Perustelut
Muutoksenhaun alainen päätös
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2024 § 32, Helg Oy, ympäristö- ja aloituslupa, maankaatopaikka, Nurmijärvi.
Muutoksenhaku
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksestä 12.3.2024 § 32 on tehty kaksi valitusta Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitukset ovat nähtävillä lautakunnan kokouksen oheismateriaalina.
Vaatimukset
Yksityishenkilön valituksen vaatimukset:
- ympäristölupa kumotaan ja ympäristölupahakemus hylätään sekä muutoksenhakemisesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut korvataan laillisine korkoineen vastaselitysvaiheessa esitettävän erittelyn mukaisesti.
Röykän asukasyhdistys ry:n ja Vihtijärven-Lapoojärven Suojeluyhdistys ry:n (jäljemmin tekstissä ”yhdistykset”) valituksen vaatimukset:
- ympäristölupa tulee kokonaisuudessaan kumota ja lupahakemus hylätä tai vaihtoehtoisesti hankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaista menettelyä ja hankkeen ympäristöluvassa määriteltyä vakuutta on korotettava merkittävästi.
Lausuntopyyntö
Vaasan hallinto-oikeus pyytää antamaan kirjallisen lausunnon valitusten johdosta. Lausunto tulee toimittaa hallinto-oikeuteen viimeistään 30.8.2024. Vaasan hallinto-oikeuden diaarinumero asiassa on 553/2024.
Ehdotus
Esittelijä
-
Marjo Alho, ympäristövalvontapäällikkö, marjo.alho@tuusula.fi
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää
- antaa seuraavan lausunnon:
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan lausunto
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että valitukset tulee hylätä ja ympäristölautakunnan ympäristölupapäätös tulee pitää voimassa. Valituksissa ei ole esitetty sellaisia uusia seikkoja, joita ei olisi jo huomioitu ympäristölautakunnan päätöksessä. Hylkäysperusteina lautakunta esittää seuraavaa:
Ympäristölupaharkinnassa on arvioitu, että maankaatopaikan toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä kohtuutonta rasitusta lähimmille häiriintyville kohteille. Tämä on varmistettu antamalla toimintaa koskevia lupamääräyksiä.
Maa-ainesten laatu
Yhdistysten valituksessa on tuotu esille, että alueelle tuotavat pilaantumattomat maa-ainekset saattavat sisältää haitallisia tai jopa myrkyllisiä osio, jotka suotautuvat hiekka-aineksen läpi pohjaveteen.
Ympäristöluvassa ei ole sallittu vastaanottaa kuin jäteluokan 17 05 04 mukaisia pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia (lupamääräys 1). Lisäksi on määrätty, että jos laitokselle tuodaan sinne kuulumatonta jätettä, tulee ne toimittaa välittömästi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan ja kuormat tulee tarkastaa (lupamääräykset 2 ja 3). Toiminnanharjoittaja on myös lisäksi velvoitettu raportoimaan vuosittain vastaanotettujen jätteiden määrät ja tiedot mistä jätteet on tuotu (lupamääräys 27). Lisäksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu toimimaan jätelain 120 §:n mukaisen seuranta- ja tarkkailu suunnitelman mukaisesti (lupamääräys 22).
Yksityishenkilön valituksessa on esitetty, että lupamääräys 3 on liian yleispiirteinen ja jää epäselväksi millä tavoin vastaanotettavan jätteen epäpuhtaudet ja haitalliset aineet voidaan havaita aistinvaraisesti ja millä tavoin määräyksen täytäntöönpanoa voidaan valvoa. Myös yhdistysten valituksessa esitetään, että kuormien valvonta perustuu silmämääräiseen tarkasteluun, eikä näin ollen voida olla varmoja niiden puhtaudesta.
Lupamääräys 3: Alueelle tuotavat kuormat on tarkastettava aistinvaraisesti kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien seassa olevat mahdolliset epäpuhtaudet on lajiteltava erilleen poiskuljetettavaksi. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava sellaiseen käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai palautettava jätteen haltijalle. (YSL 52 §, JL 12 ja 29 §)
Määräystä on perusteltu seuraavasti: Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Saapuvien kuormien tarkkailu on tarpeen, jotta toiminta-alueelle ei vastaanoteta muuta kuin luvassa sallittuja materiaaleja.
Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan lupamääräys on hyvin selkeä ja velvoittaa toiminnanharjoittajan tarkastamaan kuormat vastaanottaessa, jotta maankaatopaikalle tuodaan ainoastaan lupamääräyksessä 1 sallittuja pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia ja lupamääräyksessä asiaa on lisäksi täsmennetty sen osalta mitä alueelle ei saa vastaanottaa. Kuormien aistinvarainen tarkkailu on yleisesti maankaatopaikoilla riittäväksi katsottu toimintatapa ja lupamääräyksissä on täsmennetty erikseen, mitä ei saa vastaanottaa, niin on katsottu kohtuuttomaksi määrätä muuta kuin aistinvarainen tarkkailu. Lisäksi toiminnanharjoittaja on velvoitettu toimittamaan sellaiset jätteet pois viipymättä, joita ei ympäristöluvassa ole sallittu vastaanottaa. Toiminnanharjoittajaa velvoittaa myös jätelain 120 §:n mukainen jätteenkäsittelyn seuranta ja tarkkailusuunnitelma (lupamääräys 22).
Pohja- ja talousvesi
Yhdistysten valituksessa sekä yksityishenkilön valituksessa on tuotu esille toiminnan mahdollisesti aiheuttamat haitat pohjavedelle ja lähikiinteistöjen talousvesikaivoille. Yhdistysten valituksessa esitetään, että lupahakemuksessa esitettyjen pystysalaojien pinta-ala ei riitä takaamaan pohjaveden happipitoisuutta luonnollisella tasolla. Yksityisen henkilön valituksessa tuodaan esille, että lupahakemuksessa esitetty pohjaveden virtaussuunta hankealueelta koilliseen on virheellinen.
Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen liitteeksi asiantuntijan laatiman arvion hankkeen vaikutuksista alueen pohjaveteen ja vesihuoltoon (27.9.2022). Ympäristölupahakemuksessa on esitetty imeytyskaivojen mitoituksen laskenta. Lisäksi hakemuksesta on pyydetty Uudenmaan ELY-keskuksen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveysvalvonnan lausunnot, jotka on huomioitu lupapäätöksessä.
Ympäristöluvassa on annettu määräys 24 pintavesitarkkailusta, vaikka toiminnanharjoittaja ei tätä ole esittänyt. Koska toiminnassa muodostuvat hulevedet johdetaan imeytyskaivoihin sekä vaiheessa 3 tasausaltaan kautta imeytykseen, niin toiminnassa muodostuvien hulevesien laatua on tarpeen seurata ja analysoida. Pintavesitarkkailulla voidaan varmistaa, että toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ja mahdollisiin epäkohtiin päästää puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt pintavesitarkkailua. Lupaviranomainen on arvioinut, että pintavesinäytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa, eikä tämä ole kohtuutonta, ottaen huomioon toiminta ja sen laajuus. Lupaviranomainen on myös määrännyt mitä parametreja tulee näytteistä analysoida. Määräyksessä on myös määrätty, että pintavesitarkkailua tulee jatkaa vähintään kaksi vuosi toiminnan loppumisen jälkeen, jotta varmistutaan ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Ympäristöluvassa on annettu lupamääräys 25 pohjaveden ja talousvesikaivojen vedenlaadun tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu toimittamaan suunnitelma em. tarkkailun suorittamisesta, jossa on perusteltava, mitkä talousvesikaivot ja pohjavesiputket valitaan tarkkailtavaksi ja millä perusteilla. Pohjavesitarkkailulla voidaan varmistaa, että toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjaveden laadulle sekä mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Määräyksessä on otettu huomioon terveysvalvonnan sekä Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnot. Pohjavesitarkkailu on määrätty tehtäväksi tiheämmin ja laajemmin kuin hakemuksessa on esitetty, koska alueen läheisyydessä sijaitsee useita talousvesikaivoja. Määräyksessä on määrätty analysoitavista parametreista, joita on määrätty laajemmin kuin mitä hakija on esittänyt. Toiminnanharjoittaja ei ole esittänyt hakemuksessa pohjaveden laadun tarkkailussa käytettäviä talousvesikaivoja, joten tästä syystä on tarpeen edellyttää pohjaveden näyt-teenotto- ja tarkkailusuunnitelmaa. Hakija on esittänyt, että näytteenoton yhteydessä mitataan kaikista asennetuista putkista pohjaveden pinta. Määräykseen on lisätty velvoite mitata myös rengaskaivojen pohjaveden pinnan korkeus. On annettu määräys, että pohjavesitarkkailun tulokset tulee toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen heti niiden valmistuttua, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On annettu myös määräys, jonka mukaan pohjavesitarkkailua tulee jatkaa vähintään kaksi vuosi toiminnan loppumisen jälkeen, jotta varmistutaan ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
Toimittaessa hakemuksessa esitetyllä tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.
