Perustelut
Lausuntopyyntö
Vaasan hallinto-oikeus on lähetteellä 27.1.2022 pyytänyt Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausuntoa valituksista, jotka koskevat Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätöstä 14.9.2021 § 82. Valituksenalainen päätös on koskenut Kreate oy:n ympäristölupahakemusta ja aloituslupahakemusta kallion louhinnalle ja murskaamiselle sekä maankaatopaikkatoiminnalle Nurmijärven Raalan kylän tilalle 543-412-2-322.
Vaasan hallinto-oikeuden diaarinumero asiassa on 21271/2021. Ympäristölautakunnan lausuntoa on pyydetty viimeistään 24.2.2022.
Valituksenalainen päätös
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on kokouksessaan 14.9.2021 § 82 päättänyt myöntää Kreate oy:lle ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaamiseen sekä maankaatopaikkatoimintaan Nurmijärven tilalle 543-412-2-322. Toiminnan aloituslupahakemus on hylätty. Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti ja siinä on annettu toimintaa koskevia lupamääräyksiä.
Valitukset Vaasan hallinto-oikeuteen
Ympäristölautakunnan ympäristölupapäätöksestä on tehty Vaasan hallinto-oikeuteen kolme valitusta. Yhdessä valituksessa on useita allekirjoittajia.
Valituksissa vaaditaan Tuusulan kunnan/Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksen 14.9.2021 § 82 kumoamista ja lupahakemuksen hylkäämistä mm. ympäristönsuojelulain, YVA-lain ja luonnonsuojelulain vastaisena. Valituksissa vaaditaan myös, että Kreate oy ja Tuusulan kunta velvoitetaan lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 95 §:n nojalla korvaamaan valittajille valitusasiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti laillisine korkoineen.
Valituksissa on esitetty, että mikäli hankkeelle valituksista huolimatta myönnetään ympäristölupa, tulee hakijalle määrätä vuotuinen kalatalousmaksu ja lisäksi hakijan tulee velvoittaa seuraamaan kalasto- ja vesistövaikutuksia erillisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Mikäli hankkeen kalataloudelliset vaikutukset määrätään toteutettavaksi osana Vantaanjoen vesistön kalataloustarkkailuohjelmaa, tulee tarkkailuun lisätä alapuolisten meritaimenelle kunnostettujen kutusoraikkojen tarkkailu, niiden ylläpito sekä määrävälein soraikoilla toteutettava poikas- ja pohjaeläintarkkailu.
Valituksissa on pyydetty myös maastokatselmuksen järjestämistä paikallisten olosuhteiden selvittämiseksi.
Hakemuksen aikaisempi käsittely ja muut päätökset
Kreate oy:n ympäristölupahakemus on tullut vireille 2.6.2014. Hakemusta on täydennetty 25.8.2014, 8.3.2016, 10.3.2016, 1.6.2016 ja 26.8.2020.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksellään 11.10.2016 § 137 myöntänyt Kreate oy:lle maankaatopaikan sekä louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan kiinteistölle 543-412-2-322. Toimintaa koskeva aloituslupahakemus on hylätty. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 19.3.2019 (19/0082/1) kumonnut Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksen ja palauttanut asian ympäristölautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi lupahakemuksen täydentämisen jälkeen (YSL 229 §). Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 19.5.2020 (taltionro 2200) hylännyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valituslupahakemukset.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksellään 11.10.2016 § 136 myöntänyt Kreate oy:lle kalliokiviaineksen ottamista koskevan maa-ainesluvan kiinteistölle 543-412-2-322. Helsingin hallinto-oikeus on päätöksellään 26.3.2018 (18/0158/5) jättänyt osan maa-aineslupapäätöksestä tehdyistä valituksista tutkimatta ja muuten hylännyt valitukset ja vaatimukset. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 19.5.2020 (taltionro 2201) hylännyt Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valituslupahakemukset.
Lisätiedot: ympäristötarkastaja Saku Nurminen p. 040 314 2259.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa valituksien johdosta Vaasan hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.
Ympäristölautakunnan lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että valitukset tulee hylätä. Hylkäysperusteena lautakunta esittää seuraavaa:
Ympäristöluvan myöntämisedellytyksistä
Ympäristönsuojelulain 48 §:n mukaan lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) ympäristönsuojelulain 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristönsuojelulain 12 §:n mukaan luvanvaraista, ilmoituksenvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen.
Ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: 1) luonne, kesto, ajankohta ja vaikutusten merkittävyys sekä pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski; 2) vaikutusalueen herkkyys ympäristön pilaantumiselle; 3) merkitys elinympäristön terveellisyyden, ja viihtyisyyden kannalta; 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; ja 5) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.
