Perustelut
Perustelut
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka koskee Fingrid Oyj:n 400 kilovoltin voimajohtohanketta Hausjärven Puujaalta Sipoon ja Porvoon rajalla sijaitsevalle Anttilan sähköasemalle. Lausunnot tulee toimittaa kuulutuksessa ilmoitettuna aikana, viimeistään 12.8.2024. Lausunnolle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 14.8. asti. (UUDELY/2145/2023)
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasäännön 4 §:n lausunnonanto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta kuuluu ympäristölautakunnan toimivaltaan.
YVA-aineisto löytyy osoitteesta: Fingrid Oyj:n 400 kV:n voimajohto välillä Sipoo - Hausjärvi (ymparisto.fi)
Hankkeen tausta
Hankeen taustalla on tarve kehittää kantaverkkoa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Uusi Hausjärven Puujaan ja Sipoon ja Porvoon rajalla sijaitsevan Anttilan sähköaseman välinen 400 kilovoltin voimajohtoyhteys tarvitaan kantaverkolle asetetun käyttövarmuusvaatimuksen turvaamiseksi, kun sähkönsiirto kasvaa Suomen tavoitellessa hiilineutraaliutta vuonna 2035. Taustalla on energiamurros ja vihreän siirtymän vaatimukset.
Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei hakijan mukaan ole mahdollista, koska sähkönsiirtoa ei voida tulevaisuudessa hoitaa nykyisellä kantaverkolla ja jo päätetyillä verkkoinvestoinneilla ilman haitallisia siirtokapasiteettirajoituksia tai vaarantamatta käyttövarmuutta.
Hankkeen vaihtoehdot
Kaikille reittivaihtoehdoille on yhteistä voimajohdon sijoittuminen Puujaan ja Kalliomäen (jakso 1 Puujaa-Kalliomäki) välille sekä Soinilan ja Anttilan (jakso 3 Soinila-Anttila) välille. Jakso 1 sijoittuu Hausjärven alueelle ja eteläinen jakso 3 sijoittuu Porvoon, Sipoon, Pornaisten ja Mäntsälän alueille.
Jaksojen 1 ja 3 väliin sijoittuvalla jaksolla 2 Kalliomäki - Soinila on tarkasteltu viittä eri vaihtoehtoista voimajohtoreittiä vaihtoehtoisin linjauksin:
- Kalliomäki-Toukola-Ridasjärvi-Soinila (VE1)
- Kalliomäki-Toukola-Rajasuo-Soinila (VE2A, VE2B)
- Kalliomäki-Ridasjärvi-Lamminmäki-Soinila (VE3A, VE3B)
- Kalliomäki-Rajasuo-Soinila (VE4A, VE4B)
- Kalliomäki-Pahalamminsuo-Soinila (VE5A, VE5B)
Vaihtoehtoasetelmaan on sisällytetty sisäiset reittivaihtoehdot Lamminmäen ja Soinilan välillä länsi- tai itäreittinä (VE2B-VE5B) sekä vaihtoehdolla VE1 tarkasteltava itäinen alavaihtoehto ohjelmavaiheessa saadun palautteen perusteella.
Jaksolla Kalliomäki-Soinila reittivaihtoehdot sijoittuvat Hausjärven, Hyvinkään ja Mäntsälän kuntiin. Voimajohtoreitit sijoittuvat pääosin uusiin maastokäytäviin. Vaihtoehdot VE1, VE2 ja VE3 sijoittuvat Fingridin 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle samaan maastokäytävään välillä Kalliomäki - Toukola. Eteläosassa reittivaihtoehto VE2A, VE3A, VE4A ja VE5A sijoittuvat Fingridin 400 kilovoltin voimajohdon rinnalle samaan maastokäytävään osuudella Reiliininmäki-Soinila. Lamminmäki - Soinila välillä tarkastellaan vaihtoehtoista reittiä uudessa maastokäytävässä (2B, 3B, 4B ja 5B). Vaihtoehto VE5 sijoittuu jaksolla osittain uuteen maastokäytävään ja osittain jakeluverkon nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon viereen samaan maastokäytävään.
