Perustelut
Perustelut
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) pyytää lausuntoa Nordic Ren-Gas Oy:n Power-to-Gas-tuotantolaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA-selostus) Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta 22.7.2024 mennessä. Lausunnolle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 14.8 asti (Viite: UUDELY/16503/2023).
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasäännön 4 §:n mukaan ympäristönsuojelupäällikkö antaa lausunnot ympäristövaikutusten arviointiohjelmista. Lausunnonanto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta kuuluu sitä vastoin ympäristölautakunnan toimivaltaan.
Hankekuvaus
Hankkeen tavoitteena on rakentaa uusiutuvaa synteettistä metaania, vetyä ja hukkalämmöstä tuotettua kaukolämpöä tuottava Power-to-Gas-tuotantolaitos.
YVA-menettelyssä vaihtoehtoina ovat:
- VE0, eli 0-vaihtoehto: Hanketta ei toteuteta.
- VE1: Puhtaiden P2X-kaasupolttoaineiden ja CO2-vapaan kaukolämmön yhteistuotantolaitoksen rakentaminen Keravan Energian voimalaitoksen tontille sekä metaanin siirtoputken rakentaminen, reittipituus noin 2,2 km.
Hankevaihtoehdossa VE1 rakennetaan laitos, jossa tuotetaan uusiutuvaa synteettistä metaania, vetyä ja hukkalämmöstä tuotettua kaukolämpöä. Laitos sijoittuu Keravan voimalaitoksen välittömään läheisyyteen. Power-to-Gas-tuotantolaitoksen tuotantoprosessi muodostuu viidestä vaiheesta:
- Vedyn tuotanto
- Hiilidioksidin talteenotto ja tuotanto
- Metaanin tuotanto
- Metaanin jakelu
- Prosessin apujäähdytys ja kaukolämmön tuotanto
Vetyä tuotetaan noin 6 000 tonnia vuodessa pilkkomalla vettä vesielektrolyysiprosessissa. Laitoksella hyödynnetään voimalaitoksen savukaasuissa olevaa hiilidioksidia, jota otetaan talteen vuodessa noin 37 000 tonnia. Vaihtoehtona selvitetään mahdollisuutta ottaa talteen vuodessa noin 100 000 tonnia hiilidioksidia, josta osa hyödynnettäisiin esimerkiksi teollisuudessa. Talteen otettavan hiilidioksidimäärän kasvattaminen ei vaikuta hiilidioksidin talteenottolaitoksen kokoon.
P2G-laitos tuottaa metaanikaasua vuosi tasolla noin 170 GWh (12 000 tonnia) ja lämpöä kaukolämpöverkkoon noin 180 GWh. Sivutuotteena laitoksella muodostuu happea noin 48 000 tonnia vuodessa. Laitoksen yhteydessä varastoidaan hiilidioksidia noin 10 000 tonnia ja vetyä noin 5 tonnia. Prosessissa käytetään vettä noin 50 000 m3 vuodessa ja jätevettä syntyy noin 36 000 m3. Mikäli hiilidioksidia otettaisiin talteen 100 000 tonnia vuodessa, syntyisi jätevettä noin 48 000 m3 vuodessa.
YVA-selostuksen yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista
P2G-laitos tulee sijoittumaan alueelle, missä on ennestään teollista toimintaa: Keravan Energian biovoimalaitos, kuljetusliikkeitä ja logistiikkakeskus sekä jäteasema. YVA-selostuksen mukaan merkittäviä yhteisvaikutuksia ei arvioida aiheutuvan liikenteen, melun, tärinän, ilmanlaadun, maiseman ja kulttuuriympäristön, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön, ilmaston, maa- ja kallioperän, pohjavesien tai ihmisten terveyden, elinolojen ja viihtyvyyden osalta. Hankkeen toteutuksella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus ilmastoon CO2-päästöjen vähentyminen kautta. Hankkeen toteutuminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä raskaassa liikenteessä.
Yhteenvetotaulukko hankkeen ympäristövaikutuksista. Vaikutukset on jaoteltu seuraavasti: ei muutoksia nykytilaan (0), positiivisia vaikutuksia (+), kohtalaisia positiivisia vaikutuksia (++), suuria positiivisia vaikutuksia (+++) ja lieviä haitallisia vaikutuksia (-).
Vaikutuksen kohde
|
VE0
|
Rakentaminen
|
Toiminta
|
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
|
0
|
-
|
-
|
Maisema ja kulttuuriympäristö
|
0
|
-
|
-
|
Liikenne
|
0
|
-
|
-
|
Ilmanlaatu
|
-
|
-
|
0
|
Ilmasto
|
--
|
-
|
+++
|
Melu
|
0
|
-
|
-
|
Tärinä
|
0
|
-
|
-
|
Jätteet ja sivutuotteet
|
0
|
0
|
0
|
Luonnonvarojen käyttö
|
--
|
-
|
++
|
Kasvillisuus ja eläimistö
|
0
|
-
|
-
|
Maa‐ ja kallioperä ja pohjavesi
|
0
|
-
|
0
|
Vesistöt
|
0
|
-
|
-
|
kalasto ja kalastus
|
0
|
-
|
-
|
Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet
|
0
|
-
|
-
|
Väestö ja ihmisten elinolot ym.
|
0
|
-
|
+
|
YVA-selostuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltua hankevaihtoehtoa (VE1) voidaan pitää ympäristövaikutusten kannalta toteutuskelpoisena. Hankevaihtoehdolla ei arvioida olevan sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, joita ei voitaisi hyväksyä, estää tai lieventää hyväksyttävälle tasolle.
