Perustelut
Delicatessen Kellokosken juhlatalo osoitteessa Juhlatalontie 4, 04500 Kellokoski toimii leirikeskuksena sekä kokous- ja juhlatiloina, jossa on 14 majoitushuonetta (vuodepaikkoja 45 kpl). Kiinteistön omistaja on Helsingin seurakuntayhtymä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastaja tarkasti 15.9.2021 Kellokosken juhlatalon tilat toimijanvaihdosta koskevan ilmoituksen johdosta. Toiminta oli siirtynyt kiinteistön omistajalta Oy Shaba Ab:lle. Tarkastuksessa todettiin rakenteissa kosteusjälkiä ja pintakosteusilmaisimella paikoin kohonneita kosteuspitoisuuksia. Lisäksi todettiin puutteita majoitushuoneiden ilmanvaihdossa, sekä ilmavuotoa lattian alta epäpuhtaasta tilasta. Tarkastuksessa tehtyjen havaintojen vuoksi Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antoi 9.11.2021 kiinteistön omistajalle määräyksen teettää rakennukseen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, jolla selvitetään kattavasti rakenteiden kosteustekninen kunto, ilmanvaihdon riittävyys ja rakennuksen terveysperusteinen korjaustarve. Helsingin seurakuntayhtymä teetti kuntotutkimuksen Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan määräyksen mukaisesti Sisäilmatekniikka Oy:llä (tutkimusraportti 21.12.2021, Mikko Heini).
Terveysvalvonta oli ensimmäisen kerran kehottanut kiinteistön omistajaa vuonna 2013 ryhtymään toimenpiteisiin rakenteissa havaittujen kosteusvaurioiden syyn ja levinneisyyden selvittämiseksi, sekä keittiön päädyn ilmanvaihdon parantamiseksi. Terveysvalvonta oli toisen kerran kehottanut kiinteistön omistajaa vuonna 2019 ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin rakenteissa todettujen kosteusvaurioiden syyn ja laajuuden selvittämiseksi ja epäkohtien poistamiseksi, sekä keittiön päädyn ilmanvaihdon riittävyyden varmistamiseksi.
Sisäilmatekniikka Oy:n tutkimusraportin tiedot sisäilman laatua heikentävistä tekijöistä / olosuhteista
Putkikanaalin kosteus- ja mikrobivauriot:
Rakennuksen ensimmäisen kerroksen käytävän alla kulkee koko rakennuksen poikki (pituussuuntainen) putkikanaali, jonka pohjalla olevat mineraalivillaeristeet ovat vesimärkiä. Havainto viittaa irtoveden päätymiseen kanaaliin. Syynä tähän on todennäköisesti vesi- tai viemäriputken vuoto, mutta sadeveden pääsyn mahdollisuutta ei voida tässä vaiheessa poissulkea. Kanaalissa olevat eristeet ovat mikrobivaurioituneita, ja myös kanaalin kastuneissa runkorakenteissa (mm. tiilimuuratut seinät) esiintyy suurella todennäköisyydellä mikrobikasvustoa. Kanaali on lähes koko pohjoispäädyn majoituskäytävän osalta peitetty epätiiviillä vanerilevyllä, ja koska kanaalin alipaineistus on riittämätön, kulkeutuu kanaalista merkkiainekokeen perusteella ilmaa käytävälle ja majoitushuoneiden kylpyhuoneisiin. Eteläpäädyn majoituskäytävällä kanaaliin on vain yksittäinen tarkastusluukku, mutta kanaalista kulkeutuu käytävälle vuotoilmaa myös sähköpääkeskuksen lattiarakenteen kautta.
Kantavien tiiliseinien kosteus- ja mikrobivauriot:
Erityisesti rakennuksen ensimmäisen kerroksen eteläpäädyn majoitustilojen kantaviin väliseinärakenteisiin kohdistuu ylimääräistä kosteusrasitusta, joka on aiheuttanut myös mikrobikasvustoa seinän sisäpinnoille ainakin paikoitellen. Lisäksi pohjoispäädyssä majoitushuoneen Oslo ulkoseinässä todettiin vastaavia ongelmia. Oslon ulkoseinässä kosteus kulkeutuu (rakennekosteusmittauksien perusteella) paikallisesti rakennuksen ulkopuolelta tai perustuksista, mutta eteläpäädyn tiloissa kosteus nousee laajalla alueella seiniin alhaaltapäin (maakosteus tai jokin vuoto). Koska myös eteläpäädyn käytävän perällä olevan siivousvaraston maanpaineseinissä on voimakasta kosteusrasitusta, on ainakin ongelman osittainen syy maakosteus. Seinien sisäpinnoilla esiintyvistä, silmämääräisen arvion mukaan melko pienialaisista mikrobivauriosta on ilmeinen yhteys oleskelutilojen sisäilmaan.
