Perustelut
Lausuntopyyntö
Tuusulan kunnanvaltuusto päätti 11.12.2017 § 229 hyväksyä Tuusulan kunnan ja Seepsula Oy:n välisen tilusvaihtosopimuksen.
Päätöksestä on jätetty kaksi valitusta, joiden johdosta hallinto-oikeus on lähettänyt kuntaan lausuntopyynnöt.
Lausunnot pyydetään 2.3.2018 mennessä.
Tuusulan kunnan hallintosäännön 5. luvun 24 §:n (kunnanhallituksen tehtävät ja toimivalta) mukaan kunnanhallitus antaa lausunnon tai selityksen valtuuston päätöksestä tehdystä valituksesta, jos kunnanhallitus katsoo, ettei valtuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.
Valitukset
Ensimmäisen valituksen (dnro 00331/18/2299) ovat tehneet 9 yksityishenkilöä.
Toisen valituksen (dnro 00351/18/2299) ovat tehneet 17 yksityishenkilöä.
Molemmissa valituksissa vaaditaan kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista/hylkäämistä.
Valittajat mm. katsovat päätöksentekoon ja asian käsittelyyn osallistuneen esteellisiä henkilöitä. Päätökset on tehty kunnanvaltuustossa puutteellisten, virheellisten ja harhaanjohtavien tietojen perusteella. Edelleen asian valmistelussa on väitetty toimitun lain vastaisesti.
Valitusten tarkka sisältö ilmenee liitteenä olevista sinänsä varsin suppeista valituskirjelmistä.
Kunnanhallituksen lausunto
Kunnanhallitus katsoo, että päätöstä ei ole syytä kumota valituksissa esitetyillä, eikä muillakaan perusteilla. Päätös ei ole lainvastainen väitetyn esteellisyyden perusteella, eikä muistakaan syistä. Asian valmistelu ja päätöksenteko on ollut huolellista ja asianmukaista. Harhaanjohtamista ja esittelyä epätäydellisin perustein ei ole tapahtunut.
Esteellisyys
Ensimmäisen valituksen esteellisyysväitteiden osalta kunnanhallitus toteaa seuraavaa:
Kunnanhallituksen käsityksen mukaan Ilmari Sjöblom oli osallistunut neuvotteluihin koskien eri hankkeita Tuusulan kunnassa. Muistioista 24.8.2017 ja 19.9.2017 ilmenee, että asialistalla tällöin oli 6-7 asiaa, joista ns. tilusvaihtoasia on yksi. Ilmari Sjöblom osallistui neuvotteluihin, koska aiheina olivat Sulan alue ja Pellavamäen alue. Kunnalle antaman ilmoituksen mukaan hän ei omista kiinteistöjä ns. Focus-alueella, eikä ole neuvotellut kunnan kanssa tilusvaihtoasiassa, eikä edustanut tilusvaihtoasiassa Juhani Sjöblomia, Seppo Sjöblomia ja Seepsula Oy:tä.
Ilmari Sjöblom oli osallistunut 13.11.2017 myös ns. valtuustoasian valmistelutoimikunnan kokoukseen, oman ilmoituksensa mukaan kutsuttuna Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Kunnanhallitus toteaa, että kyseessä oli ensimmäinen valtuustoasian valmistelutoimikunnan kokous. Käytännössä kyse on ns. valtuustoinfon kaltaisesta tapahtumasta, jossa Patrik Skogster oli esitellyt Focus-alueen tilannetta. Tilaisuudessa ei tehty päätöksiä eikä valmisteltu tilusvaihtoasiaa, tai muitakaan siellä käsiteltyjä asioita. Kunnanhallitus täsmentää, että valtuustoasiain valmistelutoimikunta on Tuusulassa vapaamuotoinen apuelin, ei kuntalain 30 §:ssä tarkoitettu virallinen toimielin, eikä sillä ole päätösvaltaa. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan kunnanvaltuuston päätöstä ei ole syytä näin ollen kumota Ilmari Sjöblomin väitetyn esteellisyyden vuoksi.