Ympäristönsuojelulain 10 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkempia säännöksiä: 1) toiminnan sijoittumisen ympäristönsuojeluvaatimuksista ja edellytyksistä eri alueilla sekä haittojen ehkäisemiseksi tarpeellisista toiminnan etäisyysvaatimuksista; 2) päästöjen ja niiden leviämisen ehkäisemiseksi, onnettomuuksien tai niiden vaaran ehkäisemiseksi ja energiatehokkuuden turvaamiseksi käytettävistä menetelmistä, laitteista, rakennuksista ja rakennelmista; 3) toiminnan laajuudesta ja toiminta-ajoista; 4) jätehuollosta; ja 5) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Edellä tarkoitetut säännökset voivat koskea mm. kivenmurskaamoa, kivenlouhimoa ja muuta kivenlouhintaa.
Kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (ns. MURAUS -asetus 800/2010) on säädetty normitasoisesti ko. toimialalle vähimmäisvaatimuksia mm. toiminnan sijoittumisesta, ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta, ilmalaadusta ja meluntorjunnasta, työvaiheiden aikarajoista, maaperän ja pohjaveden suojelusta, jäte- ja hulevesistä sekä tarkkailusta.
Ympäristönsuojelulain 70 §:n mukaan lupamääräys voi olla tämän lain tai jätelain nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen sisältyvää yksilöityä ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimusta ankarampi, jos se on tarpeen: 1) luvan myöntämisen tai toiminnan sallivan ilmoituspäätöksen antamisen edellytysten täyttämiseksi; 2) valtioneuvoston asetuksella säädetyn ympäristönlaatuvaatimuksen turvaamiseksi; tai 3) parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi. Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai näistä poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan tai ilmoituspäätöksen estämättä noudatettava.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on päätöksessään katsonut, että toimittaessa ympäristölupapäätöksen mukaisesti ei kiinteistöllä 543-412-2-322 tapahtuvasta kivenlouhinnasta ja murskauksesta tai maankaatopaikkatoiminasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa; merkittävää muuta ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) ympäristönsuojelulain 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lupaharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 11 §:n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Toiminta ei vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa varattuun tarkoitukseen.
Lupahakemusta koskevalla alueella ei ole luonnonsuojelulain (1096/96) tarkoittamia suojeluvarauksia, eikä alueella ole luonnonsuojelulain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä tai metsälain tarkoittamia arvokkaita elinympäristöjä.
Ympäristölupahakemuksessa esitetyt tiedot ja hakemusasiakirjat ovat olleet lupaharkinnan kannalta riittävät.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
Lupahakemusta koskevan kiinteistön 543-412-2-322 lähinaapurit ovat Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 19.12.2014 osoitetussa kirjeessä esittäneet ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tapauskohtaista soveltamista kyseessä olevaan hankkeeseen. Esityksessä on katsottu, että kallionlouhinta, murskaustoiminta ja maankaatopaikka muodostavat hankekokonaisuuden, jonka ympäristövaikutuksia tulee tarkastella yhdessä. Hankkeesta aiheutuu esityksen mukaan lähiasutukselle haitallista melua, pysyvää haittaa alueen luonnonoloihin ja raskaan liikenteen aiheuttamia haittoja. Kun otetaan huomioon sijainti, hankekokonaisuuden koko ja luonne sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa, suunnitellusta toiminnasta aiheutuu esityksen mukaan YVA-asetuksen 6 §:n hankeluetteloon rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Vireillepanon mukaan hankkeeseen tulee tämän vuoksi soveltaa YVA-menettelyä yksittäistapauksena YVA-lain 4 § 2 momentin perusteella.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on todennut Uudenmaan ELY-keskukselle 5.2.2015 toimittamassa lausunnossa, että lupahakemuksissa esitetty hanke on kiviainesten otto- ja jalostus- sekä maakaatopaikkatoiminnalle tavanomainen. Kyseisiin toimintoihin liittyvät ympäristövaikutukset tunnetaan yleisellä tasolla varsin hyvin. Louhinnalle ja murskaamiselle on lisäksi annettu kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettu asetus (MURAUS, 800/2010), joka normitasoisena määrittää näille toiminnoille ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset.
Ympäristökeskuksen lausunnossa on lisäksi todettu, että lupahakemuksissa esitetty hanke ei ole kooltaan merkittävän suuri eikä suunnittelualueella ole YVA-asetuksen (713/2006) 7 §:n kohdan 2c tarkoittamia kohteita. Vaikka suunnittelukohteen läheisyydessä sijaitseekin asuinrakennuksia, ei toiminnan vaikutusalueen väestön määrä ole merkittävän suuri. Lupahakemuksia koskevan hankkeen läheisyydessä ei ole myöskään muita hankkeita, joista voisi aiheutua YVA-asetuksen 7 §:n tarkoittamia yhteisvaikutuksia. Kivenjalostus- ja maankaatopaikkatoiminnat aiheuttavat aina toteutuessaan muutoksia suunnittelualueen olemassa oleviin luonnonoloihin. Lupahakemuksissa esitetty suunnittelu- ja ottamisalueen pinta-ala huomioon ottaen hankkeen aiheuttamat vaikutukset eivät ole kuitenkaan YVA-asetuksen 7 §:n kolmannen arviointikriteerien tarkoittamia (merkittävien haitallisten vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; merkittävien haitalliset vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus).
