntsälään Hyvinkääntien varrelle oikoradan ja Helsinki-Lahti moottoritien läheisyyteen. Kiinteistön 505-407-3-280 omistaa Mäntsälän kunta, joka on vuokrannut kiinteistön Gles Oy:lle 30 vuodeksi. Mäntsälän kunnan asemakaavan mukaan alue on teollisuus- ja varastoaluetta (T-4) ja kuuluu Veturin yritysalueeseen. Alueesta 1 km luoteeseen sijaitsee yksityinen luonnonsuojelualue (YSA202684). Lähin pohjavesialue (Ojala 0150501) sijaitsee 1,7 km päässä kiinteistöltä pohjoiseen. Lähteenojan (0150516) pohjavesialue sijaitsee 2,7 km alueesta itään. Suunnittelualueen hulevedet suotautuvat radan kallioleikkaukseen, josta ne kulkeutuvat edelleen Mäntsälänjokeen. Kiinteistölle liikennöidään Hyvinkääntieltä, jonka kautta päästään Välketielle. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 220 metrin etäisyydellä alueen eteläpuolella, oikoradan itäpuolella. Alueen lähietäisyydellä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja.
Alueen rakentaminen aloitetaan mahdollisesti syksyllä 2020. Alueelta kuoritaan pintamaat, joista rakennetaan meluvallit pohjoiseen, itään ja etelään. Alueelta louhitaan kalliota (n. 10 400 m3), jota hyödynnetään louheena terminaalikentän tasauksessa. Lisäksi käytetään betonimursketta. Betoni tuodaan alueelle valmiiksi murskattuna. Pinta asfaltoidaan. Terminaalikentän rakentamisen arvioidaan kestävän 1-2 vuotta. Vastanotto, käsittely- ja siirtokuormaustoiminta alkaa kenttäalueen rakentamisen jälkeen. Hallissa tai katoksessa käsiteltäviä jakeita otetaan vastaan rakennusten valmistumisen jälkeen.
Vastaanotettavia materiaaleja ovat rakennus- ja purkujäte, risut ja kannot, sähkö- ja elektroniikkaromu (SER), akut, paristot sekä pakkaus- ja energiajäte. Lupaa haetaan vastaanottaa alle 80 800 tonnia jätettä vuodessa. Tästä määrästä yli 20 000 tonnia on muuta kuin betoni-, tiili- ja asfalttijätettä. Vastaanottavien materiaalien määrä ja jakauma muuttuvat materiaalivirtojen mukaan vuosittain. Vastaanotettavasta materiaalista käsitellään arviolta 20 - 30 000 tonnia vuodessa. Loppuosa materiaalista välivarastoidaan, pakataan ja siirtokuormataan. Materiaalia käsitellään leikkaamalla, murskaamalla, hakettamalla tai paalaamalla.
Sekalaisista rakennus- ja purkujätekuormista erotetaan vaarallisia aineita sisältävät materiaalit, jotka varastoidaan asianmukaisesti. Erotellut jakeet käsitellään siten, että ne kelpaavat joko jatkojalostukseen tai suoraan hyötykäyttöön. Rakennus- ja purkujäte käsitellään ja välivarastoidaan kentällä, katoksessa tai hallissa. Betonijätettä voidaan murskata tai pulveroida tarvittaessa käsittelykatoksessa. Rauta- ja metallijätteille tehtävät toimenpiteet alueella ovat lähinnä lajittelua ja leikkaamista.
Ehdotus
Esittelijä
-
Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Gles Kierrätys Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavan lausunnon.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Maavallit
Alueelta kuorituista pintamaista tehdään meluvallit kiinteistön laitaan pohjoiseen, itään ja etelään. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan esitetty syytä vallien rakentamiselle. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on huolissaan vallitsevasta käytännöstä loppusijoittaa pintamaat maisemavalleiksi tontin laidoille joskus hyvinkin ylimalkaisin perusteluin. Sekalaisesta pintamaasta on vaikeaa ja hinnakasta päästä eroon, mutta se ei ole riittävä perustelu maa-aineksen läjittämiselle maisemavalleiksi. Perustelujen lisäksi tarkemmat tiedot valleihin käytettävien maa-ainesten määristä ja vallien koosta puuttuvat hakemuksesta. Lisäksi mahdolliset vaikutukset pintavesiin tulisi selvittää.
Kenttärakenteet
Lupahakemuksen mukaan kierrätysalueen kenttärakenteissa käytetään betoni- ja tiilijätettä. Hakemuksessa ei kuitenkaan mainita missään tiilimurskeen määriä, palakokoa eikä sijaintia kenttärakenteissa. Epäselväksi jää, käytetäänkö kenttärakenteissa tiilijätettä ja missä määrin.
Kentän rakentamiseen käytetään arviolta 12 000 t jätettä. Asemapiirroksen mukaan betonimurskeen paksuus kenttäkerroksessa on enimmillään 3 m (poikkileikkaus A-A ja B-B). Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017) suurimmaksi sallituksi betonimurskekerroksen paksuudeksi on kenttärakenteiden osalta asetettu 1,5 m. Lupahakemuksessa esitetty murskekerroksen paksuus tulisi siis enimmillään olemaan puolet ns. MARA-asetuksessa sallittua paksuutta suurempi. Ympäristöluvassa on mahdollista poiketa asetuksesta, mutta Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että varovaisuusperiaate huomioiden tulee betonijätettä sijoittaa maaperään vain sellaisia määriä, joiden haittavaikutuksista on olemassa tieteellistä varmuutta. Lisäksi betonijätettä tulee sijoittaa vain se määrä, mikä on teknisesti perusteltua. Mikäli ympäristölupalaitoksen toiminta jossain vaiheessa loppuu eikä sijoitettuja betonijätteitä oteta pois maaperästä, tulee olla varmuus siitä, että riskit kaikissa olosuhteissa voidaan välttää. Kiinteistölle mahdollisesti rakennettavien rakennusten alle tai putkikaivantoihin ei saa jättää jätemateriaaleja.