Erillisenä vauriona todettiin myös majoitushuone Vilnan kylpyhuoneen vastaisen (kantamattoman) väliseinän nurkassa pistemäinen kosteusvaurio, joka vaikuttaa johtuvan kylpyhuoneen puolelta rakenteisiin päässeeltä suihkuvedeltä.
Eteläpäädyn lisäsiiven majoitushuoneen 219 ulkoseinän vaurio:
Huoneen 219 ulkoseinään ja välipohjaan tehdyssä tarkastuksessa todettiin mikrobivaurio ulkoseinän alaosan sahanpurueristeissä. Seinässä tai välipohjassa ei tutkimushetkellä todettu ylimääräistä kosteutta, eikä vaurion syntytapaa tai ajankohtaa voida päätellä. Tästä syystä vaurion laajuuden arviointi on hankalaa. Merkkiainekokeen perusteella vauriosta on ilmayhteys huoneen sisäilmaan. Selvää syytä sille, että vaurio olisi vain paikallinen, ei voida todeta.
Kuivuneet kosteus- ja mikrobivauriot:
Osittain pistokoeluonteisesti ulkoseinään ja yläpohjaan tehdyissä rakennetarkastuksissa havaittiin vanhat lahovauriot pääsisäänkäynnin aulan ulkoseinässä sekä juhlasalin kattorakenteissa. Aulan (pysäköintialueen puoleisessa) ulkoseinässä vaurio on jäänyt/jätetty piiloon uuden sisäverhouspaneloinnin taakse, eikä vanhan vaurion laajuutta selvitetty tutkimuksen yhteydessä. Juhlasalin katto on havaintojen perusteella vuotanut ennen vesikatteen ja lämmöneristeiden uusimista, ja tältä ajalta kattopanelointiin on jäänyt vaurioita. Myös näiden vaurioiden laajuuden selvittäminen on vaikeaa vaurioiden ollessa kuivia.
Pohjoispäädyn majoitustilojen korjattujen hirsirakenteisten ulkoseinien vauriot tai rakenteeseen jääneet epäpuhtaudet:
Alueella on tehty vuonna 2017 havaittujen mikrobivaurioiden jälkeen ulkoseiniin kohdistuvia korjauksia, joissa rakenteet on uusittu hirsirungon sisäpuolisilta osin. Tutkimuksen mukaan huoneessa Kalingrad seinän alaosaan kohdistuu edelleen jonkin verran kosteusrasitusta, eikä korjauksissa ole näin saatu täysin poistettu vaurioon johtaneita syitä. Uusitun seinärakenteen alaosassa todettiin mikrobivaurioon viittaavat mikrobimäärät, jotka voivat myös selittyä kontaminaatiolla hirsirungosta tai lattialiittymästä, joita ei mahdollisesti ole kunnolla korjauksen yhteydessä. Merkillepantavaa oli, että seinärakenteen sisällä todettiin hyvin voimakas ilmavirtaus (myös toisessa tutkitussa huoneessa). Tämä viittaa poikkeavaan epätiiveyteen. Ilmavirtaus voi myös kuljettaa mukanaan epäpuhtauksia seinärakenteen sisällä. Merkkiainekokeen perusteella seinän sisältä on ilmayhteys huoneen sisäilmaan.
Majoitustilojen ilmanvaihto:
Majoitushuoneissa on koneellinen poistoilmanvaihto, jossa ilmaa poistetaan kylpyhuoneissa olevien venttiilien kautta. Huoneiden ulkoseinissä on korvausilmaventtiilit, joiden kautta rakennus ei kuitenkaan saa riittävästi ulkoilmaa korvaamaan koneellisesti poistettua ilmamäärää. Epäsuhta ulko- ja poistoilmavirtojen välillä aiheuttaa erityisesti pohjoispäädyn majoitustiloihin voimakkaan alipaineen (-15...-25 Pa), joka lisää riskiä vuotoilman kulkeutumiselle hallitsemattomasti epäpuhtaiden rakenteiden kautta. Näissä tiloissa puhdasta korvausilmaa kulkeutuu kuitenkin jonkin verran epätiiviiden ikkunoiden kautta.
Eteläpäädyn majoitustiloissa alipaine jää alle Asumisterveysasetuksessa esitetyn toimenpiderajan (-15 Pa). Eteläpäädyn käytävällä ja pääsisäänkäynnin aulatilassa esiintyvästä poikkeavasta hajusta päätellen myös nämä tilat ottavat ainakin jonkin verran korvausilmaa hallitsemattomia reittejä pitkin mm. teknisistä tiloista.
