Perustelut
Lausuntopyyntö
Mäntsälän kuntakehityslautakunta on päätöksellään 12.6.2024 / § 61 päättänyt asettaa Mäntsälän kunnan rakennusjärjestysluonnoksen julkisesti nähtäville ja pyytää siitä tarpeelliset lausunnot. Lautakunta pyytää Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta lausuntoa luonnoksesta.
Rakennusjärjestysluonnos pidetään nähtävillä 26.6. – 11.8.2024 välisen ajan Mäntsälän kunnantalon virallisella ilmoitustaululla (Heikinkuja 4, 1. krs.). Rakennusjärjestysluonnokseen voi tutustua myös kuntakehityspalvelujen verkkosivuilla www.mantsala.fi > Asuminen ja ympäristö > Rakentaminen > Rakennusvalvonta > Rakennusjärjestys. Luonnos liitteineen on myös liitetty ympäristölautakunnan kokouksen oheismateriaaleihin.
Lausunto pyydetään toimittamaan kuntakehityspalveluille 11.8.2024 klo 15 mennessä osoitteeseen Mäntsälän kunta, kuntakehityspalvelut, Heikinkuja 4, 04600 MÄNTSÄLÄ tai sähköpostilla kirjaamo@mantsala.fi. Mäntsälän kunnan edustajien kanssa on sovittu, että Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto toimitetaan kuntakehityspalveluille ympäristölautakunnan kokouksen 13.8.2024 jälkeen.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa seuraavan lausunnon.
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Kokonaisuutena Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää Mäntsälän kunnan rakennusjärjestysluonnosta hyvänä, ja siinä on pääosin huomioitu riittävällä tavalla rakentamiseen liittyvät ympäristön- ja terveydensuojelunäkökohdat. Esimerkiksi Mäntsälän pohjavesien suojelusuunnitelman suositukset on huomioitu pohjavesialueita koskevissa määräyksissä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää positiivisena myös sitä, että esimerkiksi jätevesijärjestelmän uusiminen sekä julkisen jätepisteen rakentaminen pysyisivät jatkossakin luvanvaraisina. Näin varmistetaan rakennelmien säännöstenmukaisuus sekä sijoittuminen niin, ettei naapureille aiheudu kohtuutonta haittaa.
Eläinsuojat
Eläinsuojien sijoittamista koskevassa pykälässä 4.2.9 on hieman liikaa tulkinnanvaraa. Pykälässä todetaan, että ”Rakennuspaikalla tulee osoittaa riittävät ulkotarha- ja harjoitusalueet, jotka tulee sijoittaa riittävän etäälle naapurin rajasta, vesistöistä, valtaojista, pohjavesialueesta sekä kiinteistön omasta ja naapureiden kaivoista.” Viranomainen voi arvioida riittävät etäisyydet tapauskohtaisesti silloin, jos suunnitelma ulkotarha- ja harjoitusalueiden sijoittelusta esitetään viranomaiselle esimerkiksi eläinsuojan rakentamislupahakemuksen yhteydessä. Koska ulkotarhojen ja harjoitusalueiden perustaminen itsessään ei vaadi lupaa, joutuu toimenpiteeseen ryhtyvä joissain tapauksissa harkitsemaan itse riittävät etäisyydet, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia jälkivalvonnassa. Lisäksi, tarkoittaako riittävä etäisyys pohjavesialueesta, että ulkotarhoja ja harjoittelualueita ei saa sijoittaa pohjavesialueelle? Määräyksessä on myös rajoitettu tallien ja lantaloiden sijoittamista suhteessa naapurin rajaan ja asuinrakennukseen. Koskeeko määräys muitakin eläinsuojia kuin talleja?
Ympäristölautakunta katsoo, että uusien eläinsuojien sijoittamista pohjavesi- ja ranta-alueille tulisi rajoittaa.
Meluntorjunta
Rakennusjärjestyksen kohdassa 4.2.10 todetaan, että erityistä huomiota tulee kiinnittää meluntorjuntaan uusia rakennuspaikkoja muodostettaessa alueelle, joissa esiintyy liikennemelua. Myös muunlaisesta toiminnasta kuten teollisuudesta voi aiheutua melua, joka on huomioitava rakentamisvaiheessa. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa olisi syytä aina kiinnittää erityistä huomiota ulkoa tulevan melun torjuntaan. Olisi erittäin hyvä, jos rakennusvalvonnassa edellytettäisi aina selvitystä rakenteiden ääneneristävyydestä tilanteissa, joissa rakennetaan alueille, joissa esiintyy liikenne- tai muuta erityistä melua.
