Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta, kokous 18.8.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 79 Peab Industri Oy, ympäristölupahakemus, maa-aineslupahakemus ja toiminnan aloituslupahakemus, Vantaa, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

TUUDno-2020-1586

Valmistelija

  • Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
  • Saku Nurminen, ympäristötarkastaja, saku.nurminen@tuusula.fi
  • Petra Kivistö, terveystarkastaja, petra.kivisto@tuusula.fi

Perustelut

Lausuntopyyntö

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 17.6.2020 päivätyllä kirjeellään pyytänyt Tuusulan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Peab Industri oy:n ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisesta hakemuksesta (yhteislupahakemus), joka koskee kallion louhintaa ja murskausta sekä jäteasfaltin vastaanottoa ja käsittelyä. Toiminnalle haetaan myös aloituslupaa (Dnro ESAVI/10878/2020). Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt lisäaikaa lausunnon jättämiselle 24.8.2020 asti. 

 Lupahakemus

Peab Industri oy hakee 15 vuodeksi ympäristö- ja maa-aineslupaa kiinteistölle Nimetön 92-34-23-1 osoitteessa Hanskalliontie Vantaa. Haettavat toiminnot ovat maa-aineksen otto, louheen ja asfalttijätteen vastaanotto ja murskaus. Aloituslupaa haetaan louhinnalle ja murskaukselle.

Suunnitelma-alueen pinta-ala on noin 10 hehtaaria, josta ottamisaluetta 6,75 hehtaaria. Kokonaisottomäärä on 700 000 m3ktr, joka vastaa noin 1 890 000 tonnia. Maa-aineksia arvioidaan otettavan vuosittain keskimäärin 400 000 tn ja enintään 800 000 tn. Alueella otetaan vastaan louhetta keskimäärin 350 000 tn/v ja enintään 700 000 tn/v. Asfalttijätettä otetaan vastaan 60 000 tn/v. Alueella murskataan kiviainesta keskimäärin 750 000 tn/v ja maksimissaan 1,5 milj.tn/v. Alue tasataan asemakaavan mukaiseen tasoon +54…+59.

Asemakaavassa alueelle on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET). Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi, josta Uudenmaan ELY-keskus on antanut perustellun päätelmän 22.3.2019. Vireillä olevan lupahakemuksen mukainen toiminta vastaa parhaiten YVA-selostuksessa esitettyä vaihtoehtoa VE 1B, pois lukien betonijätteen vastaanotto ja käsittely.

Lupahakemuksen mukaan toiminta-ajat ovat arkisin (ma-pe) seuraavat: murskaus klo 7-22, poraus ja rikotus klo 7-22, räjäytykset klo 8-18 sekä kuormaus ja kuljetus klo 6-22.  Jos porausta tai rikotusta joudutaan tekemään alle 500 m päässä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta, porausajat ovat kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun asetuksen (800/2010, MURAUS) mukaisesti klo 7-21 ja rikotus klo 8-18. Alueelle liikennöidään Hanskalliontieltä Katariinantielle. Keskimääräiset liikennemäärät ovat 176 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Suunnittelualueelle on sijoitettu betonimursketta varastokentän rakentamiseksi eräiden jätteiden hyödyntämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (84372017) tarkoittamalla ilmoitusmenettelyllä (MARA). Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on lisäksi rekisteröinyt alueelle asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (846/2012) mukaisen asfalttiaseman.

Ehdotus

Esittelijä

  • Risto Mansikkamäki, ympäristökeskuksen johtaja, risto.mansikkamaki@tuusula.fi

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Peab Industri Oy:n ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavan lausunnon.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto

Suunnittelualue rajautuu koillisessa kiinni Tuusulan kunnan rajaan. Tuusulan kunnan puolella olevan kiinteistön 858-411-1-38 omistaa yksityishenkilö. Maankäyttö Tuusulan kunnan puolella on osoitettu Ruotsinkylä-Myllykylä II osayleiskaavassa maa-ainesten ottoalueeksi (EO).