Keittiön vieressä olevan lisäosan (erillinen majoitushuoneisto) ilmanvaihto ei tutkimuksen mukaan toimi suunnitellusti. Alakerran huoneissa ilmanvaihtoa ei käytännössä tapahdu lainkaan, koska tiiviit palo-ovet estävät poistoilmavirtauksen (poistoilmaventtiili on huoneiden ulkopuolella sijaitsevassa kylpyhuoneessa), eikä näin korvausilmaventtiileistä tapahdu myöskään ulkoilmavirtausta. Huoneiston yläkerrassa poistoilmavirtausta tapahtuu, mutta korvausilmaventtiili on tukossa. Näin huoneisto ottaa kaiken korvausilman hallitsemattomasti rakenteiden kautta.
Poikkeavat hajut pääsisäänkäynnin aulassa ja eteläpäädyn majoituskäytävällä:
Näillä alueilla esiintyi kaikkina tutkimuspäivinä poikkeavaa, tunkkaista hajua, joka muistutti osittain viemärin ja osittain jyrsijöille tyypillistä hajua. Hajun esiintymiseen aiheuttaa osittain tilojen voimakas alipaine, jolloin tilat ottavat korvausilmaa epäpuhtaiden rakenteiden kautta. Merkillepantavaa kuitenkin on, että samaa hajua ei esiintynyt aulan lasiovien toisella puolella, jossa on vielä voimakkaammin alipaineiset pohjoispäädyn majoitustilat. Hajun lähteen selvittäminen on suositeltavaa.
Majoitustilojen lämpötilat:
Lämpökuvauksessa todettiin suuria eroja majoitushuoneiden lämpötiloissa. Kuvauksen perusteella tilojen lämmönjakojärjestelmänä toimiva vesikiertoinen lattialämmitys ei toimi tasaisesti, minkä johdosta osa pohjoispäädyn huoneista oli tutkimushetkellä hyvin viileitä. Huoneisiin on tuotu irtopattereita, joilla huoneita lämmitetään tilojen käytön aikana.
Osin lattialämmityksessä ilmenneiden ongelmien vuoksi huoneiden ulkoseinustoilla sisäpintojen pistemäinen lämpötilaindeksi oli alle 61, mikä aiheuttaa riskin sisäilman kosteuden tiivistymiselle kylmien rakenteiden pintaan. Myös eteläpäädyn huoneissa jälkikäteen rakennettujen erkkereiden liittymissä todettiin sellaisia ilma-/lämpövuotoja, joiden vuoksi pistemäinen lämpötilaindeksi oli alle 61.
Merkittävimmät puutteet todettiin kuitenkin rakennuksen pohjoispäädyn sellaisissa huoneissa, joissa on hirsirakenteinen, sisäpuolelta eristetty ja levytetty ulkoseinä. Näillä seinillä havaittiin merkittäviä lämpö-/ilmavuotoja, joiden vuoksi ulkoseinustojen lämpötilat olivat paikoin vain joitakin asteita ulkoilman lämpötilaa suurempia. Osaltaan ongelmaan vaikuttavat mm. seinien läpiviennit ja kaapit/kalusteet, jotka on sijoitettu ulkoseiniä vasten. Rakenneavauksissa seinien sisällä todettiin myös voimakas ilmavirtaus.
Terveydellisiä olosuhteita koskeva lainsäädäntö
Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.
Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- ja lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua. Näitä muita tiloja ja rakenteita ovat esimerkiksi kellarit, rakennusten alapohjat ja yläpohjat. Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaan aistinvaraisen arvion perusteella todettuna toimenpiderajan ylittymisenä pidetään kosteusvauriojäljen lisäksi sekä homeen hajua, että näkyvää mikrobikasvustoa. Soveltamisohjeen mukaan ilmanvaihdon ulkoilmavirta on johdettava sisään siten, ettei rakenteista kulkeudu ilmavirran mukana epäpuhtauksia.
Asumisterveysasetuksen mukaan alhaiset lämpötilat eivät saa aiheuttaa rakenteissa kosteuden tiivistymistä ja mikrobikasvun riskiä.
Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy mikrobeja taikka kosteutta siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä.
Terveydensuojelulain mukaan kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi.
Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla.
Kuuleminen
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus varasi 19.1.2022 päivätyllä kirjeellä Helsingin seurakuntayhtymälle ja Oy Shaba Ab:lle mahdollisuuden tulla kuulluksi päätösesityksen johdosta. Kiinteistön omistaja toteaa 31.1.2022 toimittamassaan vastineessa seuraavaa:
"Kuntotutkimuksessa selvisi kiinteistön sisäilmassa ja rakenteissa olevan sellaisia puutteita, ettei kiinteistön käyttöä voida jatkaa ennen puutteiden kunnostamista. KOy:n hallitus päätti esittää yhtiökokoukselle, ettei yhtiö ryhdy kuntotutkimuksessa ilmi tulleiden puutteiden kunnostamiseen vaan ryhtyy valmistelemaan kiinteistön myyntiä. Kiinteistö pysyy käyttökiellossa toistaiseksi."