Rakentaminen ranta-alueilla
Kohdassa 6.2.1 esitetty enintään 25 m2:n kokoisen sauna-, aitta- ja talousrakennuksen vain 10 metrin etäisyys rantaviivasta on todella vähän. Vesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi olisi parempi, että etäisyys olisi vähintään 20 metriä myös enintään 25 m2:n kokoisilla rakennuksilla.
Kohdassa 6.2.3 todetaan, että lomarakennuksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi ranta-alueilla vaatii rakentamisluvan. Kiinteistöjen muuttaminen loma-asunnoista vakituisiksi asunnoiksi lisää lähtökohtaisesti kiinteistöjen käyttöä. Vakituinen asuminen ranta-alueella aiheuttaa pysyvämmän ja suuremman kuormituksen vesistöön kuin vapaa-ajan asuminen. Vesienhoidon tavoitteena koko EU:ssa on saavuttaa pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila vuoteen 2027 mennessä. Mäntsälän kunnassa on varsin vähän vesistöjä ja monet alueen järvet ovat matalia ja reheviä. Kuormituksen kasvattaminen ranta-alueilla on ristiriidassa vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisen kanssa. Niinpä pääsääntönä tulisi olla, ettei lomarakennusta tulisi muuttaa ympärivuotiseksi asunnoksi ranta-alueella. Tämän olisi hyvä käydä tekstistä jotenkin ilmi.
Hulevesien käsittely
Hulevesien käsittely -kappaleessa on viivytysjärjestelmien osalta tärkeää tuoda esiin, että viivytys yleisillä alueilla tulee toteuttaa ensisijaisesti maanpäällisinä viivytysratkaisuina, kuten painanteina tai viivytysaltaina. Hulevesien imeyttäminen on hulevesien hallinnassa aina ensisijainen ratkaisu, mutta imeyttäminen edellyttää maaperä- ja pohjatutkimusta, mikä on hyvä tuoda rakennusjärjestyksessä esiin. Lisäksi tulee edellyttää, että rakennuspaikan rakentamattomaksi jäävästä osasta tulee osa jättää päällystämättä tai päällystää vettä läpäisevällä rakenteella.
Työmaahulevesien (määräys 10.1: työmaan perustaminen, hoito ja purkaminen) osalta rakennusjärjestykseen tulee lisätä määräyksiä työmaavesien käsittelystä. Esimerkiksi näin: ”Työmaalta ei saa johtaa suoraan ojastoon tai vesistöön kiintoainesta sisältävää hulevettä. Hulevedet on viivytettävä rakennuspaikalla ja kiintoaineksen ja muiden haitallisten aineiden kulkeutuminen hulevesiverkostoon on estettävä.”
Luonnonsuojelu
Puiden kaatamiseen liittyen rakennusjärjestykseen tulee lisätä, että puiden kaatamista tulisi välttää lintujen pesimäaikana (1.4. - 31.7.). Mikäli puiden kaataminen pesimäaikana on välttämätöntä, on varmistettava, ettei kaadosta ole haittaa pesinnälle.
Erittäin merkittävä luonnon monimuotoisuutta lisäävä määräys rakennusjärjestykseen olisi suositus monipuolisesta ja pölyttäjille tärkeästä kukkivasta luonnonnurmikosta esim. viheralueille ja myös yleisemmin tonteille. (Esim. ”Viheralueiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee suosia luonnon monimuotoisuutta edistäviä kukkivia luonnonnurmikoita.” tai vastaava)
Yleisötapahtumien järjestäminen
Rakennusjärjestyksessä ei oteta kantaa yleisötapahtumien järjestämiseen kunnan alueella. Vaikka yleisötilaisuuksien järjestäminen ei edellyttäisi lupaa rakennusvalvonnasta olisi tärkeää sisällyttää rakennusjärjestykseen maininta, jonka mukaan tapahtuman järjestäjän on huolehdittava riittävistä turvallisuus-, jätehuolto- ja käymäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ehkäisystä ja paikan siistimisestä viivytyksettä tapahtuman jälkeen.