Suunnittelualueen pohjoispuolen kiinteistöillä 92-418-7-191, 858-411-1-110 ja 858-411-1-114 on Etelä-Suomen aluehallintoviraston Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle 29.4.2016 myöntämä jätteen laitos- tai ammattimaisen käsittelyn ympäristölupa (jätteen hyödyntäminen maarakentamisessa sekä voimalaitosten ja jätteenpolton kuonan varastointi- ja käsittely), jonka rauettaminen on vireillä. Suunnittelualueen itäpuolen kiinteistölle Västerskog 858-411-2-196 Tuusulan kunta on tehnyt kiviainesten oton ja ylijäämämaiden vastaanottotoimintojen ympäristövaikutusten arvioinnin, josta yhteysviranomainen on antanut lausunnon 10.6.2013 (UUDELY/38/07.04/2011).

Suunnittelualueelta pohjoiseen, Tuusulan Senkkerin kiviainesalueella sijaitsevat Seepsula oy:n kivenjalostustoimintojen lisäksi Asfalttikallio oy:n asfalttiasema ja St1 oy:n polttonesteiden jakelupiste (rekisteröidyt toiminnat). Senkkerin alueen toiminnoista erityisesti kivenjalostus ja asfalttiasema ovat sellaisia, joista valitetaan Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen myös Vantaan kaupungin puolelta. Haittailmoitusten perusteella yleisimmin koettu haitta on louhintaräjäytysten ilmanpaineisku.

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnassa on vireillä Seepsula oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemus (yhteislupahakemus) kiinteistölle 858-411-3-140, 858-411-1-174, 858-411-1-179 ja 858-411-1-145. Lupahakemus koskee kokonaismäärältään 29 200 000 m3ktr kiviainesottoa nykyiseltä ottotasolta +42 tasolle +18. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Geologian tutkimuskeskukselta ympäristönsuojelulain 25 §:n tarkoittamana asiantuntijalaitoksena lausuntoa vireillä olevan hankkeen mahdollisista vaikutuksista noin 1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevaan Päijänne-tunneliin.

Suunnittelualueen koillispuolelle ns. Focus-alueelle Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on myöntänyt kalliokiviaineksen ottoluvat kiinteistöille 858-411-2-329 (Morenia oy, ei lainvoimainen), 858-411-31-8 ja 858-411-18-50 (MH-Kivi oy, ei lainvoimainen) sekä 858-411-18-43 ja 858-411-30-0 (Peab Industri oy).

Lupahakemuksen mukaan suunnittelualueelle haetaan ympäristölupaa yhteensä 60 000 asfalttijätetonnin vuosittaiseen vastaanottoon ja murskaukseen. Hakemusasiakirjojen mukaan suunnittelualueella on ympäristönsuojelulain 116 §:n mukainen rekisteröinti asfalttiasematoimintaa varten. Asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (846/2012) mukaan rekisteröitävällä asfalttiasemalla voidaan vastaanottaa ja murskata asfalttijätettä enintään 200 000 tonnia vuodessa. Asfalttiaseman rekisteröintitiedot puuttuvat hakemuksesta, jolloin aineistosta ei käy ilmi, onko hakija asfalttijätteen käsittelyn osalta lainkaan hakemansa ympäristöluvan tarpeessa.

Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee runsaasti toimintaa, joista aiheutuu mm. melu- ja ilmapäästöjä. Päästöjä aiheuttavat kiviaineksen jalostamisen lisäksi useat pääosin Vantaan kaupungin puolella sijaitsevat jätteen laitos- tai ammattimaiset toimijat. Aluetta rasittaa myös Helsinki-Vantaan lentoaseman lentomelu. Uudenmaan ympäristökeskus on perustellussa päätelmässä Kiilan kiertotalouskeskushankkeesta 22.3.2019 (UUDELY/2505/2016) mm. todennut, että toiminnan aiheuttaman melun seurannan kannalta alue on haastava, koska alueella on runsaasti muita melua aiheuttavia toimintoja. Tästä syystä meluseurantaa alueella tulisi tehdä yhteismeluselvityksin, niin mittauksin kuin laskennallisesti. Meluseurannan toteuttaminen ja raportointi tulee suunnitella hyvin, jotta siitä on mahdollisimman paljon hyötyä toiminnan suunnitteluun käytännössä.