Suunnittelualue ja reittivaihtoehdot
Vaihtoehto VE1 sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulle Ridasjärven moreenimuodostumalle Ridasjärven itäpuolella. Vaihtoehdot VE1 ja VE3 sijoittuvat lähelle Hyvinkään Rauhalan itäpuolella sijaitsevaa asutuskeskittymää ja lisäksi vaihtoehdon VE3 varrella Metsämaan läheisyydessä sijaitsee useita asuinrakennuksia. Vaihtoehdon VE3 läheisyydessä Kivilamminsuolla sijaitsee Kivilamminsuo-Pitkästenjärvet Natura-alue ja lounaispuolella Keravanjärveen rajautuva yksityismaiden luonnonsuojelualue.
Vaihtoehdot VE2 ja VE4 sijoittuvat Kokkosuon läheisyydessä valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellulle Palokallio-Kurikonkallio kallioalueelle. Vaihtoehdon VE2 läheisyydessä Hautalankulman alueella sijaitsee useita asuinrakennuksia. Holmilankallioiden yksityinen luonnonsuojelualue sijaitsee vaihtoehdon VE2 läheisyydessä reitin itäpuolella Kokkosuolla ja Hirvikorvenkallion yksityinen luonnonsuojelualue vaihtoehdon VE4 läheisyydessä reitin itäpuolella. Vaihtoehtojen VE2 ja VE4 Rajasuon risteämiskohdan läheisyydessä reittien länsipuolelle sijaitsee Kivilamminsuo-Pitkästenjärvet Natura-alue. Mustametsän Natura-alue sijaitsee Metsäkulman koillispuolella vaihtoehtojen VE2, VE3 ja VE4 läheisyydessä.
Vaihtoehto VE5 ylittää Kaananjoen ja Hirvihaaranjoen ja sen itäpuolella sijaitsee kaksi Natura-aluetta. Jakson eteläosassa sijaitsee Ohkolanjokilaakson Natura-alue, joka sijoittuu kaikkien suunniteltujen vaihtoehtojen läheisyyteen. Vaihtoehtoiset reitit 2B - 5B kulkevat 2A - 5A linjausten itäpuolella välillä Soinila - Lamminmäki.
YVA-selostuksen yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista
Ilmastovaikutukset
Voimajohdolla vahvistetaan energiatehokasta sähkön siirtoa ja lisätään sähkön kantaverkon toimitusvarmuutta sekä mahdollistetaan uusiutuvan energian hankkeiden liittäminen sähköverkkoon, mikä palvelee energia- ja ilmastostrategiaa. Hanke on näin ollen merkityksellinen ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Voimajohdon elinkaaren alussa rakentamisvaiheen päästöjen aiheuttama kielteinen vaikutus on kohtalainen.
Johtopäätökset ja hankkeen toteuttamiskelpoisuus
Kaikki vaihtoehdot sijoittuvat pääosin metsä- ja peltoalueille, ja vain paikoin asutusalueiden läheisyyteen. Merkittävimmät asuinkeskittymät ovat valtatien 4 läheisyydessä sekä eteläisen jakson 3 alueella Soinilasta Anttilaan. Johtoreitin läheisyyteen sijoittuu taajama-alueita ja kyliä Puujaan kylässä Hausjärvellä sekä Reiliininmäen, Lamminmäen, Invalidikylän ja Ohkolan läheisyydessä Mäntsälässä. Pohjoisella jaksolla (Puujaa -Kalliomäki) yksi lomarakennus voidaan kiertää yhteispylväsratkaisulla. Sen sijaan vaihtoehdossa VE5 ei voida välttää yhden asuinrakennuksen purkua.
