Perustelut
Taustaa
Uudenmaan lääninhallitus teki 20.3.1992 päätöksen (Dno 05199 3681 90 127, No YMT 285) kiinteistön Niittymäki 543-412-1-1095 jätehuoltosuunnitelman hyväksymisestä. Päätös koski Oy Partek Ab Nurmijärven Karhunkorven tuotantolaitoksella muodostuneiden rikkoutuneiden tai muuten käyttökelvottomien rakennuselementtien (n. 3800 m³/a) sijoittamista kiinteistöllä Niittymäki 543-412-1-1095 sijaitsevaan sorakuoppaan maanomistajan kanssa tehdyllä sopimuksella. Elementtien tuonti lopetettiin 1990-luvulla. Alueelle tuodun betonijätteen määrästä ei ole tietoa. Alueen maisemointityöt ovat jääneet kesken.
Asian vireilletulo
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus kehotti 4.4.2017 tehdyn tarkastuksen perusteella Parma Oy:tä selvittämään betonijätteiden vaikutuksia alueen pohjaveteen. Ympäristökeskus katsoi myös, että betonijätteet aiheuttavat tällä hetkellä jätelain (646/2011) 72 §:n mukaista maiseman rumentumista.
Kiinteistötiedot
Kiinteistö Niittymäki 543-412-1-1095 sijaitsee haja-asutusalueella Nurmijärven kunnan Raalan kylässä. Alueella ei ole lainvoimaista osayleiskaavaa. Koko kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta (M2). Kiinteistö Niittymäki 543-412-1-1095 sijaitsee Salmelan (0154356) 1. luokan tärkeällä pohjavesialueella. Suunnittelualueella on ollut soranottoa ennen betonijätteiden sijoittamista.
Golder Associates Oy:n nykytilanneselvitys, sekä soramontun täytön ja maisemoinnin yleissuunnitelma
Golder Associates Oy laati Parma Oy:n toimeksiannosta kiinteistön Niittymäki 543-412-1-1095 soramontun täytöstä ja maisemoinnista 14.8.2018 päivätyn yleissuunnitelman. Golder Associates Oy laati uuden 5.7.2019 päivitetyn yleissuunnitelman (18899948_A1), jossa oli otettu huomioon kiinteistön omistajien, Parma Oy:n ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen mielipiteet aikaisemmasta suunnitelmasta. Aikaisempaa suunnitelmaa päivitettiin muun muassa peittopaksuutta kasvattamalla. Päivitetyn yleissuunnitelman yhteydessä ympäristökeskukseen toimitettiin myös kiinteistön 543-412-1-1095 omistajien kirjalliset hyväksymiset suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta.
Yleissuunnitelmassa esitetään selvitys alueen nykytilanteesta, sekä toimenpiteet Oy Partek Ab:n toimesta alueelle sijoitettujen betonielementtien maisemoinniksi ja alueen pohjaveden seuraamiseksi. Suunnitelman tarkoituksena oli suunnitella betonijätteiden maisemointi turvallisesti niin, etteivät ne aiheuta alueella maiseman rumentumista.
Nykytilanne
Suunnitelman mukaan entisen sorakuopan alueella Penttiläntien eteläpuolella olevassa rinteessä on nähtävillä betoneita noin 1500 m2 alueella. Maastomuodon, karttatarkastelun ja maastossa tehtyjen havaintojen perusteella betonielementtejä arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 2500 m2 alueella. Osa betoneista on peitetty maa-aineksilla. Peitetyn alueen pinta-alaksi arvioidaan noin 1000 m2. Alueella tehtyjen havaintojen mukaan betoneiden seassa on onkaloita ja betonit on läjitetty rinteeseen satunnaisesti. Osa betoneista on alueella pitkinä elementteinä. Betoneiden arvioidaan olevan tällä hetkellä suhteellisen stabiilissa tilassa.
Pohjaveden laadun ja korkeuden selvittäminen
Golder Associates Oy:n selvityksen mukaan sorakuopan pohjalla olevan lammikon vedenpinta oli tasolla +83,8 m ja lammikon vieressä sijaitsevissa pohjaveden havaintoputkissa vedenpinta oli tasolla +83,7 ja 83,5 m. Selvityksen mukaan alueen pohjaveden virtauksen arvioidaan olevan alueelta lounaaseen noin 500 m päässä sijaitsevaa ojaa kohden tai länsiluoteeseen/länteen, alueesta noin 1 km päässä sijaitsevaa Nummelan ojaa kohti.
