Perustelut
Lausuntopyyntö
Aluehallintovirasto pyytää 26.1.2022 päivätyllä kirjeellä lausuntoa Kekkilä Oy:n Nurmijärven kompostointilaitoksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään 20/0120/3 palauttanut asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Lausunto on pyydetty 4.3.2022 mennessä. Lausunto on pyydetty toimittamaan aluehallintovirastoon sähköisen asiointipalvelun kautta (avi.fi/sahkoiset-lomakkeet).
Asian dnro ESAVI/30184/2020.
Toiminta
Uutena toimintana haetaan kompostin varastointia. Kompostointiprosessin tunnelivaiheen jälkeen kompostipanokset siirretään seulonnan jälkeen varastointikentälle ulos aumoihin. Komposteja varastoidaan siihen saakka, että komposti on luovutuskelpoista. Maksimi vuodessa varastokentän läpi virtaavan massan määrä tulisi olemaan noin 15 000 tonnia. Kerrallaan varastokentällä voisi säilyttää enimmillään noin 8 000 tonnia kompostia. Kompostia varastoidaan arviolta 2–8 kuukautta, kunnes komposti täyttää tuorekompostin tai maanparannuskompostin laatukriteerit. Kompostin varastointikentäksi hakija on vuokrannut Nurmijärven kunnalta Metsä-Tuomelan jäteaseman yhteydessä olevat asfaltilla päällystetyt tarkoitukseen soveltuvat kaksi kenttää, joiden pinta-ala on yhteensä noin 7 000 m2. Toinen kentistä sijaitsee laitoksen pohjoispuolella, josta kompostia siirretään päävarastoalueelle. Kompostiaumojen siirtoa tehdään noin 1 kk-3 kk välein. Työn kesto on tuolloin noin 1–5 päivää kerrallaan.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Kekkilä Oy:n hakemuksesta:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Hajuhaittojen minimoimiseksi jätettä tulee kompostoida mahdollisimman pitkään kompostointilaitoksessa ennen kompostin siirtämistä varastointikentälle. Kompostiauman perustaminen ja kääntäminen tulee määrätä tehtäväksi vain sellaisissa olosuhteissa (mm. tuulen suunta, ilman paine), että toiminnoista ei aiheudu merkittävää hajuhaittaa. Ko. toiminnot aiheuttavat riskin hajuhaittojen lisääntymisestä, jolloin tulee kiinnittää erityistä huomiota hajuhaittojen minimoimiseksi. Hajun ajoittanenkin esiintyminen voi aiheuttaa herkille yksilöille viihtyisyyshaittaa ja pitkittyessään se voi johtaa välilisiin terveyshaittoihin, kuten stressiin. Stressi voi ilmetä esimerkiksi unettomuutena, keskittymiskyvyn alenemisena, verenpaineen kohoamisena sekä ennestään huonon terveydentilan pahenemisena. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä 20/0120/3 muutoksenhakijat ovat kuvanneet hajua säännölliseksi ja erittäin häiritseväksi.
Kompostointiprosessissa syntyvät poistokaasut käsitellään kaasupesurilla ja sen jälkeen biosuodattimessa ennen ulkoilmaan johtamista. Puhdistuslaitteistolta (biosuodin) ulkoilmaan johdettavan ilman hajupitoisuuden raja-arvoksi esitetään 2 500 ouE/m³. Lainvoimaisessa ympäristöluvassa raja-arvo on 3 000 ouE/m³. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta kannattaa hajupitoisuuden raja-arvon tiukentamista esitettyyn 2 500 ouE/m³.
Toiminnanharjoittaja tulee määrätä tarkkailemaan jälkikompostointikentän pinnoitteen kuntoa, jotta pinnoitteessa mahdollisesti olevat rikkoutumat huomataan mahdollisimman pian.
Laitoksen piha-alueen vesien ja kompostin varastokentän hulevesien johtaminen Metsä-Tuomelan jätevedenpuhdistamolle on tarkoitus aloittaa viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittaja tulee määrätä tehostettuun tarkkailuun ennen kuin varastokentän ja piha-alueen hulevedet saadaan johdettua Metsä-Tuomelan jäteveden puhdistamoon.
Lannoitevalmisteiden tulee täyttää Ruokaviraston asettamat laatuvaatimukset. Kompostoinnin käyttötarkkailusuunnitelma ja päästötarkkailuraportit tulee toimittaa Keski-uudenmaan ympäristökeskukseen tiedoksi.
Pohjavesiseurannan yhteydessä havaitut haitta-aineet tulee tutkia myös laitoksen vaikutusalueella olevista talousvesikaivoista. Erityisesti toiminta-alueeseen nähden idässä sijaitsevan kaivon K4 talousveden laatua tulee seurata, sillä pohjaveden on epäilty kulkeutuvan toiminta-alueelta itään. Muiden lähialueen talousvesikaivojen vedenlaatu on hyvä tutkia vähintään kolmen vuoden välein ja tarvittaessa useammin, jos pohjavesiseurannassa havaitaan poikkeamia. Talousvesikaivojen omistajia on informoitava tutkimustuloksista sekä niiden terveydellisistä vaikutuksista. Suojapumppauksen onnistumisen seuraamisen kannalta voisi itäpuolelle asennettava ja tarkkailuun otettava uusi pohjavedenhavaintoputki olla hyvä ratkaisu.