Pintavedet ja vesienhallinta
Yksityishenkilön valituksessa on esitetty, että alueelta muodostuvista pintavesistä aiheutuu riskiä Vihtijärvelle toiminnan sijaitessa em. järven valuma-alueella. Yhdistysten valituksessa on esitetty, että koska pohjavesi purkautuu Vihtijärveen, se muuttaa Vihtijärven vedenlaatua heikentävästi.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta toistaa lupapäätöksessä esittämänsä asian, että maankaatopaikalta ei hakemuksessa esitetyn mukaisesti johdeta hulevesiä tai mitään muitakaan vesiä Vihtijärveen, joten järveen ei kohdistu toiminnasta kuormitusta. Vihtijärvi sijaitsee hankealueen pohjoispuolella, noin 350 m päässä täyttöalueesta.
Lisäksi yksityishenkilön valituksessa on esitetty, että lupahakemuksessa tai lupapäätöksessä ei ole käsitelty riittävällä tavalla sään ääri-ilmiöiden vaikutusta vesienhallintaan.
Hakemuksen liitteenä oli vesienkäsittely- ja tarkkailusuunnitelma (päivitetty 15.3.2023), jossa on esitetty perustelut mm. imeytyskaivojen ja tasausaltaiden rakenteista sekä perusteltu näiden mitoitus laskelmilla. Ympäristöluvan käsittelyssä on katsottu, että em. tiedot ovat olleet riittäviä.
Yksityishenkilön valituksessa on todettu, että ELY:n edellyttämä huleveden laadun seuranta ei ole toiminnan alkuvaiheessa mahdollista, koska vesi imeytyy entisen sorakuopan pohjan läpi pohjaveteen.
Lupaehdoissa on edellytetty imeytettävän veden laadun seurantaa, mutta sille ei ole asetettu mitään laatuvaatimuksia.
Lupamääräyksessä 24 on määrätty, että toiminnanharjoittajan tulee ennen toiminnan aloittamista toimittaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi pintaveden näytteenotto- ja tarkkailusuunnitelma, jossa tulee esittää ja perustella näytteenottopisteiden sijainti ja soveltuvuus tarkkailuun. Tarkkailun avulla on tarkoitus seurata, aiheutuuko toiminnasta muutosta veden laatuun.
Polttoaineen jakelu
Yhdistysten valituksessa on tuotu esille polttoaineen jakeluun liittyvät riskit ja valituksen mukaan päätöksessä olisi tullut soveltaa valtioneuvoston asetusta (314/2020) nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista. Yhdistysten valituksessa myös kyseenalaistetaan lupahakemuksessa esitetty polttoaineen todellinen tankkausmäärä.
Lupamääräyksessä 17 on kielletty polttoaineiden varastointi ja säilyttäminen kiinteistöillä 543-409-11-60, 543-409-11-38 ja 543-409-11-47. Lisäksi tankkausalueelle on määrätty rakentamaan tiivis suojausrakenne (HDPE-kalvo), joka estää mahdollisen polttoainevuodon pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Tankkauspaikalta muodostuvat öljyiset vedet on määrätty johdettavaksi I-luokan öljynerottimeen.