Työmaan terveellisyys ja ympäristövaikutukset
Rakennusjärjestyksessä ei ole annettu lainkaan määräyksiä rakentamisen ja kunnostustöiden aiheuttamista päästöistä ja niiden ehkäisystä. Kappaleessa 10.6 todetaan vain, että ”Rakentamisesta ja kunnostustöistä aiheutuvasta pölystä, melusta ja muista päästöistä sekä niiden ehkäisemisestä säädetään ympäristönsuojelumääräyksillä.” Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan rakennus- ja kunnostustöihin liittyvien päästöjen ehkäisyyn liittyvät määräykset tulisi ensisijaisesti antaa rakentamistyön toteuttamiseen liittyvänä asiana rakennusjärjestyksessä.
Pohjavesialueet
Jotkut määräykset ovat osin päällekkäisiä Mäntsälän ympäristönsuojelumääräysten kanssa. Esimerkiksi jätevesien käsittelyvaatimuksia pohjavesialueilla koskevat määräykset ovat pitkälti samat kuin ympäristönsuojelumääräyksissä, ja osin myös ristiriitaiset. Rakennusmääräyksessä (pykälä 12.1) määrätään, että pohjavesialueilla wc-jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön, mikäli kiinteistö ei ole yleisen jätevesiverkoston piirissä. Ympäristönsuojelumääräyksissä sallitaan umpisäiliön lisäksi kuitenkin myös ratkaisu, jossa puhdistetut wc-jätevedet johdetaan jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Päällekkäisyyttä ympäristönsuojelumääräysten kanssa on lisäksi myös esimerkiksi öljy- ja kemikaalisäiliöitä koskevassa määräyksessä 12.2. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan päällekkäisyyksiä ympäristönsuojelumääräysten kanssa tulisi välttää ristiriitojen sekä ylimääräisen byrokratian välttämiseksi. Mikäli esimerkiksi kiinteistön omistaja haluaisi jättää käytöstä poistetun öljysäiliön maaperään sen hankalan sijainnin tai muun syyn vuoksi, joutuisi hän hakemaan poikkeamista sekä ympäristönsuojelumääräyksistä että rakennusjärjestyksestä.
Energiakaivojen sijoittamista koskevaan pykälään 12.3 tulisi lisätä määräykset maalämpökaivojen porauksessa syntyvän karkean kiviaineksen sekä veden ja kiintoaineen muodostaman lietteen käsittelystä, jotta siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle, naapureille tai viemäriverkolle. Maalämpökaivotyömaiden vesien käsittely, vesien hallinta ja poisjohtaminen tulee suunnitella etukäteen ennen maalämpökaivojen porauksien aloittamista. Huomiona myös, että osa pykälän tarkoittamista asioista koskee ilmeisesti kaikkia energiakaivoja, ei ainoastaan pohjavesialueita (joille kaivoja ei saa sijoittaa lainkaan). Tämä tulisi selvästi pykälässä mainita, tai vaihtoehtoisesti siirtää kaikkia energiakaivoja koskevat asiat muun otsikon alle.
Kohdassa 12 viitataan nykyisen pohjavesien suojelusuunnitelman tiettyihin sivuihin. Mäntsälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tarkoitus lähivuosina päivittää. Tällöin viittaukset nykyisen suunnitelman sivuihin tulevat vanhentumaan.
Rakennusjärjestysluonnoksen liitteessä 7 on esitetty Mäntsälän pohjavesialueet. Kartalta puuttuvat kuitenkin Levanto-Vasaraisennummen ja Saaren pohjavesialueiden välinen raja sekä Hautjärven ja Patamäen pohjavesialueiden välinen raja. Nämä tulee lisätä karttaliitteeseen.
Päätös
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa seuraavan lausunnon.
- tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Kokonaisuutena Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää Mäntsälän kunnan rakennusjärjestysluonnosta hyvänä, ja siinä on pääosin huomioitu riittävällä tavalla rakentamiseen liittyvät ympäristön- ja terveydensuojelunäkökohdat. Esimerkiksi Mäntsälän pohjavesien suojelusuunnitelman suositukset on huomioitu pohjavesialueita koskevissa määräyksissä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää positiivisena myös sitä, että esimerkiksi jätevesijärjestelmän uusiminen sekä julkisen jätepisteen rakentaminen pysyisivät jatkossakin luvanvaraisina. Näin varmistetaan rakennelmien säännöstenmukaisuus sekä sijoittuminen niin, ettei naapureille aiheudu kohtuutonta haittaa.