Voimajohdon vaikutukset ihmisiin ovat kaikissa vaihtoehdossa suorien rakennuksiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi muutoksia maisemakuvassa. Ohkolan alueella reittien A-vaihtoehdot vaikuttavat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kylään ja jokimaisemaan. Toisaalta A-vaihtoehdoissa Pahalamminsuolta Mansikkamäkeen voimajohto sijoittuu nykyisen voimajohdon viereen, kun B-vaihtoehdoissa Pahalamminsuolta Soinilaan Ali-Ollilan ja Vähäkylän asutusta sekä Ohkolanjoen ympäristö jää kahden voimalinjan väliin. Kaikilla vaihtoehdoilla on haitallinen vaikutus Puujaan maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen.
Kaikki vaihtoehdot ylittävät Sipoonjoen Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen. Alueelle ei sijoiteta voimajohtopylväitä, eikä Natura-alueeseen kohdistu välittömiä vaikutuksia. Vaihtoehtojen sisäisillä reittivaihtoehdoilla A ja B ei luonnonympäristön kannalta ole merkittäviä eroavaisuuksia. Voimajohtoreittien läheisyydessä sijaitsee useita luonnonsuojelualueita, joihin ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Kaikki vaihtoehdot sijoittuvat jaksolla 3 Kummelbergenin maakunnallisesti arvokkaalle lintualueelle ja vaihtoehdot VE1 ja VE3 lisäksi Ridasjärven metsien lintualueelle.
Muiden eläinten osalta vaihtoehtojen suurimmat erot liittyvät A- ja B-vaihtoehtojen eroavaisuuksiin Ohkolanjoen ja Hakkarinojan ympäristössä, jotka ovat liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Lisäksi VE3-reittivaihtoehto sijoittuu Yli-Hongiston liito-oravan aiemmin asuttamalle kohteelle, kun taas VE5-reittivaihtoehto sijoittuu osittain Kairanmaan ja Lukkokosken liito-oravan elinympäristöille, joista Lukkokoski on lisäksi potentiaalista saukon elinympäristöä. Liito-oravan osalta hankevaihtoehdoissa ei ole tunnistettu luonnonsuojelulain mukaisia poikkeamislupatarpeita lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämisen tai hävittämisen johdosta.
Kaikki vaihtoehdot sijoittuvat jaksolla 1 kahdelle pohjavesialueelle ja lisäksi vaihtoehdot VE1 ja VE3 yhden pohjavesialueen reunaosaan. Vaihtoehdoissa VE1 - VE4 voimajohto sijoittuu yhdelle geologisesti arvokkaalle moreenimuodostumalle ja kahdelle kallioalueelle ja vaihtoehto VE5 yhdelle moreenimuodostumalle ja kallioalueelle.
Kokonaisuutena tarkasteltuna vaihtoehtojen VE1 - VE4 välillä ei ole merkittäviä eroavaisuuksia vaikutusten välillä. Vaihtoehdossa VE5 vaikutukset ovat hieman muita vaihtoehtoja haitallisempia etenkin luonnonympäristön osalta. Tarkasteltujen vaihtoehtojen välillä on vaikutusten välisessä merkittävyydessä tunnistettu joitain eroja, jotka liittyvät erityisesti luontoarvoihin, maisema- ja maankäyttövaikutuksiin sekä ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin. YVA-selostuksen yhteenvetona todetaan, että kaikki voimajohtoreittiosuudet ovat toteuttamiskelpoisia.
Rakentamisen ja käytöstä poiston aikaiset sekä käytöstä poiston jälkeiset vaikutukset
Voimajohdon rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset ovat tyypillisesti paikallisia ja tilapäisiä. Väliaikaisia haittoja asumisviihtyvyydelle, maanviljelylle, virkistykselle ja luonnolle voi aiheutua esimerkiksi rakentamisen aikaisesta työmaaliikenteestä, työkoneista, materiaalien kuljetuksista, melusta, pölystä ja tärinästä. Pintavesiin voi maankaivun yhteydessä päästä kiintoaineshuuhtoumia, mitä pyritään välttämään työmenetelmin sekä kohdekohtaisin ohjein. Voimajohdon rakentamisesta aiheutuvat suurimmat hetkelliset haitat rajoittuvat kuitenkin aivan rakennettavan johtoreitin lähialueelle ja sinne johtaville teille.