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on edellä esitetyn perusteella katsonut, että Kreate oy:n (entinen Fin-Seula Oy) hanke ei ole YVA-lain 4 §:n 1 momentin (hankeluettelo) eikä 4 §:n 2 momentin (harkinta yksittäistapauksessa) tarkoittama hanke eikä se siksi edellytä YVA-lain tarkoittamaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen 17.3.2015 mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 6 §:n perusteella tähän maa-ainestenotto- ja maankaatopaikkahankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on valituksenalaisessa ympäristölupapäätöksen perusteluissa viitannut Uudenmaan ELY-keskuksen päätökseen toiminnan YVA-tarpeesta.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että vaikka Uudenmaan ELY-keskuksen YVA-päätöksen 17.3.2015 jälkeen suunnittelualueen luontoselvityksiä on tarkennettu mm. viitasammakon esiintymisen osalta, ei niistä saadun lisätiedon osalta ole ollut tarpeen uudelleen harkita YVA-tarvetta valituksessa esitetyllä tavalla. Lisäselvityksissä saatu tieto esim. viitasammakkohavaintojen osalta on otettu huomioon luparatkaisussa ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla.
Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään 26.3.2018 (18/0158/5) maa-aineslupapäätöksestä tehtyihin valituksiin todennut, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeeseen on ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) 40 § huomioon otettuna sovellettava valituksenalaisen päätöksen tekoajankohtana voimassa olleita asiaa koskevia säännöksiä. Hallinto-oikeuden mukaan hanke ei ole ylittänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen (713/2006) 6 §:n 2 kohdan louhinta- tai kaivualueen pinta-alalle ja otettavalle ainesmäärälle asetettuja raja-arvoja. Hallinto-oikeus on katsonut, että hanke ei ole kokoluokaltaan sellainen, että siihen olisi sovellettava YVA-menettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (458/2006) 4 §:n 1 momentin nojalla.
Helsingin hallinto-oikeus on edellä mainitussa päätöksessään lisäksi todennut, että kun otetaan huomioon nyt kysymyksessä olevan hankkeen laatu ja laajuus, lähialueen asutus sekä alueen ympäristöolosuhteista saatu selvitys, maa-ainesten ottohankkeesta ei voida katsoa todennäköisesti aiheutuvan laadultaan ja laajuudeltaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. ELY-keskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta tekemän päätöksen jälkeen viitasammakon esiintymisestä ottamisalueen lähialueella saatu selvitys ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Hallinto-oikeus on katsonut, että hankkeeseen ei siten ole sovellettava YVA-menettelyä myöskään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 §:n 2 momentin nojalla.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että valituksenalaisessa lupa-asiassa on tullut soveltaa uuden YVA-lain (252/2017) 40 § perusteella vanhaa YVA-lakia (468/1994, muutoksineen). Uusi YVA-laki ei ole sisällöltään kuitenkaan tuonut olennaisia muutoksia tämän lupa-asian ratkaisuun, jolloin lopputulos asiassa on riippumaton siitä, kumpi laki asiassa tulee sovellettavaksi.
Valituksessa esitetyt muut hankkeet (Louhintahiekka oy Nukari ja Rudus oy Mäntymäki) sijaitsevat noin 8 km ja noin 16 km päässä suunnittelualueelta eikä niillä ole vaikutusta Kreate oy:n hankkeen YVA-tarvearviointiin.
Vaikutuksista kalastoon
Suunnittelualueelta tulevan purkuojan valuma-alueen pinta-ala edustaa noin 0,1 % koko Vantaanjoen valuma-alueen pinta-alasta ennen purkuojan laskupistettä. Suunnittelualueen vedet johdetaan pellon alitse kapean, vain 300 mm kokoisen rumpuputken sekä avo-ojaston kautta Vantaanjokeen. Ojastossa vedet kulkeutuvat noin 800 metrin matkan ennen niiden johtamista Vantaanjokeen. Vantaanjoen leveys on purkupaikassa noin 11 metriä.