Soranottoalueen pohjalla olevan lammen vedestä otettiin näyte 7.6.2018. Vesinäytteestä tutkittiin öljyhiilivedyt, raskasmetallit (kokonaispitoisuudet), raskasmetallit (liuenneet pitoisuudet) ja pH. Näytteenoton yhteydessä lammen vedestä mitattiin lämpötila, sähkönjohtavuus, liuennut happi, happikylläisyys, pH ja redox Sondi-mittarilla. Lisäksi näytteenoton yhteydessä havainnoitiin veden väri, sameus ja haju. Otetun vesinäytteen tuloksia verrattiin pohjaveden laadun vertailuarvoon (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014), jota voidaan käyttää tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla laadun vertailuarvona. Lisäksi tuloksia verrattiin pohjaveden ympäristölaatunormiin (Vna 341/2009). Ympäristölaatunormia ei käytetä pohjaveden pilaantuneisuuden arvioinnissa, vaan pohjavesialueen veden laadun vertailussa. Näytteen pH oli 7,28. Näytteessä ei todettu pohjaveden laadun vertailuarvojen eikä ympäristölaatunormien arvojen ylityksiä.
Suunnitelma täytössä käytettävistä materiaaleista ja työn etenemisestä
Täyttö- ja maisemointityö koostuu valmistelevista toimenpiteistä, täyttötyön kolmesta eri osa-alueesta (vaiheet I, II ja III), maisemointityövaiheista IV ja V sekä kylvö- ja istutustöistä. Toimenpidealueen pinta-ala on noin 5300 m2.
Ensin täytetään soranottoalueen pohjan alueella oleva lampi ja nostetaan suunnittelualueen pinta samalle tasolle entisen soranottoalueen muun pohjan tason kanssa. Täyttötyö tehdään entisen soranottoalueen pohjalta käsin. Täytön arvioitu keskipaksuus on noin 0,6 metriä.
Suunnittelualueen luiska loivennetaan siten, että täyttötyön jälkeen rinne on vähintään kaltevuudessa 1:2 betonialueen kohdalla. Kaltevuuden saavuttamiseksi betonikappaleita poistetaan/leikataan toimenpidealueelta. Soranottoalueen muut luiskat säilyvät ennallaan niiltä osin, kun ne eivät jää täyttöjen alle. Soranottoalueen luiskat ovat jyrkimmillään kaltevuudessa 1:1. Täytön pinta kallistetaan keskeltä ulospäin siten, ettei uuden täytön alueelle ja reunoille muodostu lammikkoa. Täyttö muotoillaan siten, että betonit tulevat peitetyksi noin 1,5 metrin maakerroksella kasvukerros huomioiden. Suunnitelman mukaiset täyttötyöt eivät koske aluetta, jossa betonit on peitetty jo aiemmin. Betoneiden väleissä olevat kolot pyritään täyttämään täytön yhteydessä mahdollisuuksien mukaan. Täyttöä tiivistetään mahdollisuuksien mukaan työn edetessä. Poistettavat betonit toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
Alueen pohjan täyttö ja betoneiden peitto- ja maisemointi pyritään tekemään maisemaan sopiviksi ja työssä vältetään epäluonnollisten, tasaisten seinämien/ pohjien rakentamista. Tällä pyritään siihen, että täytetty alue olisi peittämisen ja maisemoinnin jälkeen luonnollisen näköinen ja sisältäisi luontaista vaihtelua maanpinnan muodoissa ja tasoissa. Tarkat täyttökerrosten paksuudet ja muodot tarkentuvat alueella täyttö- ja maisemointityön edetessä.
Täyttömateriaalin sekä alueen työmaatoimintojen järjestämiseen kuuluvan materiaalin määrä voi poiketa suunnitelmassa arvioidusta merkittävästi. Vaadittavan materiaalin määrään vaikuttavat mm. betoneiden väleissä olevat kolot ja niiden täyttyminen täyttötyön edetessä sekä betonitäytön pinnan epätasaisuuksien peittämisestä aiheutuva lisämassan tarve. Suunnitelman mukaiset täyttömäärien laskelmat ovat alustavia.
Suunnitelman mukaan täyttötyössä käytettävien materiaalien tulee olla pilaantumattomia. Materiaalien pilaantumattomuus selvitetään tarvittaessa näyttein ennen materiaalin toimittamista suunnittelualueelle. Täyttömaana ei käytetä savea, hiesua tai savi- ja hiesupitoisia materiaaleja eikä eloperäisiä maalajeja lukuun ottamatta kasvukerrosta. Maisemointityössä (vaiheet IV ja V) täytön tavoiteltu paksuus on 0,3 metriä ja täyttötyössä käytetään esim. multaa tai muuta vastaavaa kasvukerrokseen soveltuvaa maa-ainesta. Orgaanisen maa-aineksen tarkoitus on nopeuttaa kasvillisuuden kehittymistä alueelle.