Voimajohtojen käytöstä poiston aikaiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin voimajohtojen rakentamisen aikana ja luonteeltaan väliaikaisia. Vaikutuksia voi aiheutua käytöstä poiston aikana esimerkiksi kaivettaessa maata pylväspaikoilla ja liikuttaessa työkoneilla johtoalueella.
Käytöstä poiston jälkeen maanomistajien omistuksessa koko hankkeen elinkaaren ajan säilyvä voimajohtoalue saa ennallistua, mikä tapahtuu eri kasvupaikkatyypeillä eri nopeudella. Metsätalousalueilla voimajohtoalue voidaan ennallistaa viljelymetsäksi ja viljelyalueilla pylväspaikat voidaan ottaa takaisin viljelykäyttöön, millä on myönteistä vaikutusta elinkeinoille. Voimajohtorakenteiden poistuminen maisemakuvasta vaikuttaa maisemaan myönteisesti. Toisaalta käytöstä poistetulle voimajohtoalueelle voi kohdistua uutta maankäyttöä, jota tässä vaiheessa ei voida ennakoida. Käytöstä poiston jälkeen myös koronameluvaikutukset sekä sähkö- ja magneettikenttävaikutukset loppuvat.
Ympäristövaikutusten seuranta
Fingrid seuraa isojen voimajohtohankkeiden toteutuksen laatua teettämällä maanomistajakyselyjä, joilla selvitetään miten voimajohtoalueen maanomistajat ovat kokeneet hankkeen toteutuksen. Kyselyjen perusteella Fingrid kehittää toimintatapojaan ja hankeviestintäänsä. Nyt tarkasteltavan voimajohtohankkeen valmistumisen jälkeen on suunniteltu teetettävän vastaavantyyppinen palautekysely. Muun erillisen seurantaohjelman laatimista ei arvioida tarpeelliseksi.
Yhteisvaikutukset
Hausjärvi-Anttila välinen voimajohtohanke liittyy Fingridin Alajärven ja Hikiän (Hausjärvi) sähköasemien välisen verkkoyhteyden vahvistamiseen Hausjärven Puujaalla. Lisäksi Fingrid Oyj suunnittelee sähköjärjestelmävision 2023 mukaisesti Länsisalmen ja Anttilan välisen yhteyden vahvistamista.
Väylävirasto suunnittelee valtatien 25 välin Hyvinkää-Mäntsälä jatkuvaksi ohituskaistatieksi. Suunnittelukohteen ensimmäinen vaihe on alkanut vuonna 2023 ja muutos on tarkoitus tehdä vaiheittain. Valtatie sijoittuu jokaisen voimajohtoreittivaihtoehdon alueelle.
Eteläisellä jaksolla 3 on käynnissä Itäradan väylähanke, josta on käynnistymässä ympäristövaikutusten arviointimenettely. Itäradan pääsuuntaselvityksen perusteella väylän linjaus risteää voimajohtoreitin kanssa sen eteläisimmällä osuudella. Mahdollisia yhteisvaikutuksia saattaa esiintyä, ja ne tulevat huomioitavaksi Itäradan linjausvaihtoehtojen jatkotarkastelussa. Hanke voi vaatia yhteensovittamista voimajohtohankkeen kanssa. Muiden läheisten hankkeiden osalta ei ole arvioitu muodostuvan merkittäviä yhteisvaikutuksia.