Lupahakemuksessa on esitetty erilliset selvitykset toiminnan vaikutuksista Vantaanjoen kalatalouteen sekä toiminnan vaikutukset Vantaanjoen Natura-alueeseen. Hakemuksessa esitetyllä toiminnalla lupamääräykset huomioon ottaen ei ole vaikutuksia Vantaanjoen vedenlaatuun, Vantaanjoen kalakantoihin tai Vantaanjoen Natura-alueeseen.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskukselta lausuntoa Kreate oy:n maa-aines- että ympäristölupahakemuksista (lausuntopyynnöt 12.12.2014) niiden ensimmäisessä käsittelyssä. Uudenmaan ELY-keskus on edustanut tässä myös kalatalousviranomaista. Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan maa-aineslupahakemuksen johdosta 21.4.2016 todennut, että hakemusta on täydennetty Natura-arvioinnin tarveharkinnalla (22.2.2016 Ramboll). ELY-keskuksen mielestä tarveharkinta on ollut asiantuntevasti tehty, ja sen perusteella on voitu todeta, ettei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä Vantaanjoen Natura 2000 -alueen suojelun perustana olevia luonnonarvoja. Näin ollen luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista varsinaista Natura-arviointia ei ole ollut tarpeen tehdä. Hakemusta on myös täydennetty arviolla hulevesien johtamisen mahdollisista vaikutuksista Huhmarinkoskessa tehtyyn kalataloudelliseen kunnostukseen ja kalojen lisääntymiseen (24.2.2016 Ramboll). ELY-keskuksen mielestä arvio on ollut riittävä, ja sen perusteella on voitu riittävällä varmuudella todeta, että hankkeella ei ole merkittäviä kalataloudellisia haittavaikutuksia, kun toteutetaan kiintoaineksen vähentämiseksi hulevesiselvityksessä (5.2.2016 Ramboll) esitetyt hulevesien käsittelytoimenpiteet: selkeytysaltaat ja niiden säännöllinen tyhjennys sekä nykyisen ojaston kunnostamatta jättäminen, mikäli se on mahdollista aiheuttamatta haittaa ympäröivän alueen maankuivatukselle. Lausunnon mukaan ELY:n kalatalousviranomaisella ei ole ollut muuta lausuttavaa asiasta, kun jokeen ei joudu kiintoaineksen ja mahdollisen typen lisäksi mitään haitallisten aineiden päästöjä.
Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään 26.3.2018 (18/0158/5) maa-aineslupapäätöksestä tehtyihin valituksiin todennut, että saadun selvityksen perusteella hulevesien mukana Vantaanjokeen kulkeutuvan kiintoaineksen määrä on hulevesiselvityksen mukaisella tavalla toteutetun selkeytyksen seurauksena alhainen. Hallinto-oikeus on katsonut, että asiassa tältä osin esitetty selvitys on ollut lupaharkinnan kannalta riittävä. Ympäristöluvassa toiminnanharjoittajalta on lisäksi edellytetty tarkemman selkeytysaltaan rakennesuunnitelman hyväksyttämistä ennen toiminnan aloittamista. Hallinto-oikeus on katsonut, että ottamistoiminnasta ei maa-ainesluvassa annetut lupamääräykset lisäksi huomioon ottaen ennalta arvioiden ole sellaista vaikutusta Vantaanjokeen ja joen meritaimenkannan elinympäristöön, että se olisi muodostanut esteen haetun luvan myöntämiselle. Hankkeesta ei siten tältä osin aiheudu maa-aineslain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai saman pykälän 4 momentissa tarkoitettua vaaraa ympäristölle. Siinä tilanteessa, että ainesten ottamisen myöhemmässä vaiheessa havaitaan vaikuttavan ennalta arvaamattomalla tavalla haitallisesti ympäristöön tai luonnonolosuhteisiin, lupaviranomainen voi maa-aineslain 16 §:n 1 momentin nojalla tarvittaessa muuttaa annettuja lupamääräyksiä.
Helsingin hallinto-oikeus on päätöksessään edellisen lisäksi todennut, että mainitun selvityksen mukaan Vantaanjoen suurin kuormittaja on peltoviljely, josta huuhtoutuva kiintoaines rajoittaa myös vuollejokisimpukkakannan kokoa. Nyt kyseessä olevan hankkeen mahdolliset vaikutukset vuollejokisimpukkaan ja saukkoon voisivat aiheutua kohonneista kiintoainepitoisuuksista; mikäli kiintoaines aiheuttaisi sellaista veden samentumista, joka vaikuttaisi simpukoiden hapensaantiin ja ravinnonottoon, tai mikäli vesi samentuisi niin merkittävästi, että se vaikuttaisi näkönsä avulla saalistavan saukon ravinnonhankintaan. Laskeutusaltailla on suunniteltu hallittavan hankkeen vesien kiintoainespitoisuutta, ja hankkeen vaikutus Vantaanjoen kokonaiskiintoainespitoisuuteen arvioidaan erittäin vähäiseksi. Hallinto-oikeus on katsonut, että Huhmarin kiviaineshankkeen hulevesillä ei arvioida olevan Vantaanjoessa esiintyvien vuollejokisimpukoiden elinolosuhteisiin kohdistuvia vaikutuksia. Hanke voidaan laskeutusaltaiden avulla toteuttaa siten, että yhteisvaikutuksia muiden Vantaanjokivarteen sijoittuvien hankkeiden kanssa ei aiheudu. Saadun selvityksen perusteella ottamishankkeesta ei ole vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentäisivät Vantaanjoen Natura 2000 -alueen suojelun perustana olevia luontoarvoja.
Uudenmaan ELY-keskus on ympäristölupahakemuksen johdosta 21.4.2016 antamassaan lausunnossa viitannut vastaavaan maa-aineslupahakemuksesta antamaansa lausuntoon 21.4.2016. Koska lupahakemusasiakirjat ovat olleet sekä ympäristölupa- että maa-aineslupahakemuksissa toiminnan pintavesivaikutusten (mukaan lukien vesien käsittelyjärjestelmät) osalta samat, on Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsonut, että kalatalousviranomaisen lausunto on ollut käytettävissä jo lupahakemuksien ensimmäisessä käsittelyssä.