Hakemuksessa oli esitetty, että tankkauspaikalla syntyvät vedet johdetaan öljynerottimen kautta imeytyskaivoon. Lupamääräyksessä 18 on kielletty em. vesien imeyttäminen, koska tankkauspaikan hulevesien imeyttäminen maahan alueella aiheuttaisi riskin pohjaveden laadulle. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu esittämään suunnitelma vesien johtamisesta. Lisäksi luvassa on kielletty kaluston huolto toiminta-alueella ja tankkauspaikalla. Polttoaineen jakelualueen tekniset vaatimukset, kuten tiivis suojausrakenne (HDPE-kalvo) ja I-luokan öljynerotin ovat saman tasoisia vaatimuksia kuin Vna 314/2020 asetuksessa sekä SFS 3352 standardissa on edellytetty jakeluasemille. Polttoöljyn kulutus on hakijan ympäristölupahakemuksessa esittämä arvio.
Ympäristövaikutusten arviointi
Yhdistykset ovat esittäneet, että toimintaan olisi pitänyt soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaista menettelyä ja haluavat käyttää em. lain 34 §:n 2 momentin mukaista valitusoikeutta YVA-menettelyn käynnistämiseksi. Em. laki on kumottu 16.5.2017 voimaantulleella lailla ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017, ns. YVA-laki). Lisäksi valituksessa on esitetty, että sijoituspaikan luonto- ja ympäristöselvityksissä on nojauduttu pelkästään hakijan omiin selvityksiin.
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 §:n mukaan hakijan tulee liittää ympäristölupahakemukseen lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista. Ympäristölupaviranomainen ei tee selvityksiä ympäristölupahakemusta varten.
YVA-lain (252/2017) 3 §:n mukaan tätä lakia ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitavat hankkeet ja niiden muutokset luetellaan liitteessä 1.
Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa on sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, otettava huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään liitteessä 2.
YVA-lain (252/2017) 3 §:n ja liitteen 1 kohdassa 11 b) on listattu jätteiden käsittelylaitokset, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointia: tähän kuuluu laitos, jossa jätettä sijoitetaan kaatopaikalle, joka on mitoitettu vähintään 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Helg Oy:n maankaatopaikan ympäristölupahakemus ei ole jätteen käsittelymäärän vuoksi (alle 50 000 tonnia vuodessa) YVA-lain (252/2017) 3 §:n ja liitteen 1 kohdassa 11 b) soveltamisalaan kuuluva. YVA-menettelyä sovelletaan yleisesti hankkeisiin ELY-keskuksen (yhteysviranomainen) päätöksellä, mikäli hanke tai sen muutos todennäköisesti aiheuttaa YVA-lain (252/2017) liitteen 1 hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3.2 §). ELY-keskus päätöstä tehdessään ottaa huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainnin ja vaikutusten luonteen YVA-lain liitteen 2 osoittamalla tavalla. Helg Oy:n ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta ei ole sellainen, että se poikkeaisi tavanomaisista maankaatopaikoista. Alueella ei myöskään ole muuta vastaavaa toimintaa, jolloin hankkeiden yhteysvaikutuksia ei ole. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja lähimpään vesistöön on noin 350-400 metrin matka. Ympäristölupapäätös ei anna toiminnanharjoittajalle oikeutta pohjaveden pilaamiseen. Pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu lupamääräyksiä mm. tarkkailun osalta (lupamääräykset 23-25) sekä toiminnan rajoittamisen osalta (lupamääräykset 1, 17 ja 18). Toiminta ei Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan ole sellaista, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä olisi tarpeen soveltaa hankkeeseen (YVA-laki 3.2. § ja liite 2).
Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus
Yhdistykset ovat valituksessa esittäneet, että ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaisen vakuuden määrää tulisi korottaa 150 000 euroon. Ympäristöluvassa esitetty vakuus (25 000 euroa) ei riitä kattamaan alueen ennallistamista toiminnan keskeytyessä tai sen loppuessa luvan päättymiseen. Myös yksityishenkilön valituksessa on tuotu esille, että vakuuden määrä ei ole riittävä.
Ympäristöluvassa on annettu määräys vakuuden asettamisesta, koska ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Toiminnanharjoittaja on esittänyt 10 000 euron vakuutta maantäytön asianmukaisen hoidon varmistamiseksi. Vakuudella varmistetaan alueen maisemointi ja jälkihoito. Lupaviranomainen on arvioinut, että em. vakuus on liian pieni, kun otetaan huomioon mm. pohjaveden ja pintaveden tarkkailusta annetut määräykset sekä Ympäristöministeriön Jätevakuusopas 5/2012.