Hankkeen alustava aikataulu
Voimajohtohanke on alkanut esisuunnittelulla ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. YVA-menettely käynnistyi virallisesti, kun YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaisena toimivalle Uudenmaan ELY-keskukselle lokakuussa 2023. Varsinainen vaikutusten arviointi on tehty vuosien 2023 - 2024 aikana. Alustavan aikataulun mukaan voimajohdon rakentamisen edellyttämät maastotutkimukset ja yleissuunnittelu tehdään vuosina 2025 - 2027. Hankkeen rakentamisen arvioidaan tapahtuvan vuosina 2028 - 2030.
Asian käsittely
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on 13.12.2023 lausunnossaan YVA-ohjelmasta pyytänyt selvittämään erityisen herkkien kohteiden sijainnit vaihtoehtoreiteillä ja hankkeen vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin, lajistoon, ekologiseen verkostoon (mm. liito-oravan kulkuyhteydet) ja laajojen yhtenäisten metsäalueiden kokonaisuuksiin. Lisäksi pyydettiin arvioimaan mahdollisuuksia kompensoida hankkeen yhteydessä häviäviä tai heikentyviä luontoarvoja tai ekologisia yhteyksiä.
Ehdotus
Esittelijä
-
Leena Sjöblom, ympäristökeskuksen johtaja, leena.sjoblom@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa Fingrid Oyj:n 400 kV:n voimajohto välillä Sipoo - Hausjärvi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon.
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.
Keski-Uuudenmaan ympäristölautakunnan lausunto arviointiselostuksesta
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että lausuntopyyntöä koskevassa YVA-selostuksessa on esitetty selkeästi valittujen voimajohtolinjausvaihtoehtojen vaikutukset YVA-menettelyn edellyttämille ympäristövaikutuksille ja ympäristövaikutusten arviointia voidaan pitää riittävänä. Hankkeen vaikutuksia maisemaan ja ympäristöön on tarkasteltu YVA-selostuksessa monipuolisin kartoin (esim. selostuksen liitekartat 1 ja 2) ja luontoarvoja on tarkennettu lisäselvityksin.
Vaikutuksen merkittävyyden määräytymisen arviointikehikossa on arvioitu muutoksen suunta (haitallinen, myönteinen), suuruus (suuri, kohtalainen, vähäinen, ei vaikutusta) sekä vaikutuskohteen herkkyys (Taulukko). YVA-selostuksen mukaan vaihtoehtojen VE1-4 välillä ei ole merkittäviä eroavaisuuksia vaikutusten välillä. Vaihtoehdossa VE5 vaikutukset ovat hieman muita vaihtoehtoja haitallisempia etenkin luonnonympäristön osalta. Ympäristölautakunta olisi toivonut selostukseen perustelut valituille reittivaihtoehdoille ja tarkastelun reitin VE5 jatkosta olemassa olevaa voimalinjaa pitkin Kalliomäen eteläpuolelle, jolloin haittavaikutukset kohdistuisivat jo olemassa olevalle johtoreitille.
Taulukko. Hankkeen merkittävät ympäristövaikutukset. Vaikutukset on jaoteltu seuraavasti: Myönteisiä vaikutuksia (+), Ei muutoksia nykytilaan (0), Vähäisiä haitallisia vaikutuksia (-), Kohtalaisia haitallisia vaikutuksia (--), Suuria haitallisia vaikutuksia (---).
|
Vaikutuksen kohde |
VE1 |
VE2A/B |
VE3A/B |
VE4A/B |
VE5A/B |
|
Ilmasto |
+ |
+ |
+ |
+ |
+ |
|
Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne, ihmiset, terveys, elinolot ja viihtyminen |
-- |
-- |
-- |
-- |
-- |
|
Maisema ja kulttuuriympäristö |
-- |
-- |
-- |
-- |
-- |
|
Arkeologinen kulttuuriympäristö |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
Maa- ja kallioperä, pinta- ja pohjavedet |
- |
-/-- |
-/-- |
-/-- |
-/-- |
|
Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmat |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
|
Kasvillisuus ja luontotyypit, arvokkaat luontokohteet |
0 |
--/--- |
-- |
-- |
--- |
|
Linnusto |
- |
-/-- |
-- |
- |
- |
|
Muu eläimistö |
-- |
-- |
- |
-- |
-- |
Ilmaston kannalta hankkeen vaikutukset on arvioitu myönteisiksi ja uusi voimajohto turvaa tulevaisuuden sähkösiirtovarmuutta.
Ympäristölautakunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla johtoreiteillä on suuria tai kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia asutukselle ja ihmisten viihtymiselle. Vaikutus ihmisten viihtyvyyteen on erityisen suurta uusissa maastokäytävissä ja avoimissa maisematiloissa. Avoimessa maisematilassa (esimerkiksi metsäselänteet, peltoalueet ja vesistöt) voimajohtojen ja maastokäytävien maisemallisin vaikutus on suurin ja negatiivisin, voimajohtojen muuttaessa alueiden ominaispiirteitä.
Kaikki viisi reittivaihtoehtoa välillä Soinila - Kalliomäki sijoittuvat Mäntsälän kunnan alueelle. Niiden läheisyyteen sijoittuu taajama-alueita sekä kyliä lähes koko suunnittelualueella. Reittien VE2, VE3 ja VE4 läheisyyteen sijoittuu vähemmän asutusta kuin reittien VE1 ja VE5. VE1-voimalinja sivuaa alle 300 metrin säteellä Hyökännummen asemakaavoitettua aluetta ja se ja tulisi vaikeuttamaan Hyökännummen taajaman laajentumista koilliseen ja itään päin. VE1 kulkee myös maisemallisesti arvokkaan Ohkolan kylän läpi. VE5 kulkee Invalidikylän vieressä ja sen linjaus estäisi myös Kapulin asemakaavan toteutuksen.
Hankealueella sijaitsee ja arvokkaita metsä- ja luontoalueita, joihin hankkeella on kohtalaisia tai suuria haitallisia vaikutuksia. Osasta reittivaihtoehtoja aiheutuu myös suuria haitallisia vaikutuksia ja erilaisten arvokkaiden luontokohteiden osittaista tai kokonaan häviämistä. Yhtenäinen metsäalue on Uusimaakaavassa 2050 tunnistettu tärkeä ekologinen verkosto ja hankkeessa tulisi huomioida ekologisten yhteyksien säilyttäminen Natura-alueiden, muiden luonnonsuojelualueiden sekä muiden luonnontilaisten alueiden välillä.
Pien- ja virtavedet
Pien- ja virtavesien näkökulmasta Mäntsälän kunnan alueella haitallisimpia ovat hankevaihtoehdot VE3 ja VE5, joissa voimajohdon rakentaminen hävittää noron Haudansuon pohjoisesta metsästä (VE3) sekä muokkaa merkittävästi Lukkokosken uoman ympäristöä (VE5). Suurimmat vaikutukset pien- ja virtavesiin on Hakkarinojan ympäristössä, jossa tyydyttävää vaihtoehtoa joki- ja noroympäristöjen säästämiseksi ei ole esitetty. Hakkarinojan alueelta tulee hankkeen jatkona laatia ja esittää tarkemmat suunnitelmat siitä, kuinka vaikutukset uomiin ja niiden ympäristöön voidaan minimoida sekä miten haittoja voidaan kompensoida.
Mikäli vaihtoehto VE5 toteutuisi ja Kapulin asemakaavaa joudutaan muuttamaan, ympäristökeskuksella nousee huoli siitä, mitä Isolammille ja sen ympäristölle tapahtuu, kun todennäköisesti varastorakennukset täytyy kuitenkin saada sijoitettua alueelle, ja valmiiksi herkkä ja ahtaalle ajettu ympäristö joutuu mahdollisesti entistä tiukemmalle. Mikäli ko. vaihtoehdon kanssa edettäisiin, tulee Mäntsälän kunnan kanssa tarkasti käydä läpi, miten ko. aluetta jatkossa suunnitellaan, jotta Isolammin ympäristö voidaan riittävästi turvata.