Peab Industri oy:n lupahakemuksen liitteenä olevassa melumallinnuksessa (Ramboll 10.3.2020) on otettu huomioon vireillä olevassa lupahakemuksessa esitetyt toiminnat (louhinta ja murskaus), kiinteistölle rekisteröity asfalttiasema sekä näiden toimintojen aiheuttamat liikennemelut Hanskalliontiellä ja Katriinantiellä. Mallinnuksissa ei ole esitetty lupahakemuksessa esitetyn toiminnan yhteismelua muiden Vantaan Kiilan ja Tuusulan Senkkerin alueen ympäristöluvanvaraisten toimintojen kanssa. Esimerkiksi noin 200 metrin etäisyydellä toimivan Kuusakoski oy:n aiheuttama melu puuttuu mallinnuksesta kokonaan. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemusta tulee täydentää toiminnan yhteismelupäästöjen arvoimiseksi. Lupahakemusta tulee lisäksi täydentää YVA-yhteysviranomaisen perustellulla päätelmällä.

Vaikka lupahakemuksessa esitetty kivienlouhinta ja murskaaminen voidaan järjestää siten, että toiminta täyttää MURAUS-asetuksen 500 metrin suojaetäisyyden, tulee yhteislupapäätöksessä antaa toiminnalle MURAUS -asetuksen (800/2010) 8 § 1 momentin mukaiset työvaiheiden aikarajat.

Pölypäästöjä ehkäistään mm. kastelemalla. Vettä tulee olla saatavana myös esirakentamisvaiheessa. Ellei vettä ole esim. talvella pakkasten vuoksi mahdollista käyttää, tulee pölynsidonta toteuttaa muilla keinoin kuten koteloinneilla, pudotuskorkeuksien pienentämisellä sekä toimintojen sijoittelulla. Pölyntorjuntatoimenpiteiden tulee olla kaikissa olosuhteissa riittäviä varmistamaan, etteivät ilmanlaadulle asetetut raja-arvot ylity lähimmillä asuin- ja lomarakennuksilla.

Ympäristölupahakemuksesta (ja YVA-selvityksestä) puuttuu päivitetty asemapiirrosta laitosalueesta. Lupahakemuksesta puuttuu tarkemmat suunnitelmat huolto- ja asfalttijätteen varastoalueen rakenteista. Lisäksi hakemuksesta jää epäselväksi, onko alueella tarkoitus huoltaa ja pestä koneita sekä varastoida kemikaaleja.

Hakemuksen mukaan Kiilan alueen hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia kalastoon tai vuollejokisimpukkaan, jos liiallisen kiintoaineen ja epäpuhtauksia pääsy vesistöön estetään. Suunnittelualueen pintavesien johtaminen ja käsittely on esitetty lupahakemuksessa hyvin yleispiirteisesti, ja tiedot perustuvat pääosin hankkeen YVA-selostuksessa esitettyyn. Vesienkäsittelyn ja hulevesien hallinnan suunnitelmassa on esitetty mm. jätevesien johtamista öljynerotuksen jälkeen selkeytykseen tai biosuodatusta. Ympäristö- ja maa-aineslupahakemuksissa vesien johtamis- ja käsittelyjärjestelmät tulisi esittää yksityiskohtaisemmin, jolloin lupavalmistelijalla olisi tiedossa mm. valittu jätevesien käsittelyjärjestelmä ja sen sijainti kiinteistöllä (tilatarpeineen) sekä oikeus jäteveden johtamiseen toisen alueelle.

Toiminnan läheisyydessä sijaitsevat asuinkiinteistöt ovat osin omien talousvesikaivojen varassa, mitä YVA-selostuksen mukaan on selvitetty vain osin.  Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnan lähialueella olevista kaivoista tulee tehdä kattava kaivokartoitus. Kaivojen kunto ja vedenlaatu tulee selvittää ennen toiminnan aloittamista ja niitä tulee tarkkailla toiminnan aikana sekä tarvittaessa vielä toiminnan lopettamisen jälkeen. Koska samalla vaikutusalueella on useita toiminnanharjoittajia, tulee kaivotarkkailu hoitaa yhteistarkkailuna muiden toimijoiden kanssa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Etelä-Suomen aluehallintovirasto