Täytön ja maisemoinnin jälkeen alueelle palautetaan kasvillisuus. Alue metsitetään joko istuttamalla tai kylvämällä niiltä osin, kuin sen ei katsota metsittyvän luontaisesti riittävällä nopeudella. Metsittämisessä tullaan käyttämään pääasiassa männyntaimia (istutustiheys n. 3000-3500 kpl/ha) sekä osin nopeasti humusta muodostavia lehtipuita, joiden osuus taimien kokonaismäärästä on korkeintaan 20 %.
Pohjaveden tarkkailusuunnitelma
Alueelle on suunniteltu asennettavaksi kolme pohjaveden havaintoputkea. Ennestään alueella on kaksi vanhaa pohjaveden havaintoputkea, joista ei voi ottaa vedenlaatunäytteitä. Asennettavien pohjavesiputkien alustavat sijainnit on esitetty suunnitelman liitepiirustuksessa. Havaintoputkien paikat on määritelty pohjaveden arvioitujen virtaussuuntien ja geologian avulla siten, että betoneiden vaikutukset alueen pohjaveteen voidaan selvittää riittävällä tarkkuudella. Entisen soranottoalueen pohjalle asennettavien pohjavesiputkien asentaminen tehdään täyttövaiheen I jälkeen ja muille alueille tulevien pohjavesiputkien asentaminen voidaan tehdä jo ennen alueen täyttötyön aloittamista. Kaksi uutta pohjaveden havaintoputkea sijoitettaisiin hiekkakuopan pohjalle ja yksi pohjaveden havaintoputki sijoitettaisiin Penttiläntien pohjoispuolelle.
Ensimmäinen näytteenotto tehdään viikon päästä asennuksesta ennen täyttövaiheen II aloitusta. Toinen näytteenotto tehdään 6-12 kuukauden päästä ja kolmas näytteenotto 24 kuukauden kuluessa suunnitelmassa kuvattujen töiden valmistumisesta. Pohjavesiputkista mitataan näytteenoton yhteydessä kenttämittauksin vähintään pH ja sähkönjohtokyky. Otettavista vesinäytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt (C5-C40 + BTEX -yhdisteet), metallit liukoiset pitoisuudet ja kokonaispitoisuudet (Sb, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Se, Zn, V, Hg), pH, sulfaatti, kalsium ja DOC (liuenneet orgaaniset yhdisteet).
Kolmen näytteenoton jälkeen laaditaan raportti, jossa esitetään vesinäytteiden tulokset sekä alueen pohjaveden mahdollisen jatkotarkkailun tarve. Tarvittaessa laaditaan suunnitelma pohjaveden seurantaa varten. Suunnitelma hyväksytetään viranomaisella.
Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto Golder Assoaciates Oy:n 14.8.2018 täytön ja maisemoinnin yleissuunnitelman mukaisesta vesilain mukaisen luvan tarpeesta
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus pyysi 21.1.2019 Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa maisemoinnin vesilain mukaisesta luvantarpeesta. Uudenmaan ELY-keskus antoi asiassa 13.3.2019 päivätyn lausunnon. Lausunnon mukaan pohjavesialueella sijaitsevan soranottoalueen täyttö ja maisemointi vaativat vesilain mukaisen luvan, jos siitä aiheutuu vesilain 3 luvun 2 §:ssä lueteltuja haitallisia seurauksia. Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue katsoi lausunnossaan, että hanke ei esitetyssä laajuudessa aiheuta tällaisia seurauksia eikä se siten ole vesilain tarkoittama luvanvarainen vesitaloushanke.
Kuuleminen ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaisten maisemointimääräysten antamisesta
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus varasi ympäristönsuojelulain (527/2014) § 185 mukaisesti Parma Oy:lle, kiinteistön Niittymäki 543-412-1-1095 omistajille, naapurikiinteistöjen omistajille ja Uudenmaan ELY-keskukselle tilaisuuden antaa muistutus tai mielipide täytön ja maisemoinnin yleissuunnitelmasta, sekä Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle esitettävistä maisemointitöitä koskevista määräyksistä.