Kuntakehityslautakunnan pj. ja kunnanhallituksen 2. vpj. Mika Mäki-Kuhna oli osallistunut valituksessa mainittuihin neuvotteluihin ja kokouksiin. Hän on ilmoittanut kunnanhallituksen lausunnon valmistelijoille ja esittelijälle, että kukaan hänen sukulaisensa ei ole ollut koskaan töissä Seepsula Oy:ssä tai muissakaan Juhani Sjöblomin tai Seppo Sjöblomin omistamissa yhtiöissä. Valituksessa ei ole väitetty, että hän olisi itse osapuolena tilusvaihtoasiassa. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan kunnanvaltuuston päätöstä ei ole syytä näin ollen kumota Mika Mäki-Kuhnan väitetyn esteellisyyden vuoksi.
Toisen valituksen esteellisyysväitteiden osalta kunnanhallitus toteaa seuraavaa:
Ilmari Sjöblom oli osallistunut 13.11.2017 myös ns. valtuustoasian valmistelutoimikunnan kokoukseen, oman ilmoituksensa mukaan kutsuttuna Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Kunnanhallitus toteaa, että kyseessä oli ensimmäinen valtuustoasian valmistelutoimikunnan kokous. Käytännössä kyse on ns. valtuustoinfon kaltaisesta tapahtumasta, jossa Patrik Skogster oli esitellyt Focus-alueen tilannetta. Valtuustoasiain valmistelutoimikunta on Tuusulassa vapaamuotoinen apuelin, ei kuntalain 30 §:ssä tarkoitettu virallinen toimielin. Tilaisuudessa ei tehty päätöksiä eikä valmisteltu tilusvaihtoasiaa, tai muitakaan siellä käsiteltyjä asioita. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan kunnanvaltuuston päätöstä ei ole syytä näin ollen kumota Ilmari Sjöblomin väitetyn esteellisyyden vuoksi.
Kuntakehityslautakunnan pj. ja kunnanhallituksen 2. vpj. Mika Mäki-Kuhna oli osallistunut valituksessa mainittuihin neuvotteluihin ja kokouksiin. Hän on ilmoittanut kunnanhallituksen lausunnon valmistelijoille ja esittelijälle, että kukaan hänen sukulaisensa ei ole ollut koskaan töissä Seepsula Oy:ssä tai muissakaan Juhani Sjöblomin tai Seppo Sjöblomin omistamissa yhtiöissä. Valituksessa ei ole väitetty, että hän olisi itse osapuolena tilusvaihtoasiassa. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan kunnanvaltuuston päätöstä ei ole syytä näin ollen kumota Mika Mäki-Kuhnan väitetyn esteellisyyden vuoksi.
Jukka Ahlgrenin väitetyn esteellisyyden osalta kunnanhallitus toteaa, että valtuutettu ei ole henkilökohtaisesti osapuolena tilusvaihtoasiassa, eikä ole muistioiden mukaan osallistunut asiaa koskeviin neuvotteluihin. Kunnanvaltuuston päätös ei siten ole koskenut häntä valtuutettuna kiinteistön omistamisen tai hallinnan perusteella tai muutenkaan henkilökohtaisesti, eikä hän siten kunnanhallituksen käsityksen mukaan ole ollut kuntalain 97 §:n tarkoittamalla tavalla esteellinen osallistumaan valtuuston kokoukseen. Kunnanhallituksen käsityksen mukaan kunnanvaltuuston päätöstä ei ole syytä näin ollen kumota Jukka Ahlgrenin väitetyn esteellisyyden vuoksi.
Molempia valituksia koskien kunnanhallitus viittaa esteellisyyskysymyksen osalta myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin. Päätöksen 31.8.2004/2131 mukaan kunnanvaltuutettu ei ollut lähisukulaisuuden perusteella esteellinen päättämään asemakaavan hyväksymisestä kunnanvaltuustossa, ottaen huomioon valtuutetun sedän omistuksen vähäisyys yhteisalueessa sekä vielä asemakaava-alueeseen otetun yhteisalueen vähäisyys. Tällöin asemakaavan hyväksymispäätöksen ei katsottu koskevan setää henkilökohtaisesti. Vuosikirjaratkaisussa 10.2.2016/423 KHO:2016:17 oli kyse siitä, että valtuusto oli hyväksynyt osayleiskaavan, jonka keskeinen tavoite oli ratkaista valtatien uusi linjaus kunnan keskustaajaman kohdalla. Valituksen mukaan kunnanhallituksen- ja valtuuston päätöksentekoon osallistuneet luottamushenkilöt olivat olleet esteellisiä, koska he tai heidän läheisensä omistivat kiinteistöjä olemassa olevan valtatien vaikutuspiirissä tai osayleiskaavaa laadittaessa esillä olleiden ohikulkutievaihtoehtojen alueella tai läheisyydessä. Hallinto-oikeus kumosi valtuuston osayleiskaavan hyväksymispäätöksen tällä perusteella. Korkein hallinto-oikeus taas hyväksyi kunnan valituksen ja kumosi hallinto-oikeuden päätöksen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kunnanvaltuuston päätös ei ollut koskenut valituksessa mainittuja valtuutettuja kiinteistön omistamisen tai hallinnan perusteella kuntalain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti, eivätkä he olleet esteellisiä osallistumaan valtuuston kokoukseen.