Yhteenveto
Tehtyjen viranomaistarkastusten ja kiinteistönomistajan teettämän kuntotutkimusten perusteella Delicatessen Kellokosken Juhlatalon päärakennuksessa on todettu terveyshaitaksi katsottavia kosteus- ja mikrobivaurioita, puuttellista ilmanvaihtoa, sekä rakenteiden alhaisia lämpötiloja. Terveysvalvonnalla on syytä epäillä, että kaikkia rakennuksen terveyshaittoja ei asianmukaisesti poisteta ilman terveydensuojeluviranomaisen antamaa korjausmääräystä ja käyttökieltoa.
Lisätietoja: terveystarkastaja Ari Antila, puh. 040 314 2254
Ehdotus
Esittelijä
-
Miia Suurkuukka, terveysvalvonnanpäällikkö, miia.suurkuukka@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa kiinteistön omistajalle seuraavan terveydensuojelulain 27 §:n mukaisen määräyksen:
Päävelvoitteet
1. Kiinteistön 858-404-3-2138 omistajan (Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, y-tunnus 0201242-7) tulee selvittää Delicatessen Kellokosken juhlatalon kuntotutkimuksessa (Sisäilmatekniikka Oy / Mikko Heini, tutkimusraportti 21.12.2021) todettujen kosteus- ja mikrobivaurioiden laajuus ja poistaa terveyshaitat. Rakennuksen ilmanvaihdossa todetut puutteet tulee korjata siten, että ilmanvaihto täyttää asumisterveysasetuksen vaatimukset. Rakenteet tulee korjata siten, että tilojen lämpötilaolosuhteet täyttävät asumisterveysaseutuksen vaatimukset.
2. Kellokosken juhlatalon päärakennusta ei tule käyttää majoitus-, juhla- yms. kokoontumistoimintaan ennen rakennuksessa todettujen terveyshaittojen poistamista (päävelvoite 1).
Korjaukset tulee toteuttaa pätevän korjaussuunnittelijan suunnitelmien mukaisesti. Korjaussuunnitelma tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen arvioitavaksi ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä.
Mikäli kiinteistö myydään, siirtyvät päävelvoitteet 1 ja 2 uuden omistajan vastattaviksi. Myyjän tulee informoida ostajaa em. kiinteistöön kohdistuvista velvoitteista.
Uhkasakko
Päävelvoitteen 2 tehosteeksi asetetaan 10 000 €:n uhkasakko.
Perustelut
Delicatessen Kellokosken juhlatalon päärakennuksessa todettiin eri asteisia ja eri ajankohtina syntyneitä kosteus-, mikrobi- ja lahovaurioita, joista on niiden sijainnin tai merkkiainetutkimuksien perusteella yhteyksiä sisäilmaan.
Majoitustilojen ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti, sillä tilat eivät saa tarvittavaa ulkoilmavirtaa käytössä olevien korvausilmaventtiilien kautta. Tämä aiheuttaa rakennukseen myös merkittävän alipaineen.
Haitallisen altistumisolosuhteen esiintyminen rakennuksessa on todennäköistä. Merkittävimpänä yksittäisenä altistavana tekijänä toimii majoitustilojen lattian putkikanaali, jonka vaurioista on ilmayhteyksiä majoitustiloihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen mukaan toimenpiderajan ylittymisenä pidetään korjaamatonta kosteus- ja lahovauriota, aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla, sisäpuolisessa rakenteessa tai lämmöneristeessä silloin, kun lämmöneriste ei ole kosketuksissa ulkoilman tai maaperän kanssa, taikka mikrobikasvua muussa rakenteessa tai tilassa, jos sisätiloissa oleva voi sille altistua.
Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan: Jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy mikrobeja taikka kosteutta siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Jos terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ei ole noudatettu, eikä muita tämän lain mukaisia toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä, terveydensuojeluviranomainen voi kieltää tai rajoittaa asunnon tai muun oleskelutilan käyttöä.
Koska kiinteistönomistaja on laiminlyönyt Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnan aiemmat toimenpidekehotukset, eikä ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi, on Helsingin seurakuntayhtymälle tarpeen antaa korjausmääräys ja asettaa rakennus käyttökieltoon siihen asti, kunnes rakennuksessa todetut terveyshaitat on poistettu.
Täytäntöönpano
Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää.
Sovellettu lainsäädäntö ja oikeusohjeet
Terveydensuojelulaki 763/1994
Terveydensuojeluasetus 1280/1994
Asumisterveysasetus 545/2015
Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 2016
Uhkasakkolaki 1113/1990
Hallintolaki 434/2006
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Helsingin Hallinto-oikeuteen.