YVA-selostuksen mukaan rakentamistoimenpiteiden suunnittelussa sekä poikkeus- ja häiriötilanteisiin varautumisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon hankealueen sijainti Keravan Energian biovoimalaitoksen vieressä sekä valtatie 4 läheisyydessä.
Asian käsittely
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on 22.12.2023 antanut lausunnon Nordic Ren-Gas Oy:n Power-to-Gas-tuotantolaitos hanketta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausunnossaan ympäristökeskus on kiinnittänyt huomiota herkkiin kohteisiin, onnettomuusriskeihin, alueen pilaantuneeseen maaperään, meluhaittoihin ja hulevesien hallintaan.
Ehdotus
Esittelijä
-
Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa Nordic Ren-Gas Oy:n Power-to-Gas-tuotantolaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon.
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lausuntopyyntöä koskevassa YVA-selostuksessa on esitetty selkeästi laitoksen toimintaperiaate ja hankkeen perustelut. Vaikutusarvio on tehty YVA-menettelyn edellyttämille ympäristövaikutuksille ja ne on esitetty merkittävyyden määräytymiseen perustuvassa arviointikehikossa. Vaikutusten merkittävyyden määräytymisen arviointikehikossa on arvioitu muutoksen suunta (kielteinen, myönteinen), suuruus (erittäin suuri, suuri, keskisuuri, pieni, ei vaikutusta) sekä vaikutuskohteen herkkyys. YVA-menettelyä koskevan hankkeen osalta ympäristövaikutusten arviointia voidaan pitää riittävänä.
Suunniteltu toiminta sijoittuu teollisuusalueelle, jossa on jo vastaavan mittakaavaista rakennuskantaa. Suunniteltu hanke on voimassa olevan asemakaavan mukaista eikä suunniteltu toiminta edellytä kaavamuutostarpeita. Lähimmät herkät kohteet ovat asuin/lomarakennuksia, jotka sijaitsevat 500 metrin etäisyydellä. Arviointiselostuksessa esitetyissä melumallinnustiedoissa on esitetty kattavasti melun leviäminen eri arviointivaihtoehdoissa ja melun yhteisvaikutus vieressä kulkeva moottoritiemelun kanssa.
Laitoksen toiminta tulee vähentämään energiantuotannon CO2-päästöjä, mikä nähdään hyvänä tavoitteena ilmaston muutokseen sopeutumisen kannalta. Metaanin tuottamisessa on syytä kiinnittää huomiota laitoksen toimintavarmuuteen ja mahdollisten vuotojen todennäköisyyteen, niiden torjuntaan ja ilmastovaikutukseen.
Ympäristölautakunta kiinnittää erityistä huomiota hankeen mahdollisiin vesistövaikutuksiin. Hulevesien hallinta ja käsittely tulee toteuttaa siten, ettei hulevesikuormitus Karhuntassunojaan ja sitä kautta Savion- ja Rekolanojiin kasva. Myös poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten rankkasateisiin, tulee varautua. Rankkasateet lisäävät kiintoaineksen määrää hulevesissä ja suuri virtaama voi aiheuttaa kiintoaineen kuormituspiikin viivytyksestä huolimatta. Hulevesien riittävään tarkkailuun ja vesienkäsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota myös rakentamisen aikana. Hulevesien osalta jatkosuunnittelussa tulee laatia hulevesisuunnitelma ja esittää kartalla hulevesireitit ja purkupisteet, suunnitellut laskeutusaltaat ja muut hulevesirakenteet sekä näytteiden tarkkailupisteet. Jatkosuunnittelussa tulisi huomioida ratkaisuina mm. viherkatot tai viherratkaisut, joilla hulevesien syntymistä voidaan vähentää.
YVA-selostuksen mukaan vain uuden laitosalueen hulevesiä viivytetään. Olisi toivottavaa, että samassa yhteydessä voitaisiin tarkastella ja päivittää koko tontin hulevesijärjestelyjä yhteistyössä Keravan Energian kanssa, varsinkin kun alue sijaitsee teollisuusalueelle, jossa vettäläpäisemättömien pintojen ala on suuri.
YVA-selostuksessa todetaan, että laitoksella syntyvät jätevedet viemäröidään kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle ja käsitellään tarvittaessa laitosalueella ennen kunnalliseen jätevesiviemäriin johtamista. Jätevesienhallinnassa on varmistettava, että prosessista syntyvät jätevedet voidaan johtaa hallitusti viemäriverkostoon eivätkä ne lisää alapuolisen vesistön virtaama tai kuormitusta.
Laitos sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn moottorientien vieressä ja liikenteen melutaso on korkea. Selostuksessa on arvioitu, ettei laitoksen ja liikenteen melun yhteistaso ylittäisi tasoa 50 dB lähimmillä asuinrakennuksilla laitoksen normaalin toiminnan aikana. Selostuksessa todetaan myös, että melutaso voi poikkeustilanteissa ylittyä. Tähän on hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunnitelmassa onkin esitetty meluvaikutusten, hulevesien laadun ja ilmapäästöjen tarkkailun tarve. Seurantaohjelmat tarkentuvat jatkosuunnittelun myötä. Jatkosuunnittelussa tulee esittää tarkkailuohjelma, jossa seurataan melun määrää ja hulevesien laatua sekä rakentamisen että laitoksen toiminnan aikana.