Kunnanhallitus, viitaten myös korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntöön, katsoo, että valtuuston päätöstä ei tule kumota valituksissa väitetyn esteellisyyden perusteella.
Kunnanhallitus toteaa esteellisyysväitteiden osalta vielä lopuksi, että hallinto-oikeuden tulee arvioida itse pyytääkö se mahdollista lisäselvitystä tai vastineita suoraan esteellisiksi väitetyiltä luottamushenkilöiltä itseltään.
Muu väitetty lainvastaisuus
Mitä tulee itse tilusvaihtosopimuksiin ja asian valmisteluun, kunnanhallitus toteaa yhteisenä vastauksena molempiin valituksiin seuraavaa:
Tilusvaihdon taustalla on Tuusulan kunnan tarve saada hankittua Focus- osayleiskaava-alueen maita omistukseensa asemakaavoitusta ja tätä kautta osayleiskaavan toteuttamista varten. Toisaalta tilusvaihdon toisilla osapuolilla on tarve saada hankittua suoja-alueita ns. Senkkerin kiviaineksen louhinta- ja käsittelyalueelle.
Tilusvaihtoneuvotteluissa on aiemmin tarkasteltu myös muita kummankin osapuolten omistamia kiinteistöjä. Tilusvaihtoja ei ole kuitenkaan saatu tehtyä muun muassa siksi, että kunta on myynyt erään merkittävän vaihtotiluksen kolmannelle osapuolelle tilusvaihtoneuvotteluiden aikana. Suorilla kaupoilla maanhankintaa ei ole saatu toteutettua nyt kyseessä olevien tiluksien osalta.
Tilusvaihtoa koskevat sopimukset valmisteltiin kunnan sisäisenä työnä kunnan omaa vahvaa asiantuntemusta hyödyntäen, mm. arvonmääritysten osalta. Sopimus allekirjoitettiin tavanomaisen käytännön mukaisesti siten, että se tulee kuntaa sitovaksi vasta kun se on hyväksytty toimivaltaisessa luottamushenkilötoimielimessä. Valmistelussa haluttiin vielä ennen päätöksentekoa mahdollisimman perusteelliset ulkopuoliset arviot tilusvaihdon arvonmäärityksistä. Sen vuoksi kiinteistöarvioiden tarjouspyynnöt lähetettiin seuraaville AKA- auktorisoiduille yrityksille: Newsec Valuation Oy, Kiinteistötaito Peltola & Co Oy, GEM Property Oy sekä Realia Management Oy. Kiinteistötaito Peltola & Co Oy ilmoitti olevansa esteellinen. Muut kolme yritystä lähettivät tarjoukset, jotka kunta hyväksyi. Arviot saatiin kaikilta kolmelta arviointiyritykseltä.
Arviot on tehty raakamaahinnoitteluun perustuen, kuten on tehty myös muiden Focus- osayleiskaava-alueella jo tehtyjen tai neuvottelujen alla olevien kiinteistökauppojen osalla. Jokaisessa arviolausunnossa todettiin, että tilusvaihdossa kohteena olevat palstat vastaavat osapuolten kesken arvoltaan toisiaan. Lausunnot ovat luottamuksellisia tilaajan sekä toimeksisaajan välillä ja ovat tarkoitettu päätöksentekoa varten. Kunnanhallituksella on ollut ehdotusta tehdessään, ja valtuustolla päätöstä tehdessään käytettävänään mainitut asiantuntijalausunnot, mutta luottamuksellisuuden vuoksi niitä ei ole julkistettu valtuuston pöytäkirjan liitteinä. Edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että tilusvaihdot on tehty huolellisesti sekä puolueettomasti ja ketään osapuolta suosimatta.