Toiminnan vakuudeksi on määrätty toiminnanharjoittajan esittämästä vakuudesta poiketen 25 000 euroa. Määräyksen mukainen vakuuden määrän arviointi perustuu tilanteeseen, jossa maisemointi- sekä tasaus- ja muotoilutyöt ostetaan markkinaehtoisesti kolmannelta osapuolelta. Pysyvän jätteen kaatopaikan vakuudeksi on Jätevakuusopas 5/2012 mukaan laskettava 0,5 - 15 euroa /m2. Hakemuksen mukaisessa vakuuslaskennassa on taimien istutusalana käytetty 4,4 hehtaaria. Tällöin vakuusoppaan 5/2012 mukaisesti laskettuna vakuussumman tulisi olla vähintään 22 000 euroa (0,5 x 44 000 m2) Vakuussummaa määrättäessä on huomioitu muiden vastaavaa maankaatopaikkatoimintaa harjoittavien lupalaitosten jätevakuussummat sekä pohjaveden ja pintaveden tarkkailusta annetut määräykset.
Melu ja pöly
Yksityishenkilön valituksessa on esitetty huomioita toiminnan aiheuttamasta melusta sekä toiminnan aiheuttaman melun ja Lopentien aiheuttaman melun yhteisvaikutuksesta ja pölystä.
Toiminnasta aiheutuvan melun ei voida ympäristölupahakemuksessa esitettyjen selvitysten perusteella katsoa aiheuttavan kohtuutonta haittaa lähimmille häiriintyville kohteille. Laitoksen toimintaa on kuitenkin rajattu hakijan esittämästä poiketen ainoastaan arkipäiviin, eikä toimintaa ole sallittu harjoitettavan lauantaisin, sunnuntaisin tai arkipyhinä (lupamääräys 8). Lisäksi melulle on annettu ohjearvot, joita toiminnassa tulee noudattaa (lupamääräys 9). Toiminnasta on laadittu melumallinnus, jossa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama melu sekä alueen jo olemassa oleva melu. Ympäristöluvan lupamääräyksessä 23 on määrätty toiminnanharjoittaja tekemään vuosittain melumittaus toiminnan aiheuttamasta melusta, kun toiminta on vakiintunutta. Melumittaus on määrätty tekemään vuosittain, koska työ tehdään vaiheissa, jolloin meluavaa työtä esiintyy maankaatopaikan alueella eri kohdissa. Näin ollen myös lähimmät häiriintyvät kohteet vaihtuvat. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi antaa asiassa lisämääräyksiä. Lisäksi on annettu määräys 10 meluntorjuntarakenteista. Lupamääräys 11 pölyntorjunnasta on annettu, jotta toiminnasta ei aiheudu pölypäästöjä ympäristöön. Toiminnanharjoittaja on lisäksi velvoitettu huolehtimaan, että alueelta ei aiheudu pölyhaittaa ympäristöön eikä yleiselle tielle sekä velvoitettu ryhtymään toimenpiteisiin asiassa, jos pölyhaittaa esiintyy.
Kiinteistön arvon alentuminen
Yksityishenkilön valituksessa on tuotu esille, että maankaatopaikan rakentaminen vaikuttaa negatiivisesti kiinteistöihin ja aiheuttaa arvon alentumista. Valittajan kiinteistö sijaitsee Lopentien toisella puolella noin 250 metrin päässä maankaatopaikan kiinteistönrajasta mitattuna valittajan kiinteistön rajaan mitattuna. Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu valittajan kiinteistölle eikä muille asianosaisille ympäristönsuojelulain 49 §:n 1 momentin kohdan 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta eikä ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin kohdan 2 f) vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle toimittaessa hakemuksen mukaisesti sekä lupamääräyksiä noudattaen.
Muilta osin Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta viittaa valituksen alaiseen päätökseen ja katsoo, että lautakunnan päätöksestä 12.3.2024 § 32 tehdyt valitukset ja oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee hylätä.