Lupaviranomainen on pyytänyt täydennetyn lupahakemuksen johdosta uudelleen lausuntoa kalatalousviranomaiselta siten, kun Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä 19.3.2019 (19/0082/1) on määrätty. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut lupahakemuksen johdosta lausunnon 4.12.2020. Lausunnon mukaan hankealueen pinta- ja hulevedet on suunniteltu johdettavaksi selkeytysaltaan kautta purkuojaa pitkin Vantaanjokeen. Vantaanjoki on nykyisellään siellä tehtyjen kalataloudellisten kunnostusten, kotiutusistutusten, nousuesteiden purkamisen sekä piste- ja hajakuormitusta vähentävien toimenpiteiden seurauksena merkittävä vaelluskalavesistö. Joessa luontaisesti lisääntyviä vaelluskaloja ovat taimen, nahkiainen siika ja lohi. Hankealuetta lähin koskialue Huhmarinkoski sijaitsee hulevesien purkupaikasta noin 100 metriä alavirtaan. Alueella on tehty kalataloudellisia kunnostustoimenpiteitä 1990-luvun lopussa. Huhmarinkosken kalastoa ei ole tutkittu systemaattisesti, mutta sitä tullaan jatkossa sähkökoekalastamaan osana 14.5.2020 hyväksyttyä Vantaanjoen vesistön kalataloustarkkailuohjelmaa. Noin 5 kilometriä Huhmarinkoskesta alavirtaan alkaa Nukarin koskialue, joka on tehtyjen sähkökoekalastusten perusteella merkittävää taimenen kutualuetta. Nukarinkoskilla lisääntyy satunnaisesti myös lohi.
Kalatalousviranomaisen lausunnon mukaan hakija on toimittanut hakemuksen täydennyksenä arvion hankkeen kalastovaikutuksista (24.2.2016). Arviossa on mainittu hulevesien mukana kulkeutuvan kiintoaineen mahdollinen vaikutus kalatalouteen veden samentumisen ja kutupohjien liettymisen kautta. Hulevesien käsittelyssä käytettäviä selkeytysaltaita on arviossa pidetty keskeisinä kalatalousvaikutusten vähentämiseksi. Arvion mukaan selkeytysaltaista Vantaanjokeen päätyvä kiintoaines on partikkelikooltaan niin pientä, ettei se virtaavassa vedessä laskeudu pohjille. Lisäksi on mainittu Vantaanjoen luontaisesti korkea kiintoainepitoisuus (noin 12 mg/l purkuojan yläpuolella) ja purkuojan valuma-alueen pieni koko suhteessa Vantaanjoen valuma-alueeseen (0,1 %). Näin ollen arviossa katsotaan, ettei kalastovaikutuksia olisi merkittävissä määrin. Kalatalousviranomaisen näkemyksen mukaan arvio on pääosin oikeansuuntainen. Mahdollisia epävarmuustekijöitä kiintoainekuormituksen osalta ovat hankealueelta lähtevän kiintoaineen määrä ja eri virtaamatilanteissa selkeytysaltaasta Vantaanjokeen päätyvän kiintoaineen määrä ja partikkelikoko. Koska kiintoainekuormitusta ei ole hakemuksessa arvioitu tarkasti, ei myöskään kiintoainekuormituksen vaikutusta kalastoon voida arvioida luotettavasti. Haitallisen kiintoainekuormituksen vähentämiseksi selkeytysaltaiden mitoituksen tulee olla riittävän väljä, jotta myös rankkasateiden aikaiset hulevedet ehtivät viipyä altaissa riittävän kauan.
Kalatalousviranomaisen lausunnon mukaan hakemuksessa ei ole kattavasti arvioitu muiden kuormituslähteiden kuin kiintoaineen kalastovaikutuksia. Esimerkiksi läjitettävien maa-ainesten läpi suotautuvissa vesissä humuspitoisuus voi nousta korkeaksi varsinkin, jos läjitetään runsaasti orgaanista ainetta sisältävää maata, kuten multaa tai turvetta. Humus aiheuttaa vesistöissä tummumista ja kemiallisen hapenkulutuksen lisääntymistä. Koska hulevedet johdetaan virtaveteen ja lähelle koskialueita, jossa veden hapettuminen on tehokasta, ei hapenkulutuksesta ole tämän hankkeen osalta arviolta haitallista vaikutusta kalastolle. Tummumisesta ja samentumisesta voi olla lievää haittaa kalastolle, joskin Vantaanjoen vesi on luontaisestikin varsin sameaa. Hakemuksessa olisi kuitenkin voitu arvioida tarkemmin hankkeen aiheuttamaa tummumista ja samentumista sekä näiden kalastovaikutuksia. Louhittuun kiviainekseen voi jäädä pieniä määriä räjähdysaineina käytettäviä typpiyhdisteitä, jotka ovat vesistöjä rehevöittäviä ja vesieliöille toksisia (nitraatti). Hakemuksessa ei ole arvioitu typpikuormituksen määrää tai kalastovaikutuksia. Typpiyhdisteiden pääsyä vesistöön tulee rajoittaa räjäytysten huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella sekä räjähdeaineiden oikeaoppisella varastoinnilla ja käsittelyllä. Mikäli typpiyhdisteitä arvioidaan kulkeutuvan hulevesien mukana runsaasti, tulisi harkita vesienkäsittelyn tehostamista esimerkiksi ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla. Toimivalla pintavalutuskentällä voidaan typen lisäksi sitoa myös kiintoainetta ja fosforia.