Parma Oy antoi asiassa 6.7.2020 päivätyn muistutuksen koskien pohjaveden tarkkailua. Muistutuksen mukaan alueella olevat vanhat pohjaveden tarkkailuputket ovat huonokuntoisia ja ne jäävät täyttö- ja maisemointityössä täyttökerroksen alle, jonka johdosta pohjaveden tarkkailua vanhoista tarkkailuputkista ei ole syytä kirjata tarkkailumääräyksiin. Asiassa ei annettu muita muistutuksia tai mielipiteitä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Katariina Serenius, ympäristövalvontapäällikkö, katariina.serenius@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Parma Oy:lle kiinteistön Niittymäki 543-412-1-1095 vanhan soramontun täyttämistä ja maisemointia sekä tarkkailua koskien seuraavat ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaiset määräykset.
1. Kiinteistöllä 543-412-1-1095 sijaitsevan vanhan betonijätettä sisältävän soramontun maisemointityöt tulee tehdä Golder Associates Oy:n 5.7.2019 päivätyn täytön ja maisemoinnin yleissuunnitelman (1899948_A1) mukaisesti.
2. Alueen maisemointiin saa ottaa vastaan puhtaita maa-aineksia suunnitelman mukaisesti. Täyttömaana ei saa käyttää savea, hiesua tai savi- ja hiesupitoisia materiaaleja eikä eloperäisiä maalajeja lukuun ottamatta kasvukerrosta. Alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, ei saa ottaa vastaan maa-aineksia. Mikäli tällaisia maa-aineksia aiotaan ottaa vastaan, on niistä oltava edeltäkäsin luotettavat analyysitulokset ja asiantuntijalausunto maa-aineksen haitattomuudesta.
Alueen täyttö on toteutettava suunnitelmassa esitetyllä tavalla siten, että haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat, penkereen puutteellinen vakavuus ja veden lammikoituminen alueelle estetään ennakolta.
Maisemointitöitä ja maisemointiin liittyvien maa-ainesten ajoa saa alueella harjoittaa arkipäivisin maanantaista perjantaihin pois lukien juhlapyhät kello 7.00-19.00 välisenä aikana. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen alueelle on estettävä lukittavalla portilla, betoniporsailla tai muilla rakenteellisilla keinoilla.
3. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden tai pintaveden pilaantumisen vaaraa.
4. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tiedoksi ennen toiminnan aloittamista valvontaviranomaiselle. Mikäli vastuuhenkilön nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta ilmoitettava viipymättä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen.
5. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajalla on oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Poikkeuksellisista tilanteista on tehtävä ilmoitus Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava saatavilla riittävä määrä imeytysmateriaalia sekä alkusammutuskalusto. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja työkoneiden huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.
6. Maisemointitöiden lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, vähintään kaksi kuukautta ennen lopettamisajankohtaa kirjallisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle.
7. Parma Oy:n tulee tarkkailla jätetäytön sekä täyttö- ja maisemointitöiden vaikutuksia pohjaveden laatuun suunnitelmassa esitetyn mukaisesti kolmesta pohjaveden havaintoputkesta. Ensimmäiset vesinäytteet tulee ottaa suunnitelman mukaisesti pohjaveden havaintoputkien asentamisen jälkeen. Tämän jälkeen pohjaveden laatua tulee tarkkailla täyttö- ja maisemointityön aikana vuosittain otettavilla vesinäytteillä. Vuosittaista näytteenottoa tulee tehdä myös kahden vuoden ajan maisemointitöiden valmistumisen jälkeen. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee mitata kolmesta pohjaveden havaintoputkesta kaksi kertaa vuodessa täyttö- ja maisemointityön aikana ja maisemointitöiden valmistumisen jälkeen näytteenoton yhteydessä. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa pohjaveden havaintoputkien asentamisen jälkeen putkien sijaintikartta ja havaintoputkien asennustiedot (putkikortit) Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle.
Pohjaveden laadun- ja pinnankorkeustarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, määräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta.
Näytteiden otossa tulee käyttää sertifioitua näytteenottajaa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää akkreditoitua laboratoriota. Tarkkailutulokset tulee toimittaa tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen, Uudenmaan ELY-keskukseen ja kiinteistönomistajille heti niiden valmistumisen jälkeen. Mittaukset ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepätarkkuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.
8. Maisemointityötä liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä vähintään jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle.
Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen maisemointityön vuosiyhteenveto, josta käy ilmi vähintään seuraavat tiedot:
• vastaanotettujen täyttömaiden määrä (t/v) täyttövaiheittain, toimituspaikka (sisältäen kuvauksen toimituspaikassa aiemmin olleesta toiminnasta) osoitetietoineen, tuontipäivämäärä ja tuoja.
• käynnissä oleva maisemointityön vaihe ja vaiheen valmiusaste
• poisvietyjen materiaalien/jätteiden määrä (t/v), laatu, jätenimike, jätelaji, vientiajankohta, viejä sekä toimituskohde.