Eläinsuojat
Eläinsuojien sijoittamista koskevassa pykälässä 4.2.9 on hieman liikaa tulkinnanvaraa. Pykälässä todetaan, että ”Rakennuspaikalla tulee osoittaa riittävät ulkotarha- ja harjoitusalueet, jotka tulee sijoittaa riittävän etäälle naapurin rajasta, vesistöistä, valtaojista, pohjavesialueesta sekä kiinteistön omasta ja naapureiden kaivoista.” Viranomainen voi arvioida riittävät etäisyydet tapauskohtaisesti silloin, jos suunnitelma ulkotarha- ja harjoitusalueiden sijoittelusta esitetään viranomaiselle esimerkiksi eläinsuojan rakentamislupahakemuksen yhteydessä. Koska ulkotarhojen ja harjoitusalueiden perustaminen itsessään ei vaadi lupaa, joutuu toimenpiteeseen ryhtyvä joissain tapauksissa harkitsemaan itse riittävät etäisyydet, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia jälkivalvonnassa. Lisäksi, tarkoittaako riittävä etäisyys pohjavesialueesta, että ulkotarhoja ja harjoittelualueita ei saa sijoittaa pohjavesialueelle? Määräyksessä on myös rajoitettu tallien ja lantaloiden sijoittamista suhteessa naapurin rajaan ja asuinrakennukseen. Koskeeko määräys muitakin eläinsuojia kuin talleja?
Ympäristölautakunta katsoo, että uusien eläinsuojien sijoittamista pohjavesi- ja ranta-alueille tulisi rajoittaa.
Meluntorjunta
Rakennusjärjestyksen kohdassa 4.2.10 todetaan, että erityistä huomiota tulee kiinnittää meluntorjuntaan uusia rakennuspaikkoja muodostettaessa alueelle, joissa esiintyy liikennemelua. Myös muunlaisesta toiminnasta kuten teollisuudesta voi aiheutua melua, joka on huomioitava rakentamisvaiheessa. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa olisi syytä aina kiinnittää erityistä huomiota ulkoa tulevan melun torjuntaan. Olisi erittäin hyvä, jos rakennusvalvonnassa edellytettäisi aina selvitystä rakenteiden ääneneristävyydestä tilanteissa, joissa rakennetaan alueille, joissa esiintyy liikenne- tai muuta erityistä melua.
Rakentaminen ranta-alueilla
Kohdassa 6.2.1 esitetty enintään 25 m2:n kokoisen sauna-, aitta- ja talousrakennuksen vain 10 metrin etäisyys rantaviivasta on todella vähän. Vesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseksi olisi parempi, että etäisyys olisi vähintään 20 metriä myös enintään 25 m2:n kokoisilla rakennuksilla.
Kohdassa 6.2.3 todetaan, että lomarakennuksen muuttaminen ympärivuotiseksi asunnoksi ranta-alueilla vaatii rakentamisluvan.
Hulevesien käsittely
Hulevesien käsittely -kappaleessa on viivytysjärjestelmien osalta tärkeää tuoda esiin, että viivytys yleisillä alueilla tulee toteuttaa ensisijaisesti maanpäällisinä viivytysratkaisuina, kuten painanteina tai viivytysaltaina. Hulevesien imeyttäminen on hulevesien hallinnassa aina ensisijainen ratkaisu, mutta imeyttäminen edellyttää maaperä- ja pohjatutkimusta, mikä on hyvä tuoda rakennusjärjestyksessä esiin. Lisäksi tulee edellyttää, että rakennuspaikan rakentamattomaksi jäävästä osasta tulee osa jättää päällystämättä tai päällystää vettä läpäisevällä rakenteella.
Työmaahulevesien (määräys 10.1: työmaan perustaminen, hoito ja purkaminen) osalta rakennusjärjestykseen tulee lisätä määräyksiä työmaavesien käsittelystä. Esimerkiksi näin: ”Työmaalta ei saa johtaa suoraan ojastoon tai vesistöön kiintoainesta sisältävää hulevettä. Hulevedet on viivytettävä rakennuspaikalla ja kiintoaineksen ja muiden haitallisten aineiden kulkeutuminen hulevesiverkostoon on estettävä.”
Luonnonsuojelu
Puiden kaatamiseen liittyen rakennusjärjestykseen tulee lisätä, että puiden kaatamista tulisi välttää lintujen pesimäaikana (1.4. - 31.7.). Mikäli puiden kaataminen pesimäaikana on välttämätöntä, on varmistettava, ettei kaadosta ole haittaa pesinnälle.