Kalatalousviranomaisen lausunnon mukaan saatavissa olevan tiedon valossa hankkeella voi olla kalataloudellisia vaikutuksia. Vaikutuksen olemassaolo ja voimakkuus ovat riippuvaisia huleveden mukana Vantaanjokeen päätyvästä kuormituksesta, jota ei ole arvioitu kattavasti. Kalatalousviranomainen on esittänyt, että mikäli ympäristölupa myönnetään, lupamääräyksiin liitetään velvoite kalataloudellisesta tarkkailusta esimerkiksi seuraavasti: ”Luvanhaltijan on tarkkailtava toimintansa kalataloudellisia vaikutuksia Vantaanjoen vesistön kalakantoihin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -yksikön hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tulee tehdä ja tulokset tulee raportoida osana Vantaanjoen kalataloudellista yhteistarkkailua." Arviolta riittävät tiedot toiminnan kalastovaikutuksista saadaan, kun kalataloustarkkailuun osallistutaan Huhmarinkosken ja Nukarinkosken sähkökoekalastusten osalta.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kalatalousviranomaisen lausunnon 4.12.2020 perusteella katsonut, että mikäli lupahakemuksessa esitetyllä toiminnalla on sellaisia vesistövaikutuksia Vantaanjokeen, että ympäristölupapäätöksessä on edellytettävä kalastotarkkailua, on kyseessä ympäristönsuojelulain 27 § 2 momentin kohdan 1 mukainen toiminta (toiminta, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta). Ympäristönsuojelulain 34 § perusteella toiminnasta, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta lupaviranomaisen toimivalta on valtion ympäristölupaviranomaisessa. Ympäristönsuojelulain 57 §:n tarkoittamat kalatalousmääräykset (mukaan lukien kalatalousmaksu) voidaan määrätä vain valtion ympäristölupaviranomaisen ympäristölupapäätöksissä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen sekä valtion ympäristölupa- ja valvontaviranomaisen ja kalatalousviranomaisen välisessä viranomaisneuvottelussa 23.3.2021 todennut, että Kreate oy:n kiviaineshankkeessa ei ole kyse toiminnasta, josta saattaa aiheutua ympäristönsuojelulain 27 § 2 momentin kohdan 1 tarkoittamaa vesistön pilaantumista.
Varsinais-Suomen ELY-keskus on muuttanut 1.4.2021 aikaisempaa lausuntoaan siten, että kalatalousviranomainen on jättänyt pois aiemmassa lausunnossaan esille nostamansa kalastovaikutusten tarkkailuvaatimuksen. Toiminnan mahdolliset kalastovaikutukset voidaan riittävällä tavalla todentaa jo menossa olevan Vantaanjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun pohjalta.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemuksessa esitetyllä toiminnalla ei ole sellaisia vaikutuksia, että siitä saattaa aiheutua ympäristönsuojelulain tarkoittamalla tavalla vesistön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain tarkoittaman vesistön pilaantumisvaikutuksen puuttuessa ei toiminnalla voida katsoa olevan myöskään sellaisia kalastovaikutuksia Vantaanjoessa, että toiminnanharjoittajalle tulisia tässä päätöksessä määrätä kalastovaikutustarkkailua.
Lupahakemuksessa esitetystä toiminnasta aiheutuvat pintavesivaikutukset on esitetty lupahakemuksessa riittävällä tasolla. Pintavesivaikutukset on otettu huomioon ympäristölupapäätöksen lupamääräyksissä. Ennen vesien johtamista ojastoon tuotantoalueen vedet käsitellään laskeutusaltaissa. Lupahakemuksessa esitetyn laskeutusaltaan lisäksi vesien käsittelyjärjestelmään on edellytetty myös lähtevän veden suodatus louhesuotimessa tai vastaavassa. Lupapäätöksissä toiminnalle on määrätty myös pintavesien tarkkailusta sekä vaarallisten aineiden käsittelyyn ja varastointiin liittyvistä suojauksista.
Ympäristölautakunta katsoo, että ympäristölupahakemusta koskevasta toiminnasta ei ympäristöluvassa annetut lupamääräykset huomioon ottaen ennalta arvioiden aiheudu sellaisia vaikutuksia Vantaanjokeen ja joen meritaimenkannan elinympäristöön tai Vantaanjoen Natura 2000 -alueen suojelun perustana oleviin luontoarvoihin, että ne muodostaisivat esteen haetun luvan myöntämiselle.
