Valmistelija
Päivi Hämäläinen, maankäyttöpäällikkö, paivi.hamalainen@tuusula.fi
Taru Hiironen, maankäyttöinsinööri
Perustelut
Asiaselostus
xxxxxomistaa kiinteistön xxxxx. Kiinteistön pinta-ala on kiinteistörekisteriotteen mukaan noin 65,86 ha ja sopimusalueen pinta-ala on noin 9,89 ha.
Sopimusalueella on voimassa kolme kaavaa:
- Perä-Hyrylän rakennuskaava (vahvistettu 16.7.1964), jossa sopimusalue on osin merkitty luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL) ja osin katualueeksi.
- Riihikallio, Sotkantie rakennuskaavan muutos (vahvistettu 15.3.1979), jossa sopimusalue on merkitty osin luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL) ja osin katualueeksi.
- Riihikallion lähipalvelukeskus rakennuskaavan muutos (vahvistettu 15.10.1992), jossa sopimusalue on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL).
Sopimusalueeseen sisältyvällä Pellavamäentien itäpuolisella alueella eikä Ruotsinkyläntien tiealueeseen kuuluvalla alueella ole voimassa olevaa asemakaavaa.
Naapurikiinteistölle xxxxx on haettu asemakaavamuutosta 16.4.2012 saapuneella hakemuksella. Kaavamuutoshakemus on hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 24.2.2014 § 81.
Kiinteistöllä xxxxx on voimassa 5.5.2009 allekirjoitettu ja kunnanhallituksessa 11.5.2009 § 270 hyväksytty sopimus asemakaavamuutoksen laatimiseksi. Em. sopimusalue sijoittuu voimassaolevan Perä-Hyrylän asemakaavan PL-merkinnällä olevalle alueelle.
Kaavoituksen työohjelmassa Pellavamäki on merkitty II-luokan hankkeeksi.
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää taajama-aluetta muun muassa palvelukeskuksen ja Riihikallion koulun läheisyydessä. Käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä sekä yksityiskohdat ratkaistaan kaavamuutoksen suunnittelutyön yhteydessä.
Kaavoituksen tehostamiseksi asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkastellaan Riihikallion koulun tontin riittävyyttä sekä lähialueiden täydennysrakentamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kaava-alueen rajaus esitetään laajana kokonaisuutena. Mikäli kaavoitettavien hankkeiden aikataulut eriytyvät, on kaavaehdotusvaiheessa mahdollista jakaa alueet erillisiksi pienemmiksi kaavamuutoksiksi.
Nyt tehtävässä kaavoituksen käynnistämissopimuksessa sovitaan, että kunta vastaa asemakaavoituksen ja sen vaatimien selvitysten kustannuksista. Kunta vastaa kaavoituksesta, sillä kaavoituksen tehostamiseksi tarkastellaan nyt laajempaa kaava-aluetta. Kunta ei vastaa maanomistajan tilaamista konsulttikustannuksista, vaikka ne liittyisivät kaavan valmisteluun. Mikäli maanomistaja käyttää hankesuunnittelussa konsulttia, maanomistaja vastaa itse kaikista siitä aiheutuvista kustannuksista. Kunta ohjaa ja johtaa suunnittelua.
Asemakaavasta sopijapuolille koituvan hyödyn sekä kaavan toteuttamiskustannusten jako tapahtuu myöhemmin tehtävän maankäyttö- ja rakennuslain 91 b §:n mukaisen maankäyttösopimuksen mukaisesti. Maankäyttösopimus laaditaan maankäyttösopimuksen allekirjoitushetkellä voimassa olevien Tuusulan kunnanvaltuuston hyväksymien sopimusperiaatteiden mukaisesti.
Sopijapuolten kesken on neuvoteltu liitteenä esitetyn mukainen sopimus.
Sopimuksen kohteena olevan kiinteistön osalta kyse on asemakaavoituksen sekä asemakaavoituksen muutoksen käynnistämisestä. Koska kyseinen hanke on kaavoitussuunnitelmassa 2018-2022, päätösvalta on kuntakehityslautakunnalla.
Ehdotus
Esittelijä
Asko Honkanen, kuntasuunnittelupäällikkö, asko.honkanen@tuusula.fi
Kuntakehityslautakunta päättää
- hyväksyä liitteenä olevan sopimuksen asemakaavoituksen käynnistämiseksi koskien xxxxx omistamaa kiinteistöä xxxxx
- oikeuttaa allekirjoittajan tekemään sopimukseen tarvittavat vähäiset muutokset ja allekirjoituksellaan hyväksymään lopullisen sopimuksen.