Erittäin merkittävä luonnon monimuotoisuutta lisäävä määräys rakennusjärjestykseen olisi suositus monipuolisesta ja pölyttäjille tärkeästä kukkivasta luonnonnurmikosta esim. viheralueille ja myös yleisemmin tonteille. (Esim. ”Viheralueiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee suosia luonnon monimuotoisuutta edistäviä kukkivia luonnonnurmikoita.” tai vastaava)
Yleisötapahtumien järjestäminen
Rakennusjärjestyksessä ei oteta kantaa yleisötapahtumien järjestämiseen kunnan alueella. Vaikka yleisötilaisuuksien järjestäminen ei edellyttäisi lupaa rakennusvalvonnasta olisi tärkeää sisällyttää rakennusjärjestykseen maininta, jonka mukaan tapahtuman järjestäjän on huolehdittava riittävistä turvallisuus-, jätehuolto- ja käymäläjärjestelyistä, häiritsevän melun ehkäisystä ja paikan siistimisestä viivytyksettä tapahtuman jälkeen.
Työmaan terveellisyys ja ympäristövaikutukset
Rakennusjärjestyksessä ei ole annettu lainkaan määräyksiä rakentamisen ja kunnostustöiden aiheuttamista päästöistä ja niiden ehkäisystä. Kappaleessa 10.6 todetaan vain, että ”Rakentamisesta ja kunnostustöistä aiheutuvasta pölystä, melusta ja muista päästöistä sekä niiden ehkäisemisestä säädetään ympäristönsuojelumääräyksillä.” Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan rakennus- ja kunnostustöihin liittyvien päästöjen ehkäisyyn liittyvät määräykset tulisi ensisijaisesti antaa rakentamistyön toteuttamiseen liittyvänä asiana rakennusjärjestyksessä.
Pohjavesialueet
Jotkut määräykset ovat osin päällekkäisiä Mäntsälän ympäristönsuojelumääräysten kanssa. Esimerkiksi jätevesien käsittelyvaatimuksia pohjavesialueilla koskevat määräykset ovat pitkälti samat kuin ympäristönsuojelumääräyksissä, ja osin myös ristiriitaiset. Rakennusmääräyksessä (pykälä 12.1) määrätään, että pohjavesialueilla wc-jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön, mikäli kiinteistö ei ole yleisen jätevesiverkoston piirissä. Ympäristönsuojelumääräyksissä sallitaan umpisäiliön lisäksi kuitenkin myös ratkaisu, jossa puhdistetut wc-jätevedet johdetaan jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Päällekkäisyyttä ympäristönsuojelumääräysten kanssa on lisäksi myös esimerkiksi öljy- ja kemikaalisäiliöitä koskevassa määräyksessä 12.2. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan päällekkäisyyksiä ympäristönsuojelumääräysten kanssa tulisi välttää ristiriitojen sekä ylimääräisen byrokratian välttämiseksi. Mikäli esimerkiksi kiinteistön omistaja haluaisi jättää käytöstä poistetun öljysäiliön maaperään sen hankalan sijainnin tai muun syyn vuoksi, joutuisi hän hakemaan poikkeamista sekä ympäristönsuojelumääräyksistä että rakennusjärjestyksestä.
Energiakaivojen sijoittamista koskevaan pykälään 12.3 tulisi lisätä määräykset maalämpökaivojen porauksessa syntyvän karkean kiviaineksen sekä veden ja kiintoaineen muodostaman lietteen käsittelystä, jotta siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle, naapureille tai viemäriverkolle. Maalämpökaivotyömaiden vesien käsittely, vesien hallinta ja poisjohtaminen tulee suunnitella etukäteen ennen maalämpökaivojen porauksien aloittamista. Huomiona myös, että osa pykälän tarkoittamista asioista koskee ilmeisesti kaikkia energiakaivoja, ei ainoastaan pohjavesialueita (joille kaivoja ei saa sijoittaa lainkaan). Tämä tulisi selvästi pykälässä mainita, tai vaihtoehtoisesti siirtää kaikkia energiakaivoja koskevat asiat muun otsikon alle.
Kohdassa 12 viitataan nykyisen pohjavesien suojelusuunnitelman tiettyihin sivuihin. Mäntsälän pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tarkoitus lähivuosina päivittää. Tällöin viittaukset nykyisen suunnitelman sivuihin tulevat vanhentumaan.
Rakennusjärjestysluonnoksen liitteessä 7 on esitetty Mäntsälän pohjavesialueet. Kartalta puuttuvat kuitenkin Levanto-Vasaraisennummen ja Saaren pohjavesialueiden välinen raja sekä Hautjärven ja Patamäen pohjavesialueiden välinen raja. Nämä tulee lisätä karttaliitteeseen.