Liikenteestä
Liikennöinti toiminta-alueelta Rantakulmantielle tapahtuu lupahakemusta koskevan kiinteistön alueella. Työmaaliikenne tapahtuu kuitenkin kiinteistöllä 543-412-2-164 olevan asuinkiinteistön välittömässä läheisyydessä. Työmaaliikenteelle varatun tien leveys on asuinrakennuksen kohdalla noin kymmenen metriä. Peruskartan mukaan etäisyys kiinteistöllä 543-412-2-164 olevasta asuinrakennuksesta kiinteistön 543-412-2-322 rajalle on työmaatien kohdalla lyhimmillään noin kuusi metriä. Lupahakemuksessa esitettyjen melumallinnusten mukaan työmaaliikenteen aiheutuva melutaso asuinrakennuksen piha-alueelle alittaa äänitason 55 dB(A). Kohtuuttoman häiriön vähentämiseksi on toimintaan liittyvät kuljetukset rajoitettu tapahtuvaksi vain arkipäivisin klo 7-20 väliselle ajalle. Lupamääräyksen 7 mukainen tärinän riskianalyysi koskee myös toiminnasta aihetuvan liikenteen aiheuttamaa tärinää. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toiminta-alueelle tapahtuvasta liikennöinnistä ei aiheudu lupamääräykset huomioon ottaen lähimmille häiriintyville kohteille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Suojaetäisyyksistä
Toiminnanharjoittaja on täydentänyt ympäristölupahakemustaan selvityksellä MURAUS -asetuksen 3 § 2 momentin mukaisten vähimmäisetäisyyksien toteutumisesta. Toiminnanharjoittaja on esittänyt 300 metrin suojaetäisyyden louhinta-alueen rajasta lähimpien asuinkiinteistöjen kiinteistörajaan. Selvityksen mukaan MURAUS -asetuksen 3 §:n mukaiset suojaetäisyydet toteutuvat.
Melusta
Lupahakemuksessa on esitetty melumallilla murskaustoiminnasta aiheutuvat melutasot lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Melun mallintaminen yhteispohjoismaisella teollisuus- ja tieliikennemelumallilla on ympäristölupamenettelyssä yleisesti käytetty.
Lupahakemuksessa on esitetty toiminnan melumallinnus seuraavasti:
- meluselvitys 2.5.2014 (Ramboll Finland oy);
- melumallin tarkennus 25.8.2014 (Ramboll Finland oy 22.8.2014, täydennys maa-aines- ja ympäristölupahakemukseen);
- melumallin tarkennus 3.2.2016 (Ramboll Finland oy);
- melumallinnus 10.3.2016 (Ramboll Finland oy, meluselvityksen täydennys); ja
- ympäristömeluselvitys 11.8.2020 (Promethor oy).
Vuoden 2020 melumallinnuksissa on esitetty toiminnan melutaso myös louhinnan alkuvaiheessa. Sekä Ramboll Finland oy että Promethor oy ovat raporteissaan todenneet, että koneiden ja laitteiden melupäästönä on käytetty kyseisten yritysten vastaavissa kohteissa mittaamien melupäästöjen tuloksia. Tämän vuoksi mallinnuksessa käytettyjen melulähteiden äänitehotasot voivat vaihdella toisistaan jonkin verran. Vuoden 2020 melumallinnuksessa esitetty poravaunun melutaso (LWA 122 dB) poikkeaa vuoden 2016 esitetystä melutasosta (LWA 123 dB) kuitenkin vain yhden desibelin, ei 12 desibeliä kuten valituksessa on todettu. Murskauslaitoksen äänitehotaso on vuoden 2020 melumallinnuksessa esitetty korkeammaksi kuin vuoden 2016 mallinnuksessa.
Liikenteen aiheuttama melupäästö myös työmaatiellä arvioidaan melun laskentamalleissa keskimääräisen liikennesuoritteen perusteella.
Ympäristölupapäätöksessä toiminta-aikoja on rajoitettu siten, että luvanvaraista toimintaa, mukaan lukien kuljetukset, ei saa harjoittaa klo 22-7 välisenä aikana, jolloin yöaikaisen melun raja-arvot eivät tule sovellettavaksi.
Vuoden 2020 melumallinnuksissa on arvioitu, että kivenmurskauksesta ja rikotuksesta aiheutuva melu on iskumaista laitteiden läheisyydessä, mutta iskumaisuus vähenee etäisyyden kasvaessa. Lisäksi ympäristössä havaittava melun iskumaisuus vähenee, kun iskumaista melua aiheuttava työ tehdään louhoksen pohjatasolla louhintarintauksen suojassa tai esimerkiksi varastokasan takana. Näin toteutettuna murskauksen ja rikotuksen melu on harvoin iskumaista yli 300 m etäisyydellä. Melun kapeakaistaisuus tai iskumaisuus lähimmissä häiriintyvissä kohteissa tarkistetaan ympäristölupapäätöksen lupamääräyksen 17 mukaisissa melumittauksissa. Mikäli mitattu melu on häiriintyvässä kohteessa kapeakaistaista tai iskumaista, lisätään mittaustulokseen +5 dB ennen sen vertaamista lupamääräyksen 6 mukaisiin ulkomelun raja-arvoihin.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemuksessa esitetyt erilaiset melumallinnukset ovat riittävät lupaharkintaa varten.