Pienvesien osalta on huomioitavaa, että Mäntsälässä on tekeillä strategista yleiskaavaa varten pienvesiselvitys, jonka tuloksia odotetaan vuonna 2024. Mikäli selvityksessä alueella arvioidaan olevan pienvesikohteita, jotka eivät selostuksessa tulleet ilmi, tulee ne ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.
Leveän voimalinjan raivaaminen purojen ja norojen kohdalta muuttaa valaistusolosuhteissa ja voi vaikuttaa viileää vettä vaativan eliöstön, erityisesti lokikalojen, elinolosuhteisiin nostamalla veden lämpötilaa. Haittoja voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rannoille ja virtavesien reunoille rakentamisen yhteydessä matalaa pensastoa, kuten selostuksessa suositellaan.
Luonto
Hankkeen kaikkien vaihtoehtojen vaikutusalueella on uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Yksikään vaihtoehdoista ei ole luonnonarvojen säilymisen kannalta myönteinen. Merkittävimmät luontotyyppeihin kohdistuvat muutokset aiheutuvat metsäisillä alueilla, jotka ovat aiemmin olleet yhtenäisiä alueita ja pirstoutuvat uuden voimalinjan myötä. Luontotyyppien muutosten lisäksi kasvillisuudessa tapahtuu muutoksia: voimajohdon tieltä kaadetaan puusto ja avoimen maastokäytävän valtaavat ns. pioneerilajit, jotka ovat sopeutuneet valoisiin olosuhteisiin. Sen sijaan metsälajit, kuten useat metsäsammalet ja mustikka, taantuvat.
Voimalinjat VE2, VE3 ja VE4 halkovat melko yhtenäisen metsäalueen, joka on tärkeä viheryhteys ja jonne sijoittuu arvokkaita luontokohteita. Reitit on kuitenkin suunniteltu siten, ettei niistä arvioida tulevan haittaa alueen luonnonsuojelualueille tai Natura-kohteille. mutta voimalinjojen raivauksen reunavaikutuksia näille ei voi täysin sulkea pois. Väylän takia hakatun metsän reuna on altis myrskytuhoille minkä seurauksena suojavyöhyke arvokkaisiin luontokohteisiin voi kaventua. Jatkosuunnitteluun tuleekin arvioida mahdollisuuksia kompensoida häviäviä tai heikentyviä luontoarvoja tai ekologisia yhteyksiä, mikäli niiden hävittämistä ei voida välttää. YVA-prosessin aikana laaditut luonto- ja ympäristöselvitykset on syytä esittää jatkosuunnitteluvaiheessa.
Vaihtoehdossa VE2A-B voimajohto sijoittuu paikoin hyvin lähelle Kivilamminsuo-Pitkästenjärvet lintuohjelma-aluetta (MAALI-alue), jossa se voi muodostaa törmäysriskin alueen linnuille. Erityisesti muutonaikaiset lentoreitit tulisi selvittää ja tämän perusteella lisätä johtimiin lintujen varoituspalloja.
Kaikissa vaihtoehdoissa (VE1-VE5) voimajohdon vaikutusalueelle sijoittuu liito-oravalle soveltuva tai aiemmin asuttama elinympäristö. Haitalliset vaikutukset korostuvat vaihtoehdossa VE5 Kairanmaalla ja Lukkokoskella sijaitsevan liito-oravakohteen vuoksi. Alue soveltuu hyvin myös rauhoitetun saukon elinympäristöksi. Hankevaihtoehdoissa tulisi huomioida liito-oravan liikkumismahdollisuudet, sillä laji ei pysty ylittämään täysin puutonta aluetta. Hankkeessa tulisi jatkossa selvittää, kuinka liito-oravien liikkuminen turvataan, mikäli voimalinjan vaikutusalueelle jää liito-oravalle potentiaalisia elinalueita tai nykyisiä elinympäristöjä. Lisäksi esiintymisalueiden kytkeytyneisyyteen tulee kiinnittää huomiota.