Vaaralliset jätteet
Lupaa haetaan muun kuin vaarallisen jätteen käsittelylle (YSL 527/2014 liite 1 taulukon 2 kohta 13 f). Vastaanotettavien jätteiden joukossa on kuitenkin myös vaarallisia jätteitä. Vaarallisten jätteiden määrät, käsittely ja varastointi tulisi tarkentaa lupahakemuksessa.
Louhinta
Alueella suoritetaan louhintaa terminaalikentän rakentamisessa. Jos rakentamiseen liittyviä louhintatöitä ei oteta mukaan haettavana olevaan ympäristölupaan, tulee louhintatyöt käsitellä meluilmoitusmenettelyllä, jolloin päätöksentekijänä toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta muistuttaa, että toiminnanharjoittajan on tehtävä meluilmoitus louhinnoista Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään 30 vuorokautta ennen louhintojen alkamista.
Päästöjen hallinta
Asemapiirroksesta puuttuu merkinnät eri toimintojen sijoittumisesta alueella (vaarallisten jätteiden vastaanotto ja varastointi, tankkaus, murskaus, haketus jne.). Vesienhallinnan, pölyntorjunnan ja kenttärakenteiden riittävyyden arvioimiseksi on tärkeää tietää, missä eri toiminnot sijaitsevat (sisällä, ulkona, asfaltoidulla alueella vai päällystämättömällä alueella). Hakemuksesta ei myöskään selviä, pestäänkö tai huolletaanko alueella koneita. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan mielestä hakemusta tulisi täydentää tarkemmilla suunnitelmilla, jotta lupaviranomainen pystyy arvioimaan haittavaikutukset ja antamaan tarvittavat määräykset.
Melu
Toiminnasta on tehty melumallinnus tilanteesta, jossa suojavallit, käsittelyhallit ja terminaalikenttä ovat valmiit ja laitos toimii normaalisti. Koska käsittelykentän rakentaminen kestää mahdollisesti kaksi vuotta, tulee selvitykseen lisätä rakentamisen aikainen melumallinnus, jossa tonttia louhitaan ja suojavalleja rakennetaan. Lisäksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että meluselvitystä tulee täydentää toiminnan yhteismelupäästöjen arvoimiseksi (ml liikennemelu). Häiriintyviin kohteisiin kohdistuu melua erityisesti oikoradasta ja tieliikenteestä.
Meluselvityksestä ei käy selväksi, missä kohtaa tonttia eri toiminnot sijaitsevat, kuten ei myöskään, onko meluselvityksessä osa toiminnoista sijoitettu sisätiloihin.
Kierrätysalueen toiminta-ajat ovat klo 7 - 22 maanantaista lauantaihin, pois lukien arkipyhät. Voimakasta melua aiheuttavat toiminnot pyritään suorittamaan klo 7 - 20. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta toteaa, että laitoksen meluisimpia toimintoja (ulkona tapahtuva murskaus, haketus, metallin käsittely) tulisi välttää aikana, jolloin muu taustamelu on hiljaisempaa ja iskumaiset laitosäänet saattavat korostua. Nämä toiminnot on syytä keskittää klo 8 – 18 välille. Melua ja pölyä aiheuttava toiminta tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan hallissa.
Tarkkailu
Pohjavesiä ei ole esitetty tarkkailtavan. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta toteaa, että pohjavedestä on tarkkailtava vähintäänkin pinnan korkeutta, koska maahan sijoitettava betonimurske ei saa olla kosketuksissa pohjaveden kanssa. Pintavesien tarkkailua on hakemuksessa esitetty tehtävän ainoastaan yhdestä paikasta, laskeutusaltaan purkuputken päästä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että pintavesien tarkkailua tulee tehdä useammasta tarkkailupaikasta, koska kyseessä on laajamittainen toiminta ja pinta-alaltaan suuri käsittelykenttä.
Pintavesien tarkkailusta on esitetty, että suunnittelualueen koillispuolelta otetaan luontaisten pitoisuuksien selvittämiseksi näyte ennen rakennustöiden aloittamista. Kentän rakentamisaikana pintavesinäytteet näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa ja kentän valmistumisen jälkeen kerran vuodessa. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että kahdesti vuodessa tapahtuvaa pintavesien tarkkailua tulee jatkaa myös kentän valmistumisen jälkeen.
Alueella lajiteltava puu- ja energiajäte voivat aiheuttaa paloriskin. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että palokuorman tarkkailuun kiinnitetään huomiota. Tulipalotilanteessa sammutusvedet tulee pystyä johtamaan hallitusti kiinteistöltä.
Lupalaitoksella käsitellään mm. betonimurskeita, joita on mahdollista hyödyntää eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (843/2017) mainituissa kohteissa. Eräiden jätteiden hyötykäyttö maanrakentamisessa edellyttää toimivaa laadunhallintajärjestelmää. Ympäristöluvassa on syytä selvittää, että hyötykäyttöön päätyvien jätejakeiden laadun tarkkailu täyttää yllä mainitun asetuksen vaatimukset.
Kiinteistönhaltijan tulee huolehtia omalta osaltaan haittaeläinten torjunnasta, jossa pääpaino on ennalta ehkäisevissä toimenpiteissä. Esimerkiksi rottien torjunnassa tärkeintä on ravinnonsaannin poistaminen. Ravinnonsaantiin voidaan vaikuttaa mm. hyvin hoidetulla jätehuollolla. Mikäli alueella havaitaan rottia, tulee toimijan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin niiden hävittämiseksi.