Perustelut
Tuusulan kunta ja Pohjola Rakennus Oy (jäljempänä Pohjola) sekä Mainio Vire Oy ovat solmineet hyvinvointipalvelukeskuksen toteuttamista koskevan sopimuksen 13.2.2013. Sopimus oli tarkoitettu olemaan voimassa ensiksi määräaikaisena 10 vuotta, jonka jälkeen sen oli tarkoitus jatkua toistaiseksi voimassa olevana.
Mainio Vire Oy:n tilalle on tullut Mehiläinen Mainio Vireen liiketoiminnan siirryttyä Mehiläiselle.
Pohjolan aloitteesta 9.10.2018 pidetyssä kokouksessa Pohjola ilmoitti, ettei se enää jatka hanketta vaan purkaa osaltaan sopimuksen. Pohjola vetosi mm. siihen, että kaupallinen keskus ei toteutunut Pohjolan toivomalla tavalla alueelle ja hanke siirtyi. Pohjola vetosi myös siihen, että liikenneyhteyksien kehittyminen alueelle on ollut suunniteltua hitaampaa ja rakentamisen kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Pohjola vetosi edelleen siihen, että alue vaatii lisää vetovoimaa eikä tilanne ratkea kaavaa muuttamalla. Kokonaisuudessaan Pohjola katsoi, että olosuhteet olivat muuttuneet olennaisesti sopimuksentekohetkestä ja Pohjolan näkemyksen mukaan kunnan on kohtuutonta vedota sopimukseen ja vaatia Pohjolalta sopimussakkoa ja vahingonkorvausta.
Konsortion toisen toimijan, Mehiläisen puolelta tuotiin esiin, että Mehiläinen haluaisi jatkaa hanketta edelleen, jos se on mahdollista. Jos Mehiläinen haluaa jatkaa yksin, on kyseessä kuitenkin hankintalain kannalta olennainen sopimusmuutos, jolloin otetaan riski laittomasta suorahankinnasta.
Osapuolten kesken 8.11.2018 pidetyssä kokouksessa Pohjola lopullisesti vahvisti, että Pohjola vetäytyy hankkeesta.
Kunta on ilmoittanut Pohjolalle, että Pohjola rikkoo sopimusta vetäytymällä sopimusvelvoitteistaan ilman sopimuksen mukaisia perusteita. Sopimus sisältää sekä sopimussakon että korvausvastuuta koskevat määräykset.
Pohjolan vetäydyttyä hankkeesta kunta esitti Pohjolalle korvausvaatimuksen sopimuksen purkamisesta. Kunta vaati 8.1.2019 päivätyssä korvausvaatimuksessa sopimussakkoa sopimusrikkomuksesta 200.000 euroa ja sakon ylittävinä kuluina 113.679,17 euroa eli yhteensä 313.679,17 euroa.
Pohjola vastasi kunnan korvausvaatimukseen 30.1.2019 ja kiisti kunnan korvausvaatimuksen perusteettomana kokonaisuudessaan sekä perusteeltaan että määrältään. Pohjola esitti 27.2.2019 kunnalle vastavaatimuksen sille hankkeesta aiheutuneiden kustannusten vuoksi, määrältään 188.121,27 euroa (alv 0 %).
Kunta ja Pohjola kävivät kevään 2019 aikana keskusteluja sovinnon löytämiseksi. Pohjola esitti kunnalle sovintotarjouksen 17.4.2019, jonka mukaan Pohjola maksaisi kunnalle vahingonkorvauksena 150.000 euroa (alv 0 %) edellyttäen, että kunnalla ei ole mitään vaatimuksia Pohjolaa kohtaan jatkossa hanketta koskien. Pohjola edellytti, että asiassa laaditaan sovintosopimus osapuolten kesken. Kunta vastasi Pohjolan sovintotarjoukseen 8.5.2019 ja ilmoitti, ettei se hyväksy Pohjolan sovintotarjousta sellaisenaan.
Kevään 2019 aikana käytyjen neuvotteluiden tuloksena kunta ja Pohjola ovat päätyneet ratkaisuun ja ovat allekirjoittaneet sovintosopimuksen 21.8.2019. Sovintosopimuksen mukaan sopijapuolet sopivat, että Pohjola suorittaa sopimussakkona kunnalle 200.000 euroa. Lisäksi Pohjola suorittaa vahingonkorvauksena kunnalle 50.000 euroa. Samalla sopijapuolet sitoutuvat siihen, ettei niillä ole sopimuksen perusteella muita vaatimuksia jatkossa ja sitoutuvat olemaan esittämättä uusia vaatimuksia.
Sopimus tulee kuntaa sitovaksi vasta, kun Tuusulan kunnanhallitus on sen hyväksynyt.
Sovintosopimus on liitteenä.
Sovintosopimuksessa Pohjolan kunnalle maksamaa korvausta voidaan pitää merkittävänä. Kunta saa kokonaisuudessaan sopimussakon, 200.000 euroa ja vahingonkorvauksia 50.000 euroa. Sovinnon vahvistamisella vältetään oikeudenkäynti ja mahdollinen tuomioistuimen yllättävä lopputulos, mikä on aina riski oikeusprosessissa. Sovintosopimuksen vahvuus suhteessa oikeusprosessiin on myös sen kustannustehokkuus, nopeus sekä tarpeettoman julkisuuden välttäminen. Oikeusprosessissa kuluriski on merkittävä ja prosessi on aina lähtökohtaisesti aikaa vievä ja hidas. Oikeusprosessi vaatii joka tapauksessa erittäin vahvan näytön eikä siedä yllätyksiä todistelussa tai tietoja, jotka heikentäisivät kunnan antamaa kuvaa hankkeesta.
Edellä mainituilla perusteilla on tarkoituksenmukaista, että kunta hyväksyy oheisen sovintosopimuksen.
Sopimuksen kolmannella osapuolella, Hoiva Mehiläinen Oy:llä ei osapuolten yhteisissä neuvotteluissa esiin tuodun näkemyksensä mukaan ole asiassa vaatimuksia.