Lainvoimaisella Focus- osayleiskaava-alueella sijaitsevien kiinteistön 858-411-4-360 ja kiinteistön 858-411-14-64 palstan 2 pohjoisosien kautta kulkee 2x110 kV:n voimalinja. Voimalinjan nykyinen linjaus ei kuitenkaan haittaa em. kiinteistöjen käyttöä osayleiskaavan toteuttamiseksi. Lisäksi sen siirto em. kiinteistöjen alueella voisi myös aiheuttaa merkittävää haittaa lähistöllä sijaitsevalle asutukselle.
Kiinteistön 858-411-5-207 alueella voimalinja kulkee kiinteistön läpi. Voimalinja ei kuitenkaan haittaa Focus- osayleiskaavan toteuttamista kiinteistön alueella. Kiinteistöstä suurin osa sijaitsee osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Kunnan pitkän tähtäimen suunnitelmana on saada laajennettua Focus- aluetta Uudenmaan 4. Vaihemaakuntakaavan log- alueella myös kyseisen kiinteistön osalta. Kiinteistön alueella ei ole kuitenkaan tällä hetkellä voimassaolevia kaavoitussuunnitelmia.
Tästä syystä voimalinjojen siirron tarpeellisuutta ja sen aiheuttamia mahdollisia kustannuksia ei ole arvioitu millään tasolla ko. kiinteistön osalta. Ko. kiinteistöä kuten ei koko Focus- osayleiskaava-aluettakaan ole suunniteltu käytettäväksi asuinalueena muun muassa lentomelun vuoksi. Sitä vastoin melu-, pöly- ym. haittoja tuottamaton logistiikka- ja teollisuusrakentamista on mahdollista toteuttaa suurella osalla ko. kiinteistön alueesta, jopa toteuttamatta voimalinjasiirtoa. Voimalinjan siirto olisikin kiinteistön alueella erittäin epärationaalista muun muassa lähistöllä sijaitsevan asutuksen vuoksi sekä siitä saatavan konkreettisen hyödyn vähäisyyden vuoksi.
Voimalinjan suhde tilusvaihdoissa kohteena oleviin kiinteistöihin sekä Focus- osayleiskaavaan on kuvattu oheistetussa karttaliitteessä. Edellä kuvattujen seikkojen sekä liitekartan perusteella voidaan todeta, ettei voimalinjaa tarvitse siirtää tilusvaihdossa kohteena olevien kiinteistöjen alueella tällä hetkellä tiedossa olevien maankäyttösuunnitelmien perusteella. Tällöin sen siirtokustannuksia ei tule huomioida nyt käsiteltävänä oleviin tilusvaihtoihin liittyvien kiinteistöjen arvonmäärityksiä tehdessä.
Muualla kuin nyt tarkasteltavana olevien kiinteistöjen osalta Focus- osayleiskaava-alueella jouduttaneen tekemään voimalinjasiirtoja. Niidenkään osalta voimalinjan konkreettinen uusi sijaintipaikka ja siirtokustannusten kohdistuminen ei ole kuitenkaan täsmällisesti tiedossa, vaan asiasta on tehty vasta hyvin alustavia ja karkeita hahmotelmia.
Kiinteistön Ylä-Inkilä 858-411-6-12 osa on lainvoimaisen Ruotsinkylä-Myllykylä II –osayleiskaavan mukaista EO- aluetta eli maa-ainesten ottoaluetta. Täten maa-ainesten mahdollinen otto ei ole tällä hetkelläkään kaavanvastaista toimintaa, joskin maa-ainesoton luvitus maa-aines- ja ympäristölupien osalta on suurella todennäköisyydellä hyvin hankalaa ympäröivän alueen asutuksen vuoksi. Lisäksi ottoaluetyömaan perustaminen on hyvin kallista ja tekee suurella mahdollisuudella ottotoiminnan kannattamattomaksi niin kiviaineksen ulosmyynnin kuin myös kunnan oman sisäisen kiviaineskäytön suhteen. Täten kiviaineksen hyödyntämisen arvottamisen poisjättäminen arvioissa on perusteltua.
Liitteet, jotka lähetetään hallinto-oikeuteen:
- valituksessa mainitut neuvottelumuistiot, liitteet yms.
- valituksessa mainitut kunnanhallitus- ja valtuuston kokouspöytäkirjat
- kutsu valtuustoasiain valmistelutoimikunnan kokoukseen
- pöytäkirja valtuustoasiain valmistelutoimikunnan kokouksesta