• tiedot poikkeuksellisista tilanteista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja tehdyt korjaustoimenpiteet)
• yhteenveto pohjavesivesitarkkailusta.
9. Maisemointityöt tulee saattaa loppuun viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Määräysten perustelut
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 180 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi toimittamansa tarkastuksen nojalla antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Määräys voi koskea toimea tai rajoitusta, toiminnan tarkkailua tai tiedottamista taikka valvontaa varten tarpeellisten tietojen antamista. Määräys ei voi koskea luvanvaraista, ilmoituksenvaraista eikä rekisteröitävää toimintaa. Määräyksen on oltava kohtuullinen ottaen huomioon toiminnan luonne ja ympäristön pilaantumisen merkittävyys.
Kiinteistö Niittymäki 543-412-1-1095 sijaitsee Salmelan (0154356) 1. luokan tärkeällä pohjavesialueella. Uudenmaan ELY-keskuksen on antanut täyttö- ja maisemointityösuunnitelmasta lausunnon, että hanke ei esitetyssä laajuudessa aiheuta vesilain 3 luvun 2 §:ssä lueteltuja haitallisia seurauksia, eikä se siten ole vesilain tarkoittama luvanvarainen vesitaloushanke.
Asianosaisille on varattu mahdollisuus antaa selitys tai mielipide täyttöä ja maisemointityötä koskevista määräyksistä. Parma Oy antoi asiassa 6.7.2020 päivätyn muistutuksen. Parma Oy:n muistutus on otettu määräyksissä huomioon, eikä pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailua ole edellytetty alueella olevista vanhoista pohjaveden havaintoputkista, koska tarkkailuputket ovat huonokuntoisia ja ne jäävät täyttö- ja maisemointityössä täyttökerroksen alle.
Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä 20.3.1992 (Dno 05199 3681 90 127, No YMT 285) kiinteistölle Niittymäki 543-412-1-1095 on ollut lupa vastaanottaa betonijätteitä hyväksytyn jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastuksella 4.4.2017 todettiin kiinteistöllä Niittymäki 543-412-1-1095 sijaitsevan betonijätealueen maisemoinnin jääneen kesken ja betonijätealueen aiheuttavan jätelain (646/2011) 72 §:n mukaista maiseman rumentumista. Golder Associates Oy:n suunnitelman mukaisen täytön ja maisemointityön jälkeen alue ei aiheuta enää maiseman rumentumista ja alueella on turvallista ulkoilla. Täyttö- ja maisemointityöstä on katsottu kuitenkin tarpeelliseksi antaa ympäristönsuojelulain 180 §:n perusteella määräykset nro 1-9. Määräykset on annettu, ettei suunnitelman mukaisesta täyttö- ja maisemointityöstä aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa, eikä kohtuutonta haittaa lähinaapureille. Täyttö- ja maisemointityössä tulee noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta, ettei toiminnasta aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia.
Täyttö- ja maisemointitöiden vaikutuksia pohjaveden laatuun tulee tarkkailla työn aikana vuosittain kolmesta pohjaveden havaintoputkesta. Näytteenottoa tulee tehdä myös kahden vuoden ajan maisemointitöiden valmistumisen jälkeen. Näytteenotolla seurataan, että aiheutuuko betonijätetäytöstä ja suunnitelman mukaisesta täyttö- ja maisemointityöstä haitallisia vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun. Täyttö- ja maisemointityö tulee keskeyttää, jos pohjaveden laaduntarkkailussa havaitaan jätetäytön tai täyttö- ja maisemointityön aiheuttavan pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristöviranomainen voi määrätä jätetäytön poistettavaksi, jos pohjaveden tarkkailussa havaitaan jätetäytön aiheuttavan pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa.
Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeellinen toiminnan ja tarkkailun valvonnan toteuttamiseksi.
Täyttö- ja maisemointityöt tulee saattaa loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Suunnitelmassa on esitetty, että täyttö- ja maisemointityöt voidaan tehdä noin kolmessa vuodessa. Täyttö- ja maisemointityön kesto riippuu mm. täyttöön ja maisemointiin sopivan materiaalin saatavuudesta sekä täyttö- ja maisemointityön urakoitsijan kilpailuttamisesta. Täyttö- ja maisemointityöaika on rajattu viiteen vuoteen, joka on katsottu töiden osalta olevan kohtuullinen aika töiden tekemiselle. Määräaika on tarpeellinen valvonnan kannalta, sekä lähimpien häiriintyvien kohteiden takia, joille työstä voi aiheutua satunnaista meluhaittaa.
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 16, 17, 180 ja 185 §:t
Hallintolaki (434/2003) 34 §