Pintavesien johtamisesta ja tarkkailusuunnitelmasta
Suunnittelualueelta lähtevään nykyiseen ojaan johdetaan kuivatusvesiä soistuneelta metsäalueelta ja alueelta, jolla on aikaisemmin harjoitettu turpeenottotoimintaa. Alueelta lähtevät vedet ovat luontaisesti happamia.
Ympäristölupahakemuksessa on esitetty louhinta- ja maankaatopaikka-alueen hulevesiselvitys (Ramboll Finland oy 5.2.2016). Hulevesiselvityksessä ja maanläjitysalueen yleissuunnitelmassa on arvioitu mitoitusperusteena kerran kymmenessä vuodessa esiintyvä huippuvaluma. Lupahakemuksessa on esitetty hulevesiselvitykset mitoituslaskelmineen. Laskelmien mukaan toiminta-alueen hulevedet on johdettavissa siten, että nykyisen putkiojan vedenvälityskapasiteetti riittää. Ottoalueelta purkautuvan veden virtausmääriin putkiojaan vaikuttaa myös ottoalueen louhintataso, joka on alueen luontaista maanpintaa alempana. Ottoalueen hulevedet kulkeutuvat todennäköisesti irtilouhinnan ja kallion rakosysteemin kautta edelleen maastoon. Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan 25.4.2016 katsonut, että hulevesiselvityksessä esitetty mitoitus on ollut riittävä. Valituksenalaisen ympäristöluvan lupamääräyksessä 9 on esitetty hulevesialtaiden tarkemman rakennesuunnitelman toimittamista valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista.
Lupaviranomainen on ympäristöluvan lupamääräyksessä 18 täydentänyt Kreate oy:n esittämää pintavesien tarkkailuvelvoitetta sen mukaisesti, mitä Uudenmaan ELY-keskus on lausunnossaan 11.1.2021 edellyttänyt.
Hakemuksessa esitetyt hulevesiselvitykset ja pintavesien tarkkailusuunnitelma ovat olleet kallion louhinnan ja murskauksen sekä maankaatopaikkatoiminnan ympäristölupaharkinnan kannalta riittäviä.
Ympäristölautakunta katsoo, että kiviainesten ottotoiminnalle ei voi määrätä valituksessa esitettyä hulevesisulkua kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Alueen kuivatusjärjestelmän täydellinen sulkeminen aiheuttaisi suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä todennäköisesti ennalta arvaamattomia tulvatilanteita ja se voisi johtaa hallitsemattomiin pintavesipäästöihin.
Muuta
Kivenlouhinnan ja -murskauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset tunnetaan yleisellä tasolla varsin hyvin. Lupahakemuksessa esitetty hanke on kiviainesten otto- ja jalostus- sekä maakaatopaikkatoiminnalle tavanomainen eikä se ole erityisen laaja. Lupahakemuksessa esitetyn kiviaineksen kokonaisottomäärän perusteella hanke sijoittuu pienimpään kolmannekseen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen alueelle myönnetyistä maa-ainesten ottoluvista.
Ympäristölupapäätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain 70 §:n perusteella ympäristön laatuvaatimusten turvaamiseksi MURAUS-asetusta tiukempia määräyksiä toiminta-aikojen osalta. Lupapäätös ei mahdollista yöaikaista toimintaa klo 22-07 välisenä aikana. Poraamista, murskaamista, rikotusta ja räjäytyksiä ei saa tehdä 1.6.-31.8. välisenä aikana.
Suunnittelualueen lähiympäristössä olevat asuinrakennukset, loma-asunnot ja Vantaanjoen virkistysalue on otettu huomioon lupapäätöksessä kesäkuukausia koskevassa toiminta-aikarajoituksessa.
Ympäristölupa on myönnetty ympäristönsuojelulain 87 §:n perusteella olemaan voimassa toistaiseksi. Lupahakemuksessa ei ole esitetty sellaisia toiminnan erityisiä ominaisuuksia, siinä käytettävää uutta tekniikkaa tai menetelmiä tai toiminnan haitallisten vaikutusten arvioinnin vaikeuteen liittyvää painavaa syytä, jonka perusteella lupa olisi tullut määrätä olemaan voimassa määräajan.
Ympäristölupapäätöksessä on annettu pölyn torjuntaan ja tarkkailuun liittyviä lupamääräyksiä. Ympäristölupapäätöksellä ei ratkaista yleisten teiden liikennemääriin tai -turvallisuuteen tai päästöihin liittyviä seikkoja.
Valituksenalainen päätöksen on tehnyt Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, ei Tuusulan kunta.
Muilta osin Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta viittaa ympäristölupapäätöksen perusteluihin ja katsoo, että ympäristölupapäätöksestä 14.9.2021 § 82 tehdyt valitukset tulee hylätä.